Sivistyskeskus Kuninkaanlähteenkatu 12 PL 36, 38701 KANKAANPÄÄ 1.6.2015 Puh. *(02) 57 700 Päivitys 1.6.2015 / Aini Lähteenmäki Päivitetty teksti on ao. kappaleen lopussa kursiivilla. KIRJASTON TILATARVESELVITYS 2008 / Päivitys 2015 1. JOHDANTO 1.1 Edeltävät vaiheet 1.2 Tarveselvitys 2. NYKYTILANNE 2.1 Toiminta 2.2 Henkilöstö 2.3 Tilat 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.1 Nykytilanteen epäkohdat 3.2 Kehittämistarpeet 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET PALVELUTARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI 5. TILAHANKKEEN KUVAUS 5.1 Mitoitusperusteet ja laajuus 5.2 Laatuvaatimukset 5.3 Tilanhankintatapa 5.4 Sijainti 5.5 Vaiheistus 5.6 Yhteishankkeen mahdollisuus 6. AIKATAULU 7. KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Pääomakustannukset 7.2 Rahoitus 7.3 Kiinteistön ylläpitokustannukset 7.4 Käyttötalous ja henkilöstö 8. TIIVISTELMÄ
KIRJASTON TILATARVESELVITYS 2008 1. JOHDANTO 1.1 Edeltävät vaiheet Sivistysjohtaja Heikki Kiviniemi asetti Kankaanpään Koulukeskuksen tilojen tarvekartoitustyöryhmän syksyllä 2006. Tilatarvetyöryhmään oli nimetty seuraavat henkilöt: Kari Kähkönen Kangasmetsän koulu, puheenjohtaja, Päivi Javanainen Pohjanlinnan koulu, Pekka Hynninen Keskustan koulu, Aini Lähteenmäki kaupunginkirjasto, Katja Tommiska perusturvakeskus, Maija Anttila kaupunginarkkitehti, Kalevi Salmijärvi tekninen keskus, rakennusmestari, Seppo Honkaluoma tilapalvelu, palvelupäällikkö. Tilatarvekartoitustyöryhmä kokoontui syksyn 2006 - kevät 2007 välisenä aikana 8 kertaa. Lisäksi tilahanketarvetyöryhmä kävi joulukuussa 2006 Turussa Länsi-Suomen lääninhallituksessa selvittämässä hankkeeseen liittyviä mahdollisia valtionosuusasioita. Kirjaston ja koko koulukeskuksen tiloja selvittää nyt kaupunginjohtajan asettama työryhmä. 1.2 Tarveselvitys Kirjaston tilojen hankinta liittyy kiinteästi koko Kankaanpään koulukeskuksen tilojen tarvekartoitukseen. Kartoituksen lähtökohdaksi tuli kirjaston muutto toisiin tiloihin. Näin vapautuneet tilat voitaisiin remontoida koulujen käyttöön. Kirjastossa muuttoa ei vastustettu, koska nykyisten tilojen ahtaus ja osittainen toimimattomuus on päivittäinen ongelma. Nykyaikaisen kirjastotoiminnan asettamat vaatimukset eivät täyty nykyisissä tiloissa, käytettävissä olevilla kalusteilla ja tiedonvälityksen keinoilla. Tältä pohjalta on tehty valtionosuushakemuskin Länsi-Suomen lääninhallitukselle v. 2006. Hakemus on sen jälkeen uusittu ja sitä on esitetty myös kulttuurilautakunnan investointihankkeeksi talousarviosuunnitelmaan. Lääninhallituksen käynnin yhteydessä toukokuussa 2008 tarkastajat esittivät, että kirjasto voisi jatkaa nykyisissä, mutta pinta-alaltaan laajennetuissa, tiloissa. Tontilla on vielä rakennusoikeutta, joten tämä vaihtoehto on periaatteessa helposti toteutettavissa kaavan puitteissa. Valtionavustusta rakentamiseen tai remontointiin on mahdollista saada vain kaupungin omistamiin tiloihin. Koulukeskuksen tiloja koskien on VTT:n tutkimustulos, jossa kirjasto kuuluu Pohjanlinnan koulun osioon.
Jatkosuunnittelussa kirjasto päätettiin jättää nykyiselle paikalleen. Sovittiin, että tilat remontoidaan ja uutta tilaa saadaan rakentamalla n. 300 neliötä kirjaston etuosaan Kangasmetsänkadun puolelle. Tällä ajatuksella on haettu valtionavustusta vuosittain kaupungin virallisilla allekirjoituksilla. Kirjastolla entisen auditorion alla ollut varastotila (56 m2) luovutettiin Pohjanlinnan koulun käyttöön koulun remontin yhteydessä. Kirjastoautotoiminnan lakkauttamisen myötä autotalli saatiin kirjaston varastotilaksi. 2. NYKYTILANNE 2.1 Toiminta Kirjasto toimii koulukeskuksessa (Kangasmoisionkatu 1) 930 m2:n suuruisissa tiloissa. Tilat käsittävät lainausosaston lisäksi henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat, ns. kerhohuoneen, kirjastoautotallin, varaston, kaksi tutkijanhuonetta ja aulatilat. Kirjastoautotoiminta lakkautettiin valtuuston päätöksellä syksyllä 2008. Kirjastossa oli v. 2007 aktiivisia lainaajia 5 056 (40,2 % kunnan asukkaista), kirjastokäyntejä tehtiin 129 309 (10,3/asukas) ja kotilainoja annettiin 260 631 kpl (20,72 kpl/asukas). Kirjaston aineistokokoelmaan kuului 93 439 kappaletta kirjoja, nuotteja, av-aineistoa jne. Aineistoa hankittiin 2 151 ja sitä poistettiin 4 437 kappaletta. Näissä luvuissa ei ole mukana usean sadan lehden lainattava kokoelma. On huomattava, että vuonna 2007 hankittiin poikkeuksellisen vähän uutta aineistoa. Normaalisti aineisto on kasvanut n. 2000 kappaleella vuosittain. Kirjaston nykyiset tilat ovat 817 m2. Lisäksi aulatilana on ns. yhteiskäyttötilaa muun rakennuksen kanssa. Kirjastoautotalli toimii varastona; muuta varastotilaa ei ole. Talli on muuta lattiapintaa alempana, eikä sinne enää pääse autolla ajamalla pihan muutostöiden johdosta. Tilastotietoja vuodelta 2014: Kirjasto on osa koko Satakunnan käsittävää Satakirjastot-yhteisjärjestelmää. Aktiivisia lainaajia 3 609, kirjastokäyntejä 58 386, kotilainoja annettiin 173 989. Kokoelmaan kuuluu 90 755 kpl. Hankinta 3 557, poisto 5 226. 2.2 Henkilöstö Kirjastossa työskentelee vakituisesti yhdeksän viran- tai toimenhaltijaa: kirjastotoimenjohtaja, kaksi osastonjohtajaa, neljä kirjastovirkailijaa, kaksi kirjastoautovirkailija-kuljettajaa ja kanslisti.
Kirjastossa työskentelee vuosittain myös mm. eri oppilaitosten harjoittelijoita. Talonmiespalvelut ostetaan kaupungin tukipalveluyksiköltä. Siivouspalvelut ostetaan ulkopuoliselta siivousliikkeeltä. Vakituista henkilökuntaa kahdeksan. Harjoittelijoita useita vuosittain. Talonmiespalvelut ja siivous kaupungin omana työnä. 2.3 Tilat Kirjastotila on Kankaanpään kaupungin omistuksessa osana koulukeskuskiinteistöä. Kirjasto on aloittanut näissä tiloissa 14.3.1977. Käytettävissä on tilaa 930 m2. Tiloja on remontoitu seuraavasti: tasakaton muuttaminen harjakatoksi 1990, ikkunaelementtien vaihto 1998, musiikkihuoneen purkaminen ja lattiamateriaalin vaihto 1990-luvulla. Kirjaston omat tilat 812 m2. 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.1 Nykytilanteen epäkohdat - Käytettävissä oleva 930 m2:n tila on riittämätön. - Kirjastossa on aivan liian vähän tilaa kirjastoaineistolle. Osastojen paikkoja ja hyllyjärjestystä on vaihdettu useaan otteeseen vuosien aikana, jotta kokoelma saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla mahtumaan hyllyihin ja esille. - Nykyaikaiseen aineiston ryhmittelyyn mm. tietotoreille, uutisryhmiin jne ei ole mahdollisuuksia. Saman luokan kaikkea aineistoa aineistomuodosta riippumatta ei saada yhteen. - Aineistoa on jouduttu poistamaan turhaan tilanahtauden vuoksi. - Uudet aineistomuodot olisivat tarvinneet uudenlaisia hyllyratkaisuja, mutta tähän ei ole ollut mahdollisuuksia. - Asiakkailta puuttuvat rauhalliset aineiston selailupaikat ja työskentelymahdollisuudet - Kirjastossa on asiakaskäyttöön tarkoitettuja Internet-yhteyksiä viisi varsinaisella lainausosastolla ja kaksi tutkijanhuoneissa. Lisäksi on kaksi vain aineistohakuun tarkoitettua tietokonetta lainausosastolla. Kirjastossa on mahdollisuus langattoman verkon käyttöön. Osa Internetin käyttäjistä tarvitsee konetta pidempään ja osa lyhytaikaiseen sähköpostin lukemiseen. Erilaisten käyttäjien tarpeet pitäisi saada paremmin eriytetyiksi, nykyisin käytöstä aiheutuu häiriötä. Opetusministeriön ohjeistuksen mukaan työasemia pitäisi olla huomattavasti enemmän. - Aineiston kuljettamiseen pisteestä toiseen pitäisi saada lisää väljyyttä. - Käytävät ovat aivan liian kapeita; esimerkiksi kirjakärryillä ei pääse joka paikkaan aineistoa jakamaan. Pyörätuolilla liikkumisessa on myös ongelmia. - Tilojen valvonta on ahtauden takia ongelmallista.
Käytettävissä oleva 812 m2:n tila on riittämätön. Internet-yhteyksiä kuusi. Tutkijanhuoneita ei enää ole. - Henkilökunnan tiloihin on pyritty tekemään parannuksia työpisteitä sermein erottamalla. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä. Edelleen kaivataan rauhallisempia, paremman keskittymisen sallivia tiloja. Jotkut henkilökunnasta käsittelevät erilaisia aineistomateriaaleja paljon, jolloin heidän työskentelytilojensa täytyisi olla nykyistä suurempia. - Kirjastoautotoiminta on lakkautettu kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kirjaston tiloihin autotalli kuitenkin lasketaan vielä. - Kirjastoauton sijainti rakennuksen takapuolella on tuottanut ongelmia. Auton kulku talliin on ahdas. Itse autotalli on hyvin pieni ja siinä ei ole tarpeeksi kallistuksia lattiassa. Runsaalla sateella tallin lattia peittyy sadevedellä. - Aineiston siirtäminen auton ja pääkirjaston välillä onnistuu vain kantamalla, koska ramppiin ei ole saatu siltaa, jota myöten siirto kärryillä onnistuisi. - Autotallin paikka suoraan kirjaston yhteydessä on toimiva ratkaisu sekä kirjaston lainaustenvalvonnan että aineiston vaihtamisen kannalta. Kirjastoautotoiminta on lakkautettu. Talli kirjaston varastona. Tallin lattiaa on remontin yhteydessä korotettava (n. 50 cm?). Sadevettä ei enää tilaan pääse. - Tontin pysäköintiongelmat kärjistyvät kirjaston parkkipaikalla. Kirjastoautoa ei ole aina saanut ajetuksi talliin eivätkä asiakkaat ja henkilökunta ole aina löytäneet pysäköintipaikkaa, koska tontilla lienee liian vähän pysäköintipaikkoja käyttöön nähden. Tontin paikoitus on saatettu ajan tasalle. Ei tarvitse huomioida. - Kirjaston rakenteita, ilmastointia yms. seikkoja koskevat ongelmat ovat samat kuin VTT:n tutkimuksissa Pohjanlinnan koulua koskevat. - Kirjaston ilmastointi on todettu vuosien mittaan sekä toimimattomaksi että kovaääniseksi. Talvella lämpötila laskee nuorten osastolla kylmimmillään + 14 asteeseen. Työhuoneissa joudutaan käyttämään lisälämmittimiä. Kesällä lämpötila on helposti + 28 astetta heti aamulla hyllytyksen alkaessa. 3.2 Kehittämistarpeet Kirjaston perusrakenne on edelleen toimiva, mutta polttavin ongelmana on yleinen tilanpuute. Tämä näkyy siinä, että on jouduttu tiivistämään hyllyvälit liian kapeiksi, peittämään ikkunoita hyllyillä, hyllyjä on käytävän poikki, hyllyt ovat liian täynnä aineistoa, asiakkaille ei ole aineiston selailumahdollisuuksia, käsikirjasto on jouduttu poistamaan, lehtisali on liian täynnä, internet-päätteet aiheuttavat ongelmia.
Aineistojen sijoittelu lainausosastolla kaipaa uusimista. Nykyinen tila ja hyllyratkaisut eivät salli samaan aiheryhmään kuuluvien eri aineistomuotojen yhdistämistä. Saman aihepiirin kirjat, lehdet ja av-aineisto pyritään nykyisin sijoittamaan lähekkäin. Asiakkaiden käytössä olevien työpisteiden tilat vaativat kehittämistä. Tällä hetkellä asiakkaiden käyttöön ei ole osoittaa tiloja ryhmätyöskentelyyn eikä keskittymistä vaativaan opiskeluun lainausosastolla. Aineiston selailuun ei ole tiloja hyllyjen välissä. Eräänä mahdollisuutena lisätilaksi on esitetty lehtisalin ja atk-pisteiden (osittaista) yhteiskäyttöä koulun kanssa esimerkiksi nykyisten aulatilojen yhteydessä. Ongelmana ovat ulkopuoliset käyttäjät, valvonta ja kulkuväylät auditorioon ja hallintokerrokseen. Internet-työasemien sijoitteluun on panostettava; toisaalta vaaditaan työskentelyrauhaa, toisaalta pikaista sähköpostinlukumahdollisuutta. Langaton wlan-yhteys kirjastossa on, pistorasioita ei työpisteiden vierestä löydy. Lainausosastolla henkilökunnan käytössä oleva tila on neliöiltään riittävä. Henkilökunnan tiloihin työhuoneessa vaaditaan rauhallisempia ja isompia työpisteitä. Kirjastoautotallin uusi käyttö tulee selvittää. Tilaa voisi käyttää esimerkiksi varastona, mutta silloin vaaditaan uusi ovirakennelma ja viemäröinti. 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET PALVELUTARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI Kirjastotoiminta on lakisääteistä toimintaa, jota säätelevät mm. kirjastolaki ja asetus. Kirjastopalvelut voidaan ostaa palveluna muilta kirjastoilta, mutta tilatarvetta tämä vaihtoehto ei poista. 5. TILAHANKKEEN KUVAUS 5.1 Mitoitusperusteet ja laajuus Opetusministeriön valtakunnallinen suositus kirjastotiloiksi on 100 m2 / 1000 asukasta. Kankaanpäässä tämä tarkoittaa runsaan 1200 m2:n kokoista kirjastoa. Asukasluku 30.4. 11 881 asukasta Ehdotuksessa rahoitussuunnitelmaan on luvut: uudisrakennus/laajennus: 297 m2 peruskorjaus: 843 m2 Yhteensä: 1 140 m2. 5.2 Laatuvaatimukset
5.3 Tilanhankintatapa Jotta valtionosuutta olisi mahdollisuus saada, tilan täytyy tulla kaupungin omistukseen. Vaihtoehtoina ovat siten joko uudisrakentaminen tai jo olemassa olevan tilan ostaminen ja remontoiminen kirjastokäyttöön. Myös tilan ostamiseen saa valtionosuutta. 5.4 Sijainti Kirjaston tulee sijaita keskustassa tai hyvin lähellä keskustaa kävelymatkan päässä. Autoille on oltava pysäköintipaikat lähellä. Koska lapset ja nuoret käyttävät kirjastoa paljon, liikenteellisesti kirjaston tulee olla turvallisessa paikassa. Kirjaston nykyinen sijainti on hyvä. Mikäli kirjasto jatkossakin sijaitsee koulukeskuksen osana, se tulisi laajentaa yhdessä tasossa. Mikäli kirjasto siirtyy muualle, suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys. Kirjaston asiakkaat ovat hyvin eri-ikäisiä ja joukkoon kuuluu apuvälineitä käyttäviä asiakkaita. Usein esitettynä vaihtoehtona kirjastolle on esitetty Satakunnan Ammattikorkeakoululta vapautuvia tiloja Kuninkaanlähteenkadun varrelta. Tämän tilan soveltumisesta ja tilan riittävyydestä ei ole tehty selvitystä. Tämä vaihtoehto entisen Kauppaoppilaitoksen tiloista ei enää ole ajankohtainen. 5.5 Vaiheistus Käytännön syistä kirjasto täytynee rakentaa/remontoida yhdessä vaiheessa. Ajoituksen määrää koulukeskuskiinteistön remontoinnin ajoitus. Koulukeskuksen muut tilat on remontoitu valmiiksi ja otettu käyttöön. 5.6 Yhteishankkeen mahdollisuus Kirjastotilan remontointi tai uushankinta liittyy koulukeskuksen tilajärjestelyihin. Rahoitussyistä ja remontin kiireellisyysjärjestyksen johdosta kirjaston remontointi jätettiin viimeiksi koulukeskuksen muiden tilojen jälkeen.
6. AIKATAULU Kirjastohanke liittyy koulukeskuskiinteistöhankkeeseen ja sen aikatauluun. Ennen vuotta 2012 ei liene mahdollista saada valtionavustusta kirjastotiloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö / Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma 2014-2017 (päivätty 28.10.2013) Kankaanpäälle on myönnetty pääkirjaston peruskorjaukseen ja laajennukseen valtionavustusta 50 % jälkirahoitteisena. Laajuus on 1 140 m2, kustannusarvio 1 500 000 euroa, josta valtionosuus siis 750 000 euroa. 7. KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Pääomakustannukset Kustannukset riippuvat kirjastotilan hankintamuodosta; uuden kirjaston rakentaminen, vanhan tilan osto kaupungin omistukseen ja remontointi kirjastoksi, jonkin kaupungin nyt omistaman tilan remontointi kirjastoksi tai nykyisen kirjaston remontointi isommaksi. 7.2 Rahoitus Kirjastotiloihin on mahdollista saada valtionosuutta, joka Kankaanpäässä on enintään 50 % uudisrakentamiseen ja ostamiseen, remontointiin 75 % uudisrakentamisen valtionosuudesta. Avustusta saa myös ensikertaiseen kalustamiseen. Valtionosuus tulee jälkirahoitteisena. Vuosittain määrätään seuraavan vuoden neliöhinnat. Ehdotuksessa vuoden 2008 rahoitussuunnitelmaan on lähdetty uudisrakentamisesta: laajuus 1250 m2 uudisrakennus rakentamiskustannukset 2.368.000 e irtain omaisuus 234.500 e yhteensä 2.650.000 e 7.3 Kiinteistön ylläpitokustannukset Uuden kirjaston ylläpitokustannukset riippuvat täysin valittavasta hankintatavasta, joten niitä ei voi vielä tässä vaiheessa arvioida. Nykyisissä tiloissa kiinteistömenot v. 2009 ovat 27.621 euroa. 7.4 Käyttötalous ja henkilöstö Vaikutus käyttötalouteen riippuu valittavasta hankintatavasta ja tulevasta kirjaston koosta. Kirjaston henkilöstökuluihin uudella kirjastotilalla ei ole vaikutusta.
8. TIIVISTELMÄ Kirjaston tilakysymys liittyy kiinteästi koko koulukeskuksen tilojen hankintaan. Lähtökohtana oli uusien tilojen saanti, jotta kiinteistön koulut saisivat lisätilaa. Tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta näyttää se, että kirjastoa laajennetaan sen nykyisellä paikalla. Lisätarve on runsaat 300 neliötä. Aikataulutus riippuu muiden hankkeessa mukana olevien aikataulusta ja valtionosuutta ajatellen siitä, miten lääninhallitus sijoittaa kirjastohankkeen omaan aikatauluunsa. 21.11.2008 Aini Lähteenmäki kirjastotoimenjohtaja 1.6.2015 Aini Lähteenmäki kirjastotoimejohtaja