1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/12/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Pullinnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Siikalatva ja Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90570 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 6 Pullinnevan turvetuotantoalueen happamuusriskiarvio... 7 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 10 Tuotantoalueen nykytila... 10 Asutus ja maankäyttö... 10 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 11 Vesistö ja vedenlaatu... 12 Kalasto ja kalastus... 13 Ympäristöriskit, vahinkovakuutus ja toimintajärjestelmä... 13 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 14 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 14 Kalatalousmaksu... 14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Hakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 15 Hakijan vastine... 19 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 20 Ympäristöluparatkaisu... 20 Lupamääräykset... 21 Päästöt vesiin... 21 Päästöt ilmaan ja melu... 22 Varastointi ja jätteet... 23 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 24 Pohjamaan happamuus... 24 Tarkkailut... 24 Kunnossapitovelvoite... 25 Kalatalousmaksu... 25 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 25 Luvan voimassaolo... 26 Lupamääräysten tarkistaminen... 26 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 27 Luvan myöntämisen edellytykset... 27 Lupamääräysten perustelut... 28 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 29 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 30 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 30 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 30 KÄSITTELYMAKSU... 30 Ratkaisu... 30 Perustelut... 31 Oikeusohjeet... 31 MUUTOKSENHAKU... 32
3 HAKEMUS JA ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY HAKEMUKSEN TÄYDENNYSKEHOTUS TÄYDENNETTY HAKEMUS Turveruukki Oy on 27.3.2009 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pullinnevan 49,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 17.12.2009 antanut Pullinnevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 99/09/2. Vaasan hallinto-oikeus on hakijan valituksesta 30.12.2010 antamallaan päätöksellä kumonnut Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Asian käsittelyssä on otettava huomioon palautuksen perustelut. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 22.3.2011 kehottanut hakijaa täydentämään Pullinnevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemusta, mikäli se haluaa jatkettavan asian käsittelyä. Turveruukki Oy on 25.11.2011 aluehallintovirastoon saapuneella täydennetyllä ja päivitetyllä hakemuksella ja hakemussuunnitelmalla hakenut ympäristölupaa Pullinnevan 49,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Turvetuotantoon suunniteltu alue ja tarpeelliset tiet on vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta. Alueen kaakkoisosan yli on rakennettu lounais-koillissuuntainen voimalinja (pääsähköjohto). Mikäli haettu lupa saa lainvoiman, hakija käy Fingrid Oyj:n kanssa neuvottelun, jossa sovitaan sähkölinjan vaatimista toimenpiteistä. Alueella pidettävässä katselmuksessa hakija ja Fingrid Oyj tarkastavat pylväiden sijainnin suhteessa suunniteltuun ojitukseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005, Pullinnevaa koskee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytös-
sä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Lisäksi alue kuuluu kaupunki maaseutu-vuorovaikutusalueeseen, jolla tarkoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jossa kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista." Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalue sijaitsee Siikalatvan ja Siikajoen kuntien rajalla 14 kilometriä Rantsilan taajamasta luoteeseen ja 11 kilometriä Paavolan taajamasta itään. Alue koostuu kolmesta yhteensä 49,5 ha:n tuotantolohkosta ja 1,1 ha:n auma-alueesta. Kuntoonpanotyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen ja niiden arvioidaan valmistuvan kesällä 2014. Varsinainen tuotanto käynnistyisi vuonna 2015. Ensimmäiset alueet poistuvat tuotannosta yli kymmenen vuoden kuluttua. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2040 mennessä. Alueet palautetaan maanomistajille, jotka valitsevat tuotannon jälkikäyttömuodon. Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan puusto. Alue kuivatusojitetaan, jotta pohjaveden taso laskee niin, että kapillaarinen vedennousu tuotantokentän pintaan estyy. Tuotantokentät ojitetaan 20 metrin sarkaleveyteen. Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla kuntoonpantavan alueen ympärille eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle. Eristysojiin tehdään lietesyvennykset suunnitelmakarttaan merkittyihin paikkoihin. Seuraavaksi rakennetaan laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto, penger- ja patorakenteet sekä pumppaamo. Seuraavaksi kaivetaan kuntoonpantavan alueen ympärille reunaojat ja kentiltä tulevien vesien kokoojaojat. Viimeiseksi kaivetaan 1,2 1,5 metrin syvyiset sarkaojat. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin kuormitus vesistöön on mahdollisimman pieni. Kuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat loivilla pituuskaltevuuksilla. Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja kannot, minkä jälkeen sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Pintojen käsittely ja sarkojen muotoilutyöt aloitetaan 1 2 vuoden kuluttua ojituksesta. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän mitoitusperusteet ovat Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaiset. Pintavalutuskentällä oleva heikkokuntoinen metsäoja tukitaan. Kuntoonpanotöiden ja koko työmaatoiminnan aikana liikkumista pintavalutuskentällä vältetään oikovirtausten ja muiden puhdistustuloksia heikentävien jälkien ja pintakasvillisuusvaurioiden syntymisen estämiseksi.
Kuntoonpanovaiheessa pumppaamon asennuksen jälkeen, sekä tuotantovaiheessa vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta pintavalutuskentälle. Auma-alue salaojitetaan sarkaojien kaivun yhteydessä ja viimeistellään kunnostustuotannon yhteydessä. Työmaan tukikohtaan ja auma-alueelle rakennetaan kantava noin 1, 5 kilometriä pitkä tie. Tukikohta-alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Työmaan paloturvallisuuden varmistamiseksi rakennetaan yhdeksän palovesiallasta. Kulku järjestetään rakentamalla rummut reunaojaan altaiden kohdalle. Hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 1,7 metriä. Alueelta on nostettavissa noin 370 000 MWh:n edestä turvetta. Sen arvonlisäveroton myyntiarvo on valtakunnan keskimääräisen jyrsinturpeen toimitushinnan mukaisesti noin 4,7 milj.. Tuotantotavoite on noin 20 000 MWh vuodessa. Turvetta tuotetaan touko elokuussa noin 30 40 päivän aikana sääolosuhteista riippuen mekaanisella kokoojavaunu- tai hakumenetelmällä. Tuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen ja kokoaminen. Tarvittaessa voidaan nostaa myös palaturvetta. Turve varastoidaan yhteen aumaan ja kuormataan aumasta täysperävaunuyhdistelmiin pyöräkuormaajalla. Siikajoen alueella on poistumassa merkittävä määrä vanhoja 1970- ja 1980 -luvuilla käyttöönotettuja soita. Jotta asiakkaille pystytään turvaamaan turpeen saanti, tulee poistuvia pinta-aloja korvaavia alueita saada tuotantoon. Tuotannon tason säilyttämiseksi nykyisellään tarvitaan vuosittain tuotannosta poistuneille alueille vähintään sama määrä jo kuntoonpanovaiheen ohittanutta suopinta-alaa. Hakija vastaa osaltaan turpeen huoltovarmuudesta. Se tarkoittaa, että turvetuotannolle otollisina kesinä tuotetaan turvetta varastoon käytettäväksi tuotannollisesti heikkojen kesien jälkeen. Vuonna 2006 tuotettiin huoltovarmuusaumoja, jotka käytettiin kokonaisuudessaan kompensoimaan heikkojen turvekesien 2007 ja 2008 turpeenkäyttöä. Kahden perättäisen sateisen ja huonotuottoisen turvekesän takia on hyvinä tuotantokesinä pystyttävä varastoimaan turvetta enemmän kuin mitä aikaisemmin on arvioitu. Mikäli jatkossa kesien säätilat tulevat äärevöitymään, huoltovarmuusasiat korostuvat entisestään turvetuotannossa. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä tuotantoalueelta puretaan tarpeettomat rakenteet ja viedään pois tuotantokalusto, muu tuotantoon liittyvä materiaali ja jätteet. Vesienkäsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty jälkikäytön suunnittelu mahdollistaa sen, että turvetuotannon loppuvuosina voidaan parantaa suon tulevaa jälkikäyttöä muun muassa ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla sekä toteuttaa jälkikäyttö vaiheittain välittömästi eri alueiden poistuessa tuotannosta. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa ja maanomistajat päättävät tuotannon jälkeisen jälkikäyttömuodon. Hakemuksessa on esitetty alustava jälkikäyttösuunnitelma. 5
Hankkeen vuotuiset suorat työllisyysvaikutukset ovat noin kolme henkilötyövuotta ja välilliset kuusi henkilötyövuotta. Hankkeen rakentamiskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat noin 327 000 euroa. Vesienkäsittelyrakenteiden ja laitteiden osuus on tästä noin 93 000 euroa eli 28 %. 6 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta ympärivuotisesti pintavalutuskentälle pumppaamalla. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan reittiä laskuoja, Vesioja ja Iso-oja Siikajokeen. Pintavalutuskenttäalue on suotyypiltään karua rämemuuttumaa ja -ojikkoa. Puusto on pääosin rämemännikköä. Kentän keskimääräinen turvevahvuus on noin 0,8 metriä, ja turpeet ovat saravaltaisia. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 55 ha, josta tuotantoaluetta on noin 49,5 ja auma-, reuna-, tiealuetta noin 5,5 ha. Pintavalutuskentän ala on noin 2,5 ha, joka on 4,5 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Koko pintavalutuskenttä pengerretään reunaojista saatavilla kaivumassoilla. Kentän alapäähän kaivetaan keräilyallas, josta vesi johdetaan patopenkereen läpi rumpuputkella mittapadolle ja edelleen laskuojaan. Pintavalutuskentällä olevaan umpeenkasvaneeseen metsäojaan tehdään ojatukoksia. Pumppaamon mahdollisia toimintahäiriöitä varten pumppaamolle asennetaan settipato ohijuoksutusta varten. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin rakennetaan lietesyvennykset sekä muovisiin päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reunaja sarkaojastoon sekä vedenkäsittelyrakenteisiin estetään koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Kuntoonpanovaiheessa pumppaamon asennuksen jälkeen sekä tuotantovaiheessa vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaiden 1 ja 2 sekä pumppaamon kautta pintavalutuskentälle. Päästöt vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailutulosten ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella. Kuntoonpanovaiheen turvesoiden aineistossa on mukana pintavalutuskentällisten ja pelkästään laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden ominaiskuormituksia. Tuotantovaiheen päästöjen arvioinnissa on käytetty laskeutusaltaallisten ja pintavalutuskentällisten turvesoiden ominaiskuormituksia. Pullinnevan nykyinen kuormitus on arvioitu pääasiassa metsäojitetun alueen ominaiskuormituslukujen, kiintoaine 3,9 mg/l, fosfori 27 µg/l ja typpi 680 µg/l ja läheisen Pesuanojan vuosien 1961 2007 valuman keskiarvon 10,3 l/skm 2 perusteella. Ominaiskuormitusluvut ovat julkaisusta Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866, 2002.
Pullinnevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen sekä nykyiset arvioidut päästöt (kg/v): 7 Brutto Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi Kuntoonpanovaihe 1 340 18 450 980 14 370 Tuotantovaihe 960 8 240 560 3 120 Nykyinen kuormitus 600 4 108 Laskenta-arvioiden perusteella Pullinnevan turvetuotantoalueen kiintoainepääästöjen arvioidaan kasvavan kuntoonpanovaiheen aikana noin kaksinkertaisiksi nykytilaan verrattuna. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipäästöt kasvaat nykyiseen tilanteeseen verrattuna noin nelinkertaisiksi. Tuotantovaiheen aikana Pullinnevan turvetuotantoalueen kiintoainepäästöjen arvioidaan kasvavan noin 1,6 -kertaisiksi, kokonaisfosforipäästöjen kaksinkertaisiksi ja kokonaistyppipäästöjen hieman yli kaksinkertaisiksi nykytilaan verrattuna. Pullinnevan turvetuotantoalueen happamuusriskiarvio Geologian tutkimuskeskus on tehnyt kesällä 2011 muun muassa Pullinnevan maaperän happamuusriskin tutkimuksen. Näytteet on otettu laskeutusaltaan kohdalta ja sen läheisyydestä. Analyysitulosten perusteella voidaan todeta, että Pullinevan turpeenalainen maaperä ei ole varsinaista hapanta sulfaattimaata. Kokeissa joidenkin karkeiden maalajien, ohuen liejukerroksen sekä turpeen pohjakerroksen ph laski kuitenkin selvästi alle luokituskriteerien. Uusien tutkimusten ja selvitysten mukaan voidaan happamillakin mailla toimia, mikäli happamuusriski otetaan jo tuotannon alkuvaiheessa huomioon. Pullinnevalla voidaan välttää happamasta maasta aiheutuvat riskit. Happamuusriskin sisältävää maata ei tule saattaa ilman kanssa tekemisiin. Alueella joudutaan kaivamaan joitakin ojastoja ja altaita kivennäismaahan, jolloin kaivumaat voidaan peittää turpeella tai neutraloivalla materiaalilla kuten kalkilla. Luontevinta on peittää happamat maat paksulla turvekerroksella ja maisemoida kaivumaat. Kuivatusvesien tarkkailulla voidaan havaita mahdollinen ph:n lasku. Tuotantoalueelta pois lähtevän veden happamuutta voidaan tarkkailla päästötarkkailuvuosien välisenä aikana käsimittarin avulla. Mikäli happamuusongelmia ilmenee, voidaan laskuojiin asentaa myös neutraloivaa materiaalia kuten kalkkia tai kuonaa. Tästä menettelystä on hakijalla kokemuksia Konnansuolta. Kaivamisesta aiheutuvaa happamoitumisriskiä pienennetään muun muassa kaivamalla laskeutusaltaat siten, että kivennäismaa jää pysyvästi vedenpinnan alapuolelle, jolloin hapettumista ei pääse tapahtumaan. Lisäksi ojastojen kaivamisessa vältetään tarpeetonta kaivamista kivennäismaahan. Happamuustutkimuksen perusteella ei ole perustetta kieltää kokonaan kivennäismaahan kaivua. Täydellinen kielto haittaisi kohtuuttomasti alueella tapahtuvaa turvetuotantoa.
8 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Päästöt on arvioitu turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä tehdyn selvityksen perusteella. Pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä mekaaninen kokoojavaunu aiheuttaa hieman imuvaunua suuremmat päästöt, mutta selvästi hakumenetelmää pienemmät päästöt. Pullinnevalla voidaan käyttää haku- tai kokoojavaunumenetelmää. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyn määrä on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (hiukkaskoko alle 10 µm) pitoisuuden raja-arvoa 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1 000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Melu Melua tuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Arvio aiheutuvasta melusta perustuu turvetuotannon melupäästöistä tehtyyn selvitykseen. Melupäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeat huiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tämä melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Pullinnevalla käytettäväksi suunniteltujen haku- ja kokoojavaunumenetelmien eri työvaiheiden melutasot ovat noin 100 110 db(a). Tuotantoalueen kuntoonpanotoimet (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvi) ovat jyrsinturvetuotannon äänekkäimpiä vaiheita ja niissä melutasot ovat noin 116 117 db(a). Mekaanisessa kokoojavaunutuotannossa ympäristömelun päiväajan ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 200 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja melun hyvissä leviämisolosuhteissa. Hakumenetelmässä eri työvaiheiden hetkellinen 55 db(a):n melutasovyöhyke on alle 100 metriä. Kuntoonpanon aikana hetkellinen 55 db(a):n melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydelle
työkoneista. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot, kasvillisuus ja puusto. Liikenne Työmaalle liikennöidään reittiä maantie 86 (Vihannintie), Saarikoskentie (tie nro 18597), Nevalankankaantie (tie nro 18598) ja kunnostettava/rakennettava Pullinnevan työmaatie. Työmaatie aurataan lumesta vain turvetoimitusten ajan. Energiaturpeen toimitusjakso on vuodessa noin viikon pituinen. Ensisijaisesti Ouluun suuntautuvan täysperävaunuliikenteen määrä on enimmillään 40 50 yhdistelmäkuormaa vuorokaudessa. 9 Varastointi ja jätteet Vuotuinen kevyen polttoöljyn kulutus on noin 17 m 3. Polttoaine varastoidaan yhdessä tai kahdessa 2 5 m 3 :n kokoisessa valuma-altaallisessa terässäiliössä tai muussa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään vuototapauksissa. Säiliöt sijoitetaan tukikohtaan tai auma-alueen yhteyteen. Sijoituspaikat ovat turvemaalla riittävän kaukana avo-ojista ja ne sorastetaan. Voiteluöljyä traktorit ja aumauskalusto kuluttavat noin 150 kg vuodessa. Hakuyksikön työkoneet ja vetokoneet kuluttavat muita voiteluaineita noin 20 kg tuotantokaudessa. Voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissa tukikohdan varastotilassa. Varastoitava määrä on tavanomaisesti alle 200 litraa. Turvetuotantoalueelle lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta mahdollisesti toimitettavat puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueen yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 tonnia vuodessa. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa ympäristöön. Turvetuotannon jätteinä syntyy pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Siikalatvan ja Siikajoen kuntien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Pullinnevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Työmaalle laaditaan ennen suon kuntoonpanon aloittamista jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma, joka liitetään kaikkiin suon kuntoonpanoa ja turvetuotantoa koskeviin urakkasopimuksiin. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet ja kivennäismaat sekä laskeutusaltaiden liete käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina ja maise-
moidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Kannot ja muu puuaines hyödynnetään energiana. 10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan alueella tullaan käyttämään BAT-tekniikkaa. Vedet käsitellään laskeutusaltaiden lisäksi ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä turvetuotannossa noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Alue on metsäojitettua aluetta. Suunnitellun tuotantoalueen eteläosassa on pitkälle kehittyneitä suomuuttumatyyppejä, Vesiojan lähellä ja Saareksenojan vierellä on myös turvekangasta. Monin paikoin ojat kasvavat hieskoivua. Nuorilla ojitusalueilla tai alueilla, jotka ovat kauempana ojista, kenttäkerroksen kasveista vaivaiskoivu on runsastunut. Samoin pohjakerroksen mätässammalet ovat voittaneet alaa ja samalla lajisuhteet ovat muuttuneet. Hillaa ja karpaloa esiintyy erittäin vähän. Ojittamatonta aluetta ei varsinaisesti ole, mutta suon keskustassa 6,5 ha:n alueella ojat ovat kasvaneet umpeen niin, että ojitus on vaikeasti havaittavissa. Pääosa tuotantoalueesta on karujen ja metsäisten suotyyppien tupasvilla- ja isovarpurämeiden ojikkoja ja muuttumia. Kasvillisuus on suotyypeille tavanomaista. Suojeltavia suotyyppejä tai -lajeja alueella ei ole. Linnusto on normaalia aapasoiden lajistoa. Ojituksista johtuen suolajisto on niukkaa. Linnuston tiheys on keskimääräinen. Uhanalaisia (silmälläpidettäviä) lajeja ovat metso ja käki. Suon itäosan yli on rakennettu suurjännitesähkölinja. Toiminnan vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle syntyvät pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Suo muuttuu kasvipeitteettömäksi kentäksi, jolloin alueen luonne esimerkiksi marjastus- ja metsämaana muuttuu. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Turvetuotantoalueella viihtyviä lajeja ovat muun muassa hirvi, jänis, teeri ja vesilinnut. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut tilat sijaitsevat Pullinnevan itäpuolella Nevalankankaalla 450 metrin ja länsipuolella Pullissa noin 650 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Nevalankankaalla on lisäksi kaksi vakituiseen asuttua rakennusta noin 750 850 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Noin 650 metriä etelään Saareksenjärven rannassa ja noin 900 metriä länteen Pullissa on vapaa-ajanasunnot. Pullinnevan turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyhaittaa lähimmillä tuotantoalueen länsi- ja itäpuolella sijaitsevilla asutuilla kiinteistöillä. Pölyämisen vaikutus jäänee kuitenkin vähäiseksi pitkähkön etäisyyden vuoksi. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välillä on peltojen lisäksi metsää, mikä osaltaan vähentää pölyhaitan esiintymismahdollisuutta. Pölyhaitta keskittyy kesän tuotantopäiviin (30 40 päivää), erityisesti aumauksen ajankohtaan
sekä kuormaukseen turpeen kuljetusajankohtana. Suon itäpuolella 750 850 metrin etäisyydellä sijaitsevien rakennusten ja tuotantoalueen välissä ei ole suojaavaa puustoa ja vallitseva tuulen suunta alueella on tuotantoalueelta kohden kiinteistöjä, mikä lisää jossain määrin pölyhaitan esiintymisen mahdollisuutta. Tuotantoalueen länsipuolella noin 900 metrin etäisyydellä sijaitsevalla kiinteistöllä riittävän etäisyyden sekä pölyhaittaa vähentävän metsän takia pölyämisen vaikutuksia ei arvioida juurikaan olevan. Suunniteltu tuotantoalue rajoittuu viljelyksessä oleviin peltoihin lohkon 1 luoteiskulmassa Pullissa ja lohkon 3 itälaidassa Nevalankankaalla. Mahdollisen pölyhaitan vähentämiseksi tuotantoalueen eristysojan ja peltolohkojen välisen alueen puusto jätetään koskemattomaksi. Alue on hakijan hallussa. Lisäksi pölyäviä tuotantovaiheita voidaan tarpeen mukaan rajoittaa kuivaheinän korjuun tai viljankorjuun aikana. Pullinnevan työmaatien varrella ei ole asutusta. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lähinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Maantiellä pöly karisee nopeasti renkaista pois, eikä pölyhaittaa esiinny enää esimerkiksi Saarikosken kohdalla. Noin 600 metriä suon luoteispuolella sijaitsevalla Pullinjärvellä ja noin 650 metriä suon eteläpuolella sijaitsevalla Saareksenjärvellä voi esiintyä ajoittaista lievää pölyhaittaa. Muille kauempana Pullinnevasta sijaitseville vesistöille tai pienvesille turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa. Pullinnevan kuntoonpano sekä turvetuotanto lähinnä mekaanisella kokoojavaunulla voivat ajoittain aiheuttaa meluhaittaa lähimmillä asutuilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat noin 450 650 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itä-, länsi- ja eteläpuolella. Meluhaittaa voi esiintyä lähinnä toimittaessa lohkojen reuna-alueilla. Lievä meluhaitta on mahdollinen länsituulella myös suon itäpuolella 750 850 metrin etäisyydellä suosta sijaitsevalla kahdella kiinteistöllä, koska kyseisten kiinteistöjen ja tuotantoalueen välissä ei juurikaan ole suojaavaa puustoa. Turvekuljetuksista ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Tuotantoalueen eteläpuolella, noin 650 metrin etäisyydellä tuotantolohkon 2 eteläreunasta, sijaitsee Saareksenjärvi, jonka vedenkorkeutta on alennettu ojituksilla. Pullinneva ei kuulu järven luontaiseen valuma-alueeseen. Järven kuivatuksen yhteydessä on kaivettu Saareksenoja Pullinnevan läpi Vesiojaan. Nykyisin Saareksenoja ei ulotu Saareksenjärveen saakka ja ojan järvenpuoleinen alue on painunut tai kasvittunut kokonaan umpeen. Hakemussuunnitelman mukaan suunniteltu tuotantoalueen kuntoonpano ja turvetuotanto eivät vaikuta Saareksenjärven vedenkorkeuteen tai vesipinta-alaan. 11 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Pullinnevan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, yksittäisiä suojelukohteita, erityisiä luontokohteita tai arvokkaita pienvesiä, joihin turvetuotannolla hakijan arvion mukaan olisi vaikutusta. Lähin suojelualuekokonaisuus, Matkusneva-Ukonvaajanneva, sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä.
Alueen kuntoonpanosta tai turvetuotannosta ei hakijan mukaan aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Pullinnevan läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. 12 Vesistö ja vedenlaatu Pullinnevan vedet tullaan johtamaan Vesiojan ja Iso-ojan kautta Siikajokeen. Iso-ojan valuma-alue on noin 31,5 km 2. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on Saarikosken kohdalla, Iso-ojan laskukohdassa 3 400 km 2. Isoojan alaosan keskivirtaama on 0,3 m 3 /s. Kesä syyskuun keskivirtaama (MQ) on 0,2 m 3 /s, keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ) 0,8 m 3 /s. Siikajoen Saarikoskessa keskivirtaama (MQ) on 30 m 3 /s. Kesä syyskuun keskivirtaama (MQ) on 21 m 3 /s, keskialivirtaama (MNQ) 5,4 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ) 88 m 3 /s. Iso-ojan valuma-alueella ei ole muita turvetuotannossa olevia soita. Siikajokivarressa Iso-ojasta alavirtaan on useita turvetuotantoalueita. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siikajoki kuuluu luokkaan välttävä. Ekologisen luokittelun mukaan Siikajoen tila on tyydyttävä. Iso-ojaa ei ole luokiteltu kummassakaan luokituksessa. Ennakkoon vuosina 2004 2006 tehdyn tarkkailun mukaan Vesiojan ja Isoojan vesi on ollut lievästi hapanta, tummaa, humuspitoista, sameaa ja erityisesti fosforin suhteen hyvin ravinteikasta. Vesiojan kesäajan keskimääräinen fosforipitoisuus on ylirehevien vesien luokkaa ja typpipitoisuus rehevien vesien luokkaa. Iso-ojan kesäajan pitoisuuden kuvastavat ojan rehevyyttä. Kiintoainetta molemmissa ojissa on ollut runsaasti. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan ojissa on ollut vuosina 1995 1996 ennakkotarkkailua suuremmat kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot. Siikajoessa Iso-ojasta alavirtaan Saarikosken kohdalla ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien vesien luokkaa. Sameus on ollut lievää ja ajoittain silmin havaittavaa. Vedenlaatu on pääosin parempi Siikajoen pääuomassa kuin siihen laskevassa Iso-ojassa tai ylempänä Vesiojassa. Hakija on arvioinut alueen päästöjen vaikutuksia laimenemissuhteen avulla Iso-ojan suulla sekä Siikajoessa Iso-ojasta alavirtaan. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa, kesän ali- ja ylivirtaamatilanteessa sekä talven keskivirtaamatilanteessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Pullinnevan kuntoonpanovaiheen kuormituksen vaikutukset ilmenevät vähävirtaamaisessa Iso-ojassa selvästi erityisesti typen osalta talviaikaan. Iso-ojan fosforipitoisuus on ollut ennakkonäytteissä kesällä keskimäärin 100 µg/l, mihin verrattuna nettopitoisuuslisäys 1 µg/l on pieni. Iso-ojan typpipitoisuus on ollut kesällä tasoa 840 µg/l, mihin verrattuna kesäinen nettokuormituksen aiheuttama typpipitoisuuden lisäys 18 µg/l on kuntoonpanovaiheessa noin 2 %. Pullinnevan kuntoonpanovaiheen vesillä ei ole juurikaan vaikutusta Iso-ojan nykyisiin humus- ja kiintoainepitoisuuksiin. Vaikka Pullinnevan hankealueen kiintoainepäästöjen arvioidaan kasvavan kuntoonpanon aikana noin kaksinkertaisiksi ja ravinnepäästöjen noin nelinkertaisiksi nykytilaan nähden, jäävät vaikutukset Iso-ojan alaosan vedenlaatuun suhteessa paljon pienemmiksi. Lisäksi on otettava huomioon, että
Pullinnevan kuntoonpanovaiheen arvioitu kuormitus voi olla liian suuri, koska laskennassa käytetyssä aineistossa on mukana myös laskeutusaltaallisia tarkkailusoita. Tuotantovaiheessa Pullinnevan laskennalliset pitoisuuslisäykset ja sitä myötä vaikutukset Iso-ojassa ovat ravinteiden ja kiintoaineen osalta suurin piirtein yhtä suuria sekä talvella että kesällä. Nettokuormituksena laskettu typen pitoisuuslisäys on kesän eri virtaamatilanteissa noin 2 3 % Iso-ojan kesäajan pitoisuustasosta. Arvioitu kesäajan typpikuormitus on ylivalumatilanteessa sen verran suuri (3,4 kg/vrk), että sen perusteella laskettuna kesän ylivirtaamatilanteen pitoisuuslisäyskin on alivirtaamatilannetta suurempi. Tuotantovaiheen aiheuttama fosforin pitoisuuslisäys on kesällä suurimmillaan alivirtaamatilanteessa (netto 1 µg/l), mutta fosforipitoisuuden lisäys jää tällöinkin Iso-ojan kesäajan pitoisuustasoon nähden jokseenkin pieneksi. Kuntoonpanovaiheen tavoin tuotantovaiheellakaan ei ole juuri vaikutusta Iso-ojan nykyisiin humus- ja kiintoainepitoisuuksiin. Pullinnevan hankealueen kuormitus arvioidaan tuotantovaiheessa noin kaksinkertaiseksi alueen nykykuormitukseen nähden. Tuotantovaiheen vaikutukset Iso-ojan alaosan vedenlaatuun jäävät suhteessa paljon pienemmiksi. Pullinnevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästöjen laskennalliset vaikutukset Siikajoen vedenlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi. Fosforipitoisuuden lisäys on kaikissa tarkastelluissa tilanteissa alle 1 µg/l, mikä on määritystarkkuutta vähemmän. Typen lisäys on enimmillään noin 1 µg/l. Pullinnevan turvetuotantoalueella ei arvioida olevan vaikutusta Siikajoen humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin. 13 Kalasto ja kalastus Siikajoessa esiintyy haukea, ahventa, lahnaa, särkeä ja kirjolohta sekä madetta. Rapua esiintyy satunnaisesti, mutta kanta ei ole pyyntivahva. Kalastus on alueella vähäistä. Vesioja ja Iso-oja ovat kaivettuja kanavia, joilla ei ole kalastollista tai kalastuksellista merkitystä. Vaikutusalueen kalastusoikeus kuuluu Pehkolan osakaskunnalle. Hakija on arvioinut, että Pullinnevan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia lajeja herkemmin. Kuormituksesta johtuvat haitat ilmenevät Siikajoella muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Siikajoella pitkään. Pullinnevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida erottaa muista samantyyppisistä tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Ympäristöriskit, vahinkovakuutus ja toimintajärjestelmä Turvetuotantoon liittyviä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi alueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista turvallisuussuunnitelma, jossa esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Hakija korjaa rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet välittömästi. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden rikkinäiset pintapuomit, mittapadon ohivirtaamat
ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii ohjeistuksen mukaisesti. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. Hakijan käytössä on standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukainen toimintajärjestelmä. Sen mukaisesti yhtiön henkilöstön ja urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon. 14 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia tullaan seuraamaan ja kirjaamaan käyttö-, päästöja vaikutustarkkailulla. Käyttö- ja päästötarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu toteutetaan Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma 2012 2018 -ohjelman mukaisesti. Kalasto-, kalastus- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelma v. 2008 2012 - ohjelman osien II: Kalataloustarkkailuohjelma ja III: Pohjaeläintarkkailuohjelma mukaisesti. Hakija ei ole esittänyt erillistä pöly- ja melutarkkailua, koska asutus sijaitsee lähimmillään 450 metrin etäisyydellä. Hakija on esittänyt, että käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Kainuun ELY-keskuksen kesken. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kun otetaan huomioon Siikajoen nykyinen tila, joen paikallinen kalastollinen ja kalastuksellinen arvo ja alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan, voidaan Pullinnevan kuormituksesta aiheutuvat haittavaikutukset arvioida sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Pullinnevan kuormituksesta aiheutuvia haittoja voidaan arvioida esimerkiksi Hevoskorven turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen perusteella. Hevoskorven tuotantoalueen vedet johdetaan Lamujokeen. Pohjois- Suomen aluehallintoviraston 15.9.2011 antaman päätöksen nro 82/11/1 mukaan luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua 300 vuodessa eli 3,2 /ha käytettäväksi päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Pullinnevan (51 ha) kalatalousmaksun suuruus olisi siten 160 vuodessa.
15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Siikalatvan ja Siikajoen kunnissa 16.1. 15.2.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.1.2009 Siikajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELYkeskukselta, Siikalatvan kunnalta, Siikalatvan kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Siikajoen kunnalta ja Siikajoen kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on lausunnossa ottanut kantaa hakemuksessa esitettyihin lisäselvityksiin ja muutoin viitannut asiassa aiemmin lausumaansa. Siikajoella on voimassa 19.1.2011 hyväksytty Saarikosken osayleiskaava. Kaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana. Hankealueen pohjoisosa ja yhdystie sijoittuvat pieneltä osin osayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Pullinnevan pintavalutus on muutettu kesäaikaisesta ympärivuotiseksi, mikä on hyvä asia. Vesistövaikutusarviossa on laskettu pitoisuusmuutokset kesä-syyskuussa myös keskimääräiselle ali- ja ylivirtaamatilanteille. Hakemuksessa on esitetty tuloksia pohjamaalajikartoituksesta ja todettu, ettei Pullinnevalla esiinny sulfidisedimenttejä ja happamuusriski on vähäinen. Alueella joudutaan kuitenkin kaivamaan joitakin ojastoja ja altaita kivennäismaahan. Silloin kaivumaat tulee peittää turpeella tai neutraloivalla materiaalilla kuten kalkilla. Tuotantoalueelta lähtevän veden happamuutta tulee tarkkailla käsimittarin avulla. Mikäli happamuutta ilmenee, tulee laskuojiin asentaa myös neutraloivaa materiaalia kuten kalkkia tai kuonaa. On otettava huomioon, että myös suon pohjaturve voi olla hapanta, joten myös se on käsiteltävä tarvittaessa vastaavalla tavalla. Ympäristökeskus on 30.6.2009 todennut, että Pullinneva sijoittuu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaupunki maaseutu-vuorovaikutusalueelle. Muilta osin aluetta koskee maa- ja metsätaloutta koskeva yleinen suunnittelumääräys. Siikajoki ja jokivarret molemmin puolin on osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueeksi. Kehittämisperiaatteiden mukaan alueita kehitetään muun muassa jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueina ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Siikajokilaaksoa koskee lisäksi seuraava suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maisemanhoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen." Siikajoen suuntaisesti on osoitettu viheryhteystarvemerkintä, jolla osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisäl-
tyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ynnä muita reittejä. Saarikosken kylä on osoitettu kylämerkinnällä, jolla kaavassa osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeät kyläkeskukset. Hankkeen toteuttamiselle ei ole luonnon monimuotoisuuteen liittyviä esteitä eikä siitä ole huomautettavaa vesivaraviranomaisena. Vesistövaikutukset Siikajoessa on arvioitu vähäisiksi, mutta Iso-ojassa, jonka virtaama on pieni, laskennalliset vaikutukset näkyvät selvästi ja ravinteiden vaikutukset ovat suurimmat talvella. Koska toiminnalla on kuitenkin vaikutuksia Siikajokeen, on myös Siikajokivartta ja erityisesti Siikajoen vedenlaatua koskevat kaavamääräykset otettava lupaharkinnassa huomioon. Ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää. Laskeutusaltaat on mitoitettu riittävän kokoisiksi. Pintavalutuskenttä vaikuttaa toimivalta, mikäli olemassa oleva oja saadaan tukittua hyvin. Päästötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa osana Siikajoen yhteistarkkailua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lähialueen tarkkailupiste on Vesiojassa. Pintavalutuskentän on oltava käytössä sulan kauden aikana kuntoonpanovaiheessakin. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulee tehdä vuoden 2019 loppuun mennessä. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että Vesiojan ja Iso-ojan merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, mutta Siikajoen merkittävä. Siikajoella esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Pullinnevan turvetuotantoalueelta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaisi haittoja osaltaan. Välittömästi Iso-ojan suulta alavirtaan sijaitsevat Harjunnivan ja Hyrylännivan virta-alueet, joiden kalataloudellinen kunnostus valmistui vuonna 2011. Kalataloudellinen kompensaatio ja tarkkailu ovat tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Kompensaatio voidaan määrätä kalatalousmaksuna. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan järjestää osana Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2022 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan kuntoonpanon aloittamisvuodesta alkaen 180 euron vuotuinen kalatalousmaksu. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Siikajoen kunnanhallitus Kunnanhallitus on pitänyt tärkeänä, että lupaprosessin aikana esille tullut Pullinnevan turvetuotantoalueen happamuusriski tiedostetaan ja sen johdosta ryhdytään riittäviin toimiin. Happamuuskuormitus on viime vuosina aiheuttanut Siikajoen kunnan vesistöalueilla vesistöjen pilaantumista siinä määrin, että eliöstö on osin tuhoutunut ja monin paikoin ollut vaarassa tuhoutua. Myös Pullinnevalla paras happamien päästöjen ehkäisykeino on, että kuivatusojia ja rakenteita ei tehdä kivennäismaahan saakka. Jo Geologian tutkimuskeskuksen muutamien pisteiden näytteenotoin on todettu 16
Muistutukset happamoitumisriskiä alueella. Mikäli ojien tekemisestä kivennäismaahan saakka ei voida luopua, tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin happamuuden ehkäisemiseksi. Esitetyn kaivumaiden turpeella peittämisen sijaan kalkituksella tai vastaavalla neutraloinnilla näyttäisi saavutettavan varmemmin parempi tulos. Mikäli lupaan sisällytetään kivennäismaahan ulottuvaa ojien kaivamista, tulee hakijalta edellyttää ohjelmaa happamuuden seurannan järjestämiseksi. Käsimittarien käyttö ei ole riittävä tarkkailua, koska silloin muun muassa seurantatiheys jää kirjaamatta. Hakijan on huolehdittava happamuuskuormituksen ehkäisemisestä. 4. Ympäristöpalvelut Helmi Siikalatvan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena Lausunnon antaja on todennut, että lupamääräyksin tulee varmistaa, ettei ravinne- ja kiintoainekuormitus vesistöön lisäänny eikä virkistyskäyttö heikkene nykyisestään. Hakemuksen mukainen vesienkäsittely ympärivuotisesti toimivalla pintavalutuskentällä on hyvä ja tehokas menetelmä. Luvan saaja tulee määrätä ottamaan välittömästi tehokkaammat vesien puhdistamismenetelmät käyttöön, mikäli tarkkailutulokset viittaavat siihen, että puhdistaminen ei ole riittävää. Valumavesien käsittelyn tulee olla niin tehokasta, että vesistön vedenlaatu ei heikkene niistä johtuen tulvaaikanakaan. 5. XX, Huvikumpu 748-417-25-46 Muistutus koskee kiinteistöä sekä Siikajokivartta lähialueella, johon turvetuotannon laskuojan aiheuttamat haitat kohdistuisivat. Kiinteistö sijaitsee Siikajokivarressa noin kilometrin päässä suunnitellun turvetuotantoalueen laskuojan, Iso-ojan suulta alavirtaan. Välittömästi Isoojan liittymästä alavirtaan on Saarikosken silta, jonka alla on pieni koski. Kyseiselle alueelle on istutettu kirjolohia useita kertoja ja tuolla alueella niitä kuten myös luonnonkantaa olevia harjuksia esiintyy. Kalasto on jonkin verran elpynyt Saarikoskesta alavirtaan eikä sitä tule tuhota. Turvetuotannon haittoja tutkittaessa keskitytään fosforiin ja typpeen. Todellisuudessa suuremmat haitat aiheuttaa hienojakoinen maa-aines, jota turvetuotantoalueilta tulee. Hakemuksessa esitetyt typpi- ja fosforipäästöt ovat reilusti alakanttiin arvioituja uusimpiin tietoihin verrattuna. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen 10.2.2012 päivätyn tutkimustiedotteen mukaan harvoin ja eri vuodenaikoina otetut vesinäytteet eivät yleensä kuvaa luotettavasti vesistön tilaa, eivätkä myöskään kuormitusvaikutuksia. Lisäksi suunnitellulla tuotantoalueella maaperän happamuus on ilmeisen todellista ja vaikutuksia on selvästi vähätelty. Hakija ei niiden kunnolliseen selvittämiseen ole vaivautunut. Viime vuosien runsaiden sateiden aikana on kuulopuheiden mukaan turvetuotantoalueiden laskualtaat tulvineet ja saasteet ovat päässeet valumaan Siikajokeen. Turvetuotannon käynnistäminen/laajentaminen lisäisi huomattavasti riskiä Siikajoen kalastoa tuhoavien happamuuspiikkien esiintymiseen. Muistuttaja on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Tiedoksiantokuulutuksen perusteella hakija suhtautuu hankkeen ympäristövaikutuksiin välinpitämättömästi. Jos tarkempia selvityksiä ei ole tehty ja vaikutuksia ympäristöön ei ole tarkemmin tutkittu, tämä osoittaa hakijan vähättelevän Pullinnevan turvetuotantoalueesta aiheutuvaa haittaa. 17
Ympäristöhallinnon julkaiseman ympäristöoppaan mukaan Pullinevan turvetuotannollakin on selvä vaikutus kalastoon eli oppaan mukaan: Turvetuotannon kuormituksen luonteesta johtuen selvien määrällisten kalastovaikutusten osoittaminen on vaikeaa. Vaikutukset ovat samansuuntaiset kuin hajakuormituksesta, erityisesti metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta johtuvat. Kuormituksen vaikutukset kohdistuvat usein kalojen poikastuotantoon. Happamuuden sekä happi-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien lyhytaikaisetkin nopeat muutokset voivat olla kaloille vahingollisia. Happamien sulfaattimaiden ojitus voi aiheuttaa vesien voimakasta happamoitumista ja sen seurauksena kalakuolemia. Hapettomassa tilassa vapautuneen raudan ja kiintoaineen saostuminen mätimunien pinnalle lisää kuolleisuutta. Alkutalvesta tapahtuva ojitus aiheuttaa vesivarastojen tyhjenemistä ja kuormituksen kasvua syyskutuisten kalojen mädin kehittymisen aikana. Kiintoainekuormitus aiheuttaa veden samennusta ja pohjan liettymistä, mikä vähentää kutupohjia ja suojapaikkoja. Pohjaeläimistön määrä, lajisto ja kokorakenne voivat muuttua haitallisesti. Haitalliset muutokset veden laadussa, määrässä ja pohjan tilassa ovat epäedullisia erityisesti lohikaloille, mikä edelleen muuttaa kalaston rakennetta kalastuksen kannalta epäedulliseen suuntaan. Vaikutukset ovat selvimmät pienissä vesistöissä, esimerkiksi latvapuroissa ja sivujoissa, jotka ovat purotaimenelle ja harjukselle tärkeitä elinympäristöjä. Kalojen lisäksi vaikutukset voivat kohdistua nahkiaisiin ja rapuihin. Jokiveden puhtaus on suotavaa, kun mökkirannassa käy uimassa. Jokivesi on tällä hetkellä erittäin humuspitoista kaikesta jokeen tulevasta rasitteesta johtuen. Jokeen kohdistuvia kuormituksia tulisi poistaa, ei lisätä. Tämän pitäisi olla suunta vuonna 2012. On erittäin todennäköistä, että 495 000 m 2 :n suopohjan jyrsiminen 30 seuraavan vuoden aikana aiheuttaa vahinkoa jokivedenlaadulle ja sitä kautta kiinteistön käyttöarvolle. Pullinnevan alue on jo ojitettu. Onko siihen ollut lupaa, vai onko ojitukset vain tehty ja ajateltu, että siten saisi helpommin luvat turpeennostoa varten, kun suoalue ei ole enää täysin luonnontilassa. Ojat pitäisi tukkia ja pyrkiä palauttamaan suo alkuperäiseen tilaansa. Se olisi vielä ilmeisesti tehtävissä. Siikajoen tutkimiseen ja kunnostamiseen on käytetty jo paljon aikaa ja rahaa ja joen elpyminen on hitaasti tapahtumassa. Tätä ei pitäisi nyt estää. Jokea on pilattu yli 50 vuotta. Nyt on aika tehdä kaikki voitava joen kunnon palauttamiseksi. Turvetuotanto Pullinnevalla olisi jälleen iso askel väärään suuntaan. Kaikissa ympäristöasioissa on huomioitava myös jälkipolville jätettävä perintö ja puhtaat vesistöt tulee kuulua niihin. Muistuttaja on vaatinut, että lupaa turvetuotannon aloittamiseksi Pullinnevalla ei myönnetä. 6. XX oikeudenomistajat / XX ja XX, Keskinevala 791-432-15-106 Muistutuksen mukaan Saarikoskelta Nevalankankaalle menevä tie pitää perusparantaa 7 kilometrin matkalta kokonaan. Mutkat on oiottava ja mäet alennettava. Tolopan ja Rankisen kohdalla on näkyvyys huono. Tie pitää leventää, ettei tule kolareita. Autot eivät mahdu ohittamaan, jos tulee kaksi rekkaa vastakkain tai paripyörätraktorit. Tällä tien perusparannuksella vältytään kuolonkolareilta. Raskas liikenne tulee kovasti kasvamaan tällä 18