LUPAPÄÄTÖS Nro 59/09/1 Dnro Psy-2008-y-215 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 59/09/1 Dnro Psy-2008-y-215 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Karsikkosuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Ranua Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat ja kauppakirja... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely... 4 Päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotantoalueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Kalasto ja kalastus Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 23

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt määräaikaista vuoteen 2020 saakka voimassa olevaa ympäristölupaa Karsikkosuon kuntoonpannun alueen turvetuotantoon Ranuan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja kauppakirja Toiminta Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Haarahiltuset Oy:lle antaman päätöksen nro 13/04/1 nojalla. Päätöksen mukaan luvan haltijan on vuoden 2008 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan lopettamisen jälkeen tarvittavia toimia koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Tuotantoalue on siirtynyt hakijalle tehdyllä kauppakirjalla. Yleiskuvaus toiminnasta Hakijan omistama Karsikkosuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 4 km Ranuan taajamasta etelään kantatien 78 tuntumassa osittain Kivijokeen laskevan Heinijoen ja osittain Siuruanjokeen laskevan Ranuanjoen valumaalueella. Karsikkosuo on kuntoonpantu turvetuotantoa varten 1990-luvun alkupuolella ja tuotanto on alkanut vuonna Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotantoalueen pinta-ala on 36,7 ha. Tuotannosta on poistettu aluetta 9,3 ha, josta 2 ha on kasvittunutta. Auma-alueiden pinta-ala on 1,2 ha. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä noin MWh vuodessa. Tuotantopäiviä on touko-syyskuussa yhteensä Turve kuljetetaan pääasiassa Rovaniemen Energian Suosiolan voimalaitokselle. Vuotuinen toimitusmäärä on noin m 3. Tuotantolohkoja on neljä ja auma-alueita on kaksi. Auma-alueet ovat kantatieltä 78 rakennettujen ympärivuotisesti liikennöitävien teiden varrella tuotantoalueen koillis- ja lounaiskulmassa. Tukikohta on lounaiskulmassa olevan auma-alueen 2 vieressä. Hakijalla on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Sen mukaisesti hakijan ja urakoitsijoiden vuosittaisella koulutuksella pyritään siihen, että kaikissa turvetuotannon työvaiheissa otetaan ympäristönäkökohdat niin hyvin huomioon kuin mahdollista.

4 4 Vesien käsittely Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympärysvesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Tuotanto- ja syyskunnostusaikana koko tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan 1 kautta pumppaamolle, josta vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan laskuojan kautta Kivijokeen laskevaan Heinijokeen. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 55 ha, josta tuotantoaluetta on noin 36,7 ha, tuotannosta poistunutta aluetta noin 9,3 ha ja auma-, reunasekä tiealuetta noin 9 ha. Pintavalutuskentän ala on noin 2,1 ha, joka on 3,8 % kentän valuma-alueesta. Tuotantokauden ulkopuolisena aikana vedet johdetaan settipato 1:n kautta pintavalutuskentän eristysojaan ja edelleen suon laskuojaan. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarka- ja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1.5 promillea, millä myös edistetään lietteen laskeutumista tuotantoalueen ojastoon. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vesienkäsittelyn tehostaminen Vesienkäsittelyn tehostamiseksi talviaikaiset vedet on suunniteltu johdettavaksi olemassa olevan laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentän eristysojaan. Nykyisen settipadon 1 eteen, suunnitelmakartassa esitettyyn paikkaan, rakennetaan uusi settipato 2, jolla talviaikaiset vedet ohjataan syvennettävään lohkon 3 länsipuolen reunaojaan. Reunaojasta vedet johdetaan kaivettavan ojayhteyden kautta laskeutusaltaaseen ja edelleen pintavalutuskentän eristysojaan. Rakennettava uusi settipato 3 pidetään suljettuna tuotanto- ja syyskunnostusaikana. Muutos parantaa selvästi talvi- ja tulva-aikaisten vesien puhdistamista. Tuotantoaluepoistuma-arvion ja lyhyen tuotantoajan takia ympärivuotisesti toimivan pumppaamon rakentaminen Karsikkosuolle ei ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon rakentaminen edellyttäisi uuden, pituudeltaan noin 1 km:n sähkönsiirtolinjan rakentamista pumppaamolle. Hakijan laatiman kustannusarvion mukaan ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointikustannus olisi noin (alv 0 %). Talviaikainen pumppaamon toiminnan jatkuva valvonta aiheuttaa hakijan arvion mukaan vähintään :n lisäkustannukset vuosittain. Pumppukaivon ja pumpputekniikan sulanapito voi olla mahdotonta Pohjois-Suomen olosuhteissa pidemmän pakkasjakson aikana. Vesienkäsittelyä voidaan myös tehostaa hyödyntämällä tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina silloin, kun se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Altaissa on myös mahdollista kasvattaa esimerkiksi ruokohelpiä, joka pidättää sekä ravinteita että kiintoainetta.

5 Päästöt vesistöön Hakija esittää, että lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mikäli Karsikkosuolla toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesiensuojelurakenteina, hakija esittää Lapin ympäristökeskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Tarkempien suunnitelmien esittäminen tässä vaiheessa ei ole mahdollista. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta huolehtii työmaan kokonaisurakoitsija. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta valvoo myös Turveruukki Oy:n tuotantohenkilöstö. Karsikkosuolta lähtevän veden fosforipitoisuutta nostaa turvetuotantoalueen pohjoispuolella olevalta suljetulta kaatopaikalta ja lietteenläjitysalueelta turvetuotantoalueelle tulevat vedet. Karsikkosuo on kuulunut vuoteen 2005 asti Lapin turvetuotannon päästötarkkailuun. Lupahakemusta varten Karsikkosuon päästöt on kuitenkin laskettu käyttämällä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailuaineistoja, jotka kuvaavat paremmin Karsikkosuon päästöjä. Lapin turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräiset ominaispäästöt vuosina 2004 ja 2005 ovat olleet suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa, mikä yliarvioi Karsikkosuon todellisia päästöjä. Karsikkosuon päästöt vesistöön on laskettu vuoden 2006 kesää ja syksyä lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästöjen avulla. Päästöt on laskettu tuotantoalueen kokonaispinta-alalle kulloinkin käytössä olevan vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla keskimääräisillä ominaispäästöarvoilla (talvella ja keväällä laskeutusallas, kesällä ja syksyllä pintavalutus). Päästölaskennassa käytetyt Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt yliarvioivat Karsikkosuon kiintoaineen päästöjä. Karsikkosuon todellisista fosforipäästöistä ei ole varmuutta, koska ulkopuoliset alueet ovat vaikuttaneet Karsikkosuon mittapadolla mitattuihin fosforipitoisuuksiin. Karsikkosuon päästöt vesistöön on esitetty seuraavassa taulukossa. 5 pinta-ala BRUTTO NETTO ha COD Mn Kok.P Kok.N kiintoaine Kok.P Kok.N kiintoaine Vuosipäästöt kg/v keskiarvo Päästöt kesäaikana kg/v ,02 0,6 4,3 0,01 0,3 3, ,01 0,4 1,5 0,01 0,2 0, ,04 0,2 0,2 0,03 0, ,02 0,5 3,0 0,01 0,3 2,0 keskiarvo 13 0,02 0,4 2,3 0,01 0,2 1,5

6 Nettopäästöjen laskennassa on käytetty taustahuuhtouman arvioimiseen taustapitoisuuksina kiintoaine 2 mg/l, kok.p 20 µg/l ja kok.n 500 µg/l, jotka ovat yleisesti käytössä koko Suomessa. Karsikkosuon vedet tullaan jatkossakin ohjaamaan vesistöön kesällä ja syksyllä pintavalutuskentän kautta ja muuna aikana laskeutusaltaan kautta. Tulevien päästöjen arvioinnissa on käytetty kesälle ja syksylle Karsikkosuolla vuonna 2006 mitattuja ominaispäästöjä. Kesä 2006 oli tavanomaista kuivempi. Tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden keskivaluma oli kesällä 2006 noin neljänneksen pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tästä johtuen Karsikkosuon tarkkailutulosten perusteella lasketut keskimääräiset päästöt kesäajalle voivat olla hieman aliarvioituja. Kesän alivalumakauden päästöt on laskettu Karsikkosuon pienimmän jaksovaluman (1,1 l/s km ) mukaisilla ominaispäästöillä. Päästöt kesän ylivalumatilanteessa on laskettu Karsikkosuon suurimman jaksovaluman (35 l/s km ) mukaisilla ominaispäästöillä. Talvelle ja keväälle on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaispäästöjä. Karsikkosuon vesistöä kuormittavan alueen pinta-alana on käytetty 45,2 ha, jolle arvio tulevista päästöistä vesistöön on laskettu. Karsikkosuon tuotantopinta-ala tulee pienenemään tuotannosta poistuvien alueiden myötä. Tuotannosta poistuvat alueet kasvittuvat tai otetaan jälkikäyttöön vaiheittain, jolloin vesistöön kohdistuvat päästöt pienenevät. Karsikkosuon arvioidut päästöt tulevaisuudessa suurimman mahdollisen pinta-alan mukaan laskettuna on esitetty seuraavassa taulukossa (la = laskeutusallas ja pvk = pintavalutuskenttä). 6 Edellä olevassa taulukossa esitetty kesän ja syksyn päästöarvio voi olla hieman aliarvioitu, koska päästöjen laskennassa käytettiin kesän ja syksyn 2006 tarkkailutuloksia Karsikkosuolta. Kesä ja syksy 2006 olivat tavanomaista kuivempia, mistä johtuen ominaispäästöt näinä ajankohtina olivat tavanomaista pienempiä. Karsikkosuon tuotantopinta-ala tulee pienentymään lähivuosina ja päästöt pienenevät samassa suhteessa. Karsikpinta- BRUTTO NETTO vesien ala COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine käsittely ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk talvi la 45,2 11 0,05 1,0 3,2 0,04 0,7 2,4 kevät la 45,2 53 0,12 3,4 33 0,08 2,1 28 kesä pvk 45,2 6,2 0,04 0,2 0,2 0,03 0,03 0 syksy pvk 45,2 2,8 0,01 0,1 0,1 0, vuosi kg/a kesä alivirtaama pvk 45,2 1,1 0,005 0,03 0,02 0,005 0,005 0 ylivirtaama pvk 45,2 30 0,2 0,9 0,7 0,2 0,2 0 Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Karsikkosuolla epävarmuutta aiheutuu erityisesti siitä, että Karsikkosuo on ollut tarkkailukohteena vain vuonna Karsikkosuon tarkkailutuloksissa fosforipäästöjä nostavat ulkopuolisilta alueilta tuotantoalueelle pääsevät vedet. Talvi- ja kevätajan päästöarvio perustuu muiden tuotantoalueiden tarkkailutuloksiin.

7 kosuon turvetuotannon todelliset fosforipäästöt kesällä ja syksyllä ovat edellisessä taulukossa esitettyä pienempiä, koska tuotantoalueelle pääsee ulkopuolisia fosforipitoisia vesiä, mikä nosti Karsikkosuon turvetuotantoalueen mittapadolla fosforipitoisuutta tarkkailukaudella Talven ja kevään päästöarviot perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon päästötarkkailun ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksiin. Laskeutusaltaallisista kohteista Jakosuo ja Lapin puolella sijaitseva Lumiaapa, joka on mukana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen keskiarvoissa, sijaitsevat varsin lähellä Karsikkosuota. Muut laskeutusaltaalliset tarkkailukohteet sijaitsevat Oulujoen, Siikajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla. Karsikkosuon päästöjen arviointi pelkästään Jakosuon ja Lumiaavan tulosten perusteella ei olisi mielekästä, koska näillä kohteilla laskeutusaltaan valuma-alue on huomattavasti Karsikkosuota suurempi, mikä voi vaikuttaa päästöihin. Lisäksi Jakosuon fosforipäästöt ovat poikkeuksellisen suuria alueen maaperästä johtuen. Päästöjen arviointi useamman tarkkailukohteen keskimääräisillä ominaispäästöillä on luotettavampaa kuin yhden tai kahden kohteen ominaispäästöjen perusteella, joihin voi sisältyä epävarmuutta ja virhelähteitä. Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Karsikkosuon turvetuotantoalueella ei ole mitattu turvetuotannon aiheuttamia päästöjä ilmaan. Seuraavassa esitetty perustuu konsultin turvetuottajien toimeksiannosta tekemään turvetuotannon pölypäästöselvitykseen. Pölypäästöille on tunnusomaista turvetuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotantopäiviä Karsikkosuolla on kesäisin Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä mekaaninen kokoojavaunu, mikä on käytössä Karsikkosuolla, aiheuttaa hieman imuvaunua suuremmat päästöt, mutta selvästi hakumenetelmää pienemmät. Aumaus ja lastaus aiheuttavat myös pölyämistä. Ilmassa oleva pöly kuvataan usein kokonaisleijumana (TSP), hengitettävinä hiukkasina (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) tai pienhiukkasina (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Turvetuotannon eri työvaiheiden kokonaisleijumasta keskimäärin 47 % on alle 10 µm:n hiukkasia ja 33 % alle 2,5 µm:n hiukkasia. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Valtioneuvoston asetuksessa 711/2006 on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoi- 7

8 suuden raja-arvoksi 50 µg/m 3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Käytettäessä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä edellä mainittua raja-arvoa 50 m:n etäisyydellä toimintaalueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa tämän raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 m:n etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 m:n etäisyydellä toimintaalueesta. Yli 500 m:n etäsyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin metrin etäisyydellä turvepölyn ei pääsääntöisesti voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Karsikkosuon turvetuotantoalue rajoittuu ilmakuvatarkastelun mukaan pääosin metsäalueisiin, mutta turvetuotantoalueen pohjoispuolella on avoin peltoalue ja eteläpuolella on osin avointa suota. Mahdollisesti häiriintyvä kohde on noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitseva rakennettu kiinteistö tuotantoalueen koillispuolella sekä tuotantoalueen läheisyydessä kulkeva maantie. Karsikkosuon turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyhaittaa tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevalla kiinteistöllä. Tuotantoalueen ja kiinteistön välillä on metsää, mikä vähentää pölyhaitan esiintymistä. Vallitseva tuulen suunta on tuotantoalueelta kohden kiinteistöä. Pölyhaitta keskittyy kesän tuotantopäiviin, erityisesti aumauksen ajankohtaan sekä kuormaukseen turpeen kuljetusaikana. Kiinteistön läheisyydessä sijaitseva auma on merkittävästi tuotantoalueen vastakkaisessa kulmassa sijaitsevaa aumaa pienempi. Pienemmältä aumalta turpeen kuljetusreitti kulkee rakennetun kiinteistön ohi. Tämä voi kuljetusajankohtana lisätä pölyhaittaa kiinteistöllä erityisesti, jos kuljetetaan sulan maan aikana. Muut tuotantoalueen ympäristössä olevat asutut kiinteistöt sijaitsevat yli m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, eikä niille arvioida aiheutuvan pölyhaittaa. Pölyhaittaa voi läheisellä maantiellä esiintyä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Maantiellä pöly karisee nopeasti, eikä pölyhaittaa esiinny enää esimerkiksi Ranuan kirkonkylällä. 8 Melu Melua aiheuttavat työkoneet ja raskas kuljetuskalusto. Karsikkosuon turvetuotantoalueella ei ole mitattu turvetuotannon aiheuttamaa melua. Seuraavassa esitetty perustuu konsultin turvetuottajien toimeksiannosta tekemään turvetuotannon melupäästöselvitykseen. Melupäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeat huiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä liikkuvat työkoneet tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tuotannosta aiheutuva melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotantopäiviä Karsikkosuolla on kesäisin Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Turpeen kuljetusajankohtana melu keskittyy lyhytaikaisesti kuormauksen ajankohtaan. Mekaanisessa kokoojavaunutuotannossa eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat noin db(a). Ympäristömelun ohjearvo päiväajalle on asuinalueilla 55 db(a) ja yöajalle 50 db(a) (VNP 993/1992). Mekaanisessa ko-

9 koojavaunutuotannossa päiväajan ohjearvo ei missään työvaiheessa ylity 200 m:n etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Karsikkosuon turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa lähimmällä rakennetulla kiinteistöllä, joka sijaitsee noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sen koillispuolella. Meluhaittaa voi esiintyä lähinnä toimittaessa lohkolla 1 ja käytettäessä aumaa 1. Myös turvekuljetukset aumalta 1 voivat aiheuttaa meluhaittaa tällä kiinteistöllä. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. 9 Liikenne Varastointi ja jätteet Karsikkosuolle on kantatieltä nro 78 kaksi rakennettua tieyhteyttä. Ensimmäinen lähtee noin 3,5 km Ranualta Pudasjärvelle päin ja johtaa työmaan tukikohtaan ja aumalle 2. Toinen lähtee noin 4 km Ranualta Pudasjärvelle päin ja johtaa aumalle 1. Työmaateitä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan. Tuotantoaikana liikenne on pääasiassa traktoriliikennettä tuotantokentillä ja turveteillä. Karsikkosuon jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Turve kuormataan täysperävaunuyhdistelmiin yleensä pyöräkuormaajalla. Käytettävän ajoneuvokaluston kuormatilavuus on keskimäärin m 3. Rekan täysperävaunukuormien määrä on 5 10 vuorokaudessa. Mikäli työmaan turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, on toimitusaika noin kolme viikkoa. Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin litraa. Polttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi tuotanto-olosuhteista johtuen. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliö sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Ne varastoidaan myyntipakkauksissa työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa. Tuotettu turve varastoidaan kahteen aumaan, jotka sijaitsevat ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle t/v. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen turpeen kanssa energiatuotantoon vähentää kuormitusta ja kuljetuksesta sekä poltosta aiheutuvia päästöjä.

10 Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maanrakennuksessa ja puuaines energiaksi, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Työmaalle on laadittu jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma. Turvetuotannon jätteinä syntyy pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat astiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Ranuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan vesien käsittely ja käsittelyn tehostaminen edellä kohdassa "Vesien käsittely" esitetyllä tavalla on parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Tuotantoalueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Karsikkosuon pohjoisosasta on lähimpään talouskeskukseen matkaa noin 100 metriä. Karsikkosuon tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa metsätalousvaltaista aluetta. Tuotantoalueen läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitsee yksittäinen pelto sekä Ranuan kunnan suljettu kaatopaikka, jonne on läjitetty sikalasta lietettä. Karsikkosuo sijaitsee Kuukaksen paliskunnan alueella. Työmaa on ollut tuotantokäytössä yli 10 vuotta ja sillä ei ole merkitystä porojen laidunalueena. Tuotantoaikana työmaalla liikkuu poroja. Porot voivat olla tuotantokoneiden tiellä ja ne rikkovat karheita ja aumojen pintoja. Työmaan suunnittelussa on huomioitu työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat, ojien lopetuskohdat sekä rumpujen päät pyritään tekemään kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään myös 300 m:n välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan kaivon rakentamisen yhteydessä. Hakijan tiedossa ei ole porojen tai vasojen hukkumisia työmaan ojiin tai vesienkäsittelyrakenteisiin. Alueella on voimassa Lapin liiton valtuuston hyväksymä Rovaniemen maakuntakaava, joka sai lainvoiman Maakuntakaavassa Karsikkosuo on osoitettu maa- ja metsä-talousvaltaiseksi alueeksi M Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Kuivajoen vesistöalue, jolle Karsikkosuon vedet johdetaan, on suojeltu koskiensuojelulailla ja lisäksi Kuivajoki kuuluu kansainväliseen Salmon Action Plan -ohjelmaan, jolla pyritään joen lohikannan palauttamiseen. Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Myöskään muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei ole suon lähituntumassa. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan Karsikkosuon län- 10

11 sipuolella noin 7 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Litokairan Natura alue (FI ). Karsikkosuon turvetuotantoalueelta vedet johdetaan Heinijoessa Litokairan halki. Karsikkosuon tuotantoalueen läheisyydessä ei Hertta-tietokannan mukaan ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä. 11 Vesistö Vesistö ja virtaamat Karsikkosuon vedet johdetaan Kivijokeen laskevaan Heinijokeen. Heinijoen suulla valuma-alue on 47 km 2 ja Kivijoen yläosan valuma-alue 156 km 2. Seuraavassa taulukossa esitetyt Heinijoen virtaamatiedot ovat SYKE:n vesistömallijärjestelmästä. Virtaamatiedot ovat vuosilta Heinijoki m 3 /s koko vuosi MQ 0,66 joulu-maaliskuu MQ 0,14 kesä-syyskuu MHQ 3,1 MQ 0,67 MNQ 0,09 Vedenlaatu ja vaikutus vesistön tilaan Heinijoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdella havaintopaikalla. Heinijoki 1 sijaitsee turvetuotantosuon vesien purkupaikan läheisyydessä ja on sama kuin Kuivajoen velvoitetarkkailun havaintopaikka Hei15. Heinijoki 2 sijaitsee Heinijoessa lähellä Kivijoen liittymää. Näytteenottoajankohtina Heinijoen happitilanne on ollut tyydyttävä. Veden ph on ollut 5,7 7,3. Se oli Heinijoen alaosalla alhaisempi kuin yläosalla. Vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Fosforipitoisuudet ovat olleet µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Heinijoen ravinnepitoisuudet ovat rehevien vesien luokkaa. Lähempänä turvetuotantosuon ja kaatopaikkavesien purkukohtaa pisteessä Heinijoki 1 sähkönjohtavuusarvot ovat olleet ajoittain melko suuria. Suuret sähkönjohtavuusarvot johtuvat todennäköisesti kaatopaikan vaikutuksesta. Heinijoen ja Kivijoen vedenlaatua on tarkkailtu Kuivajoen vesistöalueen yhteistarkkailussa. Heinijoen vedenlaatua on seurattu laajan alueellisen tarkkailun vuosina. Näiden tarkkailutulosten mukaan Heinijoen veden happitilanne oli maaliskuussa tyydyttävä ja kesällä hyvä. Veden ph oli 7,0 7,3. Sähkönjohtavuusarvo oli koholla alueen yleiseen tasoon nähden ja vesi oli melko rautapitoista. Epäorgaanisia ravinteita (NO 2+3 -N, NH 4 -N, PO 4 -P) oli Heinijoen vedessä runsaasti verrattuna muihin havaintopisteisiin. Kokonaisravinteiden ja humuksen pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin Kivijoen yläosan pisteellä.

12 Tuotantoalueelta pohjoiseen sijaitsee Ranuan kunnan suljettu kaatopaikka. Sen tarkkailutuloksia Heinijoesta on vuodesta Kaatopaikan vaikutukset näyttäisivät rajoittuvan pääosin kaatopaikka-alueen pohjavesiin. Vuonna 2007 kaatopaikan vaikutukset vesistöön olivat selvimmin havaittavissa lähimmällä vesistöpisteellä. Pitoisuudet laimenivat alemmalle vesistönäytepisteelle siirryttäessä. Heinijoesta ei ympäristöviranomainen ole tehnyt käyttökelpoisuusluokitusta vähäisen aineiston vuoksi. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivijoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ekologisen luokittelun mukaan Kivijoen tila on tyydyttävä. Karsikkosuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Heinijoen suulla sen laskiessa Kivijokeen. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaama-, alivirtaama- ja ylivirtaamatilanteessa sekä talven keskivirtaamatilanteessa. Päästöinä vaikutusarviossa on käytetty edellä sivun 6 taulukossa esitettyjä päästöjä. Heinijoen virtaamana arviossa on käytetty edellä sivulla 11 esitettyjä virtaamia. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Karsikkosuon turvetuotantoalueelta on yli 10 km:n matka tarkastelukohtaan Heinijoen suulle. Arvio Karsikkosuon turvetuotantoalueen päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Heinijoen suulla talven keskivirtaamatilanteessa ja kesän erilaisissa virtaamatilanteissa on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 BRUTTO NETTO Q COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l joulu-maaliskuu MQ 0,66 0,2 0,9 17,0 0,1 0,7 13,1 0,0 kesä-syyskuu MHQ 3,1 0,1 0,7 3,2 0,0 0,6 0,6 0 MQ 0,67 0,1 0,6 3,0 0,0 0,5 0,5 0 MNQ 0,09 0,1 0,6 3,6 0,0 0,6 0,6 0 Päästöjen vaikutukset jäävät vähäisiksi lukuun ottamatta talviaikaista typpipitoisuuden lisäystä. Fosforipitoisuuden lisäys on kaikissa tarkastelluissa tilanteissa alle 1 µg/l, vaikka Karsikkosuon turvetuotannon fosforipäästöt on ilmeisesti yliarvioitu. Heinijoen typpipitoisuus on ollut keskimäärin noin 700 µg/l, mihin verrattuna kesäaikaiset pitoisuuslisäykset kaikissa virtaamatilanteissa ovat pieniä. Talviaikana typpipitoisuuden lisäys on suurempi, mutta sitä ei voida erottaa luontaisesta vaihtelusta. Heinijoen yläosalla vaikutukset ovat suurempia ja voivat aiheuttaa lievää rehevyyden kasvua, mikä näkyy lähinnä pinnoille kiinnittyvien levien määrän kasvuna. Karsikkosuon turvetuotantoalueen vaikutukset Heinijoen humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin ovat arvion mukaan merkityksettömän pieniä. Kesällä ja syksyllä, jolloin Karsikkosuon valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä, on suolta lähtevä kiintoainekuormitus erittäin pieni, sillä tarkkailutulosten mukaan kiintoainepitoisuudet ovat olleet joko alle määritysrajan tai aivan määritysrajan tuntumassa. Talvella ja keväällä kiintoainekuormitus voi kuitenkin olla ajoittain suurempaa.

13 Kalasto ja kalastus Ympäristöriskit Karttatarkastelun perusteella lähes koko Heinijoen valuma-alueen yläosa on ojitettu. Karsikkosuon turvetuotannon vaikutuksia Heinijoessa ei voida erottaa samankaltaisista metsäojitusalueiden vaikutuksista. Lisäksi Ranuan kunnan suljettu kaatopaikka vaikuttaa Heinijoen yläosan vedenlaatuun. Karsikkosuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida havaita enää Kivijoessa. Heinisuon yhteismetsän osakaskunnan mukaan Heinijoki on veden laadultaan heikko oja, jossa ei nykyisin kalasteta. Ojaan nousee todennäköisesti jossain määrin haukea, ahventa ja särkeä. Heinijoki laskee Kivijoen yläosalle. Kivijoen yläosa on asumatonta aluetta ja kalastus siellä on vähäistä. Aktiivista kalastusta harjoitetaan Kivijoen alaosalla. Vuonna 2006 Kivijoen alaosalla kalasti 24 henkilöä pääasiassa katiskoilla, verkoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Kokonais-saalis oli noin 400 kg, josta ahventa oli 31 %, särkeä 27 % ja haukea 16 %. Näiden lisäksi saatiin vähän lahnaa, säynettä ja madetta. Kivijoen alaosalla harjoitetaan pienimuotoista ravustusta. Heinijoen kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Karsikkosuon kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta Kivijoen kalastoon. Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Karsikkosuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Siinä on esitetty mm. ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 8 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus. 13

14 14 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset Tarkkailu tehdään hakemuksen kohdassa 8 olevan käyttö- ja päästötarkkailuohjelman ja hakemuksen liitteenä 8.1 olevan "Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille " mukaisesti ja siten kuin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on ohjelmaa tekemällään liitteenä 8.2 olevalla hyväksymispäätöksellä muuttanut. Kuivajoen yhteistarkkailuohjelmaan sisältyvän kalataloustarkkailun on Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksynyt muutoksitta päätöksellään Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat usein vähäisiä, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voivat ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Hakijan mukaan Karsikkosuon sijainti, kuormitus ja Heinijoen vähäinen kalastollinen ja kalastuksellinen arvo huomioon ottaen Karsikkosuon kuormituksen haittavaikutukset arvioidaan niin vähäisiksi, etteivät ne ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa. Karsikkosuon päästöistä ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ranuan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työ- ja elinkeinokeskukselta sekä Ranuan kunnalta sekä sen terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Tuotantoalueen käyttötarkkailu ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapito on ollut asianmukaista. Häiriötilanteina on kirjattu lähinnä vain pintavalutuskentän pumppaamon pumpun muutamia pysähtymisiä. Ympäristökeskus teki tuotantoalueelle valvontakäynnin Vuoden 2006 tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskentältä lähtee hyvin fosforipitoisia vesiä. Asian selvittämiseksi Karsikkosuolta otettiin ylimääräisiä näytteitä yhdeksästä paikasta. Tulosten mukaan Karsikkosuon tuotantoalueen ja sen ympäristön vesien korkea kokonaisfosforipitoisuus ilmeisesti aiheutuu Ranuan kunnan suljetulta lietekaatopaikalta alueelle kulkeutuvista vesistä. Lietteenläjityspaikalta on valunut ja mahdollisesti valuu edelleen erittäin runsasravinteisia vesiä Karsikkosuon suuntaan. Ympäristönsuojelullisesti on kuitenkin parempi, että ravinteikkaat vedet puhdistetaan ohjaamalla ne pintavalutuskentän kautta, kuin että ne johtuisivat suoraan vesistöön.

15 Hakemussuunnitelman kohtaan "Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet" ympäristökeskus toteaa, että talviaikainen vesien kierrättäminen laskeutusaltaan kautta on järkevää, koska se todennäköisesti selvästi parantaa talvi- ja tulva-aikaisten vesien puhdistamista. Myöskin on järkevää hyödyntää tuotannosta poistuvien alueiden käyttöä mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyrakenteina. Karsikkosuon turvesuon vesistötarkkailu on kuulunut Kuivajoen yhteistarkkailuun. Heinijoen (havaintopaikka Heinijoki 1) vedenlaatu on parantunut huomattavasti 1980-luvun tilanteesta, ja vuosina tilanne on pysynyt muun muassa kokonaisravinnepitoisuuksien osalta suhteellisen tasaisena. Veden väriarvo on samaa tasoa tai mahdollisesti hieman kasvanut. Tällä havaintopaikalla fosforipitoisuus on kohtalaisen korkea. Heinäojan ekologista luokittelua ei ole vielä käytettävissä. Karsikkosuon turvetuotantoalueen kuormituksen voi olettaa vähenevän alueiden siirtyessä pois tuotannosta. Alueen fosforikuormitus johtuu tuotantoalueen ulkopuolelta tulevista vesistä. Tulisi harkita, voidaanko niiden pääsyä tuotanto-alueelle ja vesistöön vähentää tai estää esimerkiksi ojien tukkimisella tuotantoalueen pohjoisosassa. Ympäristökeskuksen mielestä on hyvä, että hakija on jo tässä vaiheessa tarkastellut tuotantoalueen jälkikäyttöä laatimalla alustavan jälkikäyttösuunnitelman. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole Lapin ympäristökeskuksen tiedossa olevia suojelu- tai pohjavesialueita eikä luokiteltuja arvokkaita pienvesiä. Lähistöllä ei ole myöskään arvokkaita kulttuuriympäristöjä, merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai arvokkaita maisema-alueita. Uhanalaisten kasvien rekisterissä ei ole merkintöjä alueelta. Hakemussuunnitelman mukaan noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee asuttu Taistolan tila. Noin 400 metrin etäisyydellä kaatopaikka-alueella sijaitsee Ranuan kunnan omistama toimitilarakennus. Epäedullisissa tuuliolosuhteissa voi Taistolan tilalla melutaso ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot, joiden mukaan melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq) ei saa ylittää asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten piha-alueilla päivällä ohjearvoa 55 db ja yöllä ohjearvoa 50 db sekä loma-asumiseen käytettävien rakennusten piha-alueilla melutaso ei saa ylittää ohjearvoa 45 db ja yöllä ohjearvoa 40 db. Turvetuotannosta saattaa aiheutua epäedullisissa tuuliolosuhteissa pölyhaittaa Taistolan tilalle. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyn leviämistä aiheuttavaa toimintaa ei tule sallia, kun tuuli käy asutukseen päin Lapin työ- ja elinkeinokeskus Lapin työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hakijalle on määrättävä velvoite tarkkailla Karsikkosuon turvetuotantoalueen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen hakemuksessa esitetyn Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelman vuosille mukaisesti. Ohjelmaa tulee voida muuttaa Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarvittaessa Lapin työ- ja elinkeinokeskus voi osallistua ohjelman muuttamiseen ja hyväksymiseen. Kainuun ja Lapin työ- ja elinkeinokeskukset ovat sopineet, että Kainuun työ- ja elinkeinokeskus päättää

16 Kuivajoen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä myös Lapin läänin osalta Rovaniemen ympäristölautakunta Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että Heinijoen vedenlaatua kuormittavat turvetuotannon lisäksi Ranuan kunnan suljettu kaatopaikka, vanha lietteenkaatopaikka sekä valuma-alueen ojitukset. Heinijoen kuormituksen vähentämiseksi lupamääräyksissä tulee edellyttää kaikkien sellaisten vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamista, jotka ovat saavutettava hyöty huomioon ottaen kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Lupapäätöksessä tulee lisäksi antaa riittävät määräykset toiminnasta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi lähimmällä asuinkäytössä olevalla kiinteistöllä. 4. Rovaniemen perusturvalautakunta Ranuan kunnan terveydensuojeluviranomaisena on esittänyt, että turvetuotantoalueen lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon terveydellisinä seikkoina tuotantoalueen toiminnasta lähimmälle asutukselle aiheutuvat pöly- ja meluhaitat. Hakijan vastine Ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa on hakija esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ympäristökeskus Turvetuotantoalueen pohjoispuolella oleva peltoalue on ojitettu, mutta vesiä ei johdu alueen ulkopuolelle. Ojien tukkimisella ei saavuteta mitään hyötyä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Koneiden liikkuminen alueella voisi jopa pahentaa tilannetta, mikäli ravinteikkaita maamassoja ryhdytään liikuttelemaan. Lisäksi lietteenläjityksestä aiheutuva haitta ei johdu hakijan toiminnasta. Siitä vastaa lietteen läjittäjä. Hakijalla ei ole mitään sitä vastaan, että ravinteikkaat vedet johtuvat tuotantoalueen kautta pintavalutuskentälle puhdistettavaksi. Voimassaolevan luvan lupamääräyksessä 8 on määrätty, että "Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että pölyä ei leviä tarpeettomasti ympäristöön. Turpeen varastointi ja kuljetus on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Aumat 2 ja 3 tulee olla peitettynä aina, myös tuotantokauden aikana, kun se auman täyttötöiden kannalta on mahdollista, keinotekoisella, sään kestävällä materiaalilla. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava. Turvetuotantoalueella tulee pölyävät tuotantotoimet keskeyttää aina tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Pölyn leviäminen tilan RN:o 2:532 asuinpiiriin tulee estää tarvittaessa keskeyttämällä työt lohkoilla 1,2 ja 4, kun tuuli käy tuotantoalueelta mainitulla tilalla sijaitsevaan asutukseen päin. Turvetuotanto ja varastotoiminnot on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua erityisesti yöaikana."

17 Hakija katsoo, että edellä mainittuja määräyksiä noudattamalla on vältetty pölyhaitat. Hakijalle ei ole myöskään tullut valituksia pölystä. 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskus, 3. Rovaniemen ympäristölautakunta ja 4. Rovaniemen perusturvalautakunta Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnoissa esitetystä. 17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Karsikkosuon turvetuotantoon Ranuan kunnassa Kivijokeen laskevan Heinijoen ja Siuruanjokeen laskevan Ranuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 37,9 ha. Tuotannosta poistettua aluetta on lisäksi 9,3 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on käsiteltävä ja johdettava hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1: ja 1:2 000 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa Heinijokeen. Hakemussuunnitelmassa ja sen liitteessä 6.3 esitetty vesienkäsittelyn tehostaminen on toteutettava ennen tuotantokauden 2010 alkua. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä ruokohelpikenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2. Tuotanto- ja syyskunnostusaikana tulee tuotantoalueen vedet johtaa pintavalutuskentälle mahdollisimman aikaisin keväällä ennen tuotantokauden alkua ja sitä tulee jatkaa mahdollisimman myöhään syksyllä. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja pato. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. 3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

18 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. On huolehdittava vesien tasaisesta leviämisestä kentälle. Mahdolliset oikovirtaukset ja vesien karkaamiset on välittömästi estettävä padotuksin, penkerein tai muilla toimenpiteillä. 5. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. 6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet, turpeen varastointi, lastaus ja kuljetus on toteutettava sellaisella kalustolla ja tuuliolosuhteissa, ettei turvepölyä leviä tarpeettomasti ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Aumaan 1 ei saa kasata turvetta tuotantokaudella 2010 ja sen jälkeen ja auman tulee olla peitettynä aina, kun se aumasta turpeen poisajon kannalta on mahdollista, keinotekoisella, sään kestävällä materiaalilla. Uutta aumaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle tilan Taistola RN:o 2:52 asuinrakennuksesta ja viljelyssä olevista pelloista. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava kiinteästi asennetulla ja rekistöröivällä mittarilla. Turvetuotantoalueella tulee pölyävät tuotantotoimet keskeyttää aina tuulen nopeuden ylittäessä 8 m/s. Pölyn leviäminen tilan Taistola RN:o 2:532 pihapiiriin ja turvetuotantoalueen pohjoispuolen viljelyssä oleville pelloille tulee estää tarvittaessa keskeyttämällä työt lohkoilla 1,2 ja 4, kun tuuli käy tuotantoalueelta mainitulla tilalla sijaitsevaan asutukseen ja pelloille päin. 7. Alueen kunnostustyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää tilan Taistola RN:o 2:532 asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Kunnostus- ja tuotantotoimia ei saa tehdä alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta yöaikana (klo 22 7). 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ranuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on 18

19 oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja, ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Auma-alueilla saa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen liitteenä 6.6 olevaa päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus voi tarkentaa kalasto- ja kalastustarkkailua sekä Lapin ympäristökeskus muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vuoden 2015 jälkeen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalasto- ja kalastustarkkailu Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 19

20 20 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan on tehtävä Pohjois-Suomen ympäristövirastolle turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistamista koskeva hakemus asianmukaisine suunnitelmineen hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ja viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Suunnitelmaan tulee liittää selvitys ja arvio pintavalutuskentälle turvetuotantoalueelta ja pintavalutuskentän valuma-alueelta tulevista päästöistä ja niiden kestosta sekä esitys pintavalutuskentän vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidon ja hoidon järjestämisestä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 13/04/1. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Karsikkosuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue ja tuotanto päättyy tulevalla lupakaudella. Tuotantoalueelta johdettavat vedet käsitellään laskeutusaltaassa ja sulan maan aikana pintavalutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Karsikkosuon turvetuotantoalueen olosuhteissa. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Karsikkosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupavirasto katsoo, että turvetuotantoalue on mahdollista tuottaa loppuun vuoden 2018 loppuun mennessä.

21 21 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Sulan maan aikainen pintavalutus on vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Karsikkosuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porojen liikkumiselle. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6 ja melun osalta lupamääräys 7. Lähin asutus on noin 200 metrin ja pelto noin 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja aumasta. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen siirtää auma 1 ja rajoittaa toimintaa asutuksen ja pellon läheisyydessä tuulisena aikana. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevan asunnon pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus, 2. Lapin työ- ja elinkeinokeskus, 3. Rovaniemen ympäristölautakunta ja 4. Rovaniemen perusturvalautakunta Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.

22 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöstä nro 13/04/1. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 45a, 46 1, 3 ja 4 momentti, 55 1 momentti, 90 ja 103a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Pinta-alaltaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

23 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh MK/ph Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Turvetuotantoalueen kartta Tarkkailuohjelma

24 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 Liite 2. Karsikkosuon turvetuotantoalueen kartta