Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite



Samankaltaiset tiedostot
Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025

Maatilojen kehitysnäkymät Itä-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo Juha Lappalainen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Varsinais-Suomen ruokaketju

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Maatilojen kehitysnäkymät 2025 Etelä-Savossa. Pirttijärvi, Reijo

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Viljelijän tulevaisuudennäkymät Jari Kajan

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2022

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

Luomutuotannon kannattavuudesta

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa -viljelijäkysely

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Maatilojen kehitysnäkymät 2022

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

NAVETTARASTIT Nurmes. Pro Navetta-hanke

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Neuvontatoimenpiteen,arvioin.!

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Kainuun Maatilakysely Puolanka

Kainuun Maatilakysely Ristijärvi

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva Kauko Koikkalainen, MTT

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Maidontuotannon kannattavuus

Maatalous Lapualla 2013

Siirtyisinkö luomuun?

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt Suvi Rinta-Kiikka

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

maatalouden kehittämiseen!

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maitotilojen investointinäkymät Pohjois-Savossa selvitys Pro Navetta -hanke

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maatalouslaskenta 2010

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA TILIVUOSI 1990

Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilojen kehitysnäkymät 2020

Transkriptio:

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta ennusteet maatilojen lukumäärän ja rakenteen kehityksestä tuotantosuunnittain (kaikki tilat, maitotilat, naudanlihatilat, avomaan puutarhatilat, muut kasvitilat) 3. käsityksiä maatalouden viime vuoden kannattavuudesta ja tulevaisuuden odotuksista 4. muun yritystoiminnan laajuutta ja tulevaisuuden suunnitelmia 5. ammatillista koulutusta ja tulevaisuuden koulutustarpeita 6. kehittämistä rajoittavia tekijöitä 7. vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja kiinnostusta 8. luomutuotannon ja lähiruoan näkymiä + vertailu muun maan kehitykseen

Tutkimusaineiston / koko maa Tutkimushaastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2012 informoituna netti-/ puhelinkyselynä (lomake lähetettiin etukäteen tiloille) Aineisto painotettiin vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta alueellisesti (ELY-keskus), tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan Päätuotantosuunta haastatteluja, kpl Maitotilat 1 178 Emolehmätilat 413 Muut erikoistuneet nautatilat 384 Sikatilat 501 Lammastilat 266 Kanatilat 143 Perunatilat 263 Avomaan vihannes- ja marjanviljely 209 Luomutilat 595 Kasvinviljelytilat (ei kotieläimiä) 1 651 KAIKKI YHTEENSÄ 4 757

Tutkimusaineisto / Pirkanmaa Näyte, kpl Painotettu, kpl % Yhteensä 537 4 485 100 Päätuotantosuunta Maidontuotanto 137 544 12 Erikoistunut naudanlihantuotanto 80 277 6 Sikatalous 28 126 3 Muu kotieläintalous 34 269 6 Viljanviljely 179 2 559 57 Muu kasvintuotanto 56 654 15 Muu tuotanto 23 56 1 -Muu kotieläintalous: kanatiloja 6 kpl, lammastiloja 20 kpl, muita 7 kpl -Peruna ja avomaa puutarhatiloja näytteessä yht. 49 kpl -Erikoistuneita nautatiloja yht. 88 kpl -Sikatiloja yht. 35 kpl -Näytetiloista 391 kpl (73 %) sijaitsi B-tukialueella ja 146 kpl C-alueella (27 %)

1 Maatilojen määrä ja tilakoko

Tuotannolle jatkaja (yli 50-vuotiaiden tilat) - Pirkanmaan viljelijöistä 61 % sanoo tilalle löytyvän jatkajan varmasti tai todennäköisesti. Koko maan vastaava luku on 56 % Kyllä, varma jatkaja Mahdollinen jatkaja KAIKKI (n=2155) ELY-KESKUS: Kainuu (n=22) Uusimaa (n=69) Pohjanmaa (n=173) Satakunta (n=214) Etelä-Pohjanmaa (n=139) Pirkanmaa (n=250) Pohjois-Savo (n=103) Kaakkois-Suomi (n=216) Varsinais-Suomi (n=387) Etelä-Savo (n=206) Häme (n=84) Keski-Suomi (n=66) Pohjois-Pohjanmaa (n=104) Lappi (n=47) Pohjois-Karjala (n=61) 13 2 18 20 12 13 15 11 12 14 12 11 13 4 15 4 29 36 43 74 51 49 46 47 43 40 38 37 31 24 57 49 0 20 40 60 80 100 % jos viljelijä on yli 50-vuotias

Jatkaja löytyy yleisimmin Pirkanmaan kotieläintiloilta kyllä, varma jatkaja ei jatkajaa mahdollinen jatkaja ei ajankohtainen KOKO MAA (n=2155) 13 43 41 3 Pirkanmaa (n=250) 15 46 37 3 TUOTANTOSUUNTA Maito (n=59) 20 51 21 8 Nauta (n=34) 12 53 36 Sika (n=10) 87 13 Vilja (n=85) 13 46 38 4 Muu kasvi (n=36) 13 42 46 0 20 40 60 80 100 jos viljelijä on yli 50-vuotias, % vastanneista

Tilanpidon jatkuminen 2012 2020 - Pirkanmaan tiloista 78 %:lla maataloustuotanto jatkuu ainakin vuoteen 2020 2020 KOKO MAA (n=4757) ELY-KESKUS: Kainuu (n=45) Uusimaa (n=150) Pohjanmaa (n=435) Pohjois-Savo (n=231) Ahvenanmaa (n=26) Pirkanmaa (n=537) Satakunta (n=468) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Lappi (n=106) Häme (n=220) Varsinais-Suomi (n=773) Keski-Suomi (n=160) Kaakkois-Suomi (n=431) Pohjois-Karjala (n=140) 76 85 82 80 79 78 78 77 77 77 76 76 75 74 74 71 68 0 20 40 60 80 100 % kaikista

Tilanpidon jatkuminen ELY-keskuksittain 2016-2020 - Pirkanmaan maatilojen määrän ennakoidaan alenevan muuta maata hieman hitaammin

Tilojen keskikoko nousee Pirkanmaalla hieman hitaammin kuin koko maassa; noin 48 hehtaariin v. 2020 Varsinais-Suomi Häme Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala KOKO MAA Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Savo 47 44 48 44 37 35 39 38 38 37 37 36 36 31 33 26 26 2012 2020 10 7 11 8 33 16 9 16 12 13 12 11 11 10 36 42 41 16 15 18 46 45 11 49 48 51 51 50 50 53 60 59 59 65 hehtaaria 0 10 20 30 40 50 60 70

2 Kasvinviljely - 25 % maatalouden myyntituloista

Pirkanmaan nykyiset viljatilat jatkavat vuoteen 2020 kuten koko maassa keskimäärin Muilla kasvinviljelytiloilla jatkamishalukkuus keskiarvoa alempi jatkaa 2020 jatkaa 2016 jatkaa 2014 KAIKKI TILAT Koko maa Pirkanmaa 76 78 87 85 94 94 VILJATILAT Koko maa Pirkanmaa 75 76 85 83 92 91 MUUT KASVITILAT Koko maa Pirkanmaa % 75 87 96 70 77 96 0 20 40 60 80 100 13

Pellonkäyttöennuste Pirkanmaalla vuoteen 2016 - syysviljojen sekä nurmen viljelyala kasvussa ja kesantoala laskussa - luomutilojen kasvava osuus merkittävin nurmialaa lisäävä tekijä viherlannoitusalan kasvaessa 1000 ha 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 3 4 7 20 23 15 39 7 90 77 77 2 5 7 2005 2011 2016 162,1 Pellonkäyttö ELY-keskus: Pirkanmaa Lähde 2005 ja 2011: MMM/TIKE (tukea hakeneiden tilojen pellonkäyttö) 44 50 9 7 162,6 164,9 Muut kasvit* Kesanto Nurmi Öljykasvit Kevätvilja Syysvilja * mm. peruna, sokerijuurikas, puutarha- ja energiakasvit kokonaispeltoala 14

Pirkanmaalla viljelykiertoon sekä rikkakasvien hallintaan panostaminen hieman keskimääräistä suurempaa Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa? KAIKKI (n=4756) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) ELY-KESKUS: Pirkanmaa (n=537) 1 2 3 4 5 3,72 3,53 3,48 3,42 3,36 3,27 3,14 3,02 2,77 1,98 1,97

Kotieläintiloilla panostus kasvinviljelyyn pääosin muita korkeammalla tasolla PIRKANMAA Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa Päätuotantosuunta KAIKKI (n=537) Lypsykarja (n=137) Muu nauta (n=80) Sika (n=28) Muu kotieläin (n=34) Vilja (n=179) Muu kasvi (n=56) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 1 2 3 4 5 3,79 3,40 3,28 3,28 3,44 3,21 3,07 2,90 2,78 1,96 2,12

Pirkanmaan vilja- ja öljykasveja viljelevistä hieman yli puolet tavoittelee satotason nostoa lähivuosina

Kalkitus yleisin keino nostaa satotasoa, lajikevalinta ja lannoituksen parantaminen seuraavaksi suosituimmat

3 Maidontuotanto - 41 % maatalouden myyntituloista

Maidontuotanto 2000-2011, milj. litraa Maitotiloja kesäkuussa 2012 yht. 540 kpl, 29 lypsylehmää/tila (koko maa 30 kpl/tila) Maitotilojen määrä ja maidontuotanto vähentyneet muuta maata enemmän Maitotilojen keskikoko kasvanut jonkin verran muuta maata nopeammin

Maidontuottajien lukumäärän muutos 2011 2012, % Maidontuottajia 6/2012 ELY-KESKUS kpl muutos % Uusimaa 241-3,6 Pohjois-Pohjanmaa 1456-4,5 Pirkanmaa 539-5,3 Pohjois-Savo 1316-5,7 Satakunta 309-5,8 Pohjois-Karjala 657-6,0 KOKO MAA 9585-6,3 Etelä-Pohjanmaa 1033-6,5 Häme 491-6,7 Pohjanmaa 946-6,8 Varsinais-Suomi 244-6,9 Lappi 418-6,9 Keski-Suomi 553-7,1 Etelä-Savo 564-8,0 Kaakkois-Suomi 469-8,0 Kainuu 307-8,6 Ahvenanmaa 42-8,7 Lähde: MMM/maitokiintiörekisteri Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Maitomarkkinakatsaus 8/2012

Maidon tuotannon muutos 2011 2012, % Meijerimaitomäärä 1-6/2011 1-6/2012 ELY-KESKUS milj. l muutos % Pohjanmaa 127 2,2 Satakunta 31 1,9 Pohjois-Pohjanmaa 176 1,4 Häme 61 1,0 Kainuu 34 0,9 Pohjois-Savo 159 0,7 Uusimaa 32 0,2 Etelä-Pohjanmaa 127 0,2 Pohjois-Karjala 71 0,2 KOKO MAA 1127 0,2 Ahvenanmaa 7-0,2 Lappi 45-0,9 Pirkanmaa 59-1,4 Kaakkois-Suomi 54-1,8 Keski-Suomi 56-2,1 Varsinais-Suomi 32-3,2 Etelä-Savo 57-3,2 Lähde: MMM/maitokiintiörekisteri Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Maitomarkkinakatsaus 8/2012

Maidontuotannon jatkuminen Pirkanmaalla muuta maata epävarmempaa pitemmällä aikavälillä %-tiloista

Varmimmin maidontuotantoa Pirkanmaalla jatkavat keskiarvoa suuremmat maitotilat, kuten muuallakin - jatkaminen varmempaa C-tukialueen kunnissa

Maidontuotannosta luopumisen jälkeen jatketaan kasvinviljelyä, muuta maata harvempi lopettaa kokonaan maatalouden

Pirkanmaalla suunnitteilla navettainvestointeja muuta maata vähemmän

Navettainvestointeja suunnittelevat myös pienemmät ja keskisuuret maitotilat muusta maasta poiketen, suuret tekevät pelkästään uusia ja laajennuksia

Pirkanmaalle suunnitteilla noin 60:n navetan uusinvestoinnit lähivuosille, investoinnit kooltaan hieman keskiarvoa pienempiä. Lehmäpaikat kasvavat lähes 100:aan INVESTOINTISUUNNITELMAT %-tiloista Investoivia tiloja yht., kpl -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl Pirkanmaa 16 85 63 22 Koko maa 19 1 900 1 375 590 INVESTOINNIN SUURUUS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl LYPSYLEHMÄPAIKKOJEN LISÄYS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl /tila 497 300 35 500 kpl 57 94 /tila 531 100 35 300 kpl 46 87

Pirkanmaan uusista navettainvestoinneista yli kolmannes on tänä vuonna toteutusvaiheessa. Osa on ajoittumassa vasta 2014 jälkeiselle ajalle. B-alueen hankkeet toteutetaan myöhemmällä aikataululla. Pirkanmaa Koko maa INVESTOINTIAJANKOHTA/UUDET JA LAAJENNUKSET 2012 2013 2014 2015 2016- % 37 5 17 30 12 % 15 17 19 22 27 INVESTOINTIAJANKOHTA/PERUSKORJAUKSET 2012 2013 2014 2015 2016- % 43 14 14-42 % 28 18 26 19 19 29

MAIDONTUOTANTO, Pirkanmaa tuottajien suunnitelmien mukaan B-alueen kunnissa vähennys suurempaa Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä kpl Maidontuotanto meijeriin milj.litraa 595 565 +24 kpl 52 15860 15700 15240 15075 13765 117 116 114 114-9% 106 445-29% +10 kpl 38 400 34-53% 265 26 28 KOKO MAA 2011-2020:-45 % +23 kpl +4%

MAITOTILOJEN TUOTANTORAKENNE, Pirkanmaa tuottajien suunnitelmien mukaan 2016 tiloja, kpl 545 400 29 38 5 12 8 21 10 16 39 18 20 lypsylehmiä, kpl/tila lypsylehmiä, kpl/tila: 70- kpl 22 21 21 19 50-69 kpl 49 39 17 16 13 30-49 kpl 20-29 kpl 21 13 alle 20 kpl 2012 2016 ennuste 2012 2016 ennuste % tiloista % tuotannosta

4 Naudanlihantuotanto - 8 % maatalouden myyntituloista

Naudanlihantuotanto pysynyt viime vuodet ennallaan Pirkanmaalla nautakarjataloutta harjoitti viime vuonna 860 tilaa. Kolmannes (280 kpl) tiloista on naudanlihaan erikoistuneita ja niistä joka toisella on emolehmiä. Emolehmiä on lisäksi noin 60 maitotilalla. Tilamäärän lasku Pirkanmaalla on ollut sama kuin koko maassa keskimäärin. Tuotanto on vähentynyt kuitenkin enemmän. Viime vuodet tuotanto Pirkanmaalla on kuitenkin pysynyt ennallaan.

Pirkanmaalla erikoistuneiden nautatilojen jatkamishalukkuus on samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin - luopujista 60 % jatkaa kasvinviljelytilana % tiloista 0 20 40 60 80 100 ERIK. NAUTATILAT YHTEENSÄ Koko maa Pirkanmaa EMOLEHMÄTILAT 62 63 71 76 Koko maa Pirkanmaa MUUT ERIK. NAUTATILAT 70 68 74 81 Koko maa Pirkanmaa 56 57 67 73 EMOLEHMIÄ/TILA alle 30 kpl 30 ja yli TEURASKASVATUS, KPL/TILA (ostovas.tilat) 63 69 80 91 alle 60 kpl 60 ja yli 53 63 83 100 jatkaa 2016 jatkaa 2020

Pirkanmaalla tuotantorakennusinvestointeja suunnitteilla seur. 5 vuodelle muuta maata vähemmän % 0 10 20 30 40 50 60 ERIK. NAUTATILAT YHTEENSÄ Tekee investointeja, % Investoivia tiloja, kpl Koko maa 13 9 21% 750 Pirkanmaa 13 7 18% 53 EMOLEHMÄTILAT Koko maa 15 12 25% Pirkanmaa 17 8 22% MUUT ERIK. NAUTATILAT Koko maa 12 8 18% Pirkanmaa 10 5 15% uusi+laajennus peruskorjaus

Emolehmien määrän ennakoidaan lisääntyvän, vaikka tilamäärä vähenee

Naudanlihantuotanto alenee hieman emolehmien lisäyksestä huolimatta - loppukasvatuspaikkoja aktivoimalla mahdollista säilyttää naudanlihantuotanto lehmämäärä riittäisi nykyisen tuotannon säilyttämiseen

5 Sianlihantuotanto - 14 % maatalouden myyntituloista

milj. kg *Pirkanmaalla sianlihan tuotanto on pysynyt likimain ennallaan viime vuosina. *Lihasikaloiden keskikoko vastaa valtakunnan keskimääräistä, noin 600 lihasikapaikkaa. *Porsastuotantotilat ovat hieman pienempiä kuin maassa keskimäärin, noin 100 emakon yksiköitä 39

Sianlihantuotanto vähenee Pirkanmaalla: - 7 % vuoteen 2016 mennessä - viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä vuodesta 2011 - koko maassa tuotanto voi pysyä korkeintaan nykytasolla, jos porsastuotos/emakko kasvaa

Nauta- ja sikatiloista 70 % jatkaa vuoteen 2016 ja puolet vuoteen 2020 1 509 kpl 999 kpl 696 kpl 519 kpl

6 Kannattavuusnäkymät 6 ja muu yritystoiminta maatiloilla

Pirkanmaalla maatalouden kannattavuus koetaan hieman heikommaksi kuin koko maassa keskimäärin, odotukset paremmat

Lypsykarjatiloilla paras kannattavuus, mutta näkymät ovat synkkenemässä; marjatiloilla parhaat näkymät PIRKANMAA * Peruna/avomaan vihannes/marjanviljely

Metsätaloudessa kannattavuus Pirkanmaalla selvästi maan keskiarvoa parempi

Muussa yritystoiminnassa kannattavuusodotuksissa myös Pirkanmaalla positiivisia näkymiä

Muussa yritystoiminnassa kasvu hieman keskimääräistä voimakkaampaa KAIKKI (n=4756) 35 2011 38 Lähivuosina Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) 43 35 31 36 36 33 39 34 51 40 38 26 29 25 30 39 39 36 41 42 38 45 38 50 45 37 29 38 23 25 0,0 20,0 40,0 60,0 % harjoittaa muuta yritystoimintaa 0,0 20,0 40,0 60,0

Pirkanmaalla pääpaino muussa yritystoiminnassa on koneurakoinnissa

7 Maatilojen kehittämistarpeet - investointisuunnitelmat - kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät - työvoiman käyttö - koulutus

Pirkanmaalla keskimääräistä enemmän muita rakennusinvestointeja (ei kotieläinrakennusinvestointeja) Investoinnit seuraavan 5 vuoden aikana Vilja-/ rehu ym. tuotevarasto Viljan kuivuri Konehallit/-varastot Lämpökeskus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) 14 10 14 16 14 16 13 9 17 11 19 18 11 14 5 9 18 23 17 9 9 24 7 24 7 23 7 5 24 8 23 6 7 23 3 6 26 2 6 19 1 10 28 26 3 8 19 6 6 20 4 5 19 22 3 6 9 14 12 13 13 12 0 10 20 30 40 50 60 70 % kaikista

Investointisuunnitelmat Pirkanmaalla

Peltoala ja kannattavuus rajoittavat tilan kehittämistä muuta maata enemmän Pirkanmaalla Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista? KAIKKI (n=4756) Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Investoinnin riski ja kannattavuus Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Hintojen vaihtelu Tilan koneistus Ympäristölainsäädäntö Investointitukiin liittyvät vaatimukset Eläinten pidolle asetett. olosuhdevaat. Ammattitaitoisen työvoiman saatav. Rakentamiselle asetettavat vaatim. Oma osaaminen ja ammattitaito Kirjanpitovaatimukset Tilan lannanlevitysala Maitokiintiö / viitetukimäärä Lainarahoituksen saatavuus Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Muu, mikä? Ei mikään 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 60 49 43 41 33 30 21 20 18 17 14 10 8 8 7 7 5 5 5 4 4 3 1 7 ELY-KESKUS: Pirkanmaa (n=537) - % kaikista

Kehittämistä rajoittavat tekijät vaihtelevat tuotantosuunnittain: lypsykarjatiloilla ykkösenä jaksaminen, sikatiloilla kannattavuus Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista? PIRKANMAA - % kaikista

Eniten kasvussa Pirkanmaalla ovat tilojen välinen yhteistyö, ostopalvelut ja urakointipalveluiden käyttö - Urakointipalveluiden tarve kasvaa eniten lypsykarja- ja sikatiloilla

Pirkanmaalla kaivataan koko maan keskiarvoa enemmän atk-taitoihin ja johtamiseen/suunnitteluun liittyvää koulutusta/neuvontaa

Lähivuosien koulutus ja neuvontatarpeet vaihtelevat tuotantosuunnittain PIRKANMAA

8 Maatiloilla toteutetut toimenpiteet ja kiinnostus luomutuotanto

Kiinnostus ympäristöllisiin ja tuotannollisiin toimenpiteisiin monelta osin keskimääräistä vireämpää Mihin toimenpiteisiin on kiinnostusta KAIKKI (n=4756) Pirkanmaa (n=537) 0 5 10 15 20 25 Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Muita erityisympäristötukisopimuksia Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Vihreä sähkösopimus Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto Tehdään ravinnetaselaskelmia Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Laatujärjestelmä Riskienhallintasuunnitelmat Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten terveydenhuoltosopimus 17 17 16 14 13 13 13 12 12 11 11 10 9 8 8 7 7 6 % kaikista 58

Pirkanmalla luomu kiinnostaa eniten lammas- ja kanatiloja PIRKANMAA (=lammas/kana)

Yleisiä kehityssuuntia Pirkanmaalla Maatilojen määrä alenee vajaat 3 %/vuosi alle 3 500 tilaan vuonna 2020 Alenema koko maan keskiarvoa pienempää kuten aiempinakin vuosina Keskipeltoala kasvaa noin 49 hehtaariin (+11 ha) vuoteen 2020 mennessä Tilat hieman keskimääräistä pienempiä myös tulevaisuudessa Maidontuotannon jatkamishalukkuus vuoden 2016 jälkeen koko maan keskiarvoa vähäisempää tuotantomäärä laskee Luomutilojen määrä ja tuotanto voi kasvaa koko maata enemmän Tilojen peltoala ja tuotannon kannattavuus suurimpia haasteita, maitotiloilla myös tuottajien jaksaminen Osaamista kehitetään koulutustarvetta eniten tukiin, talousasioihin ja atktaitoihin, kotieläintiloilla myös eläinten ruokintaan ja hoitoon Kasvavaa tarvetta tilojen väliseen yhteistyöhön, osto- ja urakointipalveluihin Muu yritystoiminta tukee maatilan toimintaa yhä vahvemmin 61