Mitä opiksi ja evääksi? Uudenmaan maakuntaohjelman 2011-2014 väliarviointi Helsinki 25.3.2013 Design Director Janne Antikainen
Teesejä esitykselle 1. Monta raudoittajaa tulessa 2. Systeemistä ekosysteemiin 3. Valoa kohti HUOM! vielä voi vaikuttaa. Arvioinnin kyselyyn voi vastata 26.3. asti http://tinyurl.com/uusimaa
Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-14 Kansallisen aluepolitiikan lakisääteinen asiakirja; määrittelee tavoitteet alueen kehittämiselle (pidemmän aikavälin maakuntasuunnitelman mukainen, konkretisoitu vuosittain toteuttamissuunnitelmalla) Uudenmaan maakuntaohjelman päätavoitteet: hyödyntää kehittämistoiminnassa metropolimaakunnan kilpailuetua, luoda edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille sekä palveluiden turvaamiselle ja uudistamiselle sekä kehittää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja ympäristöä kestävällä tavalla. Ohjelmakauden hankkeiden rahoitustarve yhteensä n. 1,5 mrd euroa Yhteistoiminta-alue Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa, vuoden 2012 aikana Siivet ja Juuret, yhteistä laajan metropolialueen tulevaisuuden tarkastelua Uuden ohjelman valmistelu jo käynnistynyt Arvioinnin lähdeaineistona dokumentit, haastattelut, kysely Kysely lähetetty noin 100 keskeiselle kehittäjälle, väliyhteenvetovaiheessa mukana noin ¼ vastaajista. Vastaajat pääasiassa johtavia virkamiehiä kunnista, maakuntaliitosta ja aluehallinnosta (ELY)
Alustavia havaintoja haastatteluista Yleisiä alustavia havaintoja 3:n maakuntaohjelman arvioinnista: Raha puhuu: ohjelma ohjaa kehittämisresurssien kautta Sanaa osataan tulkita: eri toimijat osaavat tulkita maakuntaohjelmaa itselleen ja hankkeidensa hakemuksille suopeasti Konkretian kaipuu: toiveena suoraviivaisempi tekeminen Rasittavat kehittämisen rattaat: kehittämisen kokonaisuus on sekava järjestelmällä ei montaa ystävää ole Rajat rankkoja: Ylimaakunnallinen yhteistyö haastavaa, Siivet & Juuret rakentanut pohjaa yhteistyölle, maakunnan sisällä hyvin erilaisia intressejä ja nippuja Katsetta kauas: maakuntien liitoilla mahdollisuus katsoa kauas, ELYt tiukemmin tulossopimuksen pauloissa
Uudenmaan havaintoja Valintojen vaikeus - miten löytää yhteinen tahtotila? Mietityttävä mittakaava: suuret vs. pienet, ydin vs. reunat Sisäänpäinlämpiävyys: ohjelmallinen kehittäminen vienyt kehittämisprosesseja eteenpäin, mutta niitä ei vielä koneiston ulkopuolelta tunnisteta Yhteydet kuntiin kuntoon: yhteyttä kuntien strategiseen kehittämiseen vahvistettava (tosin kuntien huomio on nyt muissa asioissa) Suunnittelusta tekemiseen: nopeatempoiselle kehittämiselle mahdollisuuksia organisoituja sattumia, uusia yhteyksiä Uusimaa-ohjelma lupaava avaus: kohti yhteistä strategista kehittämistä
Valmisteluprosessi 1. Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta 2. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu tekemään oikeita valintoja ohjelman sisällöiksi 3. Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita 4. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi hyvin 5. Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva
Maakuntaohjelman vaikuttavuus 1. Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana 2. Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan 3. Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä 4. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys Uudenmaan edunvalvonnassa 5. Yhteistoiminta-alue (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) on vahvistanut maakuntien yhteistä edunvalvontaa
Maakuntaohjelman vaikuttavuus 3. Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä 4. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys Uudenmaan edunvalvonnassa Maakunnan liitto ja ELY Kuntatoimijat Muut (kehitysyhtiöt, yritykset, oppilaitokset tutkimuslaitokset, jne.)
Yhteistyö 1. Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä 2. Maakuntaohjelma on vahvistanut maakunnan eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista 3. Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen
Tavoitteiden toteutuminen ja maakuntaohjelman merkitys TL 1 Uudistuvan metropolimaakunnan yhteistyö ja alueiden roolit 1. Toimivat yhteistyörakenteet - yhteinen tahto toiminnaksi (0) SUHTEELLINEN (Z-SCORED) = EROJA LIIOITTELEVA KUVA 2. Alueiden välisellä yhteistyöllä lisää vaikuttavuutta (-+) TL 2 Metropolimaakunnan kilpailuetu ja elinkeinoelämä 3. Logistiset ratkaisut tukemaan elinkeinoja ja palveluja (+-) 4. Uudistuvat energiaratkaisut vahvistamaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palveluja (--) 5. Elinkeinopalvelut vahvistamaan yritysmyönteisyyttä ja lisäämään yritysten sijoittumishalukkuutta (0) 6. Osaaminen vahvistamaan kilpailukykyä (++) 7. Asiakastarpeista lähtevä avoin innovaatioympäristö (0) TL 3 Asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden edellytykset 8. Hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen turvaaminen ja kehittäminen(--) 9. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen(--) 10. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (+-) 5 1 TL 4 Alue- ja yhdyskuntarakenne ja ympäristö 11. Eheä yhdyskuntarakenne ja laadukas elinympäristö (+-) 12. Kestävä ja turvallinen henkilöliikenne(++) 13. Toimiva väyläverkosto (--) 14. Ympäristön hyvä tila(+-) 15. Rakentamisen energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut (-+) TL 1 TL 2 TL 3 TL 4
Vastaajaryhmillä hyvin erilaisia näkemyksiä 4. Uudistuvat energiaratkaisut vahvistamaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palveluja (TL 2) 8. Hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen turvaaminen ja kehittäminen (TL 3) 11. Eheä yhdyskuntarakenne ja laadukas elinympäristö (TL 4) Maakunnan liitto ja ELY Kuntatoimijat Muut (kehitysyhtiöt, yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, jne.)
Kyselyn avoin palaute Missä onnistuttu? Toimijoiden välisen yhteistyön kokoaminen (yhteistoiminta-alue, viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus) Kokonaiskuvan luominen, asioiden esiin nostaminen ja teemojen tunnistaminen Missä epäonnistuttu? Elinkeinoelämän sitouttaminen Kehittämisjärjestelmän sekavuus haasteena Riittävän suurten ratkaisuiden tekeminen Ohjelma on mahdollistanut ja raivannut tietä teemojen kehittämiseksi Kärkihankkeita vaikea nähdä maakunnan kehittämisjärjestelmän ulkopuolelta Järjestelmää uudistettava ja suoraviivaistettava
Johtopäätökset Operatiivisesti rullaava ohjelma, osallistava vuorovaikutus toimijoiden välillä edellytys kehittämiselle Kuuluvuusalueella kirjavuutta vaarana viestin peittyminen kohinaan tai katveeseen Astia ei enää oikein maistu: jäykästä järjestelmästä (systeemistä) kohti mahdollistavaa ja innostavaa kehittämisen ja suunnittelun kenttää (ekosysteemi) Uusimaa yhdistänyt Hämeet, vahvistunut laajempi yhteistyöalue Yhteiset valinnat tärkeitä. Kuntien ja valtion sitouduttava valintoihin. Liitto ja ELY matkalla kohti yhteistä strategista kehittämistä.
Maakunnallinen kehittäminen muutoksessa Maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat yhdistyvät maakuntastrategioiksi tai maakunnan kattaviksi ohjelmiksi yhteensovitetaan kansallisen ja EU-politiikan työnjako ja resurssien kohdentaminen TOTSU, Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) ja ELYjen strategiset tulossopimukset (Stratsut) nippuun? Haetaan rooli ja rytmitys, yhtäaikaistaminen, valmisteluun synergiaa MAL(PE)- ja kasvusopimusten sekä INKAn synkronointi alueelliseen kehittämis- ja suunnittelujärjestelmään?
Aluekehitys- ja -suunnittelujärjestelmän kehitystrendejä Aluekehitys ja -suunnittelu lähentymässä toisiaan, kokonaisvaltaisempaa tarkastelua Alueallianssit vahvistuvat Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme tiivistävät yhteistyötä Etelä- (ja Länsi-)Suomi yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti lähialueyhteistyö tiivistyy (Pietari, Tallinna) Kohti suurempia alueita, horisontissa siintää 9 alueen Suomi (nykyiset täyden palvelun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) Ratkaisun hetket käsillä metropolialueen hallinnossa ja yhteistyörakenteissa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja maakuntien liitot tiivistävät yhteistyötä Uusimaa-ohjelma yhdistää kehittämisen
mdi.fi