Kuiva-aineen aineen mittaaminen

Samankaltaiset tiedostot
10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Rehuanalyysiesimerkkejä

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Maississa mahdollisuus

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Nurmesta Tulosta. NurmiArtturi-hankkeen tuloksia ( ) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rehuako vesirutosta?

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Varmista säilörehun laatu

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Säilörehun ruokintahävikit

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön,

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Kaura lehmien ruokinnassa

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma


Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Edustava näyte - tärkein laadunmäärityksen vaihe

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Heinän ja säilörehun kosteusmittari

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Aperehuruokinnan periaatteet

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Mykotoksiinit säilörehussa

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Ruokinta-automaattidatan analyysi

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Säilönnän uudet haasteet

Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Purjelentokoneiden punnitus

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Transkriptio:

Kuiva-aineen aineen mittaaminen Nurmex-tietoisku 4 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kuiva-aine aine Kuiva-aine-% ilmaisee, kuinka paljon rehukilon painosta jää jäljelle, kun siitä on poistettu vesi eli se on tavallaan kosteus-%:n käänteisluku Rehuanalyysit kertovat muiden ravintoaineiden määrät kuiva-ainekiloissa. Jos haluat tietää, paljonko rehukilossa on jotain ravintoainetta, kerro analyysin ilmoittama luku kuiva-aine-%:lla. Mihin kuiva-ainetietoa tarvitaan? - Säilöntäaineen annostelu - Varastojen arviointi - Syönnin arviointi - Ruokinnan suunnittelu ja tarkistaminen (väkirehu %, seosrehu, eri rehujen vertailu) 1

Kuiva-ainekuutiopainot ainekuutiopainot korjuukoneittain NurmiArtturi-tiloilla tiloilla 400 Kuiva-ainekuutiopainot korjuukoneittain 350 kuutiopaino, kg ka/m 3 300 250 200 150 100 ajosilppuri noukinvaunu tarkkuussilppuri 50 0 150 200 250 300 350 400 450 500 550 kuiva-ainepitoisuus, g/kg Nurmirehun muutos pellolta ruokintapöydälle NurmiArtturi-hankkeen tiloilla 2012 Näyte pellolta ennen niittoa Raaka-ainenäyte 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 Muutos +43 % Muutos + 2 % Säilörehunäyte Kuiva-aine (g/kg) NDF (g/kg ka) D-arvo (g/kg ka) 2

Kuiva-aineen aineen määritys raaka-ainenäytteestä ainenäytteestä Edustavasti näytteitä esim. joka kuormasta kourallinen saaviin Karho kuivuu päivän mittaan, tärkeää ottaa näytteitä koko korjuun ajan Näytteen lähetys analysoitavaksi samalla myös rehuarvot ja kivennäiset Kuiva-aineen voi määrittää myös kotikonstein Esim. kasvikuivuri tai mikroaaltouuni Huipputuotoksinen lehmä syö kuiva-ainetta 4-5% elopainostaan. Jotta pötsi toimisi oikein, tulee syönnin kuivaaineesta olla yli 10 kg ka karkearehuista. Suuret, runsastuottoiset lehmät voivat syödä säilörehua yli 17 kg ka päivässä Kuiva-ainetta ainetta syödään 3

Seosrehuruokinta ja säilörehun kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus - Punnitsemalla tapahtuva annostelu: Säilörehun kuiva-aineen osuus jää pienemmäksi kuin reseptissä suunniteltu, jolloin on vaarana, että väkirehujen osuus nousee liian korkeaksi. - Erillisruokinnassa nauta syö kiloja enemmän kun kuiva-ainepitoisuus laskee. - Säilörehut on siis analysoitava tiheään ja/tai käyttää kotikonsteja kuiva-aineen määrittämiseksi. Kuiva-aineen aineen määrittäminen mikroaaltouunilla Sekoitetuista näytteestä otetaan yksi noin 30 g painoinen näyte. Näyte punnitaan ja katkotaan noin sentin mittaisiksi pätkiksi. Näyte sujautetaan kahvinsuodattimeen. Näytettä kuivataan noin minuutin ajan 600 700 W teholla (kuivaus ilman suojakupua). Tämän jälkeen kuivausta jatketaan tarvittaessa 15 sekunnin erissä välillä näytettä punniten. Kuivauksen aikana on varottava näytteen syttymistä palamaan. Sen estämiseksi on hyvä laittaa lasillinen vettä mikroon samalla. Ka-% = (näytteen paino kuivana, g) / (näytteen paino tuoreena, g) x 100 4

Kuiva-aineen aineen määrittäminen hyötykasvikuivurilla Punnitse ensin ritilät ja mahdollinen suojalevy. Levitä 200 g rehua tasaisesti ritilöille ja punnitse. Kirjaa lukema ylös. Aukaise ilmanvaihtoaukko (jos on) ja käynnistä kuivuri. 10 tunnin päästä 1. ritilöiden +rehun punnitus. Lukema ylös. Jatka punnituksia n. 2 tunnin välein, kunnes paino ei enää muutu. Laita loppulukema ylös. Ka-pitoisuus (%) = (loppupaino-ritilöiden paino)g jaettuna ( alkupaino-ritilöiden paino ) g x 100 Kuva ja lähde: Elina Juutilainen Karjatilan kannattava peltoviljely-hanke, LUKE Maaninka Kosteusmittarit esim. Wile 5

Kuiva-aineen aineen määritys Koster-kuivurilla Helppo käyttää, koska ei ole vaaraa, että näyte syttyy tuleen. Näyte punnitaan kattilaan ja kuivuri päälle. Kuivausaika 20-30 min. Copyright 2009-16 KosterMoisture Tester,Inc. Kuivaus hiustenkuivaajan, muoviputken ja siivilän avulla Kosterinkuivurin näppärä tee-se-itse-viljelijä tekee itsekin: Ota pätkä muoviputkea, leikkaa reikä hiustenkuivaajalle ja laita päälle metalliverkkosiivilä tai kattila, missä on rei itetty pohja. Kansi, jonka läpi ilma pääsee menemään mutta tavara jää astiaan, olisi myös eduksi. Tämän kuivurin malli on Vortex-kuivuri, kuva alla, josta on tarkempi ohje rakentajalle: http://extension.psu.edu/publications/i-101 Kuva Dan Undersanderin julkaisusta On-Farm Assessmentof ForageQuality, University of Wisconsin 2016 Kuva: Dennis R. Buckmaster:A Vortex Forage and Biomass Sample Dryer, Pennsylvania State University julkaisu I 101 2005 6

Kosteuden määrittäminen näppituntumalla (kosteus%) Table 1. Hand method for estimating forage moisture concentration for silage. Characteristic of forage squeezed in hand Moisture (%) Water is easily squeezed out and material holds shape > 80 Water can just be squeezed out and material holds shape Little or no water can be squeezed out but material holds shape No water can be squeezed out and material falls apart slowly No water can be squeezed out and material falls apart rapidly 75-80 70-75 60-70 < 60 Lähde: Susan W. Gay julkaisu 442-106,Virginia Polytechnic Institute and State University, 2009 Kuiva-aineen aineen mittaus lämpölampun avulla Tarvikkeet: vaaka, foliopiirasvuoka, 250 W lämpölamppu telineineen. Levitä 50 g säilörehua vuoan pohjalle. Laita lamppu 5 tuumaa (12,5 cm) vuoan yläpuolelle 1,5 tunnin ajaksi. Sekoita näytettä 2-3 kertaa kuivauksen aikana. Punnitse. Huom. Lampun etäisyys tarkka: Jos liian lähellä, näyte syttyy palamaan tai jos liian kaukana, kuivaaminen epäonnistuu. Jos näyte ei kuivaa 90 min aikana, punnitse 10 minuutin välein kunnes paino ei enää muutu. Dan Loy: Determining moisture of immature corn silage. Originally prepared by Dan Loy, Steve Barnhart, DarylStrohbehnand Doyle Wilson, Iowa State University. Adapted from material prepared by Kent Nelson,IowaState University and Dale Watson, University of Missouri. Recovery-14 ReviewedAugust 2009 7

Kysymyksiä? 8