1 Kuntaneuvottelu varten 3.6.2009 ( MH 2009-5-25) MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE 2010-2013 1. TAUSTAA Maakunnan talouden kehitys vuosina 2005-2008 Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille 2005 2008 asetettiin tätäkin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta 2005 2008 yhteensä keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6,3 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina 2002-2004 ennen kokeilun alkua oli keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.4 % 2,0 1,0 0,0 2002 2003 2004 2002-2004 ka. 2005 2006 2007 2008 2005-2008 ka. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut vuosina 2005 2008 valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen, menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 52 milj. euroa suuremmat kuin ko. vuosina toteutunut menojen kasvu oli. Jos vastaavasti kasvu olisi ollut Kainuun kuntien vuoden 2002-2004 keskimääräisen kasvun
2 suuruinen eli 6,9 prosenttia, menot olisivat olleet 69 milj. euroa toteutunutta suuremmat. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina 2005 2008 keskimäärin 5,9 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina 2005 2008 keskimäärin 5,6 prosenttia. Menojen ja tulojen kasvu 2005-2009 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 arvio Toimintamenot Koko maan sote-menot Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus Koska maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli vuosina 2005 2006 menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa eli 217 euroa asukasta kohti. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin suunnitelmia paremmin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Näin vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 11.1 milj. euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun neljänä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keskimäärin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Näin asetettu taloustavoite on saavutettu vaikka samanaikaisesti onkin syntynyt alijäämää. Syntynyt alijäämä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä vuosina 2005-2007 kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. Menojen kasvun puolittamisessa sen sijaan ei onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 70 prosenttia valtakunnan kasvusta ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua pienempää.
3 Kainuun kuntien talouden kehitys 2005-2008 Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina 2005 2007. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2007. Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna 2007 274 /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna 2005 + 10 euroa asukasta, vuonna 2006-25 euroa asukasta kohti, vuonna 2007-35 euroa asukasta kohti. Vuonna 2008 kuntien vuosikate heikkeni -50 euroa asukasta kohti mutta samanaikaisesti maakunnan vuosikate nousi 169 euroon asukasta kohti ja näin Kainuun yhteenlaskettu vuosikate oli selkeästi poistoja suurempi. Tämän ansioista Kainuun yhteenlaskettua alijäämää pystyttiin pienentämään 14 milj. eurolla. Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu: kunnat + maakunta 500 450 400 +169 /as 350 300-35 /as 250 200-25 /as +10 /as 150 100 50 0 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 E 08 Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Vuosikate, kunnat (6000-10000) Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 41,3 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 lopussa vastaava summa oli 27,3 milj. euroa.
4 Talous 2009 Korjatun talousarvion (käyttösuunnitelma) 2009 mukaan maakunnan toimintatuotot kasvavat 4,3 prosenttia tilinpäätökseen 2008 verrattuna. Kuntien maksuosuus kasvaa 5,1 prosenttia. Kasvu johtuu pääasiassa valtionosuuksien kasvusta, jotka kasvavat mm. verokompensaation vuoksi 9,0 prosenttia. Kunnallisvero vuodelta 2008 kasvanee alustaviin tietoihin perustuen n. 5 prosenttia, mutta yhteisöveron maksuunpano tulee olemaan n. 20 prosenttia edellisvuotta pienempi. Näin verojen yhteenlaskettu kasvu jää alle 3 prosentin. Yhteisöveron pienentyminen on huomioitu maakunnan korjatussa käyttösuunnitelmassa vuodelle 2009. Vastaavasti käyttösuunnitelman menoja on karsittu alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Talouden toteutumavertailun 1.1. 31.3.2009 mukaan kuluvan vuoden tilikauden tulos tulee olemaan kuntien rahoitusosuuden pienentymisestä huolimatta talousarvion
5 mukainen. Epävarmuustekijänä on kuitenkin huomioitava toimeentulotuen ja lastensuojelun menojen kehitys sekä erikoissairaanhoidon ostot muilta sairaanhoitopiireiltä. Lopulliset tiedot verovuoden 2008 verotuksesta valmistuvat vasta syksyllä 2009. 2. RAHOITUS VUOSILLE 2010-2013 Vanhojen alijäämien kattaminen Perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan. Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa 26.5.2008 on sovittu vanhojen alijäämien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän 17 413 895,01 euroa vuosina 2009-2012 vuosien 2005-2007 rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien 2005-2007 keskiarvon suhteessa Kertynyt alijäämä 31.12.2007 17 413 895,01 Vaala ei mukana As.luku Rah.osuus ka. Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus Laskutus Laskutus 2011 Laskutus Yhteensä Kunta 2007 2005-2007 %-osuus suhteessa /as 2009 15 % 2010 20 % 30 % 2012 35 % 2009-2012 Hyrynsalmi 2 967 7 779 986,33 4,35 757 781,64 255 113 667,25 151 556,33 227 334,49 265 223,57 757 781,64 Kajaani + V.joki 38 089 77 956 727,68 43,60 7 593 095,21 199 1 138 964,28 1 518 619,04 2 277 928,56 2 657 583,32 7 593 095,21 Kuhmo 9 943 23 864 390,69 13,35 2 324 425,30 234 348 663,80 464 885,06 697 327,59 813 548,86 2 324 425,30 Paltamo 4 071 9 871 869,89 5,52 961 534,05 236 144 230,11 192 306,81 288 460,21 336 536,92 961 534,05 Puolanka 3 225 9 662 024,23 5,40 941 094,78 292 141 164,22 188 218,96 282 328,44 329 383,17 941 094,78 Ristijärvi 1 575 4 653 356,44 2,60 453 243,48 288 67 986,52 90 648,70 135 973,04 158 635,22 453 243,48 Sotkamo 10 716 21 891 194,10 12,24 2 132 233,17 199 319 834,98 426 446,63 639 669,95 746 281,61 2 132 233,17 Suomussalmi 9 632 23 105 285,35 12,92 2 250 487,37 234 337 573,11 450 097,47 675 146,21 787 670,58 2 250 487,37 Vaala 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80 218 178 784 834,71 100,00 17 413 895,01 217 2 612 084,25 3 482 779,00 5 224 168,50 6 094 863,25 17 413 895,01 Koska maakunnan tilinpäätös vuodelta 2008 oli ylijäämäinen 6 270 463,08 euroa, katettava alijäämä on pienentynyt vastaavalla summalla. Mikäli maksuohjelma muilta osin säilytetään entisenlaisena, paitsi katettavaa summaa pienennetään ylijäämän verran, uusi maksuohjelma on oheisen taulukon mukainen.
6 Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien 2005-2007 keskiarvon suhteessa Maakunta KAO Työterveys YHTEENSÄ Alijäämä 31.12.2007 17 413 895,01-1 059 294,65-142 721,21 16 211 879,15 Ylijäämä 2008-6 270 463,08-2 439 559,78-511 032,90-9 221 055,76 Kertynyt alijäämä 31.12.2008 11 143 431,93-3 498 854,43-653 754,11 6 990 823,39 Vaala ei mukana Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus 2009 15 Laskutus 2010 Laskutus 2011 Laskutus 2012 Yhteensä Alijäämä Kunta suhteessa /as % 20 % 30 % 35 % 2009-2012 26.5.2008 ERO Hyrynsalmi 484 916,68 169 72 737,50 96 983,34 145 475,00 169 720,84 484 916,68 757 781,64-272 864,96 Kajaani + V.joki 4 858 943,94 127 728 841,59 971 788,79 1 457 683,18 1 700 630,38 4 858 943,94 7 593 095,21-2 734 151,27 Kuhmo 1 487 437,20 152 223 115,58 297 487,44 446 231,16 520 603,02 1 487 437,20 2 324 425,30-836 988,11 Paltamo 615 301,13 154 92 295,17 123 060,23 184 590,34 215 355,39 615 301,13 961 534,05-346 232,92 Puolanka 602 221,71 189 90 333,26 120 444,34 180 666,51 210 777,60 602 221,71 941 094,78-338 873,07 Ristijärvi 290 037,80 187 43 505,67 58 007,56 87 011,34 101 513,23 290 037,80 453 243,48-163 205,68 Sotkamo 1 364 450,36 127 204 667,55 272 890,07 409 335,11 477 557,62 1 364 450,36 2 132 233,17-767 782,82 Suomussalmi 1 440 123,12 153 216 018,47 288 024,62 432 036,94 504 043,09 1 440 123,12 2 250 487,37-810 364,25 Vaala 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 11 143 431,93 140 1 671 514,79 2 228 686,39 3 343 029,58 3 900 201,18 11 143 431,93 17 413 895,01-6 270 463,08 Verotulojen kehitys Kuntien rahoitusosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2009 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2010 rahoitusosuuteen ja vuoden 2010 verotulot vaikuttavat vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Vuoden 2008 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2009, ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2009 rahoitusosuuteen. Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 5,0 prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan pienentyvän vuodelta 2008 yli 20 prosenttia. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUNNALLISVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu 1,4 1,5 4,3 6,0 5,0 0,0 0,0 2,0 2,0 Koko maa 2,6 4,2 6,2 7,6 5,8 0,1 1,0 4,5 4,2 KIINTEISTÖVERO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu (maakunnan osuus) -0,6 7,7 4,0 7,4 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 8,3 2,6 1,8 1,8 YHTEISÖVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu 7,6 24,5 22,1 13,8-20,0-5,0 0,0 5,0-25,0 Koko maa -1,0 12,3 14,6 19,1-21,2-2,4 0,8 10,6-26,5 Vuoden 2009 kunnallisverotulojen kasvun ennustetaan jäävän koko maassa edellisvuoden tasolle eli kasvua ei ole lainkaan. Myöskään Kainuun kuntien kunnallisverotulojen ei odoteta veronkevennyksistä johtuen kasvavan lainkaan tänä vuonna. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa yli 4 prosenttia ja 2010 niiden ennustetaan kasvavan verotuksessa tapahtuvien alarajojen korotuksen vuoksi yli 8 pro-
7 senttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Yhteisöveron ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Tilanteen helpottamiseksi maan hallitus on esittänyt, että kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi 2009 2011. Tästä huolimatta yhteisöveron kasvu jää vuonna 2009 negatiiviseksi. Tämän vaikuttaa maakunnan rahoitusosuuteen 2010. Yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu -1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 5,0 5,0 5,0 5,0 Koko maa 10,2 6,6 6,9 17,0 10,5 5,0 5,0 5,0 5,0 TASAUS 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu -7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kainuun yhteenlaskettu yleinen valtionosuus pienenee hieman vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2010 alustavien tietojen mukaan n. 5 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina kustannustason nousua vastaavasti. Valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Valtionosuusuudistus 2010: Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Edellä todetusta poiketen hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa sekä 20 poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa, joilla on alle 2,0 asukasta maaneliökilometriä kohden (mm. Puolanka, Suomussalmi ja Ristijärvi). Näille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa.
8 Käytännössä yllä oleva tarkoittaa vain välttämättömiä muutoksia nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. Nykyiset valtionosuusperusteet kertoimineen säilyvät, myös yleinen valtionosuus säilyy omana osionaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä esija perusopetuksen valtionosuuksien yhdistäminen on pitkälle tekninen toimenpide. Suurimmat muutokset tulevat esi- ja perusopetuksen järjestelmään, josta tulee ikäluokkapohjainen siten, että valtionosuudet osoitetaan kunnalle. Yhdistäminen tarkoittaa yhteistä valtionosuusprosenttia ja yhteistä asukaskohtaista kunnan rahoitusosuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä esi- ja perusopetukseen. Tämä johtaa siihen, että Kainuun maakunnan perussopimuksen rahoituspykälää ei voida enää suoraan sellaisenaan soveltaa. Raamien 2010 2013 perusteet Väestörakenteen muutos: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten sekä nuorten ja lasten ikäluokka edelleen määrällisesti vähenee tulevilla vuosikymmenellä. Vastaavasti yli 75 - vuotiaiden määrä kasvaa sekä määrällisesti että suhteellisesti hyvin nopeasti. Kainuun väestö 1990-2030 (lähde: Tilastokeskus) 120000 100000 80000 väestö 60000 40000 yli 65 - vuotiaat 17-64 vuotiaat 0-16 -vuotiaat 20000 0 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi Väestötekijöiden muutoksen vaikutus kustannuksiin: Valtio on peruspalveluohjelmassaan 2009 2012 varautunut väestön ikääntymiseen ja sen myötä palvelutarpeen ja rahoituksen muutoksiin. Väetön ikärakenteen takia koulutusmenojen arvioidaan supistuvan reallisesti keskimäärin 0,7 prosenttia vuosittain vuoteen 2012 mennessä. Väestön ikärakenteen vanhenemisen takia tilanne on
9 päinvastainen terveyspalveluissa ja vanhusten tarvitsemissa palveluissa. Terveyspalvelumenojen arvioidaan kasvavan lähivuosina noin prosentin vuosivauhtia, jos eriikäiset käyttävät jatkossakin terveyspalveluita kuten vuonna 2008. Nopein menojen kasvu syntyy vanhusten tarvitsemissa palveluissa, jotka kasvat reaalisesti yli 2 prosenttia vuosittain. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen lisäys Kainuussa on muuta maata nopeampaa eli 2-3 prosenttia vuosittain. Tarpeen lisäykseen raamissa voidaan huomioida vain 1,5 prosentin kasvu ja loput palvelutarpeen lisäyksestä on hoidettava toiminnan tehokkuuden lisäyksellä. Mikäli Kainuun kuntatalouden menot simuloidaan yllä olevan taulukon mukaisesti vuosille 2007 2012, palvelutarpeen lisäyksen aiheuttama muutos maakunnan rahoitusprosenttiin on n. 0,8 prosenttiyksikköä vuosittain. Muut menoihin vaikuttavat kustannusten muutokset: Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna noin 3 prosenttia. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sen sijaan sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Vuonna 2010 kela-maksu poistuu kokonaan, jonka vaikutus on 1,05 prosenttia. Samalla kuitenkin sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu nousevat. Lisäksi maakunnan eläkevakuutusmaksu tulee nousemaan muusta maasta poiketen kuntien kanssa sovitun korvausmenettelyn vuoksi. Henkilöstökuluissa varaudutaan näin keskimäärin 2,5 prosentin kustannusten nousuun.
10 Peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutoksen ennustetaan olevan vuonna 2010 2,2 prosenttia. Raamissa on varauduttu 2 %:n nousuun palveluiden ostoissa ja tarvikehankinnoissa. Lisäksi uusi teknologia, uudet hoitokäytännöt ja uudet lääkkeet lisäävät terveydenhuollon kustannuksia muita kustannuksia enemmän. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen Periaatteena on ollut, että maakunnan menojen kasvu on vuosittain tulojen kasvua vastaavan prosentin suuruinen. Kansantalous ja sen mukana kuntatalous on ajautunut alkuvuoden aikana lamaan. Laman seurauksena yhteisöveron taso on romahtanut ja kunnat Kainuussa menettävät yhteisöverotuloja jako-osuuden tilapäisestä korottamisesta huolimatta yhteensä 5-8 milj. euroa. Lisäksi kunnallisverojen kasvu on myös hiipunut käytännössä kokonaan. Samalla kuitenkin ongelmana on menojen voimakas kasvaminen johtuen ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta. Lisäksi lama aiheuttaa lisääntyvät paineet toimeentulotukeen ja muihin sosiaalimenoihin. Sosiaali- ja terveysmenot eivät voi heilahdella vuosittain yhteisöverotulojen kehityksen mukaan. Sosiaali- ja terveysmenoja on tarkasteltava pidemmällä aikajanalla, jossa haetaan maltillista kokonaiskehitystä useamman vuoden perspektiivillä. Maakunnan menojen kehitys vuosina 2005-2008, arvio vuodelle 2009 ja suunnitelma 2010-2013: Maakunnan ja koko maan sote-menojen kehitys 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 arvio 2010 suunn. 2011 suunn 2012 suunn 2013 suun Maakunnan menojen kasvu Koko maan sote-menojen kasvu
11 Tavoitteena on, että vuodelle 2010, menojen kasvua leikataan siten, että kokonaiskasvu saa olla enintään 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelut voidaan säilyttää vuoden 2009 tasolla ja ikärakenteen muutoksen ja laman tuomaan palvelutarpeen muutokseen voidaan rahallisesti vastata vain osittain. Lopullinen veroprosentti määritellään syksyllä, kun valtionosuudet varmistuvat. Alustavat raamit on rakennettu 3,5 prosentin menojen kasvulle, joka tällä hetkellä edellyttäisi rahoitusprosentin nostamista 60,9 prosenttiin (Liite 1: Kuntakohtainen maksuosuus jos 60,1 % tai 60,9 %). Maakunnan talouden raamit vuodelle 2009: Kainuun maakunta Tulopohjan kasvu romahtaa - yhteisöveron kompensaatio Menojen kasvutarve Rahoitusprosentti 60,1 % -- >60,9 % ( 61,4 %) Rahoituspohja 1000 302 621 320 150 349 836 367 887 373 810 380 838 392 720 400 457 Rahoituspohjan kasvu % 5,96 5,80 9,26 5,16 1,61 1,88 3,12 1,97 Rah.os-% 58,8 58,5 60,1 60,1 60,9 61,4 61,1 61,4 TULOSLASKELMA (pl. liikelaito TP TP TP KS RAAMI Ts Ts Ts 1 000 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% 2013 m-% Toimintatuotot *** 45 334 9,8 46 530 2,6 51 107 9,8 51 769 1,3 52 287 1,0 52 810 1,0 53 338 1,0 53 871 1,0 Kuntien rahoitusosuus 178 053 4,0 187 288 5,2 210 228 12,2 221 000 5,1 227 500 2,9 233 654 2,7 240 055 2,7 245 909 2,4 Tulot yhteensä 223 387 5,2 233 818 4,7 261 335 11,8 272 769 4,4 279 787 2,6 286 464 2,4 293 393 2,4 299 780 2,2 Toimintakulut *** 226 853 6,2 236 886 4,4 250 614 5,8 265 417 5,9 274 743 3,5 281 464 2,5 288 392 2,5 294 780 2,2 Toimintakate -3 466 200,1-3 068-11,5 10 721-449,4 7 352-31,4 5 043-31,4 5 000-0,9 5 000 0,0 5 000 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -318-40,3-615 93,4-814 32,4-1 090 33,9-1 100 0,9-1 100 0,0-1 100 0,0-1 100 0,0 Vuosikate -3 784 124,2-3 683-2,7 9 907-369,0 6 262-36,8 3 943-37,0 3 900-1,1 3 900 0,0 3 900 0,0 Poistot -3 527 14,8-3 589 1,8-3 637 1,3-3 743 2,9-3 943 5,3-3 900-1,1-3 900 0,0-3 900 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0-2 800 Tilikauden tulos -7 311-7 272 6 270-281 0 0 0 0 Varausten lisäys- tai vähenny 2 0 0 0 0 0 0 TTH: tulos 0 Ali-/ylijäämä -7 309-7 272 6 270-281 0 0 0 0 Kumalatiivinen alijäämä -10 142-17 414-11 144-11 426-11 426-11 426-11 426-11 426
12 3. EHDOTUKSET PERUSSOPIMUKSEN MUKAISELLE KUNTANEUVOTTELULLE Vanhat alijäämät Alijäämän kattaminen tapahtuu 26.5.2008 sovitulla tavalla siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän 11 143 431,93 euroa vuosina 2009-2012 vuosien 2005-2007 rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Mikäli maakunnalle syntyy vuosina 2009 2012 ylijäämiä, ne vähennetään katettavasta summasta tasaisesti jokaiselta kattamattomalta vuodelta samansuuruisella summalla. Alijäämän periminen kirjataan kuntayhtymän kirjanpidossa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän tilille ja jäsenkunnassa avustuskuluksi. Vuoden 2010 raamit 1. Rahoitusosuudenpohjana olevien verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan tässä vaiheessa olevan 1,6 prosenttia. 2. Maakunnan toiminnan menojen kasvuraamiksi ilman liikelaitoksia asetetaan 3,5 prosenttia vuodelle 2010. Tämä edellyttää maltillista palkkaratkaisua sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintatapojen ja rakenteiden muuttamista tehokkaammiksi, jotta ikääntymisen tuoma palvelutarpeen lisäys voidaan kompensoida. 3. Rahoituksen kasvutarve on minimissään 7,0 milj. euroa. Mikäli rahoitusprosentti lasketaan voimassa olevan perussopimuksen mukaisesta laskennallisesta verorahoituksesta, rahoitusprosentti on korotettava vuodelle 2010 palvelutarpeen lisäystä vastaavasti 60,9 prosenttiin. Koska valtionosuusuudistukseen liittyviä tarkkoja laskelmia ei ole vielä käytettävissä, laskennallisen verorahoituksen sisältö on epäselvä. Siksi maakunta ehdottaa, että lopullinen rahoitusprosentti sovitaan syyskuussa, jolloin on käytettävissä tarkemmat laskelmat. Rahoituspykälän muuttaminen Valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuoden 2010 alusta lukien siten, että valtionosuuden perusrakenne säilyy lähtökohtaisesti nykyisellään. Kunnan valtionosuus laskettaisiin jatkossakin siten, että kullekin kunnalle erikseen lasketusta valtionosuuden las-
13 kennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Yhdistettävissä valtionosuuksissa on yksi yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti, joka kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Koska maakunnan perussopimuksen mukaan OPM:n valtionosuutta ei lasketa maakunnan laskennalliseen verorahoitukseen, täytyy se pystyä irrottamaan erilleen kuntien maksuosuuksia määrättäessä. Se miten irrottaminen tapahtuu, ei ole vielä selvää ja siitä on syytä sopia erikseen. (Liite 2) Valtionosuuteen on myös tulossa uusi elementti ns. erityisen harvaanasuttujen kuntien valtionosuus. Näillä näkymin Kainuussa ko. tukea saavat Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi. Tämän mukaan ottaminen laskennalliseen verorahoitukseen on myös sovittava erikseen. Lisäksi on ehdotettu muutoksiksi nykyiseen rahoituspykälään mm. seuraavia asioita: Kunnallisveroprosentin kiinnittäminen vakiona esim. 19,25 % Kunnallis- ja yhteisöverotulojen maksuunpanotietojen ottaminen vuotta aikaisemmasta ajankohdasta eli talousarviota tehtäessä tiedossa olevan vuoden maksuunpanon mukaisista verotuloista. Tällöin rahoitusosuuteen ei enää tulisi suuria muutoksia talousarvio vuoden aikana. Voimalaitoksia koskeva 1,4 prosentin maksimi puretaan Maakuntahallitus esittää kunnille, että perustettu rahoitusmallityöryhmä tekee esityksen kunnille perussopimuksen rahoituspykälän muuttamisesta.
14 LIITE 1 Kuntakohtaiset maksuosuudet, jos rahoitusprosentti 60,1 % tai 60,9 % Kuntien rahoitusosuus 2010 (1 000 ) kasvu 1,61 2010 60,1 % 224 600 Kuntien rahoitusosuus 2010 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus-As. Kunta 2008 2009 2010 yhteensä OSUUS /asukas % osuus Hyrynsalmi 2 875 6 645 9 438 16 083 9 664 3 361 4,3 3,6 Kajaani 38 124 111 733 52 242 163 975 98 529 2 584 43,9 47,8 Kuhmo 9 798 24 726 24 642 49 368 29 664 3 028 13,2 12,3 Paltamo 3 996 9 432 9 952 19 385 11 648 2 915 5,2 5,0 Puolanka 3 179 7 646 11 096 18 742 11 261 3 542 5,0 4,0 Ristijärvi 1 547 3 780 5 131 8 911 5 354 3 461 2,4 1,9 Sotkamo 10 723 28 200 18 554 46 755 28 094 2 620 12,5 13,5 Suomussalmi 9 437 24 208 26 360 50 567 30 385 3 220 13,5 11,8 79 679 216 370 157 415 373 786 224 600 2 819 100,0 100,0 Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus-As. Kunta 2008 2009 2010 yhteensä OSUUS /asukas % osuus Hyrynsalmi 2 875 6 645 9 438 16 083 9 789 3 405 4,3 3,6 Kajaani 38 124 111 733 52 242 163 975 99 801 2 618 43,9 47,8 Kuhmo 9 798 24 726 24 642 49 368 30 047 3 067 13,2 12,3 Paltamo 3 996 9 432 9 952 19 385 11 798 2 953 5,2 5,0 Puolanka 3 179 7 646 11 096 18 742 11 407 3 588 5,0 4,0 Ristijärvi 1 547 3 780 5 131 8 911 5 424 3 506 2,4 1,9 Sotkamo 10 723 28 200 18 554 46 755 28 457 2 654 12,5 13,5 Suomussalmi 9 437 24 208 26 360 50 567 30 777 3 261 13,5 11,8 79 679 216 370 157 415 373 786 227 500 2 855 100,0 100,0 kasvu 1,61 2010 60,9 % 227 500
15 PERUSSOPIMUS (VO-uudistuksen takia tehtävät muutokset) LIITE 2 12 Toiminnan rahoitus / jäsenkuntien maksuosuudet Voimassa oleva: Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena oleva yksikköhintarahoitus myönnetään ja maksetaan maa- kunnalle. Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan maakunnalle maksettavien valtionosuuksien ja yksikköhintarahoituksen sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan maa-kunnan 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan hallintokokeilualueen jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkunnan maksuosuus määräytyy seuraavasti: Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Ehdotus: Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena oleva yksikköhintarahoitus myönnetään ja maksetaan maa- kunnalle. Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan maakunnalle maksettavien valtionosuuksien ja yksikköhintarahoituksen sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan maa-kunnan 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan hallintokokeilualueen jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkunnan maksuosuus määräytyy seuraavasti: Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen sekä erityisen harvan asutuksen perusteella maksettava valtionosuus. STM:n valtionosuus lasketaan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähentämällä kunnan STM:n rahoitusosuutta vastaava omarahoitusosuus??????? Omarahoitus OPM:n ja STM.n kesken lasketaan seuraavasti:?????
16 Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Siirtymäsäännös vuosille 2005 2008: Poistettu Kunnallisverotulot lasketaan 19,25 veroprosentin mukaan. Kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla.(puretaanko?) Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän talousarviota hyväksyttäessä tiedossa olevan valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. (Laitetaanko t-2?) Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien palvelutarpeista, maakunnan Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen.
17 tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kuntien maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhteiset neuvottelut maakunnan ja kuntien välillä. Maakuntavaltuuston päätöksellä maakunnalle tulevat tulot jaetaan talousarviossa tehtäväalueille palvelun tuottamista varten. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää maakuntavaltuusto talousarvio -käsittelyn yhteydessä. Kunnat maksavat siirtymisajankohtaan mennessä kertyneet lomapalkkavelat 31.8.2005 mennessä Kainuun maakunnalle, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. Kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kuntien maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhteiset neuvottelut maakunnan ja kuntien välillä. Maakuntavaltuuston päätöksellä maakunnalle tulevat tulot jaetaan talousarviossa tehtäväalueille palvelun tuottamista varten. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää maakuntavaltuusto talousarvio -käsittelyn yhteydessä. Kunnat maksavat siirtymisajankohtaan mennessä kertyneet lomapalkkavelat 31.8.2005 mennessä Kainuun maakunnalle, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen.