KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS

Transkriptio

1 Tämä perussopimus on hyväksytty Kainuun hallintokokeilulain (343/2003) 48 :n mukaisessa kuntien edustajainkokouksessa 30. päivänä huhtikuuta KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS I luku Yleiset määräykset 1 Nimi ja kotipaikka Kainuun maakunta toimii Kainuun hallintokokeilulaissa (343/2003) tarkoitetuissa tehtävissä maakunnan asukkaiden itsehallintoon perustuvana julkisoikeudellisena yhteisönä, josta on voimassa, mitä kuntalaissa tai muussa laissa säädetään kuntayhtymästä. Maakunnan kotipaikka on Kajaanin kaupunki. 2 Jäsenkunnat Maakunnan jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki sekä Vaala osajäsenenä. Vaalan kunnan asemasta maakunnassa on säädetty Kainuun hallintokokeilulain (343/2003) 52 :ssä. Vaalan kunnan osajäsenyyden aiheuttamista oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan erikseen hallintokokeilulain mukaisesti. 3 Tehtävät Maakunnan tehtävänä on huolehtia hallintokokeilulaissa määritellyistä maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Maakunta voi antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia viranomaisille. Maakunta huolehtii myös niistä tehtävistä, jotka kuntien yksimielisillä päätöksillä on hallintokokeilulain mahdollistamin tavoin siirretty maakunnan tehtäväksi. Maakunta voi ottaa hoidettavakseen myös muita kokeilukuntien tehtäviä kunnan kanssa tehtävällä sopimuksella ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kuin kunnille.

2 2 Aluekehitystoimiala 1. huolehtii alueiden kehittämislaissa, rakennerahastolaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa ja muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tehtävistä sekä toimii aluekehitysviranomaisena ja 2. valmistelee maakunnan yleistä elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. Kainuun koulutus -toimiala huolehtii Kainuun hallintokokeilu -laissa maakunnalle määritellyistä lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin perustuvista tehtävistä. Lisäksi toimiala huolehtii kokeilulain mukaisesti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesta koulutuksen järjestämisestä silloin, kun ammatillista koulutusta järjestänyt kunta on järjestänyt myös ammatillista aikuiskoulutusta. Toimiala voi tuottaa koulutuspalveluita koulutuksen järjestämisluvan mukaan koulutuksen järjestäjänä myös muiden kuin maakunnan jäsenkuntien alueella. Toimiala voi tuottaa muitakin toimialaansa läheisesti liittyviä koulutuspalveluita maakunnan jäsenkunnille. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehtii hallintokokeilulaissa maakunnalle määritellyistä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävistä sekä kokeilualueen kuntien yksimielisellä päätöksellä myös kaikista muista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävistä lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Toimiala voi tuottaa toimialaansa kuuluvia palveluita myös muille kuin kokeilualueen kunnille tai kuntayhtymille. II luku Maakunnan toimielimet 4 Valtuusto Maakunnan ylimpänä päättävänä toimielimenä toimii hallintokokeilulaissa määritelty maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuuston jäsenten valinnasta, äänimääristä, valtuuston päätösvaltaisuudesta ja tehtävistä määrätään hallintokokeilulaissa. 5 Hallitus

3 3 Maakunnan hallituksena toimii hallintokokeilulaissa määritelty maakuntahallitus. Maakuntahallituksen tarkemmasta kokoonpanosta ja toimikaudesta säädetään maakuntahallinnon hallintosäännössä. Hallitus valvoo maakunnan etua, edustaa maakuntaa ja tekee sen puolesta sopimukset, ellei näitä tehtäviä ole johtosäännöllä siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Maakunnan nimenkirjoittamisoikeudesta määrätään hallintosäännössä. 6 Maakuntajohtaja Maakunnassa on valtuuston valitsema maakuntajohtaja. Maakuntajohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana ja hänellä on oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta. 7 Muut toimielimet Kainuun koulutus- ja Kainuun sosiaali- ja terveystoimen toimialoilla on molemmilla maakuntahallituksen alaisena toimiva maakuntavaltuuston toimikaudekseen asettama lautakunta. Lautakuntien jäsenten lukumäärästä ja lautakuntien tehtävistä määrätään maakuntavaltuuston hyväksymässä johtosäännössä. Maakunnassa voi olla myös muita kuntalaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitettuja toimielimiä siten kuin maakuntavaltuusto johtosäännöissä määrää. III luku Maakunnan talous 8 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu hallintokokeilun toimialueen kuntien (jatkossa jäsenkunnat) pääomasijoituksista. Peruspääoma muodostetaan Kainuun Ammattiopisto -liikelaitoksen peruspääomasta, Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän peruspääomasta, Kainuun Liiton peruspääomasta, toimialueen kuntien maakunnalle luovuttamien laitteiden ja kaluston tasearvosta sekä erikseen sovittavasta pääoma-sijoituksesta. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääomien korottaminen ja alentaminen Peruspääomien korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomien jäsenkuntaosuuksille suoritetaan korkoa, joka vastaa 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,20 %:illa. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä. 9 Kuntien osuudet ja vastuu

4 4 Jäsenkunnan osuus kuntayhtymien varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman kuntaosuuksien suhteessa. Kainuun Ammattiopisto -liikelaitoksen, Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja Kainuun Liiton taseet kokonaisuudessaan velkoineen ja vastuineen siirtyvät maakunnalle lukien. Maakunnassa pidetään rekisteriä peruspääoman ja mahdollisen sijoituspääomarahaston kuntaosuuksista. Rekisterissä eritellään jäsenkuntaosuudet osajäsenyyksittäin. 10 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa kunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen maakunnan toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille 31/8 mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään 30/12. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Maakuntahallitus raportoi peruskunnille toiminnasta ja taloudesta kuukausittain ja antaa osavuosikatsauksen 4 kk välein. 11 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. 12 Toiminnan rahoitus / jäsenkuntien maksuosuudet Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena oleva yksikköhintarahoitus myönnetään ja maksetaan maakunnalle. Se määrä, joka talousarvion mukaan suoraan maakunnalle maksettavien valtionosuuksien ja yksikköhintarahoituksen sekä muiden tulojen lisäksi tarvitaan maa-kunnan 3 :ssä määriteltyjen tehtävien hoitamista varten, kootaan hallintokokeilualueen jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkunnan maksuosuus määräytyy seuraavasti: Kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden ja valtionosuuden harvan asutuksen lisäosan, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen sekä verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset, järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunkin kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa.

5 Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot lasketaan 19,25 veroprosentin mukaan, eikä se muutu kuntien mahdollisesti muuttaessa omia veroprosenttejaan. Kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan vuoden 2009 keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kuntien maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhteiset neuvottelut maakunnan ja kuntien välillä. Maakuntavaltuuston päätöksellä maakunnalle tulevat tulot jaetaan talousarviossa tehtäväalueille palvelun tuottamista varten. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää maakuntavaltuusto talousarvio -käsittelyn yhteydessä. Kunnat maksavat siirtymisajankohtaan mennessä kertyneet lomapalkkavelat mennessä Kainuun maakunnalle, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. 13 Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus Maakunta voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkuntien rahoitusosuuksien, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää kuntayhtymässä maakuntavaltuusto. Saadut valtionosuudet vähennetään investointikohteen hankintahinnasta. 14 Kalusto ja varusteet Kunnat ja kuntayhtymät luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan lain ja tämän perussopimuksen mukaan siirtyviin toimintoihin kuuluvan kaluston ja varusteet tasearvostaan maakunnalle. Kaluston ja varusteiden tasearvo kirjataan osana jäsenkunnan 5

6 6 peruspääoman suoritusta. Vuosikuluksi kirjattu kalusto siirretään maakunnan omistukseen vastikkeetta. Kun toimipisteen toiminta lakkautetaan, vain välittömästi toimintaan kuuluva kalusto siirretään vastaavaan muuhun toisen kunnan alueella olevaan maakunnan toimipisteeseen, muu kalusto palautetaan tasearvosta sen antaneelle kunnalle. Palautuksen vaikutus peruspääomaan eliminoidaan palautuksen yhteydessä. (Maak.hall ) 15 Kiinteistöt Kuntien omistamat kiinteistöt ja muut tilat säilyvät kuntien omistuksessa toiminnan siirtyessä maakunnan hoidettavaksi. Kainuun sairaanhoito ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän kiinteistöt siirtyvät maakunnalle tasearvostaan. Maakunta vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erikseen. Vuokriin sisältyvänä laskennallisena korkona otetaan kaikissa kunnissa yhdenmukaisesti 12 kuukauden euriborkorko lisättynä 0,20 %:lla. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä. 16 Henkilöstön eläkevastuut Maakunnan palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa lähtien työnantajana toimiva maakunta. Maakunnan hoidettavaksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteista eläkemaksuista vastaa edelleen kukin kunta. Kunnilta maakunnan palvelukseen siirtyvän henkilökunnan osalta eläkemenoperusteisista maksuista vastaa maakunta myös siltä ajalta, jonka henkilökunta on ollut tämän toiminnan luovuttavan kunnan palveluksessa. Kukin toimintoja luovuttanut kunta laskuttaa maakunnalta sen palvelukseen siirtyneistä henkilöistä aiheutuvan ennen vuotta 2005 syntyneen eläkemenoperusteisen maksun vuosittain Kuntien eläkevakuutukselta saatavan aineiston perusteella. 17 Tilikauden yli ja alijäämän käsittely Tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaisesti. 18 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää maakuntavaltuusto. Kunnilta maakunnalle siirtyvään toimintaan liittyvät erityis- ja yleiskatteiset rahastot siirtyvät tasearvoltaan maakunnalle. 19 Viivästyskorko

7 7 Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti. 20 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntajohtaja. IV luku Hallinnon ja talouden tarkastus 21 Tarkastuslautakunta Maakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä huolehtii maakuntavaltuuston valitsema tarkastuslautakunta. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä sekä muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin maakuntavaltuuston hyväksymässä johtosäännössä. V luku Maakunnan purkaminen ja loppuselvitys 22 Purkaminen Maakunta purkautuu hallintokokeilulain päättyessä Maakunta on purettava, jos sen tehtävät on siirretty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa järjestelystä. 23 Loppuselvitys Maakunnan purkautuessa maakuntavaltuusto päättää loppuselvityksestä, jonka toimeenpanosta huolehtii maakuntahallitus. Varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa tai siirretään jäsenkuntien perustamille uusille, toimintaa jatkaville kuntayhtymille. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa. VI luku Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan ja korvaa voimaan tulleen

8 8 perussopimuksen. Tällä sopimuksella kumotaan Kainuun Liitto -kuntayhtymän ja Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiiri -kuntayhtymän voimaantulleet perussopimukset. Tätä perussopimusta on laadittu yhdeksän samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. Hyrynsalmella / 2009 HYRYNSALMEN KUNNANHALLITUS Heimo Keränen Tuula Heikkinen hallintosihteeri Kajaanissa / 2009 KAJAANIN KAUPUNGINHALLITUS Jari Tolonen kaupunginjohtaja Tuija Aarnio kaupunginlakimies Kuhmossa / 2009 KUHMON KAUPUNGINHALLITUS _ Eila Valtanen kaupunginjohtaja _ Kaarina Heikkinen talousjohtaja Paltamossa / 2009 PALTAMON KUNNANHALLITUS Arto Laurikainen _ Katri Heikkilä hallintopalveluiden johtaja Puolangalla / 2009

9 9 PUOLANGAN KUNNANHALLITUS Seppo Rajala _ Tiina Veijola hallintosihteeri Ristijärvellä / 2009 RISTIJÄRVEN KUNNANHALLITUS _ Raija Potila _ Oiva Jansson vs. hallintosihteeri Sotkamossa / 2009 SOTKAMON KUNNANHALLITUS Petri Kauppinen Juhani Pieniniemi hallintojohtaja Suomussalmella / 2009 SUOMUSSALMEN KUNNANHALLITUS Timo A. Säkkinen Matti Mulari talousjohtaja Vaalassa / 2009 VAALAN KUNNANHALLITUS Tytti Seppänen Juha Torvinen hallintojohtaja