Urjalantie 25, 31900 Punkalaidun Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Punkalaitumen kunta Tekninen johtaja Seppo Rytky Vesilahdentie 5 31980 PUNKALAIDUN 1.2 Työn sisältö Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus sisälsi rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien kunnon tutkimisen ja riskikohtien selvittämisen peruskorjauksen suunnittelun taustatiedoiksi. Tässä lausunnossa esitetään yhteenveto tärkeimmistä tutkimustuloksista ja niiden perusteella suositeltavista toimenpiteistä. Tutkimuksen tulokset on esitetty tarkemmin erillisissä työn etenemisen mukaan tehdyissä tutkimusraporteissa. 1.3 Kohde ja lähtötiedot Kohde on alun perin vuonna 1960 rakennettu yksikerroksinen, osittain kellarillinen koulurakennus, johon on vuonna 1965 rakennettu toinen kerros. Vuonna 1983 rakennusta on peruskorjattu ja laajennettu lukiosiivellä. 1987 on rakennettu ruokalasiipi, jossa sijaitsee ruokalan lisäksi käsityöluokka sekä kouluterveydenhoitajan tilat (kuvat 1-3). 2000-luvulla rakennusta on peruskorjattu mm. uusimalla 1960-luvulla rakennetun rakennusosan viemäreitä, ikkunoita ja ruokalasiiven aluskate. Ilmanvaihtoa on tehostettu uusimalla laitteistoa ja asentamalla osaan tiloista erillisiä huonekohtaisia ilmanvaihtokoneita sekä viilennyslaitteita. Julkisivujen rappaus on korjattu ja maalattu vuonna 2006. 2 Tärkeimmät havainnot 2.1 1960-rakennettu osa Alapohja 1960-luvulla rakennetun rakennuksenosan alapohjarakenne on ns. kaksoislaattarakenne, jossa lämmöneristeenä on puumateriaalia sisältävää sementtilastulevyä (toja-eriste). Kos- ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 PORI Valtakatu 6 28100 Pori Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 381 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere
2 (5) teusmittausten perusteella alapohjan eristetilassa esiintyy kohonnutta kosteutta ja toja-eristeen alapinnassa esiintyy mikrobiperäistä hajua ja poikkeavia pitoisuuksia mikrobeja. Pintabetonilaatassa lattiapinnoitteen alapinnalla esiintyy paikoin kohonnutta kosteutta ja lattiapinnoitteissa on paikoin havaittavissa poikkeavaa, liima-aineiden pilaantumiseen viittaavaa hajua. Pinnoitteesta otetussa näytteessä oli vaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa. Vanhan ruokala osuuden lattia on uusittu. Käytävän väliseinän vierillä lattiassa todettiin seinän molemmin puolin kohonnutta kosteutta ja opinto-ohjaajan huoneen lattiapinnoitteessa on poikkeava liima-aineiden pilaantumiseen viittaava haju. Kellariin pääsee kulkeutumaan rakennuksen ulkopuolista kosteutta, mikä viittaa maata vasten olevien perusmuurien kosteuseristeiden puutteisiin. Ulko- ja väliseinät Ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden sisällä olevissa mineraalivillaeristeissä ja ikkunoiden ympärillä olevissa rakennuspapereissa esiintyy mikrobivaurioita. Sokkelirakenteen sisällä olevissa lämmöneristeissä havaittiin selvää PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua. Käytävän väliseinien ja tuulikaapin seinän alaosassa havaittiin paikoin mikrobivaurioita. Vauriot ovat voineet aiheutua mm. lattioiden pesuvesistä tai kosteuden siirtymisestä kapillaarisesti kantavien väliseinien/ vanhan ulkoseinän anturoiden kautta maaperästä seinien alaosaan. Välipohjat Rakennuksen korotuksen yhteydessä vanhat yläpohjarakenteet ovat ainakin osittain jätetty välipohjan sisään ja tämä riskitekijä on otettava korjaussuunnittelussa huomioon. Välipohjarakenteen kuntoa on tutkittu neljästä eri rakenneavauspisteestä ja näyteanalyysien perusteella välipohjarakenteissa ei esiinny mikrobivaurioituneita materiaaleja. Vesikatto ja yläpohja Tiilikatteessa on vaurioita sekä kattotuoleissa ja vesikaton aluslaudoituksessa on vesivuotojen jälkiä, ehkä jo vanhan vesikaton ajoilta. Osassa puurakenteita on lahovaurioita. Yläpohjan lämmöneristeissä (toja) esiintyy paikoin mikrobivauriosta. Vanhan osan yksikerroksisen rakennuksenosan yläpohjassa lämmöneristeenä on sahanpuru 2.2 Lukio-osa, 1983-rakennettu laajennus Alapohja Poikkeavaa kosteutta wc-tilojen lattioissa sekä aulatilassa vanhan ulkoseinärakenteen kohdalla. Alapohjan rakenneliittymissä on ilmavuotoja maapohjasta sisätiloihin. Ulkoseinät Ulkoseinän eristeet ovat mikrobivaurioituneet ikkunoiden alapuoliseissa osissa. Ulkoseinän rakenneliittymissä oli epätiiveyskohtia, jota kautta mikrobiepäpuhtauksilla on mahdollista kulkeutua sisäilmaan. Välipohjat Rakenteissa ei todettu vaurioita. Vesikatto ja yläpohja Tiilikatteessa on vaurioita ja aluskatteen virheellisen asennuksen johdosta kattotuoleissa on vaurioita.
3 (5) 2.3 Ruokala-siipi, 1987-rakennettu laajennus Alapohja Ryömintätilasta tulee voimakas viemärin haju, joka leviää huonetiloihin epätiiviiden seinä- ja lattialiittymien sekä läpivientien kautta. Keittiön lattiassa todettiin paikoin poikkeavaa kosteutta, lattialaatat ovat paikoin irti alustastaan ja vedeneriste on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Ruokalan lattian pinnoite on vaurioitunut keittiön oviaukon edustalta. Ulkoseinät Ulkoseinän liittymissä on runsaasti epätiiveyskohtia ja ulkoseinän sisäkuoressa on halkeamia, joista rakenteissa mahdollisesti olevilla epäpuhtauksilla on mahdollista kulkeutua sisäilmaan. Vesikatto ja yläpohja Yläpohjasta on runsaasti avoimia läpivientejä joiden kautta on ilmavuotoja huonetiloihin. 2.4 Ilmanvaihto Hiilidioksidin seurantamittaustulosten perusteella esitetään seuraavaa: - Kaikissa tutkituissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuudet alittavat Terveydensuojelulain asettaman ohjearvon, joka on 1 500 ppm. - Luokkatiloissa 123 ja 222 hiilidioksidipitoisuudet nousevat kuitenkin opetustuntien aikana korkeahkoiksi ylittäen Sisäilmastoluokitus 2008:n S2-luokan tavoitearvon, joka on 900 ppm ja luokassa 222 hiilidioksidipitoisuus ylittää tyydyttävänä pidettävän pitoisuustason, joka on 1200 ppm. Molemmissa luokkatiloissa on oma, erillinen ilmanvaihtolaitteensa (MP-Luft). - Muissa tutkituissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuudet jäävät alle 900 ppm:n. Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työskentelytehon huononemista. Lämpötilan seurantamittaus tehtiin toukokuussa, jolloin ulkoilma oli ajoittain tavanomaista lämpimämpää. - Tutkimustulosten perusteella luokkatilojen sisäilman lämpötilat nousevat päivisin korkeiksi yli 25 C, mutta koska ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole tuloilman jäähdytystä noudattaa sisäilman lämpötilat ulkoilman lämpötilaa. - Sisäilman liian korkea lämpötila voi aiheuttaa luokkatilojen käyttäjille keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä ja väsymystä. Luokkien painesuhteet vaihtelevat suuresti eri ilmanvaihtolaitteiden palvelualueilla. Tuloilmakoneet sammutetaan ja/tai laitetaan puoliteholle yö ajaksi. Likaisten tilojen poistot jäävät päällä yöksi wc-tiloihin. Yö aikaan kaikki tutkitut tilat olivat lähellä tasapaino tilaa, mutta päiväaikaan osa tiloista oli joko merkittävästi ylipaineisia tai alipaineisia. Luokassa 151, jossa on huonekohtainen iv-laite (PM-Luft), painesuhteet ovat lähellä tasapainotilaa vuorokauden ympäri. Käsityöluokka oli seurantajakson aikana reilusti alipaineinen ulkoilmaan nähden. Luokan painesuhteisiin vaikuttaa todennäköisesti keittiön kohdepoistoilmanvaihto. Lukiosiiven luokka on päiväaikoina merkittävästi ylipaineinen (tuloilmanvaihtoa enemmän kuin poistoilmanvaihto poistaa) ulkoilmaan nähden.
4 (5) 3 Peruskorjauksen vaihtoehdot 3.1 Koulun peruskorjauksen vaihtoehdot kustannuslaskennassa Peruskorjauksen vaihtoehtoina selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja: 1. nykyisten rakennusosien peruskorjaaminen, 2. lukio- ja ruokalaosien peruskorjaamien sekä vanhan kouluosan uusiminen a. nykyiselle paikalle b. nykyisen rakennuksen viereen 3. kaikkien rakennusosien uusiminen 3.2 Peruskorjauksen laajuus Peruskorjausvaihtoehdoissa uusitaan tilojen pintarakenteet pääosin ja LVISA-tekniikka. Tämän lisäksi tehdään sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen perusteella tarpeelliseksi katsottavat korjaukset. Vanha-osa - Vesikatteet uusitaan aluskatteineen - Yläpohjarakenteen lämmöneristeet (toja- ja sahanpurueristeet) uusitaan eristeissä paikoin esiintyvien mikrobivaurioiden johdosta. - Kaikki välipohjan ja yläpohjan läpiviennit tiivistetään LVIS-asennusten yhteydessä - Välipohjarakenteiden riskialttius vaurioitumiselle tulee huomioda perusparannuksen yhteydessä. Vähintäänkin välipohjarakenteen ja seinärakenteiden väliset rakenneliittymät suositellaan tiivistettäväksi luotettavalla menetelmällä. Välipohjarakenteeseen liittyvissä korjaustoimenpiteissä ei saa käyttää vettä ja muutenkin kosteuden kulkeutuminen välipohjan eristetilaan tulee estää. - Ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden mikrobivaurioituneet lämmöneristeet ja rakennuspaperit poistetaan ja lämmöneristeet uusitaan ikkunoiden alapuolisilta osilta - Ikkunarakenteiden liittymät ulkoseinään tiivistetään luotettavalla menetelmällä Ikkunarakenteiden ulkopuolisten vesipellitysten liittymien tiiveyttä parannetaan - Alapohjarakenne uusitaan, nykyinen kaksoislaattarakenne toja-lämmöneristeellä on vaurioitunut. Alapohjan uusimisen yhteydessä luokkatilojen välillä olevat ei kantavat väliseinärakenteet, jotka mahdollisesti lähtevät pohjalaatan päältä purkaantuvat. - Käytävää vasten olevien kantavien väliseinärakenteiden alaosissa kosteus- ja mikrobivaurioituneet tasoite- ja maalipinnat poistetaan puhtaalle tiilipinnalle. Kantavien, omien anturoiden päältä lähtevien seinien alaosiin tehdään kapillaarikatkoinjektointi. - Kellarin maanvastaisen ulkoseinän vedeneristys uusitaan - Kellarin lattia- ja seinärakenteissa olevat kosteus- ja mikrobivaurioituneet materiaalit poistetaan. Rakenteet pinnoitetaan uudelleen hyvin vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla. Seinärakenteita tulee kuivata tarvittaessa ennen pinnoittamista. Lukio-osa - Vesikatteet uusitaan aluskatteineen - Aula- ja wc-tilojen kosteusvaurioituneet lattiat uusitaan. Vanhan ulkoseinärakenteen kohdalle asennetaan kapillaarikatko vanhaa anturaa pitkin nousevan kosteuden estämiseksi tai lattiaan asennetaan hyvin vesihöyryä läpäisevä pinnoite kuten keraaminen laatta.
5 (5) - Ulkoseinärakenteiden mikrobivaurioituneet lämmöneristeet uusitaan ikkunarakenteiden alapuolella olevista rakenteenosista. - Ikkunat uusitaan - Ulkoseinärakenteiden sisäpinta ja liittymät viereisiin rakenteisiin tulee tiivistää rakenteissa olevien epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutumisen estämiseksi Ruokalaosa - Ryömintätila puhdistetaan rakennusjätteistä, täyttömaapohja muotoillaan, maapohjan kuivatusta ja lämmöneristystä parannetaan. Ryömintätilan painovoimaista tuuletusta parannetaan sekä tehdään huoltokulkuaukko. - Ulkoseinärakenteiden sisäpinta ja liittymät viereisiin rakenteisiin tulee tiivistää rakenteissa olevien epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutumisen estämiseksi - Alapohja- ja ulkoseinärakenteiden liittymät ja alapohjassa olevat epätiiviit läpiviennit tiivistetään riittävän luotettavalla menetelmällä - Vesikaton alapinnassa roikkuvat pahvipohjaiset vanhat aluskatteet poistetaan. - Keittiön lattiapinnoitteet ja vedeneristeet uusitaan sekä ruokalan lattian kosteusvauriot korjataan. 3.3 Kustannusarvio Hankkeen budjetointia ja vaihtoehdoista päättämistä varten laskettiin kustannusarviot eri korjausvaihtoehdoille. Toteutuviin kustannuksiin vaikuttavat tilaohjelmat ja valittavat pintamateriaalit yms.. Kustannukset on arvioitu Haahtela-Kiiraan tavoitehinta- ja rakennusosa-arviolla kustannustasossa 8/2014. Peruskorjaus Vanhan osan uusiminen Uudisrakennus Rakennuttajan kustannukset 472 150 400 450 466 000 Rakennustekniset työt 1 767 995 2 610 805 3 029 000 LVI-työt 754 920 720 504 699 000 Sähkötyöt 349 500 349 500 349 500 Purku 358 500 582 500 YHTEENSÄ 3 344 565 4 439 759 5 126 000 Tampereella 30.10.2014 DI Antti Souto Erityisasiantuntija, projektipäällikkö korjaussuunnittelu
LIITE 1 1 (2) Pohjapiirustus MRX materiaalinäytteen mikrobimääritys, vahva viite / viite vauriosta MRX MRX materiaalinäytteen mikrobimääritys, heikko viite vauriosta materiaalinäytteen mikrobimääritys, ei viitettä vaurioista kosteusvaurioalueet katossa kosteusvaurioalueet lattioissa MR16 MR4 seinien alaosissa merkkejä kuivuneista vaurioista MR12 MR11 MR3 MR5 kaivamaton osuus MR19 MR27/1 MR27/2 MR28/1 MR28/2 MR20 MR25/1 MR25/2 MR9 MR10 MR15 MR8 MR6 MR7 MR13 MR14 Rakennettu vuonna 1983 Rakennettu vuonna 1960 MR26/2 MR26/1 Rakennettu vuonna 1987
LIITE 1 2 (2) Tulokset tulevat myöhemmin MR30 MR29 RA2 yläpohjassa MR2 RA1 yläpohjassa MR1 MR21 MR17, MR18 MR22 MR23 Rakennettu vuonna 1983 Korotettu 2. kerroksella vuonna 1965 Rakennettu vuonna 1987