SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Petri Ylämurto Raatihuoneenkatu 9, PL Hämeenlinna Sähköposti: Tutkimuskohde Hätilän koulu, Viertokatu, Hämeenlinna SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SISÄILMAN LAATU JA LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. TULOSTEN ARVIOINTI Tutkimuksen tarkoituksena on ollut jatkaa sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden selvitystä rakenne- ja ilmanvaihtoteknisten tutkimuksen avulla aikaisemmassa lausunnossa jatkotoimenpidearviointien pohjalta. Tutkimuskohteena ovat olleet pohjakerroksen luokkatilat 2, 22, jakelulinjasto 9, toisen kerroksen luokkatila 229 ja kolmannen kerroksen luokkatila 39. Tutkimuksen tekijöinä olivat kemisti Elisa Koskinen, laborantti Pasi Salonen, RI Jari Lumme ja LVI-insinööri Olli Kärkkäinen. Mikrobitulosten arvioinnista on vastannut kemisti Elisa Koskinen. Tutkimukset tehtiin Rakennusmateriaalien mikrobit. Kohteen avatuista rakenteista otettiin näytteet laboratoriossa tehtäviä mikrobimäärityksiä varten. Mikrobipitoisuudet tutkittiin laimennossarjamenetelmällä. Seuraavissa näytteissä todettiin ohjearvoihin nähden poikkeavaa mikrobikasvustoa (sieni-, bakteeri- tai sädesienikasvustoa): jakelulinjaston 9 alapohjan lastuvillaeristeessä (MR) ja tilan 39 yläpohjan lastuvillaeristeessä (MR2) todettiin kohonneita sädesienipitoisuuksia. Tutkittujen näytteiden homesieni- ja bakteeripitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Rakenteiden kosteudet. Rakenteiden kosteuksia määritettiin pintakosteudenilmaisimella ja rakenteisiin porattujen reikien kautta. Tutkittujen tilojen rakenteiden pintaosissa ei todettu kohonneita kosteusarvoja pintakosteudenilmaisimella. Tutkituissa rakenteissa todettiin muihin rakenteisiin nähden poikkeavaa kosteutta (rakenteen suhteellinen kosteus yli 70 %) seuraavissa kohdin: - tila 2, alapohjan lastuvillaeriste (K39, 82 %), - tila 7, alapohjan pintabetonilaatta (K9, 85 %), (K7, 92 %), (K20, 79 %) ja (K23, 83 %) Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus Viikinkaari Helsinki

2 2 - tila 7, alapohjan lastuvillaeriste (K0, 86 %), (K8, 9 %), (K2, 86 %), (K24, 86 %), (K53, 78 %), (K54, 87 %). - tila 4, alapohjan lastuvillaeriste (K55, 74 %) Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymä. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymää tutkittiin tuloilmakoneen TP palvelualueella yhteensä 2 havaintopisteestä. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymä vaihteli tuloilmalaitteen TP palvelualueella välillä 4,3 4,6 g/m². Saatuja tuloksia verrataan Sisäilmayhdistys ym. vuonna 2008 esittämiin, käytössä olevaa tuloilmakanavistoa koskeviin P2-luokan pölykertymän ohjearvoihin, jotka on tarkoitettu tuloilmakanavien puhdistustarpeen arvioimiseksi. Näytteenottopisteissä todetut pölykertymät ovat lievästi ohjeellisen arvo 5,0 g/m 2 alapuolella tuloilmakanavat ehdotetaan puhdistettavaksi. Poistoilmakanavien puhtaus tutkittiin kahdesta havaintokohdasta poistoilmakoneen PP alueella pöly kasaantuu vähän pyyhittäessä. Poistoilmakanavien puhdistamiselle ei ole ohjearvoja. Rakenteiden ilmatiiveys (merkkiainekokeet). Rakennuksen pohjakerrokessa ja kolmannessa kerroksessa tutkittiin ulkoseinä-, väliseinä- ja / tai välipohjarakenteiden sisätiloja vasten olevien rakenneosien ilmatiiveyttä suhteessa ulkoseinän eristetilaan, alapohjan maatäyttöön ja / tai putkikuilurakenteen ilmatilaan ns. merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekokeissa rikkiheksafluoridi -kaasua johdettiin eriste- / ilmatilaan merkkiaineen mahdollista kulkeutumista sisäilmaan seurattiin huoneissa kaasuanalysaattorin avulla. Tutkittuja tiloja olivat ensimmäisen kerroksen tilat 7, 9, 2, 22 ja kolmannen kerroksen tila 39. Merkkiainepitoisuuden tulkinta on tehty seuraavan kokemusperäisen asteikon mukaisesti, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla, - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. Merkkiaineen todettiin kulkeutuvan sisätiloihin seuraavissa rakenteiden osissa (kaasun pitoisuudet arvioitu em. asteikon mukaisesti), Tilat 22 ja 2, merkkiainekaasu putkikuilurakenteen ilmatilaan - ei havaintoja merkkiainekaasusta Tilat 22, merkkiainekaasu ulkoseinärakenteen ilmatilaan - ei havaintoja merkkiainekaasusta Tilat 22, merkkiainekaasu alapohjarakenteen maatäyttöön - ei havaintoja merkkiainekaasusta Tila 2, merkkiainekaasu ulkoseinärakenteen eriste- ja ilmatilaan - ikkunarakenteen alaosan liittymät, pitoisuudet melko vähäisiä hyvin suuria, ilmavuotokohdat pistemäisiä tai laajoja,

3 3 - ulkoseinärakenteen alaosan liittymät, pitoisuudet vähäisiä suuria, ilmavuotokohdat melko laajoja, Tila 2, merkkiainekaasu alapohjarakenteen eristetilaan - väliseinärakenteen alaosan liittymät, pitoisuudet vähäisiä, ilmavuotokohdat pistemäisiä, Tila 2, merkkiainekaasu alapohjarakenteen ja maatäyttöön - väliseinärakenteen alaosan liittymät, pitoisuudet vähäisiä melko vähäisiä, ilmavuotokohdat pistemäisiä ja melko laajoja, - tilan 9 väliseinärakenteen alaosan liittymät, pitoisuudet suuria hyvin suuria, ilmavuotokohdat pistemäisiä Tila 39, merkkiainekaasu 2. kerroksen tilan 239 hormirakenteen ilmatilaan - hormirakenteen liittymät, pitoisuudet vähäisiä melko vähäisiä, ilmavuotokohdat pistemäisiä melko laajoja, - ilmanvaihtoputken liittymät, pitoisuudet melko vähäisiä, ilmavuotokohdat pistemäisiä, - tilojen 39 ja 239 hormirakenteita erottaa välipohjarakenne, jonka läpi kulkee ilmanvaihtoputki Tila 39, merkkiainekaasu tilan 39 hormirakenteen ilmatilaan - hormirakenteen liittymät, pitoisuudet melko vähäisiä hyvin suuria, ilmavuotokohdat laajoja, - ilmanvaihtoputken liittymät, pitoisuudet melko vähäisiä hyvin suuria, ilmavuotokohdat laajoja, Tila 7, merkkiainekaasu putkikanaalin ilmatilaan - ulkoseinärakenteen alaosan liittymät, pitoisuudet melko vähäisiä suuria, ilmavuotokohdat laajoja, - tilan 28 lattiakaivon läpiviennin liittymät, pitoisuudet melko vähäisiä, ilmavuotokohdat pistemäisiä, Pohjakerroksen tutkitut tilat ovat olleet tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa 7 28 pascalia alipaineisia ja kolmannen kerroksen tila pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Merkkiainekoetta on kuvattu tarkemmin (mm. kaasun pitoisuudet havaintokohdilla) liitteissä Sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset. Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta tutkittiin rakennuksen toisen kerroksen luokkahuoneessa 229 ja kolmannen kerroksen luokkahuoneessa 39 jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla noin kahden viikon seurantajakson aikana. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä ppm, keskiarvot ppm. Korkeimmat pitoisuudet todettiin tilassa aamupäiväaikaan koulutuntien aikana.

4 4 Tutkittujen luokkatilojen sisäilman laatu täyttää keskimääräisen hiilidioksidipitoisuuden osalta julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 parhaan eli S-luokan tavoitearvon vaatimukset (pitoisuus enintään 750 ppm). Luokkatilassa 229 sisäilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa aamupäivisin käytön aikana noin tunnin ajaksi lähelle S3-luokan tavoitearvoa (pitoisuus enintään 200 ppm). Sisäilman lämpötila vaihteli molempien seurantajaksojen aikana välillä 2,5 24,7 C, keskiarvot 22,2 22,7 C. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 0 29 %, keskiarvo 5 %. Todettuja lämpötila- ja kosteusolosuhteita voidaan pitää keskimäärin vuodenaikaan nähden normaaleina. Sisäilmaolosuhteiden kuvaajat on esitetty liitteissä Painesuhteet. Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan ja muihin tiloihin nähden tutkittiin tilojen välillä tehtyjen hetkellisten, suuntaa antavien paine-eromittausten sekä jatkuvatoimisten paine-eroseurantalaitteiden avulla. Pohjakerroksen tilat 2 ja 22 olivat pääsääntöisesti päiväaikaan -0 (-5) pascalia alipaineisia ja yöaikaan -20 (-30) pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Merkkisavututkimuksien perusteella tiloista virtaa voimakkaasti ilmaa keittiötiloihin päin. Kolmannen kerrokset tilat 39 ja 309 olivat pääsääntöisesti päiväaikaan -2 (-7) pascalia alipaineisia ja yöaikaan -0 (-5) pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Tutkimuskohteessa tehdyt havainnot. Luokkatilojen 229 ja 39 ilmamäärien määrittäminen ei ollut tutkimusten aikana mahdollista, tuloilmaventtiilien säätöarvoja ja venttiilitunnuksia ei ollut laitevalmistajalla saatavissa. Ilmanvaihtokanavat kulkevat kotelorakenteen sisällä ilmamäärämittausten takia kotelorakennetta eri rikottu, ilmanvaihdon toimivuutta määritettiin vain paine-eroseurantalaitteiden avulla. Pohjakerroksen tilojen 22 2 sekä tilojen 7 ja 28 ulkoseinärakenteen alaosaan johdetaan sadevesiviemäröinti. Tilojen 2 22 puoleisen piha-alueen ja tilojen 7 ja 28 puoleisen korotetun istutusalueen kallistukset ovat lievästi rakennusta kohti. LAUSUNTO Tulosten perusteella esitetään seuraavaa, - tutkimuksen tarkoituksen on ollut selvittää tutkimukseen valittujen tilojen sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä rakenteiden kunnon ja ilmanvaihdon toiminnan ja puhtauden osalta. Tehdyt tutkimukset koskevat pääsääntöisesti yksittäisiä tiloja 2, 22, 9, 229 ja tutkituissa tiloissa seurattiin ilmanvaihdon toimintaa sekä tutkittiin ilmanvaihtokanavien puhtaustasoa. - paine-eroseurantatutkimusten perusteella rakennuksen pohjakerroksen tilat ovat voimakkaasti alipaineisia ulkoilmaan nähden etenkin yöaikaan. Kolmannen kerroksen tilat olivat päiväaikaan lievästi alipaineisia ja yöaikaan selvästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ullakkotila tuulettui tutkimusten aikana merkkisavulla tarkasteltuna käytävätiloihin päin.

5 5 - tilojen alipaineisuus johtuu ilmanvaihtolaitteiden ilmamäärien epätasapainosta tiloista poistetaan enemmän ilmaa kuin sitä johdetaan tiloihin. Alipaineisuus edesauttaa ilman sekoittumista epäpuhtaampien rakenteiden ja rakenneosien (rakenteiden eristetilat, hormirakenteet, maatäyttö) kautta sisätiloihin päin. Ilmamäärien tasapainottaminen edellyttää ilmanvaihtolaitteiden säätötoimenpiteitä. Ilmanvaihtoteknisten säätötoimenpiteiden yhteydessä tulee tarkastaa ullakkotilan riittävä tuulettuminen ulkoilmaan päin. - tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymät ovat lähellä ohjearvotasoa, joka edellyttää kanavien puhdistamista. Sisäilman laatuun vaikuttavien riskitekijöiden poissulkemiseksi ehdotetaan tulo- ja poistoilmanvaihtokanavien puhdistamista ennen ilmanvaihtolaitteiden säätötoimenpiteitä. - sisäilman olosuhteita (hiilidioksidi, lämpötila ja suhteellinen kosteus) seurattiin noin kahden viikon seurantajaksona tiloissa 229 ja 39, joissa on koettu ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ovat pääsääntöisesti normaalina pidettävällä tasolla. Hiilidioksidipitoisuudet ovat alle 500 ppm tilojen ilmanvaihto on terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. - ilmanvaihdon riittämättömyyden ja tunkkaisuuden tunnetta aiheuttaa yleisesti käyttäjistä peräisin olevan hiilidioksidi, joka ei poistu tilan ilmasta tarpeeksi nopeasti ja korvaannu puhtaalla tuloilmalla. Rakennuksen ilmamäärien tasapainottaminen edesauttanee myös tilojen 229 ja 39 ilmanvaihtuvuutta, jolloin tiloihin johdetaan yhtä paljon ilmaa kuin sitä poistetaan tiloista tilojen käytön aikana kertyvä hiilidioksidi poistuu nopeammin tilan ilmatilasta. - rakenteiden kuntoa tarkasteltiin rakenneavauksien ja rakennekosteustutkimuksien avulla. Epäilyttävistä rakenteista tutkittiin rakennusmateriaalien mikrobit (homesienet, bakteerit ja sädesienet). - alapohjarakenteen kunto tarkastettiin ensimmäisen kerroksen jakelulinjaston 9 sekä ruokailutilan 7 alapohjaan tehdyillä rakenneavauksilla. Rakenneavausten perusteella ja eristemateriaalikerrokseen tehtyjen porareikätutkimuksilla havaittiin aistinvaraisesti, että alapohjan hienojakoisesta maatäytöstä sekoittuu maaperämäistä hajua lastuvillaeristeeseen poikkeavana pidettävä hajua sekoittuu rakennetiiveystutkimuksien ja aistinvaraisen arvion mukaan väljien ulkoseinä- ja väliseinärakenteiden liittymien kautta sisätiloihin päin. Tilan 9 alapohjarakenteen lastuvillaeristeessä todettiin kohonnut sädesienipitoisuus, joka viittaa myös maaperän bakteereihin. Tutkitussa materiaalissa todettiin myös aistinvaraisesti voimakasta maaperän hajua, mutta rakennusmateriaaleissa ei todettu värjäytymiä tai rakennemuutoksia. Putkikanaalirakenteisiin jätetyt muottilaudoitukset olivat aistinvaraisesti arvioituna kuivia, rakenteissa ei havaittu poikkeavaa hajua. - tutkittujen tilojen pintarakenteissa ei todettu poikkeavia kosteuslukuarvoja. Pohjakerroksen tilojen 2, 22, 20, 4, 5 9, 7, 44, 54 ja 56 seinä- ja lattiarakenteiden suhteelliset kosteudet tutkittiin porareikämittauksilla. Tutkimustulosten perusteella kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin paikoitellen tilojen, 7, 9 ja 20 alapohjarakenteen lastuvillaeristeessä ja pintabetonilaatassa sekä tilan 22 ja käytävän4 lastuvillaeristeessä. Rakennekosteustutkimuksien perusteella alapohjaraken-

6 6 teen hienojakoisesta maatäytöstä nousee kapillaarisesti kosteutta paikoin alapohjarakenteen ylempiin pintaosiin kosteus tiivistyy tiiviin mattopinnan alle, eikä pääse vapaasti haihtumaan. - yläpohjan rakenneavaus tehtiin tilan 39 yläpuolella sijaitsevan ullakon kautta näytteenottopiste sijaitsee lähellä ulkoseinärakenteen yläosaa vesikattorakenteen alapuolella. Vesikattorakenteen aluskatelevyssä todettiin paikoitellen tilan 39 yläpuolella vanhoja kosteusvalumajälkiä, jotka viittaavat vesikaton vuotoihin ajan saatossa. Ullakkotilan yläpohjan pintabetonilaatassa ei todettu kohonneita pintakosteuslukuarvoja. Tilan 39 yläpohjan lastuvillaeristeessä todettiin kohonnut sädesienipitoisuus näytteessä ei todettu aistinvaraisesti poikkeavia hajuja tai värjäytymiä. Ullakkotila todettiin tutkimusten aikana lievästi ylipaineiseksi porraskäytäviin nähden. - tutkituissa rakennusmateriaaleissa todetut kohonneet sädesienipitoisuudet voivat muodostaa sisäilman laatuun vaikuttavan riskitekijän, jos rakenteeseen muodostuu kosteutta ja / tai eristemateriaalien kautta sekoittuu ilmaa sisätiloihin päin väljien rakenneliittymien tai läpivientien kautta. Rakenteiden ilmatiiveys ja kosteuden hallinta edellyttää jatkotoimenpiteitä sisäilman laatuun liitettyjen riskitekijöiden poissulkemiseksi. - rakenneliittymien ilmatiiveyttä tutkittiin rakennetiiveystutkimuksella. - ensimmäisen kerroksen tiloissa 2, 7 ja 9 todettiin merkittävänä pidettäviä ilmavuotokohtia alapohjarakenteen eristetilasta ja / tai maatäytöstä kantavien väliseinärakenteiden, ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden liittymien kautta sisätiloihin päin. - tilaan 39 rajoittuvan hormirakenteen ilmatilasta todettiin merkittävänä pidettäviä ilmavuotoja hormirakenteen pysty- ja vaakasaumojen kautta sisätiloihin päin. Hormirakenteen tarkastusluukun kautta havaittiin, että hormirakenteessa on betonirakennusjätettä johtuen todennäköisesti välipohjarakenteiden läpi puhkottujen ilmanvaihtoputkien läpivientiaukkojen takia. Hormirakenteeseen rajoittuvan välipohjan pinnoilta tulee poistaa havaitut rakennusjätteet. - tilan 39 yläpohjarakenteen eristetilasta todettiin pistemäisiä ilmavuotokohtia sähköputkiläpiviennin ja palkkirakenteiden liittymien kulmauksista. - ilmavuotokohdat epäpuhtaampana pidettävistä rakenteista (rakenteiden eriste- ja ilmatiloista) sisätiloihin päin voivat olla sisäilman laatuun vaikuttava riskitekijä. Rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat liittyä rakennepintojen ja eristemateriaalien normaaliin pölyisyyteen ja / tai rakennusmateriaalien vaurioihin. Tutkimuksessa todetut ilmavuotokohdat edellyttävät tiivistystoimenpiteitä, jolloin estetään hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden liittymäkohtien ja mahdollisten epäpuhtaiden rakennusmateriaalien kautta sisätiloihin päin. jatkotoimenpiteiden arviointi, - tutkituissa tiloissa esitetään seuraavaa toimintamallia jatkotoimenpiteiksi,

7 7 - rakennuksen ilmavaihtolaitteisto puhdistetaan ja tilojen ilmamäärät säädetään lähelle tasapainotilaa. Ilmanvaihtoteknisten säätötoimenpiteiden yhteydessä tulee huomioida myös, että ullakkotila tuulettuu ulkoilmaan päin poispäin koulun käytävätiloista. - pohjakerroksen tilojen 9, 7, 2 ja22 ulkoseinärakenteiden ja väliseinärakenteiden liittymät ikkuna- ja alapohjarakenteisiin sekä mahdolliset läpiviennit tiivistetään vahvikekankaiden ja vesieristemassan avulla. Rakenneliittymien riittävä tiiveys tarkastetaan ennen lattialistojen asennusta merkkiainekaasukokeella. Tiivistystoimenpiteitä voidaan myös muihin viereisiin tiloihin mm. pohjakerroksen sosiaalitiloissa kolmannen kerroksen tilan 39 yläpohjarakenteen ilmavuotokohdat sekä hormirakenteen pysty- ja vaakaliittymät tiivistetään. Hormirakenteen pohjalle kertynyt rakennusjäte puhdistetaan tarkastusluukun kautta ennen tiivistystoimenpiteiden aloitusta, - pohjakerroksen kosteaksi todettujen lattiapintojen pinnoitteet poistetaan ja uusitaan kosteutta haihduttavilla rakenteilla, jolloin maatäytöstä mahdollisesti kohoava kosteus ei tiivisty tiiviiseen lattiamattopintaan vaan pääsee vapaasti haihtumaan rakenteen pinnalta. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen seurataan lattiarakenteen kosteustasoa. - rakennuksen sadevesiviemäröinti tulee ohjata rakennuksen ulkoseinärakenteista poispäin. Mahdollisten salaojien toimivuus tulee tarkastaa. - rakennuksen vesikaton katteen kunto tarkastetaan ja mahdolliset katon epätiiveydet korjataan. - tehtyjen toimenpiteiden jälkeen seurataan tilojen käyttäjien kokemuksia sisäilman laadun suhteen. Helsingissä, 29. kesäkuuta 202 Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Elisa Koskinen FM, kemisti Jari Lumme RI Lausunnon liitteet Liite. Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Liite 7. Liite 8. Mittaustulokset Tutkimuspisteet pohjakuvissa Rakennekosteustutkimukset pohjakuvissa Merkkiainekokeet pohjakuvissa Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat Olosuhdeseurantamittausten kuvaajat Kuvakooste, ilmanvaihtokanavien puhtausselvitys Kuvakooste, rakenneavaukset ja kosteustutkimukset

8 MITTAUSTULOKSET Viertokatu, Hämeenlinna Liite Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Näytteenottopiste Tila Tilan ja näytteenottopisteen kuvaus Pvm M2 [kpl/g] Homesienet DG8 [kpl/g] Bakteerit [kpl/g] Sädesienet [kpl/g] MR 9 Jakelulinjasto, alapohjan lastuvillaeriste (Toja) Yhteensä Geotrichum sp. steriilit 300 todettu todettu Yhteensä Geotrichum sp. steriilit 200 todettu todettu MR2 404 Ullakko tilan 39 yläpuolella, yläpohjan lastuvillaeriste (Toja).3.2 Yhteensä Penicillium sp Yhteensä todettu Penicillium sp todettu * ) kosteusvaurioindikaattori Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienipitoisuus) on suurempi kuin 500 kpl/g. Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen tilojen kivirakenteisia seinä- ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkittujen tilojen rakenteiden pintaosissa ei todettu kohonneita kosteuslukuarvoja. Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (6 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI4-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K 7 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 50 mm Tilan 5 väliseinästä 792 mm K2 7 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 50 mm Tilan 5 väliseinästä 888 mm , ,9 K3 7 Alapohjan pintabetonilaatta Ulkoseinästä 53 mm Tilan 5 väliseinästä 792 mm ,8

9 MITTAUSTULOKSET Viertokatu, Hämeenlinna Liite 2 Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K4 7 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) Ulkoseinästä 453 mm Tilan 5 väliseinästä 207 mm ,8 8,5 K5 7 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 2 mm Tilan 5 väliseinästä 7497 mm K6 7 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 2 mm Tilan 5 väliseinästä 7870 mm K7 7 Alapohja Ulkoseinästä 40 mm Tilan 5 väliseinästä 7597 mm , , ,5 K8 7 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K9 7 Alapohja, pintabetonilaatta Ulkoseinästä 40 mm Tilan 5 väliseinästä 7870 mm Ulkoseinästä 4799 mm Tilan 5 väliseinästä 8090 mm ,6 8, , K0 7 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) Ulkoseinästä 4677 mm Tilan 5 väliseinästä 8090 mm K 7 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 65 mm Tilan 5 väliseinästä 3740 mm K2 7 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 28 mm Tilan 5 väliseinästä 3978 mm ,8 20, , ,5 5,6 K3 7 Alapohja, pintabetonilaatta K4 7 Alapohja, pintabetonilaatta K5 7 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K6 7 Kantavan seinän alaosa, betoni K7 7 Alapohja, pintabetonilaatta K8 7 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K9 7 Kantavan seinän alaosa, betoni K20 7 Alapohja, pintabetonilaatta K2 7 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K22 20 Kantavan seinän alaosa, betoni K23 20 Alapohja, pintabetonilaatta K24 20 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K25 22 Ulkoseinä, eriste- / ilmatila Ulkoseinästä 40 mm Tilan 5 väliseinästä 3702 mm Ulkoseinästä 4949 mm Tilan 5 väliseinästä 7097 mm Ulkoseinästä 46 mm Tilan 5 väliseinästä 7097 mm Lattiasta 40 mm Tilan 5 väliseinästä 5349 mm Pilarista 343 mm Tilan 5 väliseinästä 5459 mm Pilarista 343 mm Tilan 5 väliseinästä 5208 mm Lattiasta 248 mm Tilan 5 väliseinästä 2350 mm Pilarista 36 mm Tilan 5 väliseinästä 2470 mm Pilarista 36 mm Tilan 5 väliseinästä 2203 mm Lattiasta 24 mm Tilan 5 väliseinästä mm Väliseinästä 489 mm Tilan 5 väliseinästä mm Väliseinästä 489 mm Tilan 5 väliseinästä mm Lattiasta 23 mm Tilan 2 väliseinästä 802 mm , , ,5 9, , ,8 9, ,6 9, , , ,2 5, , , ,6 9, ,5 6,4

10 MITTAUSTULOKSET Viertokatu, Hämeenlinna Liite 3 Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K26 22 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 23 mm Tilan 2 väliseinästä 872 mm ,3 K27 22 Alapohja, pintabetonilaatta K28 22 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) Ulkoseinästä 338 mm Tilan 2 väliseinästä 802 mm Ulkoseinästä 338 mm Tilan 2 väliseinästä 8229 mm , ,4 2,6 K29 22 Ulkoseinä, tiili Lattiasta 37 mm Tilan 2 väliseinästä 298 mm K30 22 Ulkoseinä, tiili Lattiasta 37 mm Tilan 2 väliseinästä 2450 mm , ,9 8,6 K3 22 Alapohja, pintabetonilaatta Ulkoseinästä 494 mm Tilan 2 väliseinästä 298 mm ,2 K32 22 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) Ulkoseinästä 494 mm Tilan 2 väliseinästä 2450 mm K33 2 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 02 mm Käytävän väliseinästä 7802 mm K34 2 Ulkoseinä, betoni Lattiasta 06 mm Käytävän väliseinästä 7980 mm ,3 20, , ,8 4,7 K35 2 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K36 2 Alapohja, pintabetonilaatta Ulkoseinästä 752 mm Käytävän väliseinästä 622 mm Ulkoseinästä 7883 mm Käytävän väliseinästä 622 mm ,8 20, ,6 K37 2 Ulkoseinä, tiili Lattiasta 84 mm Käytävän väliseinästä 860 mm K38 2 Ulkoseinä, tiili Lattiasta 93 mm Käytävän väliseinästä 2333 mm ,8 9, ,3 K39 2 Alapohja, lastuvillaeriste (Toja) K40 2 Alapohja, pintabetonilaatta Ulkoseinästä 67 mm Käytävän väliseinästä 663 mm Ulkoseinästä 67 mm Käytävän väliseinästä 28 mm ,3 9, ,7 K4 56 Ulkoseinä, betoni / tiili Lattiasta 35 mm Tilan 4 väliseinästä 62 mm K42 56 Ulkoseinä, betoni / tiili Lattiasta 35 mm Tilan 4 väliseinästä 805 mm , ,3 6,0 K43 56 Alapohja, pintabetonilaatta Ulkoseinästä 537 mm Tilan 4 väliseinästä 790 mm , K44 56 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 537 mm Tilan 4 väliseinästä 072 mm K45 44 Ulkoseinä, tiili Lattiasta04 mm Tilan 45 väliseinästä 2064 mm K46 44 Ulkoseinä, tiili Lattiasta04 mm K47 44 Alapohja, pintabetonilaatta Tilan 45 väliseinästä 793 mm Ulkoseinästä 529 mm Tilan 45 väliseinästä 2092 mm ,9 9, , , ,7

11 MITTAUSTULOKSET Viertokatu, Hämeenlinna Liite 4 Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K48 44 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 529 mm Tilan 45 väliseinästä 837 mm K49 54 Ulkoseinä, tiili Lattiasta 33 mm Tilan 55 väliseinästä 80 mm K50 54 Ulkoseinä, tiili Lattiasta 33 mm Tilan 55 väliseinästä 423 mm ,3 3, , ,6 K5 54 Alapohja, pintabetonilaatta Ulkoseinästä 523 mm Tilan 55 väliseinästä 300 mm ,3 K52 54 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 523 mm Tilan 55 väliseinästä 455 mm K53 9 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 730 mm Tilan 5 väliseinästä 950 mm K54 9 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 500 mm Tilan 5 väliseinästä 800 mm K55 4 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 3040 mm Tilan 5 väliseinästä 800 mm K56 4 Alapohja, lastuvillaeriste Ulkoseinästä 050 mm Tilan 5 väliseinästä 920 mm K57 5 Alapohja, puulattia Ulkoseinästä 2950 mm Tilan 5 väliseinästä 600 mm ,0 8, ,4 2, ,7 20, ,9 2, ,8 20, ,9 20,9 Sis-ä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, g/m 3 kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C kosteus, g/m ,9 5,4 7,5 2,0 78 6,0 6, ,9 2,4 38 Ei mitattu 6,8 Sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset Tutkittavissa tiloissa 229 ja 39 seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaukset tehtiin Telairen ja TSI:n sisäilman laatuanalysaattoreilla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % L 229 Luokkahuone, keskialue ,5 24, L2 39 Luokkahuone, keskialue ,9 23,4 5 9 Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat:

12 MITTAUSTULOKSET Viertokatu, Hämeenlinna Liite - S 750 ppm - S2 900 ppm - S3 200 ppm. 5 Seurantamittausten graafiset kuvaajat on esitetty erillisissä liitteissä , joista nähdään mitattujen suureiden vaihtelut eri vuorokauden aikoina. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymä Tuloilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrä tutkittiin suodatinkeräysmenetelmällä, jossa pöly imetään tietyltä alueelta pumpun avulla edeltä käsin punnitulle suodattimelle. Suodatin punnitaan uudelleen näytteenoton jälkeen. Suodattimelle kertyneen pölyn määrästä määritetään kanavan alapinnalla olevan pölyn määrä pinta-alayksikköä kohden (g/m 2 ). Näytteenottomenetelmän mittaustulosten virheraja on ± 0 %. Poistoilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrä tutkittiin aistinvaraisesti. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Iv-kone Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sisäpinnan pölykertymä, g/m 2 Aistinvarainen arvio KP TP Tuloilmakanava, fysiikka-kemia, ,3 - KP2 TP Tuloilmakanava, aula ,6 - Keskiarvo: 4,5 - KP3 PP Poistoilmakanava, maantieto-biologia, Sisäpinnan pöly kasaantuu pyyhittäessä KP4 PP Poistoilmakanava, fysiikka-kemia Sisäpinnan pöly kasaantuu pyyhittäessä Painesuhdemittaukset Sisäilmayhdistys ym. on vuonna 2008 esittänyt luokitustasot ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle, mm. tuloilmakanaviston sisäpintojen pölykertymälle: Käytössä oleva tuloilmakanavisto on puhdistettava, jos pölykertymä suodatinkeräysmenetelmällä mitattuna on suurempi kuin 2 g/m 2 (puhtausluokka P) tai suurempi kuin 5 g/m 2 (puhtausluokka P2). Luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Puhtausluokassa P luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla korkeintaan 0,7 g/m 2 ja puhtausluokassa P2 korkeintaan 2,5 g/m 2 suodatinkeräysmenetelmällä mitattuna. Tilojen painesuhteet ulkoilmaan ja muihin tiloihin nähden mitattiin mikromanometrin ja merkkisavun avulla. Ilmavirtaus kahden tilan välillä havaitaan jo yhden pascalin paineerolla, jolloin ilmavirtaus voidaan todeta mittauspisteeseen päästettävän savun avulla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Tila Vertailutila Pvm Tila ali-/ ylipaineinen Paine-ero Pa PE Ullakko Portaikko Ylipaineinen 0-

13 PS PS2 MR AVAUS AVAUS 3 AVAUS 4 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT ALAPOHJAN RAKENNEAVAUS PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 2.

14 L KP2 KP3 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS KP KANAVAPÖLY (seurantamittaus) PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, Viertokatu, Hämeenlinna. kerros EK LIITE 2.2

15 PS4 L2 KP KP4 PS3 MERKINTÖJEN SELITYKSET: L SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS KP KANAVAPÖLY (seurantamittaus) PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, Viertokatu, Hämeenlinna 3. kerros EK LIITE 2.3

16 0- Pa (savu) MR2 AVAUS 2 0- Pa (savu) 0- Pa (savu) AVAUS 0- Pa (savu) MERKINTÖJEN SELITYKSET: MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT YLÄPOHJAN RAKENNEAVAUS 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, Viertokatu, Hämeenlinna 4. kerros EK LIITE 2.4

17 K33 22 K34 30 K37 4 K38 27 K29 23 K30 25 K25 3 K26 28 K39 82 K40 6 K35 6 K3 36 K32 35 K27 49 K28 45 K36 60 K22 40 K9 60 K6 57 K23 83 K24 86 K20 79 K2 86 K7 92 K8 9 K54 87 K55 74 K56 57 K4 K K0 86 K9 85 K53 87 K57 65 K3 47 K8 49 K7 45 K4 49 K3 49 MERKINTÖJEN SELITYKSET (mittauspiste ja tulos): K2 34 K 30 K6 34 K5 30 K2 33 K 32 K K K K xx xx xx xx RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 9 00 % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS ALAPOHJAN ERISTEESSÄ (Toja) S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 3.

18 K49 29 K50 40 K42 32 K4 30 K5 40 K52 37 K43 33 K44 30 K48 45 K47 35 MERKINTÖJEN SELITYKSET (mittauspiste ja tulos): K46 33 K45 27 K xx RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % K K K xx xx xx RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 9 00 % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS ALAPOHJAN ERISTEESSÄ (Toja) S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 3.2

19 MERKKIAINEKOE EI HAVAINTOA MERKKIAINEESTA MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU PUTKIKANAALIIN 0- Pa xx ppm PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tilat 2 ja 22 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros PS LIITE 4.

20 MERKKIAINEKOE ppm ppm ppm 5-25 Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN 0- Pa xx ppm PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 2 ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 2 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros OK LIITE 4.2

21 MERKKIAINEKOE ppm ppm 5-25 Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: 8 ppm MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ILMATILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA xx ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ 2 ULKOSEINÄ- JA IKKUNARAKENTEEN LIITTYMÄ S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 2 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros OK LIITE 4.3

22 MERKKIAINEKOE ,3 ppm 0,3 0,8 ppm 0,2 ppm 5-25 Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN ERISTETILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA xx ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: LATTIA- JA VÄLISEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 2 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 4.4

23 Tila 239 MERKKIAINEKOE ,4 0,7 ppm 2 0,3 3,2 ppm 0,9 ppm 2 4 7,7 8,8 ppm 3 4,7 6,4 ppm 3-6 Pa 4,2 3,3 ppm MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0- Pa xx ppm MERKKIAINEKAASU 2. KRS:N TILAN 239 HORMIN ILMATILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. 0,3 2, ppm 0,4 4,5 ppm MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: LATTIA- JA HORMIRAKENTEEN LIITTYMÄ 2 KATTO- JA HORMIRAKENTEEN LIITTYMÄ 3 SEINÄ- JA HORMIRAKENTEEN LIITTYMÄ 4 LÄPIVIENTI 0- Pa S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 39 Viertokatu, Hämeenlinna 3. kerros EK LIITE 4.5

24 MERKKIAINEKOE ,4 ppm 2-3 ppm 2,7 ppm 2 ppm 0,5 ppm 69 ppm 7-9 Pa 0- Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN MAATÄYTTÖÖN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA xx ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: LATTIA- JA VÄLISEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 2 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 4.6

25 MERKKIAINEKOE.3.202, ppm 4 6 ppm 5 ppm 4 0,6 ppm 3-8 Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0- Pa MERKKIAINEKAASU YLÄPOHJAN ERISTETILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA 0- Pa xx ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: KATTO- JA SEINÄRAKENTEEN LIITTYMÄ 4 LÄPIVIENTI S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 39 Viertokatu, Hämeenlinna 3. kerros EK LIITE 4.7

26 MERKKIAINEKOE , ppm ppm 6 ppm ppm 3 5,9 3 ppm 3-8 Pa 4 ppm MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0- Pa xx ppm MERKKIAINEKAASU TILAN 39 HORMIN ILMATILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri ppm 5 4 ppm MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: LATTIA- JA HORMIRAKENTEEN LIITTYMÄ 2 KATTO- JA HORMIRAKENTEEN LIITTYMÄ 3 SEINÄ- JA HORMIRAKENTEEN LIITTYMÄ 4 LÄPIVIENTI 0- Pa S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 39 Viertokatu, Hämeenlinna 3. kerros EK LIITE 4.8

27 MERKKIAINEKOE ppm ppm MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU TILAN 7 PUTKIKANAALIN ILMATILAAN 0- Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA xx ppm MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ULKOSEINÄ- JA LATTIARAKENTEEN LIITTYMÄ 2 LÄPIVIENTI S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio, 7 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 4.9

28 MERKKIAINEKOE Pa EI HAVAINTOA MERKKIAINEESTA 0- Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU TILAN 22 ALAPOHJAN ERISTETILAAN 0- Pa xx ppm PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 22 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 4.0

29 MERKKIAINEKOE Pa EI HAVAINTOA MERKKIAINEESTA 0- Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU TILAN 22 ULKOSEINÄRAKENTEEN ILMATILAAN 0- Pa xx ppm PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA MERKKIAINEKAASUN PITOISUUS SISÄILMASSA Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0,0 ppm pitoisuus vähäinen, -, 0,0 ppm pitoisuus melko vähäinen, - 0, 50,0 ppm pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm pitoisuus hyvin suuri. S S M Hätilän yläaste ja Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio tila 22 Viertokatu, Hämeenlinna pohjakerros EK LIITE 4.

30 Paine-ero (Pa) 0:00 4:05 8:0 2:5 6:20 20:25 0:30 4:35 8:40 2:45 6:50 20:55 :00 5:05 9:0 3:5 7:20 2:25 :30 5:35 9:40 3:45 7:50 2:55 2:00 6:05 0:0 4:5 8:20 22:25 2:30 6:35 0:40 4:45 8:50 22:55 3:00 7:05 :0 5:5 9:20 23:25 3:30 7:35 :40 5:45 9:50 23:55 4:00 8:05 2:0 6:5 20:20 Finnmap Consulting Oy - SSM PE: Tilan 2 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen Aika Viikonloppu Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -40 Viertokatu, Hämeenlinna Liite 5.

31 Paine-ero (Pa) 0:00 4:05 8:0 2:5 6:20 20:25 0:30 4:35 8:40 2:45 6:50 20:55 :00 5:05 9:0 3:5 7:20 2:25 :30 5:35 9:40 3:45 7:50 2:55 2:00 6:05 0:0 4:5 8:20 22:25 2:30 6:35 0:40 4:45 8:50 22:55 3:00 7:05 :0 5:5 9:20 23:25 3:30 7:35 :40 5:45 9:50 23:55 4:00 8:05 2:0 6:5 20:20 Finnmap Consulting Oy - SSM PE: Tilan 22 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen Aika Viikonloppu Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -40 Viertokatu, Hämeenlinna Liite 5.2

32 Paine-ero (Pa) 0:00 4:05 8:0 2:5 6:20 20:25 0:30 4:35 8:40 2:45 6:50 20:55 :00 5:05 9:0 3:5 7:20 2:25 :30 5:35 9:40 3:45 7:50 2:55 2:00 6:05 0:0 4:5 8:20 22:25 2:30 6:35 0:40 4:45 8:50 22:55 3:00 7:05 :0 5:5 9:20 23:25 3:30 7:35 :40 5:45 9:50 23:55 4:00 8:05 2:0 6:5 20:20 Finnmap Consulting Oy - SSM PE3: Tilan 309 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen Aika Viikonloppu Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -40 Viertokatu, Hämeenlinna Liite 5.3

33 Paine-ero (Pa) 0:00 4:05 8:0 2:5 6:20 20:25 0:30 4:35 8:40 2:45 6:50 20:55 :00 5:05 9:0 3:5 7:20 2:25 :30 5:35 9:40 3:45 7:50 2:55 2:00 6:05 0:0 4:5 8:20 22:25 2:30 6:35 0:40 4:45 8:50 22:55 3:00 7:05 :0 5:5 9:20 23:25 3:30 7:35 :40 5:45 9:50 23:55 4:00 8:05 2:0 6:5 20:20 Finnmap Consulting Oy - SSM PE4: Tilan 39 ja ulkoilman välinen paine-ero Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen Aika Viikonloppu Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen -40 Viertokatu, Hämeenlinna Liite 5.4

34 4:22 20:32 2:42 8:52 5:02 2:2 3:22 9:32 5:42 2:52 4:02 0:2 6:22 22:32 4:42 0:52 7:02 23:2 5:22 :32 7:42 23:52 6:02 2:2 8:22 0:32 6:42 2:52 9:02 :2 7:22 3:32 9:42 :52 8:02 4:2 20:22 2:32 8:42 4:52 2:02 3:2 9:22 5:32 2:42 3:52 0:02 6:2 22:22 4:32 0:42 Lämpötila, C / suhteellinen kosteus, % Finnmap Consulting Oy - SSM L: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus tilassa 229, Lämpötila Suhteellinen kosteus Hiilidioksidi Hiilidioksidipitoisuus, ppm Aika Viertokatu, Hämeenlinna Liite 6.

35 5:29 5:49 6:09 6:29 6:49 7:09 7:29 7:49 8:09 8:29 8:49 9:09 9:29 9:49 20:09 20:29 20:54 2:4 2:34 2:54 22:04 22:59 23:54 0:04 0:59 :54 2:04 2:59 3:54 4:04 4:59 5:54 6:04 6:59 7:54 8:04 8:59 9:54 0:04 0:59 :54 Lämpötila, C / suhteellinen kosteus, % Finnmap Consulting Oy - SSM L2: Sisäilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus tilassa 39, Lämpötila Suhteellinen kosteus Hiilidioksidi Hiilidioksidipitoisuus, ppm Aika Viertokatu, Hämeenlinna Liite 6.2

36 KUVAKOOSTE Viertokatu, Hämeenlinna Liite 7 TP Kuva. Näytteenottopiste KP, tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymä 4,3 g/m 2. Kuva 2. Näytteenottopiste KP2, tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymä 4,6 g/m 2.

37 KUVAKOOSTE Viertokatu, Hämeenlinna Liite 7 2 PP Kuva 3. Näytteenottopiste KP3, poistoilmakanavan sisäpinnan pölykertymän aistinvarainen arvio pöly kasaantuu pyyhittäessä. Kuva 4. Näytteenottopiste KP4, poistoilmakanavan sisäpinnan pölykertymän aistinvarainen arvio pöly kasaantuu pyyhittäessä.

38 KUVAKOOSTE Viertokatu, Hämeenlinna Liite 8 A A, tila 9 Kuvat ja 2. Pohjakerroksen porareikäkosteustutkimuksissa tutkittiin ulkoseinä- ja kantavien seinärakenteiden alaosien sekä alapohjarakenteen pintalaatan ja lastuvillaeristeen suhteelliset kosteudet. Kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin alapohjarakenteen pintabetonilaatassa ja sen alapuolisessa lastuvillaeristeessä jakelulinjaston 9, käytävien 20 ja 4 alueella sekä pienenä alueella tiloissa 22 ja 7.

39 KUVAKOOSTE Viertokatu, Hämeenlinna Liite 8 2 A, tila 9, avaus Kuvat 3, 4 ja 5. Alapohjarakenteen rakenneavaus tehtiin jakelulinjaston 9 kantavan väliseinärakenteen viereen ja ruokasalin 7 keskialueelle. Alapohjarakenteen lastuvillaeristeessä todettiin aistinvaraisen arvioinnin perusteella maaperän hajua. Rakennusmateriaalien mikrobitutkimuksissa lastuvillaeristeessä todettiin kohonnut pitoisuus maaperäbakteereihin kuuluvia sädesieniä. A

40 KUVAKOOSTE Viertokatu, Hämeenlinna Liite 8 3 A, ullakko, avaus 2 Kuvat 6, 7 ja 8. Yläpohjarakenteen rakenneavaus tehtiin tilan 39 yläpuolelle. Yläpohjarakenteen aluskatepahvissa todettiin vanhoja kosteusvalumajälkiä yläpohjarakenteen pintaosissa ei todettu poikkeavia kosteuslukuarvoja. Yläpohjan lastuvillaeristeessä ei havaittu aistinvaraisesti poikkeavia hajuja, väri- tai rakennemuutoksia. Rakennusmateriaalin mikrobipitoisuus oli kohonnut sädesienien osalta. Yläpohjarakenne. betoni 00 mm 2. lastuvillaeriste (Toja) 50 mm 3. betoni A

41 KUVAKOOSTE Viertokatu, Hämeenlinna Liite 8 4 A n. 800 mm n. 700 mm Kuvat 9, 0 ja. Tilojen 22 ja 2 ulkoseinän vieressä on alapohjarakenteessa tuulikaapista 40 alkava koteloitu putkikanaali. Ruokasalin 7 ulkoseinärakenteen vieressä alapohjassa on myös putkikanaali. Kanaalessa ei todettu poikkeavaa hajua. Ruokasalin puoleisesta kanaalista todettiin sekoittuvan ilmaa ulkoseinärakenteen alaosan liittymästä sisätiloihin päin ja tilojen 2 ja 22 puoleisesta kanaalista ei havaittu ilmavuotoja sisätiloihin päin. Paikalla valettuihin putkikanaaleihin on jätetty muottilaudoitukset ja rakennusjätettä muottilaudoituksien kunnossa ei havaittu vaurioita, putkien lämpö on todennäköisesti pitänyt rakenteen kuivana. B A B