Iltapäivän työpajatyöskentely

Samankaltaiset tiedostot
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

VUODEN 2014 ULKOISEEN

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja

Aloitusta odotellessasi

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Kriteeristön esittely

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Yhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop

KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄRELEVANSSI - työpajan sisältö

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Muutoksessa elämisen taidot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

LAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Miten olemassa olevaa tietoa voi käyttää vaikuttavuusperusteisen hoidon suunnitteluun?

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kehittävä arviointi. Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä

Click to edit Master title style

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIMALLIN PERIAATTEET

Oulun yliopiston mentorointiohjelma

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIMALLI

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA

Asikkala Valtuustoseminaari

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Nuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari

KORKEAKOULUJEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

RYHMÄ 1: Osaamistavoitteiden määrittely: Nykytila

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

OPS Minna Lintonen OPS

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Transkriptio:

Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016

Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän jatkotyöskentelyn tueksi

Työpajat ja tilat A) Auditointimallin kriteeristö tila B-Sali puheenjohtaja Hannele Keränen sihteeri Johanna Kolhinen ja Karl Holm B) Itsearviointiohjeistus tila kokoushuone 22 puheenjohtaja Mirja Ruohoniemi sihteeri Kati Isoaho C) Vertaisoppiminen tila kokoushuone 24 puheenjohtaja Jouni Välijärvi sihteeri Tarja Frisk D) Opiskelijakeskeinen oppimisprosessi tila kokoushuone 23 puheenjohtaja Anna Mäkipää sihteeri Hilla Aurén E) Vaikuttava korkeakoulu tila kokoushuone 25-26 Puheenjohtaja Petri Räsänen Sihteeri Touko Apajalahti ja Kirsi Mustonen

Ohjeistus työskentelyyn 1/2 Työskentelyn mallina pyramidityöskentely, jossa ennalta annetun kysymyksen avulla sijoitetaan aluksi itsenäisesti ja myöhemmin isomman ryhmän kanssa syntyneet näkökulmat prioriteettijärjestyksessä pyramidin muotoiseen kuvioon. 2. 3. 4. 5. 6. 4

Ohjeistus työskentelyyn 2/2 1. Ensin työskennellään yksin annetun kysymyksen parissa ja asetellaan tärkeimmäksi nousevat ajatukset pyramidikuvioon (5 min). 2. Tämän jälkeen työskentely viereisen henkilön kanssa pareittain tai kolmestaan. Parin kanssa vertaillaan pyramideja ja lopulta muodostetaan yhteinen näkemys uuteen pyramidimalliin. (10 min) 3. Työskentely jatkuu 6-7 henkilön pöytäryhmissä, jossa pareittain syntyneistä pyramideista keskustellaan ja muodostetaan lopuksi ryhmän yhteinen näkemys pyramidikuviossa fläppipaperille. (20 min) 4. Ryhmissä syntyneet pyramidit esitellään ja niistä keskustellaan yhdessä puheenjohtajan johdolla. Pyramidien huipuista (tai muista keskeisiksi teemoiksi nousseista ajatuksista) muodostetaan koko työpajan yhteiset näkemykset, jotka sihteeri kirjaa valmiiksi annetulle pp-slidelle. (25 min) 5. Kahvitauon jälkeen työpajojen puheenjohtajat esittelevät ryhmän pohdinnat koko seminaariyleisölle. (aikaa per ryhmä 5/min) 5

Työpajojen pohdintojen tulokset 27.10.2016 6

A) Auditointimallin kriteeristö Mikä on kriteeristön toimivuuden kannalta olennaista? - Tavoite, selkeys, konkretia - Selkeys, ymmärrettävyys, yksiselitteisyys että kaikki osapuolet ymmärtävät samalla tavalla, mitä haetaan - Oltava yksiselitteinen kriteeristö, selkeät eroteltavat tasot, jotta läpäisykynnys on mahdollinen - Erinomaisuus nähtävä läpileikkaavana - Arvioinnin realiaikaisuus ongelma hyöty näyttäytyy myöhässä - Ymmärrettävyys myös kielen ja kieliversioiden näkökulmasta - Laatukulttuuria tukeva kriteeristö - Korkeakoulujen autonomia ja profiilit, auditoinnin tulee tukea sitä - Mallin hengittävyys (sidosryhmäsuhteet), käytettävyys eri osapuolien näkökulmasta huomioiden

B) Itsearviointiohjeistus 1/2 Mikä on itsearviointiohjeistuksen toimivuuden kannalta olennaista? Saa aikaan ajattelua -> johtaa kehittämiseen + saadaan muutakin hyötyä kuin vain raportit Karvia varten Selkeys ja yksiselitteisyys (käsitteet) + saman sisältöiset kieliversiot; käsitteiden avaaminen ohjeistuksen alussa Itsearvioinnin selkeän tavoitteen ilmaiseminen ja hyötyjen esille tuominen korkeakouluille

B) Itsearviointiohjeistus 2/2 Mikä on itsearviointiohjeistuksen toimivuuden kannalta olennaista? Itsearvioinnin aikataulutus suhteessa koko auditointiprosessiin; itsearviointiohjeistuksen ei pitäisi olla irrallinen vaan osa kokonaisprosessia ja arjen työtä (prosessikuvaus + kytkeytyminen johtamisjärjestelmään ja vuosikelloon) Mahdollisuus tuottaa itsearviointiraporttia pitkin matkaa vaiheistettuna - > kumuloituvuus! Miten korkeakoulu aikoo hyödyntää itsearviointiraporttia? (omaksi kysymyksekseen ohjeistukseen) 9

C) Vertaisoppiminen Mikä on vertaisoppimisen toteutuksessa tärkeää, jotta siitä on hyötyä molemmille osapuolille? 1. Selkeä yhteinen tavoite ja kohde; selkeä käsitys siitä mitä aiotaan tehdä ja oppia 2. Sopiva partneri; korkeakoulu ja työelämä Tinder 3. Hyvin valmisteltu määrämittainen prosessi: Yhteinen ymmärrys prosessista ja prosessin vaiheista (suunnitelma, budjetointi, koulutus, raportointi ja seuranta); toteutuisi kolme vuotta auditoinnin jälkeen. 4. Sitoutuminen, avoimuus 5. Luottamuksellisuus, tasapuolisuus 6. Arviointiryhmän edustavuus 10

D) Opiskelijakeskeinen oppimisprosessi Mitä korkeakoulun tulisi huomioida opiskelijakeskeisessä koulutuksessa? 1) Tavoitteellinen oppiminen ja motivaatio 2) Opiskelijan osaaminen keskiössä 3) Joustava OPS (opiskelijan aktiivinen rooli) 4) Opiskelija on aktiivinen oppimisen asiantuntija korkeakouluyhteisössä 5) Opiskelijoiden aito osallisuus opiskelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 6) Opiskelijan ääni valmistelussa ja päätöksenteossa Opiskelija yksilönä opiskelijayhteisö => molemmat keskiössä? 11

E) Vaikuttava korkeakoulu Mistä korkeakoulun vaikuttavuus rakentuu? - Strategia ja perustehtävät pohjana kaikelle - Tieto ja osaaminen, tutkimukseen perustuen - Uudistavat osaajat - Yhteisön osaaminen, erityisesti uudistamis- ja verkostoitumiskyky - Organisaatiokulttuurissa näkyvä sitoutuminen korkeakoulun profiiliin - Vuorovaikutus - Tavoitteellisesti johdettu - Vaikuttavuuden näkökulmasta relevanttien toimijoiden kanssa, sekä sisäisten että ulkoisten - Pohjautuu suunniteltuihin prosesseihin ja tunnistettuihin liityntäpintoihin 12