Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen - Mitä se on? - Muistityypit, muistaminen ja unohtaminen - Johtopäätökset suunnitteluun 1 2 Mitä tarkkaavaisuus on? Tarkkaavaisuus on kognitiivinen prosessi, jonka avulla ihminen pystyy kiinnittämään huomiota oleellisiin asioihin - Tärkeän informaation valinta, kaikkea ei pystytä käsittelemään yhtä aikaa - Epäoleellisen tiedon poissulkeminen Tarkkaavaisuuden lajeja Valikoiva tarkkaavaisuus - Tarkkaavaisuuden kohdistaminen tiettyyn ärsykkeeseen tai ärsykkeisiin Jaettu tarkkaavaisuus - Tarkkaavaisuus kohdistetaan useaan tehtävään yhtä aikaa Valppaus - Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen 3 4 1
Valikoiva tarkkaavaisuus Yleensä ihminen pystyy prosessoimaan vain yhden asian kerrallaan (Esim. Neisser & Becklen (1975) pallopeli ja käsien taputus) Pystymme kohdistamaan tarkkaavaisuutemme mihin tahansa vastaanotettavan informaation ominaisuuksiin (Esim. Cocktail party effect, Cherry, 1953) Poikkeuksellinen ja odottamaton ärsyke suuntaa tarkkaavaisuutemme tahattomasti ns. orientaatiorefleksi 5 Jaettu tarkkaavaisuus Joissakin tapauksissa on mahdollista jakaa tarkkaavaisuutta kahden viestin välillä - Jokin merkittävä toisessa asiaankuulumattomassa viestissä esim. oma nimi (Treisman, 1969) - Automaattinen prosessointi (Schneider ym., 1984) Viestit eivät käytä yhteisiä prosessointimekanismejä (eli käytetään eri aisteja) (Wickens, 1984) 6 Valppaus Vireystila - Vaihtelee syvän unen ja paniikin välillä - Optimaalinen vireystilan taso riippuu tehtävästä, mutta usein keskimääräinen taso paras suoritukselle Adaptaatio - Keskushermosto vaimentaa jatkuvan ärsykkeen, mikä heikentää valppautta - Muutokset jatkuvassa ärsykkeissä taas herättävät valppautta 7 Johtopäätökset suunnitteluun Älä kuormita ihmisen tarkkaavaisuutta liikaa - Ihminen pystyy tekemään parhaiten yhtä asiaa kerrallaan - Liiat yksityiskohdat saattavat ohjata ihmisen tarkkaavaisuuden epäoleelliseen - Usean aistikanavan käyttäminen auttaa samanaikaisissa viesteissä, mutta se voi olla ongelma erityisryhmille - Hälytyksissä ihmisen huomion saa suuntautumaan automaattisesti voimakkaalla aistiärsykkeellä, parhaiten äänellä 8 2
Mitä muisti on? Toimii menneisyyden, tämän hetken ja tulevaisuuden tallentajana ja jäsentäjänä Kyky palauttaa mieleen aiempia kokemuksia Muisti ja muistaminen liittyy havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja ajatteluun Prosessoinnista yleisesti Rekisteröinti Varastointi Mieleen palauttaminen 9 10 (Smith et al. 2003) Kolmitasoinen muistimalli muistin toimintajärjestelmät Atkinson & Shiffrin Ärsyke Sensorinen muisti Peittyminen Viive 11 Vaikutelmat, joihin ei kiinnitetä huomiota Säilömuisti Tarkkaavaisuusalue Työmuisti muisti Peittyminen Häirintä Viive Tallennus Haku Unohtaminen (Sinkkonen et al. 2002) Kolmitasoinen muistimalli muistin toimintajärjestelmät Muistin toiminnan jako: 1. Sensorinen muisti - vastaanottaa informaation 2. Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti - aktiivisesti työskentelevä muisti 3. Säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti - tallettaa tiedon pitkäksi aikaa 12 3
Sensorinen muisti eli aistimuisti - Aisti-informaation vastaanotto - Ei valikoi informaatiota - Informaatio säilyy hyvin lyhyen aikaa - Tarkkaavaisuuden kohteen oleva informaatio siirtyy lyhytkestoiseen muistiin Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti = TIEDONKÄSITTELYN PULLONKAULA!! 13 14 Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti Työmuisti on tiedon väliaikainen säiliö, jossa tietoa aktiivisesti työstetään - Käsitellään tehtävän suorittamiseen tarvittavaa informaatiota, joka on peräisin havaintomaailmasta ja muistista Käsittelee kerrallaan rajallisen määrän informaatiota kapasiteetti 7+- yksikköä Pitkäkestoinen työmuisti Mieltämisyksiköt kapasiteettirajoitusten kiertäjinä - Esim. shakissa pelitilanne vs. pelinappulat Taitava suoriutuminen 15 16 4
Säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti Sisältää kaiken opitun aineksen, toimintamallit ja säännöt Tunnistaminen on helpompaa kuin palauttaminen Mitä enemmän tietoa prosessoidaan ja jäsennetään, sitä paremmin se muistetaan Muistaminen on luovaa toimintaa, ihminen rakentaa mielekkään kokonaisuuden Pohjana on hermostossa tapahtunut rakenteellinen muutos Säilömuistin eli pitkäkestoinen muistin rakenne Deklaratiiviseen muistiin tallennetaan tiedot ja tapahtumat - Episodinen (tapahtuma tai elämäkertamuisti) sisältää tietoa henkilökohtaisista, aikaan ja paikkaan sidonnaisista kokemuksista - Semanttinen eli merkityksiin perustuva muisti Proseduraalinen muisti huolehtii fyysisten ja motoristen taitojen muistamisesta 17 18 Tarkennettu malli muistista Pitkäkestoinen muisti Pitkäkestoinen työmuisti Työmuisti Sensorinen muisti Muistiin tallettaminen eli varastointi Muistettavan tiedon organisointi edesauttaa tiedon tallettamista - Assosiaatiot - Mielikuvat - Skeemat (Saariluoma 2004) 19 20 5
Mieleen palauttaminen Rekisteröinti Tiedon hakua muistamalla tai tunnistamalla Mieleen palauttamiseen vaikuttavat tallennusvaiheet: - aineksen rekisteröintivaihe, jossa korostuvat havaintojen ja tarkkaavaisuuden osuus - varastointivaihe, jolloin tiedon muistiin tallettaminen tapahtuu - mieleen palauttaminen 21 Varastointi Tunnistaminen Muistaminen Mieleen palauttaminen Tunnistaminen on helpompaa ja tarkempaa kuin muistista haku Mieleen palauttamisen yhteydessä ihminen etsii vihjeitä: - ympäristöstään - muilta henkilöiltä - eri tilanteista 22 Konteksti ja mieleen palauttaminen Unohtaminen Häipymisteoria: muistijälki heikkenee ajan myötä Ehkäistymisteoria eli interferenssiteoria: muistissa olevat asiat häiritsevät toisiaan, mieleen palauttaminen hankaloituu Proaktiivinen eli eteenpäin suuntautunut ehkäisy vaikeuttaa uuden asian mieleen painamista (Smith et al. 2003) 23 24 6
Unohtaminen Retroaktiivinen häirintä: uusi informaatio häiritsee vanhaa, jo olemassa olevan tiedon hakua muistista Viuhkateoria: mitä enemmän asioita assosioituu yhteen käsitteeseen, sitä hitaampaa on hakea tietoa muistista Torjuntateoria: yksilö torjuu epämiellyttävät ja pelkoa herättävät seikat 25 Unohtaminen ja sarja-aseman vaikutus 26 (Smith et al. 2003) Johtopäätökset suunnitteluun (1/2) Muista työmuistin rajallisuus - Ei helppoa valita enemmän kuin 7 eri tietoyksikön tai toimintavaihtoehdon välillä - Jos ärsykkeet muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia, kapasiteetti on suurempi, yritä siis jäsentää tietoa ja hyödyntää käyttäjien aikaisempia tietoja ja taitoja hyväksi Johtopäätökset suunnitteluun (2/2) Tunnistaminen helpompaa kuin muistiin painaminen Muistaminen on luovaa toimintaa, ihminen rakentaa mielekkään kokonaisuuden - Hyvä käsitteellinen malli, metafora auttaa - Mielekkäät nimet ja ikonit on helpompia muistaa 27 28 7