Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi 16.5.2014

Sisällys Johdanto 1 1. Yhteenveto/Sammanfattning 3 2. Arvioinnin taustaa 9 3. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi 19 4. Vertailukohteet 36 5. Toimenpidesuositukset 42 member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. This proposal is made by KPMG Oy Ab a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity, and is in all respects subject to the negotiation, agreement, and signing of a specific engagement letter or contract. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

1 Johdanto KPMG Oy Ab on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suorittanut Suomen metsäkeskuksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminnan arvioinnin. Arvioinnin kohteena on kolme organisaatiota, jotka muodostuivat metsäkeskusuudistuksen seurauksena. Metsäkeskusuudistuksessa eriytettiin Suomen metsäkeskuksen organisaation harjoittama liiketoiminta julkisista hallintotehtävistä ja yhdistettiin 13 alueellista metsäkeskusta yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäkeskusuudistuksessa säädettiin uusi metsäkeskuslaki, jolla mahdollistettiin liiketoimintayksikön toiminnan eriyttäminen julkisen palvelun yksiköstä. Uudistuksen tuloksena muodostui kaksi yksikköä, jotka ovat Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ja Metsäpalvelut liiketoimintayksikkö. Julkisen palvelun yksikkö muodostuu keskusyksiköstä ja 13 alueyksiköstä. Vuonna 2013 Metsäpalvelut yksikkö muutettiin Otso Metsäpalveluiksi. Metsäkeskusuudistus astui voimaan vuonna 1.1.2012. Metsäkeskusuudistuksessa tavoitteena on lisäksi kehittää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta biotalouden osaamiseen ja konsultointiin keskittyvä organisaatio. Arviointi sisältää analyysin siitä, miten metsäkeskusuudistuksessa on onnistuttu sekä esitykset arvioitavien organisaatioiden tulevaa kehittämistä tukevista toimenpiteistä. Arvionnissa käsitellään seuraavia aihealueita: Metsäkeskuslain (418/2011) toimeenpanon onnistuminen Metsäkeskuksen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsäkeskuksen toiminnan asiakaslähtöisyys Metsäkeskuksen toiminnan valtakunnallinen yhtenäisyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen organisaatiossa ja asiakkaille Otso Metsäpalveluiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion asema kilpailluilla markkinoilla Metsäkeskuksen tulosohjauksen onnistuminen Valtakunnallisen Suomen metsäkeskuksen toiminta perustuu erityislakiin (laki Suomen metsäkeskuksesta 418/2011) sekä tähän lakiin liittyviin alempiin säädöksiin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminta perustuu nk. vanhaan metsäkeskuslakiin (laki metsäkeskuksista ja Metsätalouden kehittämiskeskuksesta 1474/1995) sekä tähän liittyviin alempiin säädöksiin. Kumpikin organisaatio on itsenäinen oikeushenkilö ja toimii maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alaisena.

2 Arvioitavien organisaatioiden tulevaisuuden osalta on linjattu, että Otso Metsäpalvelut yhtiöitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Valtioneuvostolle on annettu oikeus muodostaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta valtion omistama yhtiö vuoden 2015 alussa. Organisaatioiden kehittämistä tukevien toimenpiteiden laatimisessa arvioinnissa on erityisesti otettu huomioon tulevien yhtiöittämissuunnitelmien asettamat erityisvaatimukset organisaatioiden toiminnalle ja kehittämiselle. Arvioinnissa laadittiin myös benchmarking-analyysi, johon vertailukohteiksi valikoitiin: ELY-keskukset Verohallinto Maanmittauslaitos Valtionhallinnon yhtiöittämät organisaatiot yleisesti tarkasteltuina Benchmarking-analyysissä kiinnitettiin erityisesti huomiota arviointikohteillemme ja selvityksellemme annettujen tavoitteiden kannalta merkityksellisiin tekijöihin, joita ovat erityisesti asiakaslähtöisyys ja kokonaisuuksien johtaminen. Käsitteet Arviointiraportissamme olemme käsitelleet organisaatioita alla listatuilla nimillä: Virallinen nimi Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö Otso Metsäpalvelut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäkeskus Otso Tapio

3 1. Yhteenveto/Sammanfattning 1.1. Yhteenveto Metsäkeskusuudistuksella on ollut positiivinen vaikutus Suomen metsäalalla. Muutoksen toimeenpaneminen on vaatinut kaikilta uudistuksen kohteena olevilta organisaatioilta merkittävää strategista suunnanmuutosta. Asiakaslähtöisyys on otettu kaikissa organisaatioissa vahvasti ensisijaiseksi kehittämisen kohteeksi. Arvioinnin perusteella voimme todeta, että metsäkeskusuudistuksella tavoiteltu kehityksen suunta on oikea ja että lainsäädännössä organisaation toiminnoille asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita. Erityisesti haluamme korostaa organisatorisen työnjaon selkiinnyttämistä ja toimintojen tehostamista sekä muutosjohtamiseen panostamista. Lisäksi Otson ja Tapion osalta toteamme, että tulevien yhtiöiden elinkelpoisen toiminnan edellytyksenä on markkinoita kiinnostavat palvelut ja kilpailukyky. Metsäkeskus Metsäkeskus järjestäytyi uudistuksen myötä neljään prosessiin, joita ovat metsätietopalvelut, asiakkuuspalvelut, metsäalan edistämispalvelut ja rahoitus- ja tarkastuspalvelut. Arviointimme mukaan rahoitus- ja tarkastuspalveluiden rooli on asiakaskentässä uudistuksen myötä korostunut erityisesti sen vuoksi, että siitä Metsäkeskus on aiemminkin tunnettu ja sillä on tällä hetkellä Metsäkeskuksen prosesseista selkein toiminnallinen funkio, lainvalvonta. Metsäkeskuksen yhdeksi lakisääteiseksi tehtäväksi uudistuksessa allokoitui yksityismetsien metsävaratiedon keruu, jota tehdään laserkeilauksella. Yksityisten metsänomistajien metsävaratiedon toimittamiseksi kehitettiin sähköinen Metsään.fi asiointipalvelu, jonka kautta yksityinen metsänomistaja voi maksua vastaan saada oman metsänsä metsävaratiedot käyttöön. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toiminnassa ja sen ohjauksessa tällä hetkellä korostui ylitse muiden metsävaratiedon levittämiseen liittyvät toimenpiteet. Metsävaratiedon tarjoaminen on osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa osittain siksi, että Metsään.fi asiointipalveluun on kohdistunut tietoteknisiä haasteita ja osittain siksi, että asiointipalvelun tuottamat hyödyt ovat metsänomistajille vielä epäselviä. Lisäksi lakiin perustuvan henkilötietotulkinnan vuoksi yksityisen metsänomistajan metsävaratiedon levittäminen on kiellettyä ilman asianomaisen metsänomistajan lupaa. Arvioinnissamme havaitsimme, että sähköisellä asiointipalvelulla on hyvät edellytykset kehittyä metsäalan kokoavaksi portaaliksi ja sen avulla todistetusti asiakaspalvelu tehostuu. Vertailukohteina tutkimamme Verohallinnon ja Maanmittauslaitoksen asiakasportaali-lähestymistapa on perusteltua myös Metsään.fi asiointipalvelun

4 kehittämisessä. Sähköistä asiointipalvelua voisi laajentaa mm. siten, että asiakkaille tarjottaisiin yleisiä metsänhoitoohjeita ja neuvoja sekä sitä kautta levitettäisiin tutkimustietoa metsävaratiedon pohjalta tehdyistä analyyseistä. Uskomme, että sähköinen Metsään.fi asiointipalvelu osaltaan tehokkaasti käytettynä edesauttaa tavoiteltua metsiin perustuvien liiketoimintojen vahvistamista. Uudistuksen seurauksena Metsäkeskuksessa laadittiin uusi strategia 2013-2015. Strategiaan on linjattu toiminnan painopisteeksi - Metsäkeskus on asiakkaitaan varten ja kaikki toiminta on rakennettava asiakasnäkökulmasta lähtien. Arviointimme mukaan asiakaslähtöisyyttä on lähdetty systemaattisesti kehittämään erityisesti asiakkuuspalveluissa. Painopistettä on muutettu myös rahoitus- ja tarkastuspalveluissa asiakaslähtöisemmäksi. Selvityksemme mukaan tällä hetkellä asiakaslähtöisyyden painopiste on vielä yksityisten metsänomistajien aktivoinnissa. Toimenpiteenä ehdotamme toimija- ja sidosryhmäyhteistyön lisäämistä, joka näkemyksemme mukaan osaltaan edistää Metsäkeskuksen asemaa valtakunnallisena puolueettomana metsäalan kokoavana voimana ja edistäjänä. Erityisesti rahoitus- ja tarkastuspalveluissa asiakaslähtöisyyden mieltäminen vaatii vahvempaa muutosohjausta. Rahoitus- ja tarkastustietojen liittäminen Metsään.fi asiointipalveluun edistää toiminnan asiakaslähtöisyyttä merkittävästi. Alun perin Metsäkeskus muodostui 13 alueellisesta metsäkeskuksesta. Uudistuksen seurauksena 13 metsäkeskusta yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi Metsäkeskukseksi. Uudistuksesta lähtien toimintatapoja on pyritty yhtenäistämään kehittämällä toiminnan ohjausta prosessimaiseksi, mutta nykyisellä rakenteella toimintaa ei ole pystytty johtamaan yhtenäisesti. Toiminnan ohjaus on hierarkinen ja alueyksiköillä on tulosvastuut omasta toiminnastaan. Tämän seurauksena keskushallinnon kautta ohjattu prosessiorganisaatio ei ole toiminut yhtenäisesti. Havaittavissa on myös ollut, ettei alueilla ole osattu luopua vanhoista toimintatavoista. Resurssien nykyistä joustavampi käyttö ja toiminnan yhdenmukaisuuden lisääminen on todettu ELY-keskuksen organisaatiossakin välttämättömäksi toiminnan edellytykseksi ja prosessiorganisaation on katsottu olevan keino tämän toteuttamiseksi. Metsäkeskuksessa prosessimaisen organisaation edelleen kehityksen tarve on tunnistettu ja organisaatiouudistusta on hahmoteltu. Uuden organisaation on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Toimenpiteenä ehdotamme uuden organisaation julkistamisen myötä muutosjohtamisen korostamista toimintojen ohjauksessa ja johtamisessa. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen strateginen ohjaus on selkeää ja johtokunnalla on yhtenäinen näkemys Metsäkeskuksen kehittämisestä. Arvioinnin johtopäätöksenä ja toimenpidesuosituksena olemme ehdottaneet, että johtokunnan ja ministeriön välistä dialogia vahvistetaan. Johtokunnan toivotaan pystyvän osallistumaan Metsäkeskuksen toiminnan ohjaukseen sille laissa määrätyssä laajuudessa. Lisäksi toteamme, että toiminnan ohjaukseen vaikuttavat seurantatiedot (taloudelliset ja

5 toiminnalliset) ovat olleet sisällöllisesti puutteellisia. Toiminnan tehokas ohjaaminen edellyttää raportoinnin tarkistamista yhdessä johtokunnan kanssa. Yhtiöitettävät organisaatiot: Otso ja Tapio Selvityksemme mukaan lainsäädännössä Otson ja Tapion toiminnoille asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita: tehokkuuden ja liiketoiminnallisuuden edistäminen. Otson kohdalla korostaisimme lisäksi organisatorisen työnjaon selkiyttämistä. Johtopäätöksenä toteamme, että Otso Metsäpalveluiden suurin haaste on elinkelpoisen yhtiön perustaminen. Otson palveluiden kysyntä on vielä oleellisesti riippuvainen Kemera-tuista ja Otson uusien palveluiden markkinat ovat erittäin kilpailtuja. Otso Metsäpalveluilla on edellytyksiä menestyä vapailla markkinoilla, jos se pystyy kehittämään sellaisen palvelukonseptin, jolla se kovassa kilpailutilanteessa ja muutosmyllerryksessä pystyy hankkimaan tarpeeksi jatkuvia asiakassuhteita itselleen. Arviointimme mukaan yhteiskunnan varoin tehdylle Tapion tuottamalle asiantuntijapalvelulle on ollut kysyntää, mutta näyttöä liiketoimintalähtöisistä uusista tuotteista ei tällä hetkellä ole tai se on vähäistä ja huonosti kannattavaa. Tapiolle kaavailtu rooli biotalouden asiantuntijana on perusteltua, mutta viranomaiskentässä ei vielä tällä hetkellä tunneta aihetta tarpeeksi hyvin, jotta sen ympärille liiketoimintaa pystytään muodostamaan. Biotalouden tutkimustyön jatkuessa ja markkinoiden panostaessa biotalouteen tilanne tulee varmuudella muuttumaan. Otson elinkelpoisuuden varmistamiseksi olemme ehdottaneet alla listattuja toimenpiteitä: Kannattavuuden parantaminen Muutosjohtamisen korostaminen Asiakkuuden hallintaan panostaminen Uuden yhtiön haliituksen valinta ennen yhtiöittämistä Tapion elinkelpoisuuden varmistamiseksi olemme ehdottaneet alla listattuja toimenpiteitä: Yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma Uusien asiakkuuksien löytäminen Palveluiden tuotteistaminen Osaamisen varmistaminen

6 1.2. Sammanfattning Skogscentralens organisationsreform har haft positiva verkningar inom den finska skogsbranschen. Genomförandet av reformen har krävt betydande strategiska förändringar av alla organisationer som berörts av reformen. Ett kundinriktat tillvägagångssätt har ställts som främsta utvecklingsmål inom alla organisationer. På grund av utredningen har vi kunnat konstatera att den utvecklingsriktning som eftersträvats med reformen av Skogscentralen har varit korrekt och att de krav som lagstiftningen ställer på organisationens verksamhet uppfylls. Det finns dock en del utvecklingsbehov gällande förverkligandet av vissa uppgifter och verksamheter. Vi vill särskilt lyfta fram vikten av att förtydliga den organisatoriska arbetsfördelningen och effektivisera verksamheterna samt att satsa på förändringsledning. Dessutom kan vi för Otsos och Tapios del konstatera att en livsduglig verksamhet förutsätter konkurrenskraft och tjänster som intresserar marknaden. Skogscentralen Skogscentralen har i och med reformen organiserats i fyra processer: skogsdatatjänst, kundtjänst, främjande av skogssektorn samt finansierings- och granskningtjänster. Enligt vår utvärdering har särskilt finansierings- och granskningstjänsternas roll vuxit i samband med reformen, särskilt eftersom Skogscentralen har redan tidigare varit känd för dessa tjänster samt för att dessa tjänster för tillfället innefattar den tydligaste funktionen bland Skogscentralens tjänster, nämligen lagövervakningen. Vid reformen angavs som en av Skogscentralens lagstadgade uppgifter insamling av data på skogstillgångar om privata skogar, vilket görs med hjälp av laserskanning. För att underlätta insamligen av data på skogstillgångar från privata skogsägare skapades den elektroniska portalen MinSkog.fi, där privata skogsägare mot en avgift kan få tillgång till data på skogstillgångar om sin egen skog. Enligt utredningen har åtgärder som har att göra med spridningen av data på skogstillgångar för tillfället en betydande roll i Skogscentralens verksamhet och ledning. Erbjudandet av data på skogstillgångar har visat sig utmanande delvis p.g.a. datatekniska problem med MinSkog.fi-portalen och delvis p.g.a. att portalens fördelar ännu är okända för skogsägarna. Därutöver är det enligt en tolkning av personuppgiftslagstiftningen förbjudet att sprida privata skogsägares data på skogstillgångar utan ifrågavarande skogsägares tillstånd. I utredningen framkom att den elektroniska tjänsten har goda möjligheter att utvecklas till en portal som samlar skogsbranschen och som bevisligen effektiviserar kundtjänsten. I jämförelsesyfte studerade vi Skatteförvaltningens och Lantmäteriverkets kundportaler, som fungerar som goda referenspunkter i utvecklingen av MinSkog.fi-portalen. Den elektroniska kundtjänsten kunde utvidgas t.ex. genom att erbjuda kunderna direktiv och råd om skogsskötsel och på så sätt sprida forskningsdata om analyser som gjorts på

7 basen av data på skogstillgångar. Vi tror att den elektroniska MinSkog.fi-portalen, då den används på ett effektivt sätt, kan bidra till den eftersträvade effektiviseringen av skogsbaserad affärsverksamhet. I och med organisationsreformen gjorde Skogscentralen upp en ny strategi för åren 2013-2015. Den nya strategins tyngdpunkt ligger på Skogscentralen finns till för kunderna och all verksamhet skall byggas med kundrelationer som grund. Enligt vår utredning har det kundinriktade tillvägagångssättet utvecklats systamatiskt särskilt inom kundtjänsten. Även inom finansierings- och granskningstjänsterna har tyngdpunkten närmat sig kunderna. Enligt utredningen ligger tyngdpunkten för de kundrelaterade tjänsterna för tillfället ännu på att aktivera de privata skogsägarna. Vi föreslår åtgärder för att öka samarbetet med andra aktörer och intressentgrupper, vilket enligt vår åsikt skulle bidra till att främja Skogscentralens ställning som en nationell, opartisk, samlande och befrämjande styrka inom skogsbranschen. Särskilt vad gäller gransknings- och finansieringstjänserna kräver implementeringen av ett kundnära tillvägagångssätt kraftigare styrning av förändringen. Tillägget av finansierings- och granskningstjänsterna i MinSkog.fi-portalen bidrar märkbart till att förbättra verskamhetens kundnärhet. Ursprungligen bestod Skogscentralen av 13 regionala skogscentraler. I och med organisationsreformen sammanslogs de 13 skogscentralerna till en riksomfattande Skogscentral. Sedan reformen har Skogscentralen strävat till att enhetliga tillvägagångssätten genom att utveckla en tydligare process för verksamhetsledningen, men den nuvarande strukturen har inte gjort det möjligt att leda verksamheten på ett enhetligt sätt. Verksamhetsstyrningen är hierarkisk och de regionala enheterna har ett resultatansvar för sin egen verksamhet. Som följd av detta har processorganisationen, som leds genom centralförvaltningen, inte fungerat enhetligt. Det kan även konstateras att de regionala enheterna inte har kunnat avstå från de tidigare tillvägagångssätten. Även i NTM-centralens organisation har mer flexibel resursanvändning och en ökning av verksamhetens enhetlighet konstaterats vara nödvändiga förutsättningar för verksamheten och en prosessbetonad organisationsmodell har setts som en metod för att förverkliga detta. Vid Skogscentralen behovet av att ytterligare utveckla den processbetonade organisationen har identifierats och en organisationsreform har börjat utformas. Den nya organisationen skall träda ikraft i början av nästa år. I samband med offentliggörandet av den nya organisationsmodellen föreslår vi att förändringsledningen betonas i styrandet och ledandet av verksamhetna. Enligt utredningen är Skogscentralens strategiska ledning tydlig och direktionen har en enhetlig syn på Skogscentralens utveckling. På basen av utredningen har vi som slutsats och rekommendation som åtgärd föreslagit att dialogen mellan direktionen och ministeriet skall stärkas. Tanken är att direktionen skall kunna delta i ledandet av Skogscentralens verksamhet i den mån som lagen förutsätter. Dessutom har vi konstaterat att de (ekonomiska och operativa) uppföljningsdata som funnits till hands

8 och som inverkar på verksamhetens ledning har varit bristfälliga. För att verksamheten skall kunna ledas på ett effektivt sätt förutsätts att rapporteringsmodellen kontrolleras tillsammans med direktionen. Organisationer som bolagiseras: Otso och Tapio Enligt vår utredning uppfylls de villkor som ställts på Otsos och Tapios verksamhet i lagstiftningen. Inom verkställandet av de olika uppgifterna och verksamheterna uppkommer dock utvecklingsbehov gällande effektiviteten och främjandet av affärsverksamhet. För Otsos del vill vi även lyfta fram förtydligandet av den organisatioriska arbetsfördelningen. Som slutsats konstaterar vi att den största utmaningen för Otso Skogstjänster är att grunda ett livsdugligt bolag. Efterfrågan av Otsos tjänster är ännu till en väsentlig del beroende av Kemera-stöd och konkurrensen på marknaden för Otsos nya tjänster är mycket hård. Otso Skogstjänster har förutsättningar att framgångsrikt verka på den fria marknaden, förutsatt att ett bolaget kan utveckla ett sådant tjänstekoncept, med hjälp av vilket det kan skaffa tillräckligt med kontinuerliga kundrelationer i en tuff konkurrenssituation och i ett läge som hela tiden ändrar på sig. Enligt evalueringen har efterfrågan på Tapios experttjänster, som producerats med samhällets medel, varit hög, men några bevis på nya produkter som tjänar affärsverksamheten finns för tillfället inte eller så är affärsmässiga tecken obefintliga och icke-lönsamma. Tapios roll som expert inom bioekonomin är väl grundad, men området är ännu inte tillräckligt känt hos myndigheterna för att affärsverksamheten skall kunna byggas omkring det. Bioekonomins situation kommer dock säkerligen att förändras i takt med att forskningsarbetet inom bioekonomi fortsätter och marknaden i allt högre grad investerar i bioekonomi. För att säkra Otsos livsduglighet har vi rekommenderat följande åtgärder: Förbättring av lönsamheten Betoning av förändringsledning Satsning på kundadministration Val av det nya bolagets styrelse före bolagiseringen För att säkra Tapios livsduglighet har vi rekommenderat följande åtgärder: En detaljerad affärsverksamhetsplan Skapandet av nya kundrelationer Produktifiering av tjänster Försäkrandet av tillräckligt kunnande

9 2. Arvioinnin taustaa 2.1. Toimeksiannon tavoite ja menetelmät Toimeksiannon tavoitteena on ollut arvioida metsäkeskusuudistusta ja sen etenemistä. Arvioinnin kohteina ovat metsäkeskuslain alaiset maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ohjauksessa olevat metsätalouden edistämisorganisaatiot, Suomen Metsäkeskus (julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö Otso Metsäpalvelut) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Työn lopputuloksena on esitetty arviot: miten metsäkeskusuudistuksessa on onnistuttu tähän mennessä ja millaisia kehitystoimenpiteitä organisaatioissa tulisi toteuttaa, jotta uudistuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Työn toteutus ja menetelmät Arviointityön tiedonkeruussa on hyödynnetty: ministeriön ja organisaatioiden toimittamaa materiaalia asiantuntijahaastatteluja (haastatellut henkilöt on lueteltu liitteessä 1) vertailutietoa muista valtionhallinnon organisaatioista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita Arvioinnissa on käytetty kolmiportaista arviointiasteikkoa: Vihreä värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen toteutuneen tarkoituksenmukaisesti. Arviointi ei sisällä merkittäviä tai kriittisiä kehitysehdotuksia. Keltainen värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen kehittämistarpeen. Punainen värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen edellyttävän olennaista ja/tai välitöntä kehittämistä. 2.1. Arvioinnin viitekehys Olemme jakaneet hankkeen tarjouspyynnön vaatimusten mukaisiin osa-alueisiin. Metsäkeskuksen toiminnan arvioinnissa olemme tarkastelleet seuraavia osa-alueita: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsään.fi -asiointipalvelun käyttö ja hyödyt asiakkaille Sidosryhmä ja toimijayhteistyö

10 Toiminnan asiakaslähtöisyys Strategia Valtakunnallinen asiakkuusohjelma Asiakasohjelman toteutuminen Toiminnan valtakunnallinen yhtenäisyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen Valtakunnallinen yhtenäisyys Alueiden välinen yhteistyö Alueiden rooli Tulosohjauksen onnistuminen Ohjaus Johtokunnan rooli Mittarit Seuranta Otso Metsäpalveluiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion arvioinnin lähtökohtana on käytetty nykyisen toiminnan vahvuuksia ja haasteita peilaten niitä kilpailluilla markkinoilla toimimisen edellytyksiin. Benchmarking kohteiksi valikoituivat ELY-keskukset, verohallinto, maanmittauslaitos ja valtionhallinnon yhtiöittämät organisaatiot yleisesti tarkasteltuna. 2.2. Metsätalouden edistämisorganisaatiot Alla on kuvattu metsätalouden edistämisorganisaatioiden kokonaisuutta: rakennetta ja suunniteltua muutosta vuodesta 2015 alkaen. Kuva 1. Metsätalouden edistämisorganisaatiot

11 Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö on maa- ja metsätalousministeriön alainen organisaatio, jonka toiminnasta on säädetty vuonna 2011 uudistetussa laissa Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011). Organisaatio ja tehtävät Metsäkeskus on valtakunnallinen organisaatio, joka koostuu keskusyksiköstä ja 13:sta alueellisesta yksiköstä. Keskusyksikkö sijaitsee Lahdessa. Metsäkeskuksessa työskentelee n. 650 henkilöä, joista n. 560 eli 85 % työskentelee alueyksiköissä. Julkisen palvelun yksikkö toteuttaa välillisen valtionhallinnon organisaationa hallitusohjelmassa metsätoimialalle määriteltyjä linjauksia ministeriön ohjauksessa. Välillisen valtionhallinnon organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka toimii ministeriön ohjauksessa ja hoitaa julkisia tehtäviä sekä käyttää julkista valtaa. Metsäkeskuksen keskeisin tehtävä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen ja metsälainsäädännön toteutumisen valvonta. Metsäkeskuslaki määrittelee tehtävät erikseen keskusyksikölle ja alueyksiköille. Metsäkeskus on organisoitu prosessimaisesti neljään metsäpalveluprosessiin, jotka ovat metsäalan edistämispalvelut, rahoitus- ja tarkastuspalvelut, metsätietopalvelut ja asiakkuuspalvelut. Prosesseista vastaavat prosessipäälliköt, joiden esimiehenä on metsäjohtaja. Metsäkeskuslaissa Metsäkeskuksen toiminta on kuitenkin säädetty alueorganisaatiomuotoon toiminnan jakaantuessa keskusyksikköön ja 13 alueyksikköön. Toiminnan ohjaus Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain tehtävä tulossopimus ja Metsäkeskuksen strategia 2013-2015. Ministeriön alaisena organisaationa Metsäkeskuksen strategiset tavoitteet perustuvat ministeriön toimialan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin, Kansalliseen metsäohjelmaan 2015 ja siihen liittyvään Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sekä alueellisten metsäohjelmien toteutumisen edistämiseen. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaavat metsäpoliittiset strategiset tavoitteet/päämäärät: Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee Metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan Tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit asetetaan ministeriön kanssa vuosittain tehtävässä tulossopimuksessa. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo: lailla säädetty ja ministeriön nimittämä yhdeksänjäseninen johtokunta. Jäsenet edustavat Metsäkeskukselle keskeistä asiantuntemusta. Lisäksi johtokuntaan kuuluu myös henkilöstön edustaja

12 jokaisella alueella toimiva seitsemänjäseninen ministeriön nimittämä alueneuvottelukunta. Alueneuvottelukunnissa on maakunnan liiton ja ELY-keskusten edustaja Johtokunnan ja alueneuvottelukuntien tehtävät on määritelty metsäkeskuslaissa. Metsäkeskuksen operatiivisesta johtamisesta vastaa Metsäkeskuksen johtaja. Metsäkeskuksen johtoryhmä koostuu neljästä henkilöstä, jotka ovat Metsäkeskuksen johtaja, metsäjohtaja, hallintojohtaja ja viestintäpäällikkö (sihteeri). Talous Metsäkeskuksen toiminta rahoitetaan vuosittain valtion talousarvioon sisältyvällä määrärahalla. Valtionavun määrä vuonna 2012 oli 49,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 45,5 miljoonaa euroa. Valtionavun määrä on pienentynyt viimeisen kahden vuoden aikana 5,4 miljoonaa euroa. Vuosi 2012 2013 2014 Valtionapu ( 000) 49 352 45 458 43 958 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna (%) -7,9 % -3,3 % Otso Metsäpalvelut Otso Metsäpalvelut on Suomen Metsäkeskuksesta vuonna 2012 eriytetty liiketoimintayksikkö, joka on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Organisaatio ja tehtävät Vuonna 2012 Otso Metsäpalveluihin kohdistettiin ennen uudistusta toimineen Metsäkeskuksen liiketoimintaperusteiset työt. Uudistusta edeltävän Metsäkeskuksen toimintakentästä Otsoon siirtyivät päätoimintoina metsänparannustyöt, kuten kunnostusojituksen ja tienrakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä tilakohtainen metsäsuunnittelu. Erityisesti ojitus- ja tienrakennus olivat 13 metsäkeskuksen ns. perinteisiä työlajeja, joissa Otsolla on tällä hetkellä suurimmat markkinaosuudet. Toiminta organisoitiin kuuteen alueeseen: Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu ja Lappi. Toiminnan ohjaus Otso Metsäpalvelut toimii välillisen valtionhallinnon organisaationa ilman omistajaa nykyisen metsäkeskuslain kumoamiseen saakka. Toiminta organisoitiin uudistuksessa liiketoimintalähtöisesti. Ministeriö ei asettanut Otsolle tulostavoitteita. Otsolla on sama johtokunta kuin metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköllä. Ennen metsäkeskusuudistuksen toteutumista vuonna 2010 liiketoimintayksikölle nimitettiin johtaja, jonka vetovastuulla alettiin valmistella liiketoimintayksikön eriyttämistä. Uudistuksessa Otsolle luotiin organisaatiorakenne, joka sisälsi kuusi aluetta. Alueille nimettiin aluepäälliköt marraskuussa 2011.

13 Uusia henkilöitä ei uudistuksessa rekrytoitu, mutta uudistuksen jälkeen on palkattu n. 20 henkilöä liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Otso Metsäpalveluissa työskentelee tällä hetkellä n. 300 metsäalan ammattilaista. Talous Otson toiminnan volyymi vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan oli 36,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2013 tilinpäätöksessä 39,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta suurin osa muodostui kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tuottojen (Kemera-tuet) aiheuttamista, erityisesti suometsänhoito- ja tienrakennushankkeista (2012: 82 % ja 2013: 78 %) (Metsäpalvelut tasekirja 31.12.2012 ja Tasekirja 31.12.2013 vahvistamaton). Toiminnan tulos vuonna 2012 oli 5 miljoonaa euroa tappiollinen. Suurimmat syyt kannattamattomaan toimintaan olivat uudistusta edeltävän Metsäkeskuksen aikaisten projektien jatkaminen uudessa liiketoimintalähtöisessä toimintamallissa ja yhtiömäiseen toimintamalliin ja uudenlaiseen ansaintapolitiikkaan sopeutuminen (Metsäpalvelut, tasekirja 31.12.2012). Muutoksessa tehtiin metsäkeskuslain mukainen taloudellinen eriyttäminen, minkä seurauksena ministeriön päätöksellä Metsäkeskusten tase jaettiin julkisen palvelun yksikölle ja Otsolle. Otson omistukseen siirtyi taimiyhtiö Fin Forelia Oy:n osakeomistus, josta aiheutui yhtiön osakkeiden arvonalennuksesta johtuen 3,2 miljoonan euron tappiokirjaus vuoden 2012 tuloslaskelmaan (Metsäpalvelut, tasekirja 31.12.2012). Vuonna 2013 tulos oli 2,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihto kasvoi 2,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 toimintaa rasittivat pääosin edellisen vuoden tavoin kannattamattomat suometsän ojitus- ja metsäteiden perusparannushankkeet. Otso on myös vuoden 2013 aikana panostanut mittaviin tietojärjestelmäuudistuksiin. Toiminnan kehittämisen kulut olivat 2,8 miljoonaa euroa (Otso Metsäpalvelut Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013, vahvistamaton). Otso Metsäpalvelut on uudistuksen jälkeen muokannut organisaatiota vapaasti markkinoilla toimivaksi metsäpalveluyritykseksi, joka pyrkii kannattavaan liiketoimintaan. Tavoitteena on positiivinen tulos vuonna 2014. Tuloksen muodostumiskykyyn on pyritty vaikuttamaan asettamalla toimintakohtaisia taloudellisia tavoitteita. Myyntityölle on asetettu henkilötasoisia euromääräisiä myynninparannustavoitteita (+ 10 TEUR/hlö) ja keskimääräinen valtakunnallinen myyntitavoite, jonka tulee olla 85 TEUR/hlö vuonna 2014. Myynnin lisäyksen edellytetään tapahtuvan ilman kulujen kasvua (Johtoryhmän budjettiraamit, 2014). Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio yhtiöitetään vuoden 2015 alussa ja siitä muodostetaan valtioneuvoston kanslian alaisuuteen uusi metsäalan kehitysyhtiöiden kokonaisuus.

14 Organisaatio ja tehtävät Metsäkeskusuudistuksessa vanha Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta jäi edelleen voimaan Tapion osalta. Uudessa metsäkeskuslaissa säädettiin siirtymäsäännökset, jotka ovat voimassa Tapion yhtiöittämiseen saakka. Tapiosta on määrä muodostaa n. 50 asiantuntijan konsulttiyhtiö. Tapio toimi ennen uudistusta metsäkeskusten yhteistä toimintaa ja kehittämistä koordinoivana organisaationa ja kehittämishankkeiden toteuttajana. Lakiuudistuksessa Tapion linkki metsäkeskuksiin katkaistiin. Uudistuksen jälkeen Tapion tehtävänä on ollut edustaa biotalouden osaamista ja edistää metsien kestävää kehitystä. Tapiolle ei uudistuksessa määritelty enää lakisääteisiä tehtäviä. Nyt vuoden 2015 alussa muodostettava yhtiö tulee toimimaan valtion in-house organisaationa valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Tapion asiakkaiksi on kaavailtu valtionhallinnon organisaatioita ja muita metsäalalla toimivia viranomaisia ja sidosryhmiä. Toiminnan ohjaus Tapio kuuluu maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaukseen. Tapiolla on oma ministeriön nimittämä seitsemänjäseninen johtokunta. Ministeriön asettamat Tapion tulostavoitteet on johdettu samoista kansallisista metsäpolitiikan strategisista tavoitteista/päämääristä, jotka ohjaavat Metsäkeskuksen toimintaa (ks. strategiset tavoitteet s. 9). Tapion tulostavoitteissa korostuu biotalouden asiantuntemuksen vahvistaminen. Lisäksi Tapiolle on tulossopimuksessa määritelty muita tilikauden aikana ministeriölle tuotettavia palveluita, kuten osallistuminen metsäalan verkostojen työryhmiin ja avustaminen biotalousstrategian ja muiden EU- ja kansainvälisten metsäasioiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Talous Tapion toiminnan tuotot on jaettu valtionaputoimintaan ja liiketoimintaan. Vuonna 2012 valtionapu- ja liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 6,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 6,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2013 2012 Valtionaputoiminta ( 000) 2 684 2 761 Liiketoiminta ( 000) 3 533 3 282 Yhteensä 6 217 6 043 Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Vuonna 2013 Tapio on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä 1,5 miljoonaa euroa valtionapua ministeriölle tuotettaviin palveluihin. Suurin osa eli lähes miljoona euroa on

15 kohdistunut metsänhoitosuositusten ja lainsäädännön sekä metsäpolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanon tukeen liittyviin tehtäviin. Vuonna 2013 Tapion liiketoiminnan tuotot (3,5 miljoonaa euroa) ovat suurimmaksi osaksi muodostuneet siementen myyntituotoista arvoltaan 2,7 miljoonaa euroa (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013).

16 2.3. Metsäkeskusuudistuksen tavoitteet Metsäkeskusuudistuksen tuloksena Suomeen syntyi selkeä valtakunnallinen valtion rahoittama metsätalouden puolueeton edistäjä sekä metsänomistajia ja metsäalan toimijoita vapaasti markkinoilla palveleva organisaatio. Lisäksi muodostettiin vuonna 2015 alussa yhtiöitettävä kehitysorganisaatio, jonka päällimmäisenä tehtävänä on tuottaa kestävän kehityksen, erityisesti biotalouden osaamista valtion organisaatioille ja markkinoilla toimiville organisaatioille ja sidosryhmille. Uudistuksen tavoitteena on ollut organisoida metsäkeskuksen selkeästi liiketoimintalähtöiset palvelut yhtiöitettäväksi kokonaisuudeksi sekä jäsentää metsäalan edistämistehtävään kohdistettu kokonaisuus yhtenäiseksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävät Metsäalan uudistaja ja kehittäjä Uuden valtakunnallisen Metsäkeskuksen toiminnan keskiössä on asiakas eli metsänomistajat sekä metsäomistajille palveluja tarjoavat toimijat, metsäalan yritykset ja sidosryhmät. Suomen metsäalan tulevaisuus rakennetaan asiakkaiden tarpeisiin perustuen. Metsäkeskuksen strategian 2013-2015 tavoitteena on, että Metsäkeskus olisi suunnannäyttäjä ja kokoava toimija, joka pyrkii ylläpitämään metsäsektorin tuotannon kilpailukykyä ja auttaa toimijoita menestymään. Metsäkeskus pyrkii toiminnallaan suuntaamaan metsäalaa uudelle kasvu-uralle edistäen metsävarojen kestävää hyödyntämistä ja metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskus toimeenpanee strategian linjaamaa rooliaan metsäalan uudistajana ja kehittäjänä alla luetelluilla tehtävillä:

17 kouluttamalla, neuvomalla ja ohjaamalla luonnonhoidossa, metsälain noudattamisessa ja rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä myöntämällä rahoitustukia ja tarkastamalla metsälain noudattamista keräämällä metsävaratietoa ja jakamalla sitä metsänomistajille ja toimijoille toteuttamalla aluekehityshankkeita toteuttamalla ja seuraamalla alueellisia metsäohjelmia Asiakaslähtöisyys on avainasemassa kaikissa Metsäkeskuksen tehtävissä. Tehtävissä korostuu metsäalaan liittyvän tiedon kerääminen, kokoaminen ja välittäminen asiakkaille. Metsäohjelmien toteuttaminen ja hanketoiminta Metsäkeskuksen alueyksiköt laativat lakisääteisen alueellisen metsäohjelman, jossa linjataan alueyksiköiden metsäalan edistämistehtävään kohdistuvat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Metsäohjelmissa linjataan tavoitteet alueen metsien hoidolle, käytölle, suojelulle ja monikäytölle. Lisäksi myös metsäohjelmissa määritellään toimenpiteitä metsäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Jokainen alueyksikkö on laatinut oman alueensa metsäohjelman vuosiksi 2012-2015. Metsäohjelmien tavoitteita toteutetaan esim. kouluttamalla ja neuvomalla asiakkaita sekä osallistumalla yhteishankkeisiin, joiden avulla mm. levitetään metsäalan tietoutta sidosryhmille. Metsäkeskus on myös mukana EU-ohjelmien suunnittelussa. Metsätietopalvelut Metsäkeskuksen julkisen yksikön tehtäväksi metsäkeskusuudistuksessa allokoitiin lakisääteinen yksityismetsien metsävaratiedon keruu, jota tehdään laserkeilauksella. Metsävaratiedon avulla selvitetään, missä vaiheessa puusto on ja millainen maaperä metsässä on. Metsävaratietoa voidaan hyödyntää mm. metsäsuunnitelmien tekemisessä. Yksityismetsien metsävaratietoa jaetaan sähköisen Metsään.fi asiointipalvelun kautta metsänomistajille ja toimijoille. Asiointipalvelun avulla metsänomistajat pääsevät näkemään oman metsänsä laserkeilattuja metsävaratietoja, ja toimijat pääsevät näkemään yksityismetsien metsävaratietoa ja yksittäisten metsänomistajien tietoa metsänomistajien suostumuksella. Metsävaratiedon julkisuutta säätelee metsätietolaki, jossa yksityistä metsänomistajaa koskeva metsätieto rinnastetaan henkilötietoon eikä tietoa saa luovuttaa ulkopuolisille ilman metsänomistajan suostumusta. Metsänomistaja voi antaa asiointipalvelussa oleville toimijoille oikeudet nähdä oman metsänsä tiedot. Metsänomistaja ja toimija saa n. 60 euron vuosimaksusta käyttöoikeudet metsään.fi asiointipalveluun. Metsään.fi -asiointipalvelun on uskottu olevan tulevaisuuden tietopankki, jolla on edellytyksiä myös osaltaan edistää metsäelinkeinoa Metsäkeskuksen strategian mukaisesti mm. yhdistämällä metsänomistajat ja toimijat sekä toimimalla metsävaratiedoista kerätyn analyysiaineiston viestintäkanavana. Tietopankin avulla

18 metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäpalveluyritykset voivat hyödyntää metsävaratietoa markkinoiden ja kehittäen palveluitaan yksityismetsänomistajille. Palvelun kautta esimerkiksi Otso Metsäpalvelut ja metsänhoitoyhdistykset voivat saada metsänomistajan suostumuksella palvelumaksua vastaan metsävaratiedon metsäsuunnitelmien pohjaksi. Puunostajille tämän nähdään olevan keskeinen palveluportaali puukaupalle. Metsävaratiedolla pystytään kartoittamaan myös palvelulle otollisia alueita, kuten millaisilla alueilla esim. metsäpalveluyrityksille olisi kysyntää. Lainvalvonta Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden rooli on asiakaskentässä uudistuksen myötä korostunut erityisesti sen vuoksi, että siitä Metsäkeskus on aiemminkin tunnettu ja sillä on tällä hetkellä Metsäkeskuksen prosesseista selkein toiminnallinen funkio, lainvalvonta. Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden painopiste tulee siirtymään enemmän toimijoiden omavalvonnan kehittämiseen ja toimijoiden lainsäädännöllisen vastuun korostamiseen sekä metsänomistajien neuvontaan valvonnan ja tarkastusten yhteydessä. Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden prosessissa myös sähköisellä järjestelmäkehityksellä on merkittävä rooli. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että toimijat pystyisivät suoraan hakemaan tietojaan Metsäkeskuksen tietokannasta. Järjestelmäkehityksen suomana mahdollisuutena myös tarkastustieto olisi mahdollista linkittää Metsään.fi -asiointipalveluun. Lisäksi tavoitteena on, että lainvalvontatehtävässä saatuja tuloksia käytettäisiin metsäelinkeinon edistämisen tukena asiakaspalvelussa.

19 3. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi 3.1. Metsäkeskuksen arviointi Kuva 2. Arvioinnin yhteenveto Metsäkeskuslain toimeenpanossa onnistuminen Laki Suomen metsäkeskuksesta (6.5.2011/418) antaa säädöskehyksen Metsäkeskuksen toiminnalle. Laissa Metsäkeskuksen tehtäviksi on määrätty metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Lisäksi Metsäkeskuksen toiminnasta annetussa asetuksessa (27.10.2011/1102) on tarkennettu Metsäkeskuksen tehtäviä. Asetuksen mukaan julkisen palvelun yksikön menettelyt eri toiminnoissa tulee järjestää yhtenevällä tavalla yhdenmukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Keskusyksikkö kehittää ja valvoo prosesseittain kunkin kokonaisuuden valtakunnallista toimintaa. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ja sen alueyksiköt toteuttavat näille laissa ja asetuksessa asetettuja tehtäviä, mutta prosessien yhteneväisyyden ja alueellisen toiminnan sopeuttaminen lainsäädännön mukaiseen valtakunnalliseen toimintatapaan on kuitenkin vielä kesken. Asia on tiedostettu myös maa- ja metsätalousministeriössä ja valmisteilla on yksikön toimintaan paremmin soveltuva uusi organisaatiorakenne. Metsäkeskus on metsäkeskuslaissa asetettu maa- ja metsätalousministeriön strategisen ohjauksen ja tulosohjauksen alaiseksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminnalle asetetuista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista neuvotellaan

20 Metsäkeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain laissa esitetyllä tavalla. Tavoitteet, mittarit ja rahoitus kirjataan vuosittain tulossopimukseen. Selvityksemme mukaan tulosohjauksen voidaan katsoa toteutuneen lain määrittelemissä puitteissa, mutta tulosohjauksen tehostaminen on suositeltavaa. Tulosohjaukseen liittyviä kehityskohteita esitellään jäljempänä. Johtokunta on nimitetty metsäkeskuslain asettamien kriteerien mukaisesti ottaen huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus, henkilöstön edustus sekä metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan toimintaedellytykset kilpailluilla markkinoilla. Alueyksiköistä vähintään yksi on lain mukaan pääasiallisesti ruotsin- ja kaksikielisiä alueita varten, jossa kielilain mukainen pääasiallinen työkieli on ruotsi. Lisäksi johtokunnan jäsenistä yksi jäsen edustaa pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita. Käytännössä ruotsinkielisiä asiakkaita palvelemaan on osoitettu Rannikon metsäkeskus ja siellä pääasiallisena työkielenä on ruotsin kieli kielilain mukaisesti. Nykyiseen johtokuntaan on nimitetty yksi jäsen edustamaan ruotsinkielisiä alueita. Selvityksemme mukaan johtokuntatyöskentely vastaa metsäkeskuslaissa ja asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Johtokunnan kokoukset on pidetty erikseen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön osalta, henkilöstöllä on kummastakin yksiköstä omat edustajansa johtokunnassa ja yksiköiden johtajat saavat olla läsnä vain oman yksikkönsä kokouksessa. Ongelmaksi on ajoittain muodostunut erityisesti Metsäkeskuksen yhteisten, kumpaakin yksikköä koskevien asioiden käsittely johtokunnassa. Otson yhtiöittämisen myötä johtokuntatyöskentelyyn liittyvä problematiikka kuitenkin poistuu. Selvityksemme mukaan Otso on huolehtinut viestinnästään ja markkinoinnistaan itsenäisesti vaarantamatta julkisen palvelun yksikön riippumattomuutta ja puolueettomuutta, eikä julkisen palvelun yksikkö ole tietojemme mukaan edesauttanut Otson toimintaa. Johtopäätöksenä toteamme, että lainsäädännössä Metsäkeskuksen toiminnalle asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita: tehokkuuden edistäminen ja organisatorisen työnjaon selkiinnyttäminen. Näitä kehityskohteita olemme havainnoineet jäljempänä selvityksessämme. Arvio:

21 Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsäkeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkein mittari on elinvoimainen metsäsektori. Elinvoimaisen metsäsektorin kehittämiseksi Metsäkeskuksessa toteutetaan alueellisia metsäohjelmia, osallistutaan EU-hankkeisiin, aktivoidaan yksityisiä metsänomistajia ja jaetaan kerättyä metsävaratietoa metsänomistajille sähköisen asiointipalvelun kautta. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toiminnassa ja sen ohjauksessa korostui ylitse muiden strategisista tavoitteista/päämääristä metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistaminen ja tuotannon arvon kasvaminen. Tähän tavoitteeseen liittyen tulosohjauksessa on asetettu toimenpiteeksi, että metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavat metsätietopalvelut. Toimenpide on selvityksemme mukaan osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa osittain siksi, että metsävaratiedon sähköiseen jakelukanavaan Metsään.fi asiointipalveluun on kohdistunut tietoteknisiä haasteita ja osittain siksi, että asiointipalvelun tuottamat hyödyt ovat metsänomistajille vielä epäselviä. Vuoden 2013 tulossopimuksessa Metsäkeskuksen tulostavoitteisiin asetettiin, että Metsään.fi -asiointipalvelulla on 40 000 metsänomistajakäyttäjää, kun toteutunut käyttäjämäärä arviointihetkellä oli n. 5 000 käyttäjää. Arvioinnissa havaitsimme, että Metsään.fi -asiointipalvelun avulla Metsäkeskukselle on luotu edellytykset edistää elinvoimaista metsäsektoria Suomessa. Selvityksessämme nousi esiin, että asiointipalvelun ympärille voidaan kehittää mm. alla lueteltua toimintaa, joka edistää elinvoimaisen metsäsektorin kehittymistä: metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden yhdistäjä metsätalouden tietopankki, jonka avulla viestitään metsävaratiedon ja tarkastustiedon analysoinnin tuottamia näkökulmia asiakkaille asiakasneuvonnan väline ja kanava Koska sähköiset asiointipalvelut ovat yleistyneet myös metsäalalla ja niiden avulla todistetusti asiakaspalvelu tehostuu, kohdistamme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointimme asiakkaille tuotettavaan metsätietopalveluun. Metsään.fi asiointipalvelu vaikuttavuuden välineenä Vaikuttavuuden toteuttamisen välineenä on valtakunnallinen Metsään.fi -asiointipalvelu. Asiointipalvelun nähdään hyvin toimiessaan tehostavan ja kehittävän metsäalaa sekä synnyttävän liiketoimintamahdollisuuksia metsäalan toimijoille. Asiointipalvelulla tavoitellaan samanlaista yhteiskunnallista palvelua metsänomistajille vero.fi palvelun tapaan. Käytännössä asiointipalvelua on kehitetty vaiheittain ja vasta marraskuusta 2013 lähtien myös toimijat ovat pystyneet liittymään palveluun.

22 Selvityksemme mukaan tällä hetkellä Metsään.fi asiointipalvelu ei hyödytä kaikkia metsänomistajia. Metsäkeskuksessa pyritäänkin nyt alkuvaiheessa aktiivisemmin kontaktoimaan uusia metsänomistajia ja sellaisia omistajia, jotka eivät aktiivisesti metsiään hoida. Tällä hetkellä Metsään.fi -asiointipalvelun nähdään hyödyttävän eniten uusia metsänomistajia ja niitä pienempien metsien omistajia, joiden metsäsuunnitelmat tulee päivittää lähitulevaisuudessa, koska Metsään.fi -asiointipalvelun kautta saatavaa metsävaratietoa käytetään mm. metsäsuunnitelmien pohjana. Uusien metsänomistajien aktivoinnilla pyritään laajentamaan palvelun käyttöä. Metsänomistajien joukosta löytyy myös lukuisia omistajia, jotka hyödyntävät paperisia metsäsuunnitelmia eikä sähköistä asiointimuotoa ole vielä hyödynnetty. Selvityksemme mukaan metsäalalla tällä hetkellä aktiivisesti toimivat yksityismetsien ja yhteismetsien omistajat ovat tiiviisti verkostoituneet oman alueensa metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyritysten ja/tai metsäyhtiöiden kanssa. Heidän palvelutarpeensa pystytään tällä hetkellä täyttämään markkinavoimin eikä Metsään.fi -asiointipalvelua osata sen vuoksi hyödyntää. Metsänomistajien keskuudessa ei ole vielä täysin sisäistetty Metsään.fi asiointipalvelun hyödynnettävyyttä ja esimerkiksi sitä, että metsävaratietoa voidaan hyödyntää muussakin yhteydessä kuin metsäsuunnitelmien pohjana. Sähköiset palvelumuodot yleistyvät metsäalan toimijoiden keskuudessa. Metsään.fi -asiointipalvelun nähdään olevan metsänomistajille ja metsäalalla toimiville tahoille yhteinen sähköinen metsävaratiedon tietopankki. Markkinat ovat kehittäneet aktiivisesti myös omia sähköisiä järjestelmiään, joista esimerkkinä on Metsatie.fi sivusto. Sivusto on yksityisen elinkeinonharjoittajan ylläpitämä asiakaspalveluportaali, joka auttaa metsänomistajia saamaan toimijoilta tarjouksia metsänhoitotöistä. Metsänhoitoyhdistyksillä on puukauppaan keskittynyt sähköinen asiointipalvelu puumarkkinat.fi, joka välittää puukauppakohteita. Metsäyhtiöillä on tarjolla monipuolisia asiakkuussopimuksiin perustuvia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua. Tästä syystä esimerkiksi henkilöt, jotka käyttävät aktiivisesti metsäyhtiöiden palveluita, eivät koe Metsään.fi -asiointipalvelun hyödyttävän heitä ollenkaan. Suurilla metsänomistajilla on omat sähköiset järjestelmät metsänhoidon tueksi. Metla tuottaa metsävarakarttoja (VMI valtakunnan metsien inventointi), joita pääsee maksutta katsomaan paikkatietoikkuna.fi sivustolla. Metsään.fi asiointipalvelu avaa metsänomistajalle mahdollisuuksia esim. kilpailuttaa oman metsänsä työt metsäpalvelutoimijoilla. Puunmyynti- ja metsätyökohteiden sekä metsätietojen markkinoinnissa tarvitaan ulkopuolista palvelua, johon järjestelmä soveltuu erinomaisesti. Palvelun avaaminen toimijoille marraskuussa 2013 on laajentanut toimintaa odotetusti, ja tämän seurauksena yksityiset metsänomistajat pystyvät avaamaan metsävaratietonsa toimijoiden nähtäväksi. Selvityksemme mukaan sidosryhmät, toimijat ja Metsäkeskus kokevat, että yksityistä metsänomistajaa koskevien metsävaratietojen tulkitseminen henkilötiedoksi hidastaa

23 toiminnan laajentumista asiointipalvelun ympärille. Toimijat eivät saa tietoja palvelusta ilman metsänomistajan suostumusta. Johtopäätöksenä toteamme, että Metsään.fi -asiointipalvelun hyödyt metsänomistajille ja toimijoille ovat vielä suureksi osaksi toteutumatta. Asiointipalvelu ei vielä palvele laajasti ja yhteenkokoavasti koko metsäalaa. Olemme alla olevassa kuvassa havainnoineet tilanteen, jossa palvelun yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi huipussaan. Metsään.fi -asiointipalvelun hyöty toteutuessaan avaa uusia mahdollisuuksia metsäalan toimijoille, esimerkiksi uusia yrityksiä ja liiketoimintakonsepteja syntyy metsäalalle. Kuva 3. Metsään.fi -asiointipalvelu yhdistää koko metsäalan Toimija- ja sidosryhmäyhteistyöhön panostaminen Selvityksemme mukaan asiakas- ja sidosryhmäkentässä ei Metsäkeskuksen perustehtävissä ole havaittu suurta muutosta entiseen. Osittain Otson eriyttäminen on aiheuttanut asiakaskunnassa epäselvyyttä ja paikoin jopa kritiikkiä siitä, ettei Metsäkeskuksesta saa enää edellisen organisaation tavoin kokonaisvaltaista palvelua ja neuvontaa. Tällä hetkellä asiakkaat näkevät Metsäkeskuksen vahvasti lainvalvojan roolissa. Metsänhoitoyhdistysten markkinaehtoistuminen metsänhoitoyhdistyslakimuutoksen seurauksena synnyttää Metsäkeskukselle jatkossa enemmän kysyntää metsäalan neuvontatehtäville valtakunnallisena toimijana. Metsäalan toimijoiden keskuudessa kysyntää olisi myös mm. maankäytön suunnittelulle sekä kaavoitus- ja muulle neuvonnalle. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toimija- ja sidosryhmäyhteistyön kulmakivi on avoin viestintä ja kommunikointi metsävaratiedon ja tarkastustiedon analysoinnin tuottamista näkökulmista. Yllä kuvattua analyysitietoa olisi mahdollista viestiä asiakkaille Metsään.fi asiointipalvelun kautta.