Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Transkriptio

1 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö

2 Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen siirtyminen metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseen. Tavoitteena edistää metsien kestävää käyttöä ja hoitoa sekä metsien monimuotoisuuden säilyttämistä Tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoon liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskuksessa voi olla eriytettyä liiketoimintaa, joka ei saa vaarantaa lakisääteisten tehtävien hoitamista ja puolueettomuutta

3 Metsäelinkeinoa on metsäkeskuksessa edistetty aina. Jatkossa terävämmin. Hyvän ja kannattavan metsätalouden harjoittamisen edistäminen (metsänomistaja) Puitteiden luominen metsään ja puuhun perustuvalle elinkeinoille Metsäalan hyväksyttävyyden lisääminen (suuri yleisö)

4 Suomen metsäkeskus on yhtenäinen ja vahva. Rakentaminen etenee vaiheittain. Maa- ja metsätalousministeriö Strateginen ohjaus Tulosohjaus ja valvonta Tulossopimus SMK:n kanssa Johtokunta (9 jäsentä) Ylin päättävä elin Edustettuina: valtio (Tenhola, Suomela), metsänomistajat (Hakkarainen, Korpi), yritys- ja kehittämistoiminta (Lappalainen), maakunnan liitto (Hyttinen), metsäteollisuus (Salo, Merivuori), henkilöstöllä jaettu jäsenyys/jpy: Nivala ja mpy: Partanen.

5 Julkisen palvelun yksikkö vastaa hallintotehtävistä eikä osallistu palvelujen tuottamiseen markkinoilla Julkisen palvelun yksikkö (LSMK 1. ) tehtävänä metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen Dia 5 Metsäpalvelu (LSMK 2. ) Metsäkeskuksessa voi olla taloudellisesti, henkilöittäin ja toiminnallisesti eriytettyä liiketoimintaa, joka ei kuitenkaan saa vaarantaa metsäkeskuksen lakisääteisten tehtävien hoitamista ja puolueettomuutta Julkisen palvelun Metsäpalvelu yksikkö Keskusyksikkö Lahti Pääpaikka Pasila 13 alueyksikköä 6 aluetta noin 800 henkilöä noin 280 henkilöä

6 Suomen metsäkeskuksen palvelut Julkiset palvelut esim. Metsävaratietoa metsänomistajille ja toimijoille (mo:n luvalla) Metsään.fi-tiedote Metsään.fi-palvelu Metsäinfran ylläpito ja hyödyntäminen: tilastoja, laskelmia ja analyysejä Koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta Metsälain valvonta Kemeran tukia puuntuotantoa ja metsien monimuotoisuutta tukeviin töihin Metsänhoito- ja perusparannustöiden laadunvalvontaa Metsäelinkeinoa tukevia lausuntoja, kannanottoja ja kehittämishankkeita Metsäpalvelut esim. Metsätiepalvelut Uuden metsätien rakentaminen Tien perusparannus Tiekuntapalvelut Suometsäpalvelut Metsänhoitoa kokonaispalveluna Kunnostusojitus Vesien suojelu ja ympäristönhoito Metsäsuunnittelupalvelut Metsäsuunnitelma Metsänarvon määritys Metsäveropalvelut Luonnonhoito Siemenet ja taimet

7 Julkisen palvelun yhteistyöelimet maakunnassa Alueneuvottelukunta ( , 7 jäsentä) Vanha johtokunta toimii vt:nä, uudet nimitetään kevään aikana: (metsänomistajat (2), maakuntien liitto, ELYkeskus, puuta jalostava teollisuus, koneyrittäjä, henkilöstö) Yhteistyön tehostaminen ja alueellinen näkökulma Alueellinen metsäpolitiikka Alueellinen sidosryhmäyhteistyö Tuki alueyksikön työlle Metsäneuvostot Avustaa AMO:n laatimisessa, toimeenpanossa ja seurannassa. Ottaa kantaa maakunnallisesti tärkeisiin metsäasioihin

8 Valtioneuvosto MMM Johtokunta Sisäinen tarkastaja Johtaja, julkisen palvelun yksikkö Johtaja, liiketoimintayksikkö Alueneuvottelukunnat Alueneuvottelukunnat Aluejohtajat Metsäjohtaja Prosessinomistajat Kehittämisyksikön päällikkö Yksityistien rakentaminen ja kunnostus Suometsien kokonaishoito Katselmustoimikunnat Katselmustoimikunnat Prosessipäälliköt Prosessivastaavat Prosessipäälliköt Toimihenkilöt Toimihenkilöt Toimihenkilöt Hallintopalvelujohtaja Tietohallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö, muu hallintohenkilöstö Metsäsuunnittelu Tiekuntapalvelut Taimi- ja siemen tuotanto Viestintäpäällikkö Tukipalvelut

9 Prosessit Samalla toimihenkilöllä mahdollisuus työskennellä eri palveluissa (*) Asiakkaat: metsänomistajat, ministeriöt, metsäalan yritykset ja yhdistykset Julkisen palveluyksikön asiakkuuden hallinta (Ahjo & Metsään.fi sekä rahoitus- ja tarkastus-, metsätieto- ja edistämispalveluiden asiakkaiden kanssa tapahtuvan toiminnan kehittäminen) Liiketoiminnan asiakaspalvelut Rahoitus- ja Tarkastuspalvelut Metsätietopalvelut Metsäalan Edistämispalvelut Eriytetty liiketoiminta MV-tiedon tuottaminen ja metsävaratietokannan (Aarni) päivittäminen. Tarkastus ja valvontatehtävät. Rahoituspäätökset. AMO ja muu ohjelmatyö Metsäluonnonhoito- ja ympäristötukihankkeiden suunnittelu ja toteutus. Metsänhoidon, luonnonhoidon ja bioenergian neuvonta ja koulutus. Alueyksikön johto ja sisäiset tukipalvelut. Kehityshankkeet. (*) Yksityisteiden rakentaminen ja kunnostus Suometsien kokonaishoito Metsäsuunnittelu Tiekuntapalvelut

10 Miten näkyy asiakkaalle? Metsänomistaja Toiminta yhtenäistyy ja sähköisen palvelun määrä kasvaa Metsäpalvelujen tarjonta aktivoituu ja monipuolistuu Metsäpalvelujen tuotevalikoima monipuolistuu Metsäpalvelujen (esim. metsäsuunnittelu) hinnoittelu kokonaan kustannusperusteiseksi Asiakaspalvelu paikasta riippumatonta, tosin kaksi eri yksikköä Metsätoimijat Julkisen palvelun yksikkö kohtelee Metsäpalveluyksikköä samalla lailla kuten muita toimijoita Aktiivisempi metsäkeskus metsäpalvelumarkkinoilla Metsäklusteri ja sidosryhmät Metsäkeskus valtion metsäpolitiikan toteuttaja Julkisten hallintotehtävien tulokulma metsään perustuvien elinkeinoista

11 Organisaatiomuutoksen vaikutuksia 13 itsenäisen metsäkeskuksen ja Tapion metsäkeskuksen kehittämishenkilöstön fuusio yksi tehokas valtakunnallinen toimija, jolla vahvat alueyksiköt yksi valtakunnallinen johtokunta alueellinen näkökulma alueneuvoston ja metsäneuvoston kautta yhteiset valtakunnalliset prosessit ja yhtenäinen toiminta kehittämistoiminnan tehostuminen tehokkaampaa toimintaa, rajat ei esteenä Liiketoiminnan eriyttäminen metsäpalveluille avoin ja läpinäkyvä rooli SMK:ssa aktiivisempaa ja laadukkaampaa palvelua asiakkaille lisääntyvän kilpailun odotetaan parantavan palvelua metsäpalvelumarkkinoilla Uutta ajattelutapaa lakisääteisistä valvontatehtävistä metsällisten elinkeinojen edistämiseen asiakaslähtöisesti

12 Metsävaratiedon keruun uudistus

13 Kaukokartoitusperusteinen metsän inventointi Tavoitteena 10 vuoden inventointikierto (koko maassa n. 1,5 milj.ha/v., Keski-Suomessa ha/v) Yksittäiset inventointialueet ha Kullekin alueelle sijoitetaan maastokoealaa. Laserkeilausaineiston, ilmakuvien ja maastokoealojen avulla tuotetaan kuvioittaiset metsävaratiedot koko inventointialueelle. Osalle kuvioista (n %) tehdään kohdennettu maastotarkistus (KOMI) Pääosin uudistusalat ja taimikot Lopputulos sama kuin ennen (kuivoittainen tieto), mutta laadussa eroja 2-vuotinen prosessi: 1. vuonna maastokaudella hankitaan ilmakuvat ja laserkeilaus sekä mitataan maastokoealat Talvikaudella tehdään kaukokartoitusperusteinen puustotulkinta 2. vuonna tehdään kohdennettu maastoinventointi

14 Laserkeilausta

15 Koealamittausta

16 Yleistystä ja tulkintaa

17 Menetelmän tuottama metsävaratieto Menetelmä tuottaa kohtuullisen luotettavaa tietoa keskeisimmille puustotunnuksille Puuston kokonaistilavuus, pohjapinta-ala, pituus, läpimitta, ikä Menetelmä ja sen tarkkuus kehittyvät koko ajan Uudistusalat ja taimikot joudutaan toistaiseksi tarkistamaan maastotyönä Taimikoiden kunto ja hoitotarpeet Lopputuloksena saadaan metsävarojen nykytilanne. Puulajeina mänty, kuusi ja lehtipuu. Toimenpide-ehdotukset varttuneissa metsissä ovat laskentajärjestelmällä tuotettuja kuviokohtaisia toimenpiteitä (eivät siis sisällä metsänomistajan toiveita ja tavoitteita) Metsävaratiedon valmistuttua ko. alueen metsänomistajille lähetetään veloituksetta perustiedot tilan metsävaroista (Metsään.fi tiedote)

18 Keilaininventoinnit Keski-Suomessa Metsäpinta-ala n ha Koealamittaukset 2012 KOMI 2013 Aineisto valmis talvi Metsäpinta-ala ha Koealamittaukset 2011 KOMI 2012 Aineisto valmis talvi Metsäpinta-ala n ha Koealamittaukset 2010 KOMI 2011 Aineisto valmis syksy 2012