METSÄNHOITOYHDISTYSLAKI MUUTTUI JA OTSO YHTIÖITETTIIN OVATKO MMM:N TAVOITTEET TÄYTTYNEET

Transkriptio

1 METSÄNHOITOYHDISTYSLAKI MUUTTUI JA OTSO YHTIÖITETTIIN OVATKO MMM:N TAVOITTEET TÄYTTYNEET Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Marja Hilska-Aaltonen, metsäneuvos

2 Metsäpalvelumarkkinoiden muutostekijöitä Metsäpalvelumarkkinoihin on vaikuttanut 2000-luvulla esimerkiksi seuraavia samanaikaisia muutoksia: Tarve sopeuttaa metsätalous markkinatalouden ehtoihin Metsänhoidon kannattavuuden parantaminen Toimintojen ulkoistaminen ja yrittäjien vastuiden lisääntyminen Rakennemuutos palveluntarjoajien keskuudessa Komission kannanotot (metsä)organisaatioiden toimintaan Metsänomistajien uudistuvat tarpeet Digitalisaatio ja metsävaratiedon hyödyntäminen Perinteisiin organisaatioihin kohdistuneet lainsäädäntöhankkeet ovat olleet tärkeässä asemassa markkinatalouteen sopeuttamisessa.

3 Metsäalan hallinnon sekä metsäpalvelumarkkinoiden kehittämistä sivuttiin mm. HAUS:n arviointiraportti metsäkeskuksista ja Tapiosta v yksi metsäkeskus, 4-5 alueyksikköä, tilaaja-tuottajamalli - tai TE-keskuksiin maatalous- ja metsäosasto - tai metsälakien valvontavirasto ja erikseen edistämiskeskus - Tapiosta konsulttiyritys - muutokset asteittain vv VNK:n Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän loppuraportti (2008) Aluehallinnon uudistamishanke (2008) Kansallinen metsäohjelma 2015 (2008) MMM:n asettamassa Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke (2009)

4 Metsäalan hallinnon sekä metsäpalvelumarkkinoiden kehittämistä sivuttiin mm. Yleinen johtopäätös oli, että metsäalan hallintoa, työnjakoa ja kilpailun edellytyksiä olisi kehitettävä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta mm. puolsi vuonna 2009, että edistetään toimivien metsäpalvelumarkkinoiden synnyttämistä purkamalla alalle tulon esteitä ja tuetaan uuden yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämistä. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa Metsätalouden edistämisorganisaatioiden toiminnasta tehdään ulkopuolinen arviointi. Uudistetaan metsänhoitoyhdistyslaki tavalla, jolla varmistetaan tasapuolinen kilpailuasema eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla Metsävaratietokantaa kehitetään ja metsäpalvelujen markkinoita vahvistetaan lisäämällä tarjontaa.

5 Aineellisen lainsäädännön muutokset Samanaikaisesti organisaatioita koskevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa myös metsätaloutta koskevaa aineellista lainsäädäntöä muutettiin useampaan otteeseen. metsälain muutokset kemeralain muutokset metsätalouden verotusta koskevat määräaikaiset muutokset

6 Metsälain muutos v alusta Säätelyä yksinkertaistettiin velvoitteita vähentämällä Maanomistajan valinnan vapautta lisättiin Mahdollistettiin metsän käytön ja hoidon monipuolistuminen Hallinnon ja valvonnan rooli muuttui ja pieneni Neuvonnan ja edistämisen merkitys kasvoi

7 Kemera tukijärjestelmä alkaen Valtiotukea yritystoimintaan Kaikkien hankkeiden etukäteishyväksyntä pakolliseksi Tuki hankkeiden kokonaiskustannuksiin Toimijoiden vastuun lisääntyminen Muutoksia hallinnointiin, osittain johtuen metsäkeskusorganisaation muutoksesta Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen vähemmän työlajeja rahoitusehtojen karsiminen ei enää lainarahoitusta

8 Mitä tavoiteltiin? Kilpailuneutraliteetti Alan perinteiset rakenteet eivät tukeneet uusien metsäpalveluyrittäjien markkinoille tuloa; Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset eivät lakisääteisistä rooleistaan johtuen toimineet samoilla edellytyksillä kuin yrittäjät. Metsähallinnon puolueettomuuden ja valtion roolin selkeyttäminen Metsäpalvelumarkkinoiden kehitys Muutosajureiden tarpeisiin voidaan parhaiten vastata lisäämällä kilpailua. Riittävän korkeatasoisten ja monipuolisten metsätalouden palveluiden saatavuuden turvaaminen Palveluiden monipuolisuus ja saatavuus mahdollistaa myös metsien hyvän hoidon tason turvaamisen. Metsänomistajien aktiivisuuden lisääminen

9 Metsänomistajien muuttuvat tarpeet ajureina Metsänomistajien tavoitteiden eriytyminen; taloudelliset hyödyt, virkistyskäyttö, riistanhoito, luontoarvot jne. Metsän etäomistuksen lisääntyminen, maatalousyrittäjien osuuden lasku, metsätaloudesta vieraantuminen, metsäomaisuuden taloudellisen merkityksen lasku suhteessa muihin metsänomistajien tuloihin jne. Muutokset heijastuvat metsäpalveluiden kysyntään ja metsänomistajien saavutettavuuteen. Tarve aikaisempaa monipuolisemmille metsäpalvelumarkkinoille. sekä uudenlaista että perinteistä asiantuntijuutta Tarve myös palvelulogiikan muutokselle: metsien hoitamisesta metsänomistajien palvelemiseen.

10 Suomen metsäkeskus Valtakunnallinen Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa voimaan tulleella lailla Suomen metsäkeskuksen toiminta eriytettiin: julkisen palvelun yksikköön (julkiset hallintotehtävät, joihin sisältyy myös julkisen vallan käyttöä) liiketoimintayksikköön ( Otso metsäpalvelut) toiminnallinen eriyttäminen oli välivaihe. Oikeudellisesti metsäkeskus oli yksi oikeushenkilö. Metsäkeskusta ei voitu asettaa konkurssiin, jolloin liiketoimintayksikön velvoitteiden vastuut olivat viime kädessä valtiolla. v Otson ja taimituotannon myynnin myötä liiketoimintayksikön toiminta yksityistettiin, jolloin toteutui myös metsäkeskuslain edellyttämä toimivallan ja vastuun eriyttäminen metsäkeskuksessa on ainoastaan julkisia hallintotehtäviä: metsälakien toimeenpanoa ja edistämistoimintaa

11 Metsänhoitoyhdistyslain muutos Lakisääteisestä metsänhoitomaksusta luovuttiin yhdistysten toiminnan rahoitus jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan tuotoilla ei metsänomistajien automaattista jäsenyyttä Metsänhoitoyhdistysten toimintaa vapautettiin ei toimialueita mahdollisuus harjoittaa myös puukaupallista toimintaa yhtiö- tms. muodossa yhdistyksen tarkoitus ja tehtävät; kohteena jäsenet, muut metsänomistajat yhdistyksen niin päättäessä Säädettiin edellytykset uuden metsänhoitoyhdistyksen rekisteröimiseksi vähintään 300 jäsentä jäsenten hallinnassa yhteensä vähintään ha metsämaata

12 Metsäalan investointeja ja investointisuunnitelmia Varmistunut investointi Investointisuunnitelma SOURCE: Finnish Forest Industries, Statistics Finland, forecast Confederation of Finnish Industries, FFIF 12

13 Johtopäätöksiä Lakisääteisten metsäorganisaatioiden kannalta kilpailuneutraliteettia koskevat tavoitteet on saavutettu. Lainsäädännön näkökulmasta julkisen metsäsektorin muutos on joka tapauksessa ollut mittava. Metsäsektorin yritystoiminnassa pätevät samat lait kuin yritystoiminnassa yleensä. Metsäpalveluyrittäjien määrä on kasvussa ja tarjonta on monipuolistunut. Metsäala kasvaa ja puukauppa käy nousevalla trendillä. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on lisännyt aktiivisuutta puumarkkinoilla.

14 Johtopäätöksiä Kilpailluilla markkinoilla suhdanteet vaihtelevat metsäsektorin kausivaihtelun hallitseminen, alihankintaketjut uusia yrityksiä syntyy ja vanhoja häviää fuusioidutaan ja toisaalta syntyy uudenlaisia pienyrityksiä metsänyhdistykset ovat olemassa, jos jäsenet niin haluavat Asiakkaiden kuuleminen ja asiakasohjautuvuus ensiarvoista, mikä merkitsee: räätälöityjä, asiakaslähtöisiä palveluita, jotka myyvät uudenlaista ammattitaitoa toimivia laatujärjestelmiä ja jatkuvaa palautteeseen vastaamista kustannustietoisuuden lisäämistä

15 Johtopäätöksiä Tavoitteiden toteutuminen metsänhoidon tasoon ja palveluiden saatavuuteen liittyen nähdään vasta viiveellä. Yhteishankkeina toteutettavien suometsän hoito- ja metsätiehankkeiden suunnittelua koskevien rahoitushakemusten määrän muutokset näkyvät melko pian. MMM teettää arvion vuonna 2017 yksityismetsätalouden organisaatiouudistusten onnistumisesta.