Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta ja sitten siitä, että poliisin hallintorakenneuudistuksen myötä synnytettävien poliisilaitosten päälliköiden palkat nousevat, monilla useita prosentteja. Poliisimiehillä on ollut sivutöitä kautta aikain, se ei ole tämän päivän ilmiö. Sen sijaan luvallisten sivutöiden määrä on supistunut melko olemattomiin poliisijohdon määräyksillä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on ollut estää eturistiriitojen syntyminen. Tämä on ymmärrettävää järjestysmiestoiminnassa, mutta ei enää esimerkiksi turvallisuuskouluttajana yksityisellä sektorilla. Kukapa olisi parempi turvallisuusalan asiantuntija kuin poliisi? Ohjeiden tulkinnat vaihtelevat eri yksiköissä hyvinkin suuresti. Poliisimiesten tarve tehdä sivutöitä on monesti pakon sanelemaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat asumiskustannukset sitä luokkaa, ettei poliisin palkka tahdo olla riittävä, vaikka kuinka pääkaupunkiseutulisiä olisi palkan päällä. En usko yhdenkään 12-tuntista työvuoroa tekevän konstaapelin käyttävän päätoimestaan jäävän vapaa-ajan toisen työn tekemiseen ihan pelkästä työnteon ilosta. Kyse on leivän hankkimisesta perheelle. Yksinkertaisinta olisikin, ettei poliisimiehen tarvitsisi tehdä muuta kuin poliisityötä ja viettää vapaa-aika läheistensä kanssa leväten. Tämä edellyttäisi poliisin palkkauksen korjaamista sellaiselle tasolle, että sillä pystyisi turvaamaan toimeentulon. Poliisin hallintorakenneuudistusta on perusteltu tiukkenevalla taloudella niin hallinnossa kuin maailmanlaajuisestikin. Tähän yhtälöön sopivat erittäin huonosti uutiset poliisipäälliköiden palkkojen korottamisesta. Poliisin peruspalkkataulukko, joka on tullut voimaan , määrittelee korkeimmaksi palkkaluokaksi luokan 15.07, joka on 5 301,62 euroa. Nyt jo poliisipäälliköiden palkat ovat reilusti yli tämän tason. Näitä korotuksia ei yksikään peruspoliisi voi pitää perusteltuina taikka oikeudenmukaisina, onhan näihin uudistuksiin lähdetty säästötarkoituksessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että poliisimiesten tarve tehdä toista työtä oman työnsä ohella vähenee, koska sellaisia palkankorotuksia tuskin on poliisille luvassa, että kaikki sivutyö tulisi tarpeettomaksi, miten hallitus aikoo jatkossa määritellä poliisimiehille soveltuvat lisätyöt sekä mitä hallitus aikoo tehdä poliisijohdon entuudestaan kohtalaisten palkkojen pitämisessä hyväksyttävällä tasolla? Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2013 Versio 2.0 Ismo Soukola /ps

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ismo Soukolan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 590/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että poliisimiesten tarve tehdä toista työtä oman työnsä ohella vähenee, koska sellaisia palkankorotuksia tuskin on poliisille luvassa, että kaikki sivutyö tulisi tarpeettomaksi, miten hallitus aikoo jatkossa määritellä poliisimiehille soveltuvat lisätyöt sekä mitä hallitus aikoo tehdä poliisijohdon entuudestaan kohtalaisten palkkojen pitämisessä hyväksyttävällä tasolla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Poliisimiesten palkkaustasoa arvioidaan säännöllisesti ja samalla arvioidaan palkkausjärjestelmän keskeisimmät kehittämiskohteet. Palkkakilpailukykyä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lisätty pääkaupunkiseutulisän käytöllä siten, että se osaltaan turvaisi poliisimiesten rekrytointia pääkaupunkiseudulla. Myös sisäasiainministeriön tilinpäätöskannanotossa Poliisihallituksen toiminnasta vuodelta 2012 on tuotu esille poliisin palkkausjärjestelmän kehittämiskohteita mm. palkkauksen tasapuolisuuden ja kannustavuuden edistämiseksi, mitä näkökohtia huomioidaan jatkossa palkkausjärjestelmän kehittämisessä. Poliisilain (525/2005) säännösten mukaisesti poliisimies tarvitsee aina luvan sivutoimen harjoittamiseen eli poliisimiehiin ei sovelleta valtion virkamieslain (750/1994) mukaista sivutoimi-ilmoitusmenettelyä. Muilta osin valtion virkamieslain sivutoimisäännöksiä sovelletaan myös poliisimiehiin. Poliisilain sivutoimisäännösten nojalla poliisimies ei voi hoitaa sivutoimea tai edes yksittäistä vastikkeellista tai vastikkeetonta tehtävää, johon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet saattavat joutua ristiriitaan poliisilain mukaisten tehtävien kanssa. Poliisihallituksen sisäinen tarkastus on kaikkiin poliisiyksiköihin tehdyn tarkastuksen osana selvittänyt mm. poliisimiehiä koskevan sivutoimisääntelyn soveltamista. Tehdyn tarkastuksen pohjalta voidaan todeta, että valtakunnalliselle ohjeistukselle on tarvetta. Valtakunnallisella ohjeistuksella ohjeistetaan ja yhdenmukaistetaan sivutoimiasioihin liittyvää päätöksentekoa. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä on jo aloitettu korjaavat toimenpiteet ja mm. ohjeistusta on lisätty ja tilastointitapaa yhtenäistetty. Poliisijohdon palkkatasoa vuoden 2014 alusta lukien määriteltäessä on otettu huomioon uusien poliisilaitosten toimialueiden laajuus ja siitä johtuva johtotehtävän vaativuuden kasvu sekä poliisilaitosten kasvavat henkilöstömäärät (mukaan lukien liikkuvasta poliisista siirtyvät henkilöt) sekä uuden toimialueen asukasmäärät. Poliisijohdolle määriteltyjä palkkatasoja voidaan pitää poliisilaitosten kokoon ja vallitsevaan julkisen hallinnon johtotehtävien tasoon nähden oikein suhteutettuina. Poliisihallitus seuraa poliisin johtotehtävien kuten muidenkin poliisihallinnon tehtävien palkkatasojen kehitystä ja yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaa palkkauksen sisäisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen poliisihallinnossa eri tehtävissä toimivien osalta. 2

3 Ministerin vastaus KK 590/2013 vp Ismo Soukola /ps Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 590/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Ismo Soukola /saf: Vad tänker regeringen göra för att polismännens behov av att ha annat arbete vid sidan om polisarbetet ska minska, eftersom sådana löneförhöjningar knappast kan väntas som skulle göra alla bisysslor överflödiga, hur tänker regeringen härefter definiera vilka bisysslor som är lämpliga för polismän och vad tänker regeringen göra för att hålla polisledningens tidigare rimliga löner på en godtagbar nivå? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Polismännens lönenivå ses regelbundet över och samtidigt gör man en utvärdering av de viktigaste punkterna för en utveckling av lönesystemet. I t.ex. huvudstadsregionen har lönernas konkurrenskraft ökats genom att man tagit i bruk ett tilllägg för huvudstadsregionen som för sin del ska säkerställa rekryteringen av polismän i huvudstadsregionen. I inrikesministeriets bokslutsställningstagande om Polisstyrelsens verksamhet 2012 har man också lyft fram sådant som kan förbättras i polisens avlöningssystem bl.a. för att främja en rättvis och sporrande lönesättning. Dessa synpunkter kommer att beaktas i det fortsatta arbetet med att utveckla lönesystemet. Enligt bestämmelserna i polislagen (525/2005) behöver en polisman alltid ett tillstånd för bisyssla, dvs. anmälningsförfarandet enligt statstjänstemannalagen (750/1994) tillämpas inte på polismän. I övrigt gäller statstjänstemannalagens bestämmelser om bisyssla också för polismän. Med stöd av polislagens bestämmelser om bisyssla får en polisman inte sköta en bisyssla och inte heller ett enskilt uppdrag, mot eller utan ersättning, om detta medför rättigheter eller skyldigheter som kan stå i strid med en polismans uppgifter enligt lag. Polisstyrelsens interna revision har som en del av den granskning som gjorts i samtliga polisenheter utrett bl.a. tillämpningen av bestämmelserna om polismäns bisysslor. Enligt granskningen kan det konstateras att det finns ett behov av riksomfattande regler. Genom sådana regler kan man styra och förenhetliga beslutsfattandet som gäller frågor om bisyssla. I samband med den interna revisionen har man redan inlett åtgärder för att rätta till saken och man har bl.a. ökat styrningen och förenhetligat statistikföringen. Vid fastställandet av polisledningens lönenivå har man från ingången av 2014 beaktat storleken på de nya polisinrättningarnas verksamhetsområden och de ökade krav som detta kommer att ställa på ledningen. Även det ökande antalet anställda vid polisinrättningarna har beaktats (inbegripet de personer som överförs från rörliga polisen) liksom antalet invånare i de nya verksamhetsområdena. De lönenivåer som fastställts för polisledningen kan anses stå i rätt förhållande till polisinrättningarnas storlek och den nivå som gäller för ledande uppgifter inom den offentliga förvaltningen. Polisstyrelsen följer utvecklingen av lönenivåerna för ledande uppgifter inom polisen och för andra uppgifter inom polisförvaltningen och säkerställer tillsammans med arbetsmarknadsparterna att lönerna inom polisförvalt- 4

5 Ministerns svar KK 590/2013 vp Ismo Soukola /ps ningen håller en internt rättvis nivå vad gäller de anställda i olika uppgifter. Helsingfors den 8 juli 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 5