Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä Tiehallinnon selvityksiä 14/2006
Julkaisun nimi Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois- Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä Tiehallinnon selvityksiä 14/2006 Tiehallinto Rovaniemi 2006
Kannen kuva: Eeva-Kaarina Yrjänheikki ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-689-6 TIEH 3200990 Verkkoversio pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1553 ISBN 951-803-690-X TIEH 3200990-v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua saatavana Lapin tiepiiristä TIEHALLINTO Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B 96100 ROVANIEMI Puhelinvaihde 0204 22 11
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä. Rovaniemi 2006. Tiehallinto, Lapin tiepiiri. 59 s. + liitt. 18 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-689-6, TIEH 3200990. Asiasanat: Tienkäyttäjä, asiakastyytyväisyys, kesäkunnossapito, talvikunnossapito, pohjoinen tieverkko Aiheluokka: 10 TIIVISTELMÄ Tällä tutkimuksella haettiin tietoa tienkäyttäjien tyytyväisyydestä pohjoiseen tieverkostoon Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän alueilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sekä ammattimaiset että yksityiset tienkäyttäjät, joista kesätutkimukseen vastasi 394 henkilöä ja talvitutkimukseen 519 henkilöä eli tutkimuksen kokonaisotos oli 913 henkilöä. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin yhdellätoista eri rajanylityspaikalla ja keruumenetelmänä käytettiin informoitua kyselyä, eli haastattelija jakoi kyselylomakkeen vastaajalle ja oli mukana opastamassa vastaajaa tarvittaessa. Kesäkunnossapidon kohdalla maakohtaiset erot olivat säilyneet selvinä ja osin jopa lisääntyneet entisestä. Vastaajien näkemykset maakohtaisista muutoksista olivat hyvin linjassa keskenään Ruotsin arviointia lukuun ottamatta. Eli Suomen arviot olivat pysyneet paikallaan vuodesta 2000, Norjan arviot olivat kauttaaltaan heikentyneet ja Venäjän parantuneet. Ruotsin tilanne vaihteli arvioitsijoista riippuen, mutta nyt arviot olivat hyvin lähellä toisiaan, kun vuoden 2000 kesällä näkemyserot olivat poikkeuksellisen suuria. Suomen kesäkunnossapito arvioitiin edelleen kauttaaltaan parhaaksi ja kriittisimpiä arvioita antoivat suomalaiset tienkäyttäjät, jotka arvioivat kokonaisuutena Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapitoa arvosanalla. Positiivisimmin kesäkunnossapitoa arvioivat edelleen venäläiset, jotka antoivat kokonaisuudelle arvosanan 4,6. Myös norjalaiset ja ruotsalaiset arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon hyvälle tasolle (3,3 ja 3,5) ja selkeästi omien maidensa kesäkunnossapitoa paremmaksi. Norjan pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa arvioidaan selkeästi kriittisemmin kuin vuoden 2000 tutkimuksessa, joka näkyy sekä norjalaisten itsensä että myös suomalaisten ja ruotsalaisten tienkäyttäjien arvioissa. Norjan osalta heikennys kohdistuu nimenomaan päällystetyille teille eli sekä päätieverkolle että muille päällystetyille teille. Soratieverkkoa koskevat arviot ovat pysyneet vuoden 2000 tasolla. Ruotsin pohjoisen tieverkon kesäkunnossapidon tasoa koskevat arviot ovat parantuneet vuodesta 2000 sekä päällystettyjen että sorateiden osalta. Erityisesti ruotsalaisten itsensä antamat arviot ovat parantuneet radikaalisti. Venäjän pohjoinen tieverkko arvioitiin kokonaisuutena edelleen huonoksi, vaikka pientä parannusta olikin havaittavissa sekä päällystetyllä tieverkolla että erityisesti soratieverkolla. Talvikunnossapidon tasossa muutokset ovat varsin pieniä, jopa yllättävänkin pieniä, kun ottaa huomioon vertailujakson viiden vuoden pituuden. Käytännössä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa talvikunnossapidon tason arvioidaan heikentyneen hieman ja Venäjällä ollaan samalla tasolla kuin vuonna 2001. Talvikunnossapidossa suuntaus on samankaltainen kuin kesäkunnossapidossakin eli Suomen pohjoinen tieverkko arvioitiin kokonaisuutena selkeästi parhaiten hoidetuksi sekä päätieverkon että muun tieverkon osalta. Ero Ruotsiin ja Norjaan on selkeä ja eron yksiselitteisyyttä vielä korostaa se, että Suomen Lapin tieverkosto saa parhaat arviot kaikkien ko. maiden tienkäyttäjiltä. Tässäkin kriittisimpiä arvioita antavat itse suomalaiset, eli ruotsalaiset, norjalaiset ja etenkin venäläiset tienkäyttäjät arvioivat Suomen Lapin tieverkon selvästi korkeammalle kuin suomalaiset. Ruotsin pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa pidetään kokonaisuutena edelleen kohtalaisesti hoidettuna, vaikka kokonaisarvio on hieman tippunut vuodesta 2001. Suurin syy heikennykseen on päätieverkolle annettujen arviointien heikentyminen, päätieverkon ulkopuolinen tieverkko on pysynyt lähes vuoden 2001 tasolla. Erikseen tarkasteltuna ruotsalaisten itsensä ja raskaan kaluston kuljettajien antamat arvosanat päätieverkon ulkopuoliselle tieverkolle ovat jopa parantuneet vuodesta 2001. Norjan pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa koskeva kokonarvosana on pysynyt lähes vuoden 2001 tasolla. Kokonaisarvosanan pientä pudotusta selittää lähinnä raskaan kaluston kuljettajien antamien arvioiden pudotus eli henkilöautoilijoiden mie-
lestä talvikunnossapidon taso on parantunut kymmenyksellä sekä pääteillä että muulla tieverkolla. Raskaan kaluston antamat arvosanat ovat pudonneet vastaavasti kymmenyksellä, ja kun heidän osuutensa vastaajajoukossa on suurempi, niin se näkyy kokonaisarvosanan hienoisena laskuna. Norjan heikoimpana talvihoidon osaalueena pidetään edelleen liukkaudentorjuntaa, jossa se saa selvästi huonommat arviot kuin muut tutkimuksen kohdemaat. Venäjän pohjoisen tieverkon talvikunnossapito saa täsmälleen saman kokonaisarvion kuin vuonna 2001. Kokonaisarvio on edelleen tarkastelumaista huonoin, mutta ero muihin on kuitenkin kaventunut. Luoteis-Venäjän tieverkon osalta venäläisten itsensä antamat arviot olivat hieman parantuneet vuodesta 2001, mutta suomalaisten arviot olivat heikentyneet selvästi. Tähän voi ainakin osasyynä olla Sallan raja-aseman mukaan ottaminen tutkimuksen kyselyjen tekopaikaksi, jolloin arvioinnin piiriin kuuluva tiestö ei ole kokonaisuudessaan sama kuin aiemmassa tutkimuksessa.
Road Maintenance in Northern Finland, Northern Sweden, Northern Norway and Northwestern Russia 2005. Rovaniemi 2005. Finnish Road Administration, Lapland Region. 56 p. + appendices 21 p. Index terms: Road User, Customer Satisfaction, Summer Maintenance, Winter Maintenance, Northern Road Network SUMMARY This research was carried out to receive information about road users satisfaction of road network in Northern Finland, Northern Sweden, Northern Norway and Northwestern Russia. Target group of the survey included both professional and private road users. Out of 913 respondents 394 participated in summer survey and 394 in winter survey. Research material was collected at 11 different frontier crossing points. Collecting method was informed enquiry: interviewers delivered questionnaires to respondents and helped with answering if needed. With summer maintenance differences between countries have remained clear and partially even increased comparing to study conducted in 2000. Apart from Sweden, respondents opinions of changes in each country were in line. Opinions of Finland have remained the same since year 2000, evaluations of Norway have throughout fallen and evaluations of Russia have throughout improved. Situation in Sweden varied depending on respondent. Summer maintenance of Finland was still valued best. Most critical about Finnish summer maintenance were Finnish road users who valued summer maintenance of Northern Finnish road network by grade. Most positive were estimations of the Russian (grade 4,6). Also the Norwegian and the Swedish gave Finnish road maintenance good grades (3,3 and 3,5), that were clearly better than the ones given for their home countries. Summer maintenance in Norway was more critically estimated than in survey 2000. This can be seen in opinions of both Norwegian themselves and also Finnish and Swedish road users. In Norway especially grades for paved roads have decreased. Grades for gravel roads have remained on the level of 2000. Opinions of summer maintenance in Northern Sweden have become better since year 2000, concerning both paved and gravel roads. Especially evaluations of Swedish themselves have improved radically. Maintenance of the road network in Russia was still seen unsatisfactory. However minor development can be seen. Changes in level of winter maintenance are small, even surprisingly small, considering the length of comparison period (5 years). In practise grades of winter maintenance have decreased a bit in Finland, Sweden and Norway, and are on the 2001 level in Russia. Trend in winter maintenance is similar to summer maintenance: Finland was valued best. Differences to Sweden and Norway are clear. Also here the Finnish themselves are the most critical evaluators. Level of maintenance of roads in Northern Sweden is seen moderate, although total grade has fallen a bit since 2001. The grades for main road network have fallen the most. For roads outside main road network grades of Swedish themselves and also professional drivers have actually improved since 2001. Level of road maintenance in Northern Norway in general has remained on the level of 2001. According to passenger car drivers the level of maintenance has increased a bit, but according to professional drivers it has decreased. The weakness of maintenance in Norway is antiskid treatment. General level of road maintenance in Northwestern Russia is exactly the same as year 2001. The grade is still worse than in other countries of the survey. However, the difference between Russia and the other countries is now smaller. The evaluations of the Russian themselves have become a bit better since 2001, but the grades given by the Finnish have fallen. Part of the reason might be including the frontier station of Salla in 2005 survey. Under the circumstances the road network considered in 2005 was slightly different than in previous survey.
ESIPUHE Lapin tiepiirillä on yhteistä rajaa kolmeen naapurivaltioon eli Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Tieliikenne ylittää rajan kaikkiaan neljässätoista rajanylityspaikassa, joista kuusi on Ruotsin ja Norjan vastaisella rajalla ja kaksi Venäjän vastaisella rajalla. Lapin tiepiirillä on yhteistyötä kaikkien rajanaapurien tieviranomaisten kanssa. Aikaisemmin toteutetussa Roadex-projektissa on selvitetty kunnossapidon ohjeiden ja normien eroja Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää ohjeet ja kunnossapidon taso rajojen molemmilla puolilla. Tähän liittyen Lapin tiepiirissä syntyi vuonna 2000 ajatus hankkia vertailutietoa kunnossapidon tasosta rajojen läheisyydessä ja selvittää, miten tienkäyttäjä kokee eron liikkuessaan eri valtioiden tieverkolla Barentsin alueella. Nyt toteutettu tutkimus on seurantatutkimus vuosien 2000 2001 tutkimukselle ja tavoitteena on nähdä mitkä ovat kunnossapidon tasoerot eri maissa nykyisellään. Samalla nähdään, miten kunnossapidon tila on muuttunut tienkäyttäjien mielestä edelliseen noin neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tuloksia tullaan vertaaman Ruotsin ja Norjan sekä Suomen kunnossapidon laatuvaatimuksiin ja siihen, näkyykö laatuvaatimusten ero käytännössä tienkäyttäjän arviona myös tiestöllä. Tutkimusta pidetään poikkeuksellisena sen ollessa rajan yli tehty vertailututkimus. Tutkimus on myös osoitus yhteistyöstä, mitä tiepiirit tekevät keskenään. Tutkimuksessa konsultteina ovat olleet Oy Viisikko-Femman Ab ja JP- Transplan Oy, jotka ovat tehneet tutkimuksen suunnittelun ja hoitaneet käytännön työt yhdessä eri osapuolten kanssa sekä tulosten käsittelyn ja raportoinnin. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Michaela Mau Ruotsin Region Norr sta ja Eilif Mathisen Norjan Tromssan tiepiiristä. Tiehallinto Lapin tiepiiri
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 11 2.1 Pääteiden hoito ja ylläpito kesällä 11 2.1.1 Tienpinnan kunto päätieverkolla 11 2.1.2 Tien rakenne päätieverkolla 12 2.1.3 Ajoratamaalausten näkyvyys päätieverkolla 13 2.1.4 Heijastavien reunapaalujen riittävyys päätieverkolla 14 2.2 Muiden päällystettyjen teiden hoito ja ylläpito kesällä 15 2.2.1 Tienpinnan kunto muilla päällystetyillä teillä 15 2.2.2 Tien rakenne muilla päällystetyillä teillä 16 2.2.3 Ajoratamaalausten näkyvyys muilla päällystetyillä teillä 17 2.2.4 Heijastavien reunapaalujen riittävyys muilla päällystetyillä teillä 18 2.3 Sorateiden hoito ja ylläpito kesällä 19 2.3.1 Sorateiden kunto 19 2.3.2 Tienpinnan pölyämisen ehkäisy sorateillä 20 2.4 Muun liikenneympäristön hoito ja ylläpito kesällä 21 2.4.1 Levähdysalueiden siisteys 21 2.4.2 Tietyömaista tiedottaminen 22 2.4.3 Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana 23 2.4.4 Liikenneopastus 24 2.5 Kokonaisarvio tieverkon kesäkunnossapidolle 25 2.5.1 Päätieverkon kesäkunnossapito kokonaisuutena 25 2.5.2 Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito kokonaisuutena 28 2.5.3 Sorateiden kesäkunnossapito kokonaisuutena 30 2.6 Kesätutkimuksen taustatiedot 33 3 TALVITUTKIMUKSEN TULOKSET 35 3.1 Pääteiden hoito ja ylläpito talvella 35 3.1.1 Irtolumen auraaminen 35 3.1.2 Polanteen höylääminen 37 3.1.3 Liukkaudentorjunta hiekoitus 38 3.1.4 Liukkaudentorjunta suolaus 39 3.2 Muun tieverkon hoito ja ylläpito talvella 40 3.2.1 Irtolumen auraaminen 40 3.2.2 Tienpinnan tasaus 41 3.2.3 Liukkaudentorjunta hiekoitus 42 3.2.4 Liukkaudentorjunta suolaus 43
3.3 Muu liikenneympäristö 44 3.3.1 Sää- ja keliolosuhteista tiedottaminen 44 3.3.2 Liittymien avaaminen aurauksen yhteydessä 45 3.3.3 Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito 46 3.3.4 Risteysalueiden näkemien turvaaminen 47 3.3.5 Liikennemerkkien puhdistaminen lumesta 48 3.4 Kokonaisarvio tieverkon talvikunnossapidolle 49 3.4.1 Päätieverkon talvikunnossapito kokonaisuutena 49 3.4.2 Muun tieverkon talvikunnossapito kokonaisuutena 51 3.5 Talvitutkimuksen taustatiedot 54 4 YHTEENVETO 56 4.1 Kesäkunnossapito 56 4.2 Talvikunnossapito 58 LIITE 1 AVOIMET TERVEISET 60 LIITE 2 KESÄTUTKIMUS 2005 -HAASTATTELULOMAKE 70 LIITE 3 TALVITUTKIMUS 2005 -HAASTATTELULOMAKE 74
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä JOHDANTO 9 1 JOHDANTO Lapin tiepiiri tekee yhä enenevässä määrin yhteistyötä pohjoisen rajanaapurien kanssa erityisesti koskien rajayhteistyötä ja liikenteen hallintaa. Yhteistyön tueksi ja myös tuloksena Lapin tiepiiri on teettänyt yhdessä Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten tutkimuksen pohjoisen tieverkon kunnosta. Tämä tutkimus on seurantatutkimus vuosina 2000 2001 toteutetulle vastaavalle tutkimukselle. Koska kyseessä oli seurantatutkimus, pyrittiin tutkimus toistamaan mahdollisimman samanlaisena vertailtavuuden säilyttämiseksi. Ainoa muutos tutkimuksen sisältöön tehtiin talvitutkimuksessa liukkaudentorjuntaa koskevaan kysymykseen, jossa liukkaudentorjunta jaettiin koskemaan erikseen suolausta ja erikseen hiekoitusta. Tutkimuksella haettiin tietoa tienkäyttäjien tyytyväisyydestä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoiseen tieverkostoon. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki tienkäyttäjät. Aineiston keruu suoritettiin vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla. Kohteena olevat rajanylityspaikat olivat: Suomi-Ruotsi -rajalla; Torniossa, Pellossa ja Karesuvannossa Suomi-Norja -rajalla; Kilpisjärvellä, Kivilompolossa ja Utsjoella Ruotsi-Norja -rajalla; Riksgränsen (E 10) ja Umasjö (E 12) Suomi-Venäjä -rajalla; Raja-Jooseppi ja Salla (Sallan raja-asema ei ollut mukana vuosien 2000 2001 tutkimuksessa) Norja-Venäjä -rajalla; Kirkkoniemi (ei ollut mukana vuosien 2000 2001 tutkimuksessa) Kuva 1. Tutkimusalue, päätieverkko ja haastattelupisteet rajanylityspaikoilla Aineiston keruu tehtiin yhteistyössä Ruotsin ja Norjan tieviranomaisten kanssa siten, että Norjan tieviranomaiset suorittivat kyselyt Norjan ja Venäjän välisellä rajalla ja Ruotsin tieviranomaiset puolestaan Norjan ja Ruotsin välisellä rajalla. Muut kyselyt hoidettiin Lapin tiepiirin toimeksiannosta. Tut-
10 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä JOHDANTO kimuksen kohderyhmänä ovat ammattimaiset ja yksityiset tienkäyttäjät. Ammattimaiset tienkäyttäjät ovat lähinnä raskaan kaluston kuljettajia eli kuormaautoilijoita ja linja-auton kuljettajia. Yksityiset tienkäyttäjät ovat matkailijoita ja alueen asukkaita, jotka kulkevat pääasiassa henkilöautolla. Tutkimuksen otos on 913 henkilöä, joista kesätutkimukseen vastasi 394 henkilöä ja talvitutkimukseen 519 henkilöä. Kesätutkimukseen vastanneista oli 51 % suomalaisia, ruotsalaisia, 16 % norjalaisia, 22 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 1 % vastaajista. Talvitutkimukseen vastanneista oli suomalaisia, 14 % ruotsalaisia, 14 % norjalaisia, 28 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 3 % vastaajista. Vuosien 2000 2001 vastaava otos oli 1183 henkilöä, joista kesätutkimukseen vastasi 665 henkilöä ja talvitutkimukseen 518 henkilöä. Kesätutkimukseen vastanneista oli 44 % suomalaisia, 16 % ruotsalaisia, 32 % norjalaisia, 6 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 2 % vastaajista. Talvitutkimukseen vastanneista oli 45 % suomalaisia, 19 % ruotsalaisia, 26 % norjalaisia, 8 % venäläisiä ja muita kansallisuuksia edustaneita oli 2 % vastaajista. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin informoitua kyselyä, jolloin haastattelija jakoi kyselylomakkeen vastaajalle ja oli mukana opastamassa vastaajaa tarvittaessa. Haastattelija myös pyrki keräämään lomakkeet heti vastaamisen jälkeen. Tutkimus kohdistettiin vain niille henkilöille, joilla oli riittävä käsitys tiestön kunnosta kyselyn kohdemaissa. Käytännössä tämä varmistettiin aloituskysymyksellä, jonka perusteella päätettiin kelpaako vastaaja tutkimuksen kohteeksi. Vaatimuksena oli, että vastaaja oli ajanut vähintään 100 kilometriä rajan molemmin puolin. Periaatteena oli tutkimuksen kohdentaminen niille suomalaisille, jotka olivat palaamassa Suomeen ja vastaavasti niille ulkomaalaisille, jotka olivat lähdössä Suomesta ja sama systeemi päti myös muiden maiden raja-alueilla. Tutkimuksessa keskityttiin tiestön kuntoon liittyviin kysymyksiin. Tiestön osalta käsiteltiin erikseen päätiet, muut päällystetyt tiet ja soratiet, joita kutakin varten oli omat kysymyssarjat. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että kysymykset on kohdistettu koskemaan nimenomaan kohdemaiden pohjoisen tieverkon kuntoa, vaikka tätä ei erikseen tekstissä kaikissa yhteyksissä mainittaisikaan. Tiestön kunnossapitoa arvioitiin viisiportaisella asteikolla: 1 = erittäin huono, 2 = melko huono, 3 = kohtalainen, 4 = melko hyvä ja 5 = erittäin hyvä. Tulokset on esitetty sekä suorina jakaumina että keskiarvoina. Tutkimuksen haastattelulomakkeet tehtiin suomen, ruotsin, norjan ja venäjän kielisinä. Lisäksi haastattelulomakkeet räätälöitiin kullekin rajaosuudelle eli Suomi-Ruotsi, Suomi-Norja-, Suomi-Venäjä-, Ruotsi-Norja- ja Norja-Venäjä - rajoille sopiviksi. Raportin liitteenä on vain yhtä rajaosuutta koskevat lomakkeet nähtävinä, mutta vastaavat lomakkeet löytyvät koskien kaikkia muitakin rajaosuuksia. Tulosten analysoinnissa on Suomen ja Norjan maakohtaisista tuloksista poistettu venäläisten vastaajien arviot, koska ne poikkeavat erittäin paljon muiden antamista arvioista, eikä Ruotsin osalta ole ollut käytössä vastaavia arvioita. Tämän ansiosta maakohtaiset tulokset ovat paremmin vertailtavissa keskenään.
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 11 2 KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1 Pääteiden hoito ja ylläpito kesällä 2.1.1 Tienpinnan kunto päätieverkolla Tienpinnan kunto päätieverkolla on aikaisemman tutkimuksen perusteella yksi keskeisistä mittareista arvioitaessa tienkäyttäjien tyytyväisyyttä tienpitoon. Tyytyväisimpiä tienkäyttäjät olivat pohjoisen päätieverkon kuntoon Suomessa ja Ruotsissa. Suomen pohjoisen päätieverkon osalta tienpinnan kunto arvioitiin kohtalaisen hyväksi. Melko tai erittäin hyvänä tienpinnan kuntoa piti noin puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) viidennes vastaajista. Tienkäyttäjien arvioissa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna kesään 2000. Myös Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta tienpinnan kunto arvioitiin kohtalaiseksi. Arviot ovat parantuneet vuoteen 2000 nähden: tienpinnan kuntoa erittäin huonona pitävien osuus on laskenut viidenneksestä 4 %:iin. Norjan pohjoisen päätieverkon osalta tienpinnan kunto arvioitiin kohtalaisen huonoksi. Melko tai erittäin hyvänä tienpinnan kuntoa piti vajaa viidennes tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) lähes puolet vastaajista. Arviot ovat merkittävästi heikentyneet vuodesta 2000. Venäjällä pohjoisen tieverkon tienpinnan kunto arvioitiin välttäväksi. Tilanne on hieman parantunut vuodesta 2000. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 3 % 2 % 4 % 2 % 9 % 4 % 5 % 5 16 % 7 % 26 % 29 % 38 % 36 % 33 % 32 % 33 % 24 % 41 % 36 % 25 % 32 % 35 % 35 % 35 % 19 % 25 % 14 % 15 % 7 % 12 % 4 % 6 % 6 % 23 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005
12 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,1 2,6 2,7 3,3 3,3 2,3 2,4 2.1.2 Tien rakenne päätieverkolla Suomen pohjoisen päätieverkon osalta tien rakenne (leveys, ohitusmahdollisuudet jne.) arvioitiin kohtalaisen hyväksi. Melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) reilu viidennes. Tilanne on säilynyt samana kesän 2000 tuloksiin nähden. Niin ikään muuttumattomana ovat säilyneet arviot tien rakenteesta Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta. Melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti lähes puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) lähes neljännes. Norjan ja Venäjän pohjoisen päätieverkon osalta tien rakenne arvioitiin välttäväksi. Kummankin maan arvosanat ovat heikentyneet hieman. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 2 % 3 % 11 % 11 % 7 % 8 % 9 % 7 % 19 % 14 % 13 % 14 % 35 % 33 % 34 % 32 % 38 % 34 % 39 % 28 % 33 % 36 % 37 % 29 % 29 % 18 % 26 % 16 % 17 % 19 % 18 % 12 % 6 % 4 % 5 % 19 % 16 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,7 2,5 3,2 3,3 3,2 3,2 2,8 2,7
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 13 2.1.3 Ajoratamaalausten näkyvyys päätieverkolla Pohjoisen päätieverkon osalta ajoratamaalausten näkyvyys arvioitiin kohtalaisen hyväksi sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Venäjän osalta tilanne arvioitiin huonohkoksi. Merkittävää muutosta vuoteen 2000 verrattuna on tapahtunut ainoastaan Norjassa, jossa annettujen arvosanojen keskiarvo on heikentynyt hieman. Suomen ajoratamaalausten näkyvyyttä melko tai erittäin hyvänä ajoratamaalausten näkyvyyttä piti lähes puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) noin 15 % tienkäyttäjistä. Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta ajoratamaalausten näkyvyyttä melko tai erittäin hyvänä piti runsas puolet tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) 17 % tienkäyttäjistä. Norjan osalta ajoratamaalausten näkyvyyteen oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Hyvänä ajoratamaalausten näkyvyyttä piti yhteensä 27 % tienkäyttäjistä, kohtalaisena 46 % ja huonona 26 % tienkäyttäjistä. Venäjän osalta yli puolet tienkäyttäjistä piti ajoratamaalausten näkyvyyttä päätieverkolla huonona. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Ajoratamaalausten näkyvyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 8 % 8 % 6 % 11 % 9 % 7 % 9 % 19 % 9 % 35 % 46 % 39 % 43 % 27 % 26 % 46 % 36 % 29 % 32 % 37 % 31 % 32 % 19 % 15 % 13 % 29 % 13 % 11 % 13 % 6 % 7 % 8 % 4 % 4 % 2 % 22 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Ajoratamaalausten näkyvyys Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,2 3,3 3,4 3,4 3,4 2,4 2,5
14 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1.4 Heijastavien reunapaalujen riittävyys päätieverkolla Ruotsin pohjoisen päätieverkon osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys arvioitiin varsin hyväksi. Riittävyyttä melko tai erittäin hyvänä piti 57 % tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) vain 16 % tienkäyttäjistä. Tilanne on hieman parantunut vuodesta 2000. Norjassa tilanne on puolestaan hieman heikentynyt, mutta silti heijastavien reunapaalujen riittävyyttä pidettiin kohtalaisen hyvänä. Suomen pohjoisen päätieverkon osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys on parantunut merkittävästi kesästä 2000. Melko tai erittäin hyvänä heijastavien reunapaalujen riittävyyttä piti nyt yli kolmannes tienkäyttäjistä. Erittäin huonona sitä piti enää 6 % tienkäyttäjistä (vuonna 2000 17 %). Myös Venäjän osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys on parantunut merkittävästi. Kuitenkin edelleen 65 % tienkäyttäjistä piti niiden riittävyyttä päätieverkolla huonona. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; PÄÄTIET: Heijastavien reunapaalujen riittävyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 4 % 9 % 4 % 7 % 8 % 17 % 17 % 18 % 18 % 8 % 23 % 16 % 26 % 19 % 24 % 37 % 34 % 39 % 29 % 25 % 33 % 29 % 27 % 27 % 48 % 22 % 26 % 35 % 13 % 12 % 12 % 17 % 4 % 7 % 6 % 4 % 6 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: PÄÄTIET; Keskiarvo; Heijastavien reunapaalujen riittävyys Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,5 3,2 3,4 3,6 2,7 3,1 1,9 2,3
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 15 2.2 Muiden päällystettyjen teiden hoito ja ylläpito kesällä 2.2.1 Tienpinnan kunto muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta tienpinnan kunto arvioitiin Suomessa kohtalaiseksi. Melko tai erittäin hyvänä tienpinnan kuntoa piti neljännes tienkäyttäjistä, kohtalaisena lähes ja huonona (melko tai erittäin huonona) yli kolmannes tienkäyttäjistä. Tilanne on säilynyt muuttumattomana kesän 2000 arvioihin nähden. Norjan osalta tilanne on heikentynyt merkittävästi. Entisen 42 % sijaan tienpinnan kuntoa huonona (melko tai erittäin huono) pitää 67 % tienkäyttäjistä. Venäjän ja etenkin Ruotsin osalta tilanne on hieman parantunut vuodesta 2000, mutta näissä maissa muiden päällystettyjen teiden kunto on edelleen vain välttävä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 2 % 1 % 2 % 0 6 5 16 % 13 % 13 % 5 % 19 % 19 % 19 % 29 % 51 % 39 % 43 % 39 % 38 % 27 % 29 % 24 % 27 % 33 % 12 % 5 % 11 % 9 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Tienpinnan kunto (urat ja epätasaisuudet) Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,7 2,3 2,3 2,6 2,8 2,8 2,0 2,2
16 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.2.2 Tien rakenne muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta tien rakenne (leveys, ohitusmahdollisuudet jne.) pohjoisessa Suomessa sekä Ruotsissa arvioitiin kohtalaiseksi. Näissä maissa melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti noin viidennes tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) noin tienkäyttäjistä. Suomessa ja Ruotsissa tilanne ei ole juuri muuttunut vuoteen 2000 nähden. Norjan ja Venäjän pohjoisen tieverkon osalta muiden päällystettyjen teiden rakenne arvioitiin välttäväksi. Melko tai erittäin hyvänä tien rakennetta piti n. 15 % tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) n. 60 % tienkäyttäjistä. Norjan osalta arviot ovat heikentyneet vuoteen 2000 verrattuna; Venäjän osalta ne ovat pysyneet samana. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 1 % 3 % 5 % 2 % 1 % 3 % 4 % 6 % 12 % 17 % 16 % 9 % 19 % 11 % 21 % 31 % 37 % 25 % 44 % 37 % 39 % 32 % 39 % 33 % 31 % 31 % 27 % 17 % 21 % 26 % 15 % 7 % 9 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Tien rakenne (leveys, ohitukset jne.) Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,4 2,2 2,7 2,8 2,7 2,7 2,4 2,4
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 17 2.2.3 Ajoratamaalausten näkyvyys muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta ajoratamaalausten näkyvyys arvioitiin kohtalaiseksi Suomessa ja Ruotsissa sekä välttäväksi Norjassa ja Venäjällä. Suomessa ja Ruotsissa kokonaisarvio on säilynyt ennallaan vuoteen 2000 verrattuna. Norjassa tilanne on heikentynyt selvästi, ja Venäjällä puolestaan parantunut. Kaikissa maissa noin viidennes tienkäyttäjistä pitää ajoratamaalausten näkyvyyttä melko tai erittäin hyvänä. Kuitenkin Venäjällä näkyvyyttä pitää melko tai erittäin huonona yli 60 % ja Norjassa lähes puolet tienkäyttäjistä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Ajoratamaalausten näkyvyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 5 % 5 % 6 % 3 % 5 % 3 % 5 % 16 % 15 % 7 % 24 % 24 % 27 % 33 % 51 % 38 % 39 % 37 % 18 % 29 % 31 % 27 % 32 % 43 % 26 % 32 % 11 % 15 % 12 % 5 % 7 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Ajoratamaalausten näkyvyys Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,9 2,6 2,9 2,9 2,8 2,8 2,1 2,4
18 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.2.4 Heijastavien reunapaalujen riittävyys muilla päällystetyillä teillä Muiden päällystettyjen teiden osalta heijastavien reunapaalujen riittävyys arvioitiin kohtalaiseksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa asia arvioitiin välttäväksi ja Venäjällä melko huonoksi. Vuoteen 2000 verrattuna hieman parannusta on tapahtunut Suomessa ja etenkin Venäjällä, ja vastaavasti heikennystä Norjassa. Ruotsissa tilanne on säilynyt ennallaan. Suomessa heijastavien reunapaalujen riittävyyttä melko tai erittäin hyvänä piti viidennes tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) noin puolet tienkäyttäjistä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET: Heijastavien reunapaalujen riittävyys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 9 % 11 % 9 % 9 % 2 % 3 % 2 % 7 8 % 15 % 18 % 7 % 18 % 25 % 16 % 23 % 24 % 17 % 28 % 27 % 18 % 36 % 25 % 35 % 37 % 38 % 39 % 21 % 56 % 19 % 23 % 43 % 23 % 24 % 11 % 16 % 13 % 7 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUUT PÄÄLLYSTETYT TIET; Keskiarvo; Heijastavien reunapaalujen riittävyys Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,9 2,4 2,6 1,8 2,1
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 19 2.3 Sorateiden hoito ja ylläpito kesällä 2.3.1 Sorateiden kunto Sorateiden kuntoa arvioitiin melko heikoksi kaikissa tutkimuksen kohdemaissa. Tyytyväisimpiä tienkäyttäjät olivat pohjoisen sorateiden kuntoon Suomessa ja Ruotsissa. Näissäkin maissa kuitenkin puolet tienkäyttäjistä arvioi sorateiden kuntoa melko tai erittäin huonoksi. Norjassa kuntoa huonoksi arvioi 70 % ja Venäjällä 74 % vastaajista. Vastaavasti melko tai erittäin hyväksi sorateiden kuntoa arvioi Suomessa 17 % ja kaikissa muissa tutkimuksen kohde maissa noin vastaajista. Verrattuna vuoden 2000 tuloksiin Ruotsin ja etenkin Venäjän osalta arviot sorateiden kunnosta ovat merkittävästi parantuneet ja Norjan osalta hieman heikentyneet. Suomen osalta sorateiden kunto vaikuttaisi pysyneen ennallaan. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; SORATIET: Sorateiden kunto (reiät ja epätasaisuudet) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 11 0 % % 0 9 % 0 % 11 % 11 0 % % 1 % 2 % 0 4 % 12 % 5 % 4 14 % 6 % % 21 % 19 % 23 % 15 % 26 % 39 % 35 % 34 % 35 % 51 % 43 % 34 % 68 % 41 % 36 % 39 % 19 % 19 % 17 % 9 % 14 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: SORATIET; Keskiarvo; Sorateiden kunto (reiät ja epätasaisuudet) Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,3 2,2 2,1 2,5 2,5 2,5 1,4 2,0
20 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.3.2 Tienpinnan pölyämisen ehkäisy sorateillä Tienkäyttäjät antoivat melko huonon yleisarvion myös sorateiden pölyämisen ehkäisylle. Vuoteen 2000 nähden merkittävä muutos arvioissa (parannus) on tapahtunut ainoastaan Venäjällä. Muissa maissa arviot ovat säilyneet lähes ennallaan. Tienpinnan pölyämisen ehkäisyn osalta tienkäyttäjät olivat tyytyväisimpiä Suomen tilanteeseen. Melko tai erittäin hyvänä sorateiden pölyämisen ehkäisyä piti 15 % tienkäyttäjistä, kohtalaisena 36 % ja huonona (melko tai erittäin huonona) 48 % tienkäyttäjistä. Ruotsissa ja Norjassa sorateiden pölyämisen ehkäisy arvioitiin välttäväksi. Melko tai erittäin hyvänä sorateiden pölyämisen ehkäisyä piti n. tienkäyttäjistä ja huonona (melko tai erittäin huonona) yli puolet tienkäyttäjistä. Venäjällä tilanteen parantumisesta huolimatta edelleen vain 8 % tienkäyttäjistä piti sorateiden pölyämisen ehkäisyä hyvänä ja yli 80 % huonona. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; SORATIET: Tienpinnan pölyämisen ehkäisy Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 1 % 11 % 9 % 12 % 8 % 4 13 % 14 % 4 % 11 % 33 % 24 % 31 % 41 % 37 % 36 % 25 % 37 % 44 % 31 % 73 % 39 % 35 % 56 % 18 % 19 % 24 % 11 % 19 % 13 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: SORATIET; Keskiarvo; Tienpinnan pölyämisen ehkäisy Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 2,4 2,3 2,4 2,5 2,5 2,6 1,4 1,8
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 21 2.4 Muun liikenneympäristön hoito ja ylläpito kesällä 2.4.1 Levähdysalueiden siisteys Levähdysalueiden siisteys arvioitiin kohtalaisen hyväksi sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Norjassa tilanne on vuoteen 2000 verrattuna säilynyt samana, mutta Ruotsin ja erityisesti Suomen osalta arviot levähdysalueiden siisteydestä ovat heikentyneet selvästi. Suomessa levähdysalueiden siisteyden arvioi hyväksi entisen 60 % sijaan enää vain 44 % tienkäyttäjistä. Huonoksi levähdysalueiden siisteyden Pohjois-Suomessa kokevien osuus on vastaavasti kasvanut 12 %:sta 24 %:iin. Ruotsissa ja Norjassa levähdysalueiden siisteyden melko tai erittäin hyväksi arvioi noin tienkäyttäjistä. Vaikka levähdysalueiden siisteys on Venäjällä hieman parantunut, on sen tilanne kohdemaista selkeästi huonoin. Levähdysalueiden siisteyden huonoksi arvioi 73 %, kohtalaiseksi 14 % ja hyväksi vain 13 % tienkäyttäjistä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Levähdysalueiden siisteys Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 3 % 4 % 14 % 13 % 15 % 8 % 17 % 5 % 16 % 36 % 14 % 31 % 34 % 39 % 43 % 37 % 31 % 33 % 36 % 46 % 32 % 27 % 28 % 42 % 14 % 13 % 13 % 18 % 13 % 7 % 8 % 6 % 3 % 2 % 6 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Levähdysalueiden siisteys Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,3 3,3 3,4 3,2 3,6 3,2 1,9 2,1
22 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.4.2 Tietyömaista tiedottaminen Tietyömaista tiedottaminen Suomessa arvioitiin melko hyväksi. Myös Ruotsi ja Norja saivat kohtalaisen hyvät arviot. Venäjän osalta arvio oli vain välttävä. Kaikissa tutkimuksen kohdemaissa tietyömaista tiedottaminen oli hieman heikentynyt kesällä 2000 saatuihin tuloksiin nähden. Suomen osalta tietyömaista tiedottamisen arvioi hyväksi selvä enemmistö eli 59 % tienkäyttäjistä. Vastaava luku Ruotsissa oli 44 %, Norjassa 37 % ja Venäjällä 16 %. Huonoksi tietyömaista tiedottamisen arvioi Suomessa joka kymmenes tienkäyttäjä ja toisena ääripäänä Venäjällä yli 60 % vastaajista. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Tietyömaista tiedottaminen Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 6 % 9 % 6 % 9 % 8 % 16 % 15 % 22 % 8 % 16 % 36 % 28 % 38 % 22 % 38 % 44 % 31 % 46 % 39 % 31 % 37 % 41 % 31 % 26 % 32 % 22 % 15 % 17 % 11 % 13 % 7 % 19 % 7 % 7 % 7 % 5 % 2 % 4 % 2 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Tietyömaista tiedottaminen Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,2 3,1 3,5 3,3 3,8 3,6 2,7 2,3
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 23 2.4.3 Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana arvioitiin kohtalaisen hyväksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Venäjällä liikenteen sujuvuus tietöiden aikana oli välttävällä tasolla. Venäjällä myös tietöiden aikaisessa liikenteen sujuvuudessa on tapahtunut merkittävää parannusta; muissa kohdemaissa tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomessa liikenteen sujuvuuden tietöiden aikana arvioi hyväksi vajaa puolet tienkäyttäjistä. Huonoksi sujuvuuden arvioi puolestaan vajaa viidennes tienkäyttäjistä. Ruotsissa ja Norjassa arviot ovat varsin samankaltaisia. Venäjällä tietöiden aikaisen liikenteen sujuvuuden hyväksi arvioi 14 % ja huonoksi 60 % vastaajista. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 3 % 5 % 1 % 5 % 2 % 7 6 % 8 % 12 % 32 % 36 % 34 % 42 % 26 % 44 % 33 % 45 % 29 % 42 % 41 % 50 % 35 % 33 % 47 % 16 % 15 % 31 % 11 % 9 % 13 % 5 % 5 % 5 % 3 % 4 % 5 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Liikenteen sujuvuus tietöiden aikana Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,1 3,2 3,3 3,2 3,5 3,3 1,8 2,3
24 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.4.4 Liikenneopastus Liikenneopastus arvioitiin hyväksi Suomessa ja kohtalaisen hyväksi Ruotsissa ja Norjassa. Venäjällä liikenneopastus oli kohtalaisella tasolla. Vuoteen 2000 verrattuna tilanne Venäjällä on hieman parantunut ja muissa kohdemaissa hieman heikentynyt. Suomen osalta liikenneopastuksen arvioi hyväksi selvä enemmistö eli lähes kaksi kolmannesta tienkäyttäjistä. Huonoksi liikenneopastuksen Suomen osalta arvioi joka kymmenes tienkäyttäjä. Ruotsissa ja Norjassa liikenneopastuksen arvioi hyväksi 40 50 % tienkäyttäjistä ja huonoksi 15 25 % tienkäyttäjistä. Venäjän osalta liikenneopastuksen melko tai erittäin hyväksi arvioi neljännes tienkäyttäjistä ja vastaavasti melko tai erittäin huonoksi lähes puolet vastaajista. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ: Liikenneopastus (matkat ja suunnat) Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 5 % 7 % 15 % 14 % 9 % 22 % 14 % 15 % 35 % 31 % 43 % 41 % 26 % 45 % 28 % 41 % 35 % 28 % 37 % 36 % 26 % 31 % 29 % 27 % 17 % 12 % 26 % 8 % 14 % 23 % 6 % 7 % 7 % 9 % 5 % 2 % 2 2 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: MUU LIIKENNEYMPÄRISTÖ; Keskiarvo; Liikenneopastus (matkat ja suunnat) Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,3 3,2 3,5 3,3 3,7 3,6 2,5 2,6
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 25 2.5 Kokonaisarvio tieverkon kesäkunnossapidolle Tieverkon kesäkunnossapitoa arvioitiin eri osatekijöiden lisäksi myös kokonaisuutena pääteiden, muiden päällystettyjen teiden ja sorateiden osalta. Arviointi suoritettiin yhdeksänportaisella asteikolla, jossa ääripäinä olivat erittäin huono erittäin hyvä. Tässäkin arvio koski kunkin maan pohjoista tieverkkoa. Kokonaisarviot olivat melko hyvin linjassa eri osatekijöiden arvioinnin kanssa: parhaat arviot sai osakseen Suomen pohjoinen tieverkko ja toiseksi parhaat Ruotsin pohjoinen tieverkko. Norjan pohjoinen tieverkko jäi hieman Suomen ja Ruotsin arvosanoista. Luoteis-Venäjällä tieverkon kunto arvioitiin yleisesti heikoimmaksi. Seuraavassa kokonaisuutta on arvioitu sekä jakaumien että keskiarvojen avulla. Jakaumataulukoissa eri luokkia on yhdistetty siten, että huonoksi on laskettu kaikki arvot alle kolmen ja hyviksi kaikki arvot yli kolmen. Kohtalainen -luokkaan on sijoitettu ainoastaan arvon kolme antaneet vastaajat. 2.5.1 Päätieverkon kesäkunnossapito kokonaisuutena Päätieverkon kesäkunnossapito koettiin hyväksi Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa ja Venäjällä päätieverkon kesäkunnossapito arvioitiin kohtalaiseksi. Suomessa ja etenkin Norjassa tilanne on vuoteen 2000 verrattuna heikentynyt; Ruotsissa ja Venäjällä taas selvästi kohentunut. Suomen osalta päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi kokonaisuutena hyväksi selvä enemmistö eli lähes 60 % tienkäyttäjistä (vuonna 2000 63 %). Kohtalaiseksi päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi 26 % ja huonoksi 16 % tienkäyttäjistä. Norjan osalta päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi kokonaisuutena hyväksi tienkäyttäjistä, kun vuonna 2000 luku oli 44 %. Huonoksi päätieverkon kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi entisen 27 % sijasta 40 % tienkäyttäjistä. Ruotsin osalta päätieverkon kesäkunnossapidon kokonaisuutena hyväksi arvioivien osuus on kasvanut 43 %:sta 55 %:iin tienkäyttäjistä. Huonoksi päätieverkon kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi 38 % sijasta vain 16 % tienkäyttäjistä. Venäjällä päätieverkon kesäkunnossapidon arvioi kokonaisuutena huonoksi 56 % tienkäyttäjistä. Hyväksi kesäkunnossapidon arvioi puolestaan 18 % tienkäyttäjistä.
26 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidolle Huono Kohtalainen Hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 14 % 18 % 44 % 43 % 19 % 55 % 63 % 58 % 26 % 29 % 67 % 26 % 23 % 56 % 38 % 27 % 16 % 14 % 16 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidolle Kesä 2000 Kesä 2005 5,0 4,0 2,0 1,0 3,2 2,8 3,4 3,6 3,5 2,3 2,5 Erot henkilöautoilijoiden ja raskaan kaluston kuljettajien kesken olivat varsin pieniä. Norjassa ja Suomessa henkilöautoilijat pitivät päätieverkon kesäkunnossapidon tasoa hieman parempana kuin raskaan kaluston kuljettajat, ja Venäjällä päinvastoin. Tarkasteltaessa maakohtaisia kokonaisarvioita vastaajan kansallisuuden suhteen löytyy jonkin verran eroavaisuuksia. Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten arviot päätieverkon kesäkunnossapidosta vaihtelevat vain muutaman kymmenyksen sisällä, mutta venäläisten arviot Norjan ja Suomen päätieverkosta ovat merkittävästi parempia. Tämä johtunee osin venäläisten alemmasta odotustasosta yleisesti, sillä he arvioivat myös oman päätieverkkonsa selvästi paremmaksi kuin suomalaiset sen kokevat. Huomattavaa on, että kukin maa on muita maita kriittisempi oman maansa kesäkunnossapidon tasoa kohtaan. Vuoden 2000 kyselyyn verrattuna vastaajan kansalaisuudesta johtuvat erot ovat hieman tasoittuneet. Kaikkien kansalaisuuksien arvioiden mukaan tilanne Norjassa on heikentynyt merkittävästi. Sen sijaan Ruotsin päätieverkon kesäkunnossapito on parantunut merkittävästi erityisesti ruotsalaisten ja suomalaisten mielestä. Arviot Suomen tilanteesta ovat kaikkien kansalai-
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 27 suuksien keskuudessa säilyneet lähes ennallaan. Venäjän kesäkunnossapito päätieverkon osalta on hieman parantunut sekä venäläisten että suomalaisten mielestä. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidolle Kesä 2005 Kesä 2000 1,0 2,0 4,0 5,0 Henkilöautoilijoiden arvio Norjasta 2,9 3,3 Henkilöautoilijoiden arvio Ruotsista Henkilöautoilijoiden arvio Suomesta Henkilöautoilijoiden arvio Venäjästä Raskaan kaluston kuljettajien arvio Norjasta 3,3 3,1 3,5 3,6 2,5 2,3 2,8 Raskaan kaluston kuljettajien arvio Ruotsista Raskaan kaluston kuljettajien arvio Suomesta Raskaan kaluston kuljettajien arvio Venäjästä 2,6 2,4 2,9 3,3 3,4 3,6 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Kokonaisarvio päätieverkon kesäkunnossapidosta vastaajan kansalaisuuden mukaan Kesä 2005 Kesä 2000 1,0 2,0 4,0 5,0 Norjalaisten arvio Norjasta Norjalaisten arvio Ruotsista Norjalaisten arvio Suomesta Norjalaisten arvio Venäjästä 2,0 2,6 3,1 3,8 3,8 3,6 3,8 Ruotsalaisten arvio Norjasta Ruotsalaisten arvio Ruotsista Ruotsalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Norjasta Suomalaisten arvio Ruotsista Suomalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Venäjästä Venäläisten arvio Norjasta Venäläisten arvio Suomesta Venäläisten arvio Venäjästä 2,1 2,0 2,7 3,1 2,5 3,4 2,9 3,3 2,9 3,4 3,4 3,4 2,7 2,5 3,8 3,8 4,5 4,7 4,7
28 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.5.2 Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito kokonaisuutena Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito koettiin kohtalaiseksi Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa ja Venäjällä muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito arvioitiin välttäväksi. Vuoden 2000 tuloksiin nähden tilanne on pysynyt ennallaan Suomessa, parantunut Ruotsissa ja Venäjällä ja heikentynyt selvästi Norjassa. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ; Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidolle Huono Kohtalainen Hyvä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 0 % 7 % 18 % 14 % 29 % 27 % 27 % 11 % 38 % 18 % 22 % 29 % 36 % 26 % 28 % 82 % 68 % 62 % 51 % 42 % 37 % 34 % 35 % 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidolle 5,0 4,0 2,0 1,0 Kesä 2000 Kesä 2005 2,8 2,5 2,6 2,8 3,1 1,9 2,3 Erot henkilöautoilijoiden ja raskaan kaluston kuljettajien kesken olivat varsin pieniä myös muiden päällystettyjen teiden osalta. Norjassa ja Suomessa henkilöautoilijat pitivät muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidon tasoa hieman parempana kuin raskaan kaluston kuljettajat. Vastaavasti Ruotsin ja Norjan tilannetta pidettiin parempana raskaan kaluston kuljettajien keskuudessa.
Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET 29 Verrattaessa maakohtaisia kokonaisarvioita vastaajan kansallisuuden suhteen, ovat erot samansuuntaisia kuin arvioitaessa päätieverkkoa. Arviot Norjan, Ruotsin ja Suomen muiden teiden kesäkunnossapidosta kokonaisuutena ovat melko tasaisia lukuun ottamatta venäläisten arvioita, jotka ovat selvästi muita kansalaisuuksia parempia. Venäläiset arvioivat myös oman maansa kunnossapidon tason selvästi korkeammaksi kuin muut kansalaisuudet. Muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidon osalta vastaajat eivät ole muita maita kriittisempiä oman maansa tilannetta arvioidessaan. Vuoden 2000 tuloksiin verrattuna muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapito Norjassa on heikentynyt kaikkien kansalaisuuksien mielestä. Ruotsin osalta mielipiteet kuitenkin eroavat: ruotsalaisten omasta mielestä tilanne on parantunut merkittävästi ja suomalaisten mielestä jonkin verran, mutta norjalaisten mielestä kunnossapidon taso on heikentynyt selvästi. Suomen osalta minkään kansalaisuuden arviot eivät ole merkittävästi muuttuneet. TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Keskiarvo; Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidolle Kesä 2005 Kesä 2000 1,0 2,0 4,0 5,0 Henkilöautoilijoiden arvio Norjasta Henkilöautoilijoiden arvio Ruotsista Henkilöautoilijoiden arvio Suomesta Henkilöautoilijoiden arvio Venäjästä Raskaan kaluston kuljettajien arvio Norjasta Raskaan kaluston kuljettajien arvio Ruotsista Raskaan kaluston kuljettajien arvio Suomesta Raskaan kaluston kuljettajien arvio Venäjästä 2,5 2,7 2,7 3,1 3,1 2,3 2,0 2,4 2,7 2,9 2,4 3,1 2,6 1,9
30 Tiestön kunnossapito Pohjois-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Venäjällä KESÄTUTKIMUKSEN TULOKSET TEIDEN HOITO JA YLLÄPITO KESÄLLÄ: Kokonaisarvio muiden päällystettyjen teiden kesäkunnossapidosta vastaajan kansalaisuuden mukaan Kesä 2005 Kesä 2000 1,0 2,0 4,0 5,0 Norjalaisten arvio Norjasta Norjalaisten arvio Ruotsista Norjalaisten arvio Suomesta Norjalaisten arvio Venäjästä 1,9 2,3 2,8 3,1 3,5 3,3 3,4 Ruotsalaisten arvio Norjasta Ruotsalaisten arvio Ruotsista Ruotsalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Norjasta Suomalaisten arvio Ruotsista Suomalaisten arvio Suomesta Suomalaisten arvio Venäjästä Venäläisten arvio Norjasta 1,9 1,8 2,2 2,9 2,2 2,9 2,6 2,9 2,4 2,8 2,9 2,9 3,4 3,4 4,3 Venäläisten arvio Suomesta Venäläisten arvio Venäjästä 2,1 2,5 4,6 4,6 2.5.3 Sorateiden kesäkunnossapito kokonaisuutena Sorateiden kesäkunnossapito koettiin kohtalaiseksi Suomessa ja Ruotsissa ja välttäväksi Norjassa ja Venäjällä. Vuoteen 2000 nähden Suomen ja Norjan tilanne on pysynyt ennallaan, ja Ruotsin ja Venäjän tilanne on selkeästi parantunut. Suomen osalta sorateiden kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi hyväksi vajaa kolmannes tienkäyttäjästä. Huonoksi sorateiden kesäkunnossapidon arvioi lähes puolet tienkäyttäjistä. Ruotsin osalta sorateiden kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi hyväksi tienkäyttäjistä. Norjan osalta vastaava luku on 15 %. Venäjällä sorateiden kesäkunnossapidon kokonaisuutena arvioi hyväksi vain 12 %. Kunnossapidon huonoksi arvioi 76 % tienkäyttäjistä, mikä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2000 vastaava luku 91 %.