RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 16WWE0921 LUONNOS 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan sisältyy Keski-Sukkulan, Muta-Sukkulan, KeskiMustin, Ylä-Mustin ja Ala-Mustin sekä Suuri-Lavoksen ranta-alueita UPM-Kymmene Oyj
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 Luonnonympäristö... 2 2.1.1 Johdanto... 2 2.1.2 Menetelmät... 2 2.1.3 Luonnon yleiskuvaus... 3 2.1.4 Suojelualueet... 4 2.2 Uhanalaiset tai huomionarvoiset lajit... 4 2.3 Luonto- ja linnustoselvitys... 5 2.3.1 Ala-, Keski- ja Ylä-Musti... 5 2.3.2 Suuri-Lavos... 7 2.3.3 Kuvantolampi... 8 2.3.4 Keski-Sukkula ja Muta-Sukkula... 9 2.3.5 Kirjallisuus... 10 2.4 Maanomistus... 11 2.5 Suunnittelutilanne... 11 2.5.1 Maakuntakaava... 11 2.5.2 Yleiskaava... 12 2.5.3 Rakennusjärjestys,... 12 2.5.4 Pohjakartta... 12 2.5.5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista... 13 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 3.1 Ranta-asemakaavan sisältö... 13 3.2 Ranta-asemakaavan mitoitus... 14 3.3 Rantaviivan laskentaperiaate... 14 3.4 Kaavan vaikutukset... 15 3.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 15 3.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 3.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen... 15 3.4.4 Vaikutukset talouteen... 16 3.4.5 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen... 16 3.4.6 Sosiaalisten vaikutusten arviointi... 16 3.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 3.6 Nimistö... 16
4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 17 5.1 Osalliset... 17 5.2 Vireilletulo... 17 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 5.4 Viranomaisyhteistyö... 17 5.5 Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen... 17 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 18 Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvityksen liitekartat Ranta-asemakaavakartat 1:5 000
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt alueen maanomistaja UPM- Kymmene Oyj. Kaavan laatimisen tarkoituksena on maankäytön osoittaminen Keski- Sukkulan, Muta-Sukkulan sekä Ylä-Mustin, Keski-Mustin, Ala-Mustin sekä Suuri- Lavoksen ranta-alueilla, Polvijärven kunnassa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-27-1 Salola Kaava-alueiden likimääräinen sijainti. (Maanmittauslaitos, Karttapaikka)
2 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Luonnonympäristö 2.1.1 Johdanto UPM Kymmene Oyj on aloittanut Polvijärvellä ranta-asemakaavan laatimisen, jonka tarkoituksena on maankäytön osoittaminen Keski-Sukkulan, Sukkulanjoen, Muta- Sukkulan sekä Ylä-Mustin, Keski-Mustin, Ala-Mustin sekä Suuri-Lavoksen rantaalueilla. Ranta-asemakaavoituksen suunnittelutyö käynnistyi toukokuussa 2011. Kaavatyöhön liittyvän luontoselvityksen tulokset esitetään tässä raportissa. 2.1.2 Menetelmät Kaava-alueille tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyöt 13. 16.6.2011 sekä linnustoselvityksen maastotyöt 12. 17.6.2011. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli löytää suunnittelualueen rantavyöhykkeellä (0-200 m) sijaitsevat metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvillisuutta. Kaavoitettavilta ranta-alueilta valittiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella maastossa tarkastettavat potentiaaliset kohteet, jolloin maastotyön ulkopuolelle jätettiin luonnontilaltaan selvimmin muuttuneet alueet, kuten hakkuuaukeat ja runsaasti ojitetut suot. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja liito-oravan potentiaalisista elinympäristöistä. Linnustokartoituksen tavoitteena oli selvittää sijaitseeko kartoitusalueen rakentamiskelpoisten vesistöjen äärellä linnustollisesti arvokkaita alueita. Selvitysalueen järvien ja lampien ranta-alueet on kuljettu lähes kokonaisuudessaan jalkaisin reviirejä maastokartalle muistiin merkaten. Joillakin pienimmistä lammista ja kapeilla järvillä on kuljettu vain toisen puolen ranta tai havainnoitu vain yhdestä pisteestä, josta on hallinnut koko lammen mukaan lukien vastarannan laulavat linnut. Sää maastoaamuina oli melko lämmin ja vähätuulinen tai tyyni eli havainnointiolosuhteet olivat erittäin hyvät varsinkin aamujen varhaisimpina tunteina. Luontoselvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastasi FM Mika Welling. Linnustoselvityksestä vastasi metsätalousteknikko Ari Parviainen Joensuusta. Liito-oravan potentiaalisia elinympäristöjä kartoitettiin ja tarkastettiin maastossa 26.4.2011 sekä 31.5. - 2.6.2011. Maastotöiden lisäksi selvityksessä käytettiin hyväksi kirjallisuusluettelossa mainittujen lähteiden lisäksi seuraavia aineistoja ja lähteitä: UPM:n paikkatietojärjestelmän luontokohteet sekä kuviokohtaiset puustotiedot (vähintään varttuneet kuusimetsät ja kuusisekametsät) Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä Pohjois-Savon ELY-keskuksen uhanalaistiedot
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 3 2.1.3 Luonnon yleiskuvaus Kaavoitettavat alueet sijoittuvat metsäkasvillisuutensa puolesta etelä- ja keskiboreaalisen vyöhykkeen vaihettumisalueelle ja suokasvillisuutensa puolesta Pohjanmaan aapasoiden sekä Väli-Suomen viettokeitaiden vaihettumisalueelle. Polvijärven kallioperää luonnehtii kiilleliuskeen ja kiillegneissin dominoivuus. Kunnan eteläosassa on gneissigranodioriittialue ja länsiosissa kvartsiitti- ja diabaasialueita. Lisäksi tavataan vähäisessä määrin talkkiliuske- ja serpentiniittijuonia. Kunnan eteläosissa on muuta kuntaa runsaammin kalliopaljastumia. Keski-ja pohjoisosissa on verrattain runsaasti turvekerrostumia (GTK 2011). Yleiskuva kunnan maankäyttöluokkien jakaantumisesta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Polvijärven kunnan maankäyttöluokat (lähde: Ympäristöhallinto: Corine 2002, 25 ha-aineisto). Kaavoitettaville alueille sijoittuu kaksi valtakunnallisesti arvokasta moreenialuetta: Nimi pinta-ala arvoluokka (ha) Saarijärven Keski-Mustin kumpumoreenialue* 91 3 Ylä-Mustin kumpumoreenialue* 41 3 *) osin Kaavin puolella
4 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Alueet on merkitty Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan merkinnällä ge-1 (Arvokas harju- tai moreenialue: Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot). Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan ge-1 merkinnällä ei rajoiteta alueiden normaalia maa- ja metsätalouskäyttöä eikä normaalia lupamenettelyn mukaista rakentamista (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010:17). 2.1.4 Suojelualueet Kaavoitettaville alueille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu suojelualueita (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2011). Kuva 2. Kaava-alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijainti (lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 2011) 2.2 Uhanalaiset tai huomionarvoiset lajit Suunnittelualueiden uhanalaistiedot tarkastettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksilta (3.6.2011 ja 27.6.2011). Kaavoitettavaksi tarkoitetuilla ranta-alueilla ei sijaitse uhanalaisten lajien esiintymiä. Suunnittelualueilta ei ole tiedossa maakotkan, merikotkan, muuttohaukan tai kalasääsken pesiä (Metsähallitus / Tuomo Ollila 8.6.2011 ja Helsingin yliopiston Eläinmuseo 31.5.2011).
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 5 Kaavoitettavilta alueilta havaittujen lintujen suojelustatus on esitetty linnustoa koskevissa kappaleissa lajin jälkeen (DIR = lintudirektiivin liitteen I laji, UHEX= kansallinen uhanalaisuus (Nt = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut), EVA= Suomen erityisvastuulaji). Liito-orava Kaava-alueiden liito-oravatilannetta selvitettiin keväällä 2011. Selvityksen pohjana käytettiin UPM-Kymmenen puustotietoja, joiden perusteella kartoitettiin ranta-alueille sijoittuvat vähintään varttuneet kuusi- ja haapametsät sekä kuusisekametsät. Nämä metsäkuviot käytiin tarkastamassa maastossa huhtikuussa ja toukokuussa 2011. Selvitysajankohta oli erittäin hyvä huhtikuussa, jolloin maastossa käytiin läpi valtaosa potentiaalisista elinympäristöistä. Toukokuussa selvitysajankohta oli kevään nopean etenemisen takia hieman myöhäinen, mutta mahdolliset liito-oravan papanoimat puut olisi vielä pystytty maastosta havaitsemaan. Yhdeltäkään potentiaaliselta metsäkuviolta ei löydetty liito-oravan papanoimia puita. Valtaosa tarkistetuista kuvioista ei ollut liito-oravalle soveliainta elinympäristöä metsäkuvion ominaispiirteiden, kuvion koon ja puuston iän ja puulajien perusteella. Hyviä potentiaalisia elinympäristöjä oli potentiaalisten kuvioiden kokonaismäärästä vain muutamia. 2.3 Luonto- ja linnustoselvitys Suunnittelualueilla sijaitsevat luonto- ja linnustokohteet on esitetty seuraavassa kohteina. Kohteiden sijainti on esitetty liitteessä 2 kuvauskappaleissa todettuina lyhenteinä (esim. Lk1 ja Lin1). 2.3.1 Ala-, Keski- ja Ylä-Musti Ala-Mustin pohjoispuoleisia kankaita on päätehakattu ja rantaan on jätetty noin 10 m leveä metsäkaistale. Ritosuo on ojitettua rämettä ja osin rämemuuttumaa, jota vanhat ojat ovat selvästi kuivattaneet. Järven itäosaan laskevan puron varressa lajistona ovat mm. järviruoko, järvikorte, suokorte, kurjenjalka, vehka, viiltosara, okarahkasammal, kiilto- ja harmaapaju, puusto 5-7 m koivua ja jonkin verran mäntyä. Luonnontilaisen kaltaisena luhtaisena puronvartena metsälakikohde (kohde Lk 1, kaavamerkintäsuositus: luo). Itse Ala-Mustilla ei havaittu vesi- eikä lokkilinnustoa eikä myöskään kahlaajia. Ainoa havaittu vesilintu oli järven yllä hetken kierrellyt kaakkuri (DIR, NT), jonka pesimälampi lienee jossain muualla. Kaakkurin lisäksi ainoa suojelullisesti merkittävä laji oli leppälintu (EVA, Lin1), jolla oli reviiri pohjoisrannalla Ritosuon eteläpuolella. Rantavyöhykkeen metsälinnusto oli alueelle hyvin tyypillistä. Ainakin käki, metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, pajulintu, harmaasieppo, hömö- ja talitiainen, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku lukeutuvat pesimälinnustoon (liite 4). Ala- ja Keski-Mustin välinen Mustinniemi on ranta-alueiltaan osaksi hakattu, niemen keskiosa on harventamatonta, 7-10 m mänty-koivu sekametsää. Niemen lehtomaisen kankaan lajistoa ovat mm. oravanmarja, kielo, kultapiisku, lillukka, nuokkuhelmikkä, metsätähti, kevätpiippo, maitohorsma, mesimarja, rönsyleinikki, tuppisara sekä runsas metsäkastikka. Niemessä on mahdollisesti ollut aikoinaan laidunnusta tai niittyä. Rantaalueiden hakkaamattomat rinteet ovat jäkäläpeitteisiä kuivia kankaita.
6 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Kuva 3. Mustinniemen keskiosien heinäistä ja ruohoista kangasta. Keski-Mustin Itälahden pohjukka on rannaltaan puustoista isovarpurämettä. Itälahden pohjoisranta on laajalti metsälain tarkoittamaa saraluhtaa, jossa lajistona pullosara, kurjenjalka, raate, riippa- ja rahkasara, suokukka ja järvikorte. Järveen tuleva vesilasku on luonnontilainen puro, jonka ympäristö on isovarpurämettä. Rantasuo ja puro ovat metsälain tarkoittamia luontokohteita (kohde Lk 2, kaavamerkintäsuositus: luo). Kuvat 4 ja 5. Vasemmalla Keski-Mustin Itälahden luhtaista rantanevaa, oikealla järveen laskeva puronvarsi. Keski-Mustin pohjoispuoliset kumparekankaat ovat varttuneita kuivahkoja mäntykankaita, joissa lahopuustoa on niukasti (kuva 6). Keski- ja Ala-Mustin ranta-alueet, niemet ja saaret on maanomistajan omalla päätöksellä käyttörajoitettuja. Paras metsäalue on Rantteikonpurolta länteen sijaitsevalla niemellä, jossa on suhteellisen vanhaa kuusikkoa. Tässä metsässä rummutteli pohjantikka (DIR, EVA, Lin2) reviirillään ja samalla paikalla havaittiin myös teeri (DIR, NT, EVA, Lin2). Muita suojelullisesti merkittäviä lajeja Keski-Mustilla ei havaittu. Muu lajisto järven rannoilla on normaalia metsälinnustoa, johon lukeutuvat ainakin käki, metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, hömö-, töyhtö- ja talitiainen, närhi, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku. Vesilintuja, lokkilintuja ja kahlaajia ei havaittu lainkaan. Ylä-Mustin itäpäässä oleva rantaluhta on metsälain tarkoittama luontokohde (kohde Lk 3, kaavamerkintäsuositus: luo) (kuva 7). Maanomistajan päätöksellä Ylä-Mustin koillisosaan laskeva puronvarsi on merkitty luontokohteena (kohde Lk 4, kaavamerkintäsuositus: luo). Puron ympäristö on päätehakattu.
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 7 Tien vieressä sijaitseva pieni nimetön lampi on metsälain tarkoittama pienveden lähiympäristö (kohde Lk 5, kaavamerkintäsuositus: luo). Ylä-Mustilla tavattiin neljä suojelullisesti merkittävää lintulajia. Laulujoutsenpari (DIR, EVA, Lin3) oleskeli luoteispään rehevähköllä lahdella, (joka sopisi hyvin lajin pesimiseen, mutta pesintään viittaavaa ei kuitenkaan todettu), kaksi telkkäkoirasta (EVA, Lin4) eteläosan lahdella, saalisteleva kalatiira (DIR, EVA), joka pesinee jollain muulla järvellä sekä itärannalla leppälintu (EVA, Lin5). Muu linnusto koostuu alueella tavallisista varpuslinnuista, kuten kulorastas, tiltaltti, pajulintu, harmaasieppo, hömötiainen, peippo ja vihervarpunen. Kuvat 6 ja 7. Vasemmalla Mustijärvien polveilevaa kumparekangasta, oikealla Ylä- Mustin itälahden luhtaranta. 2.3.2 Suuri-Lavos Suuri-Lavoksen länsi- ja eteläpuoleiset kankaat ovat laajalti taimikkoa. Järven vedenpinta on huomattavan korkealla majavan tekemien patojen takia ja tämän seurauksena järven rannoilla on runsaasti pystyyn kuollutta kuusta sekä myös maapuuta (kuva 8). Puronvarsien ja ranta-alueiden alkuperäistä luontotyyppiä ei runsaan veden takia pystytty toteamaan. Kuva 8. Suuri-Lavoksen rannan pystyyn kuollutta puustoa.
8 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Järvessä havaittiin runsas vesilintulajisto ja pystyyn kuoleva rantametsä tarjoaa monipuolisen elinympäristön lahopuustoa tarvitsevalle lajistolle (Kohde Lk 6, kaavamerkintäsuositus: luo). Suuri-Lavoksen linnusto on selvitysalueen paikoista lajistoltaan monipuolisemmasta päästä. Suojelullisesti merkittäviä lajeja tavattiin viisi (Lin6): tavinaaras (EVA) pohjoisosassa ja -koiras Pieni-Lavoksella, jouhisorsanaaras (VU) lensi Suurelta Pienelle Lavokselle, teeri (DIR, NT, EVA) länsirannalla, valkoviklo (EVA) itärannalla ja pohjantikkanaaras (DIR, EVA), joka etsi ravintoa lampien välisessä kuolleiden puiden muodostamassa pikku metsikössä. Muita vesilintuja ei tavattu, ei myöskään lokkilintuja. Ei-varpuslinnuista havaittiin edellä mainittujen lisäksi käki, tervapääsky ja taivaanvuohi. Varpuslinnusto oli samankaltaista kuin selvitysalueella muuallakin. Reviiriään rantavyöhykkeellä pitivät ainakin metsäkirvinen, punarinta, laulu- ja punakylkirastas, ruokokerttunen, herne- ja lehtokerttu, tiltaltti, pajulintu, harmaasieppo, peippo sekä pajusirkku. Kuvat 16 ja 17. Vasemmalla Suuri-Lavoksen kuollutta rantapuustoa, oikealla pohjantikka. 2.3.3 Kuvantolampi Kuvantolampi on erämainen, pieni metsälain tarkoittama elinympäristö (kohde Lk 7, kaavamerkintäsuositus: luo). Lammessa havaittiin telkkänaaras ja kolme poikasta. Kuva 9. Kuvantolampi.
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 9 2.3.4 Keski-Sukkula ja Muta-Sukkula Keski-Sukkulan eteläosasta laskeva Sukkulanjoen varressa on runsaasti pystyyn kuollutta rantapuustoa majavan padottaman vedenpinnan kohoamisen takia. Keski-Sukkulan lounaisosaan laskeva saniaisvaltainen puronvarsi on metsälain tarkoittama luontokohde (kohde Lk 8, kaavamerkintäsuositus: luo). Puronvarren lajistoa ovat mm. käenkaali, metsäimarre, korpi-imarre, oravanmarja, lillukka, kotkansiipi, hiirenporras, mesiangervo, orvokit (kuva 10). Yläosastaan on jopa lehtokorpea, alaosastaan ruoho- ja heinäkorpea. Saniaskorvet, saniaislehtokorvet sekä ruoho- ja heinäkorvet on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi luontotyypeiksi (EN) (Raunio ym. 2008). Puronvarressa on lahopuustoa runsaasti pystyyn kuolleina kuusina ja myös maapuuna. Puron suu järven rannassa on kortteista rantaluhtaa. Kuva 10. Puronvarren kotkansiipikasvustoa. Keski-Sukkulan koillisosaan laskeva puro on merkitty maanomistajan päätöksellä luontokohteeksi (kohde Lk 9, kaavamerkintäsuositus: luo). Järven pohjoisosassa sijaitsevan Salmenlahden pohjoisrannassa on vesijättöinen puustoinen luhtaranta, jossa on runsaasti pystyyn kuollutta nuorta koivua, luhtakastikkaa ja koivunvesoja. Ranta on luhtarantana metsälain tarkoittama elinympäristö (kohde Lk 10, kaavamerkintäsuositus: luo). Linnusto on valtaosaltaan alueella tavallista lajistoa, johon sisältyy viisi suojelullisesti merkittävää lajia: metso (DIR, NT, EVA, Lin7), jonka ulosteita löytyi järven eteläpäästä, kuikka (DIR, Lin8) eteläosassa, rantasipi (NT, EVA, Lin9-Lin10) sekä etelä- että pohjoisosassa, kalatiira (DIR, EVA, Lin11) eteläosassa ja leppälintu (EVA, Lin12) pohjoispäässä. Kuikan lisäksi muita vesilintuja ei tavattu, lokeista kalalokki pesii eteläosassa ja kahlaajista metsäviklolla oli reviiri lounaisrannan metsässä, joka oli ehkä lintutiheydeltään järven parasta osaa. Rantametsien linnusto on suurimmalta osaltaan ihan peruslajistoa, lajeina ainakin käki, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, laulu-, punakylkija kulorastas, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, hömö-, töyhtö- ja talitiainen, korppi, peippo, vihervarpunen sekä pajusirkku. Muta-Sukkulan eteläosan rannat ovat laajalti isovarpurämettä. Järven länsirantaan laskee osin perattu ja osin luonnontilaisen kaltainen puro. Ympäristö on lähinnä ruohokangaskorpea. Ruohokangaskorvet on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi (EN) (Raunio ym. 2008). Lajistona mm. korpi-imarre, hiirenporras, mesiangervo, kultapiisku, oravanmarja, metsäimarre, käenkaali, metsäkorte, nokkonen, suo-
10 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi orvokki, mesimarja, metsätähti. Puusto on varttunutta ja uudistuskypsää kuusta. Rannassa on majavan kaatamia puita, lahopuustoa on runsaasti pystyyn kuolleina kuusina ja koivuina (kohde Lk 11, kaavamerkintäsuositus: luo). 2.3.5 Kirjallisuus Kuva 11. Muta-Sukkulaan laskevan puron ruohokangaskorpea. Linnusto lammella ja sen ympäristössä on vaatimatonta. Vesi- ja lokkilintuja ei tavattu, eikä myöskään kahlaajia. Lammella saalistelleet tervapääskyt olivat ainoita havaittuja ei-varpuslintuja, muu lajisto koostui tavallisista varpuslintulajeista. Rantavyöhykkeen pesimälintuihin kuuluvat ainakin haarapääsky, metsäkirvinen, västäräkki, tiltaltti, pajulintu, talitiainen, närhi, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku. Suojelullisesti merkittäviä lajeja ei havaittu. Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi Ympäristöhallinto (2011). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu: http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2010). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2. vaihe). Maakuntakaavaselostus, julkaisu 136. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén. A. & Mannerkoski, I. (toim.). (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s.320-331. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=371160&lan=fi Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi Suomessa tavatut lintulajit: http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 11 2.4 Maanomistus Suunnittelualue on UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa. 2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaava, vahvistettu 20.12.2007 ja maakuntakaavan täydennys eli 2. vaihekaava, vahvistettu 10.6.2010. Vaihekaavassa 2 on arvokkaana moreenialueena osoitettu merkinnällä ge-1 Ylä-Mustin kumpumoreenialue. Kaavamääräyksen mukaan Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maaaineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainestenotolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen 2. vaihekaavasta.
12 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 2.5.2 Yleiskaava Outokummun taajaman alue kuuluu Joensuun seudun yleiskaava-alueeseen, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.12.2009. Suunnittelualueella on yleiskaavassa arvokkaan moreenialueen aluerajaukset ja niillä kohdemerkinnät Saarijärven-Keski- Mustin kumpumoreenialue mor 7.4 ja Ylä-Mustin kumpumoreenialue mor 7.5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. 2.5.3 Rakennusjärjestys, Polvijärven kunnassa on voimassa 18.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys. 2.5.4 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa 1:5000.
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 13 2.5.5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luontoja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Ranta-asemakaavan sisältö Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 12 loma-asuntojen (RA) korttelialuetta ja niille yhteensä 28 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoista 7 on osoitettu Keski-Mustin ja Ala-Mustin väliseen Mustinniemeen, 5 Ala-Mustin itäosan pohjoisrannalle, 3 Ylä-Mustin rannalle ja loput 13 Keski-Sukkulan rannoille. Rakennuspaikat on ryhmitelty maastonpiirteet ja luontoarvot huomioon ottaen. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousalueita (M, MY), ohjeelliset tieyhteydet rakennuspaikoille ja venevalkamat (LV) Keski-Mustin sekä Keski-Sukkulan rannoille. Ylä-, Keski- ja Ala-mustien alueelle sijoittuva maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas kumpumoreenialue on merkitty kaavakartalle ge -katkoviivarajauksella. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota, ettei alueen luonto- ja maisema-arvoja vaaranneta tai heikennetä. Maisemallisesti arvokkaimmilla kumpumoreenialueilla Keski-Mustin saariston ja pienipiirteisten niemien kohdalla ei ole osoitettu rakentamiseen tarkoitettuja alueita. Luontovyöhyke luo -merkinnällä on likimääräisesti rajattu mahdolliset metsälain 10 :n tai LsL 28 :n mukaiset kohteet ja muut ympäristö- tai maisema-arvoiltaan merkitykselliset kohteet. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on otettava huomioon, ettei alueen luonto- ja maisema-arvoja vaaranneta tai heikennetä.
14 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 3.2 Ranta-asemakaavan mitoitus Ranta-asemakaava-alueen ranta-alueen rakentamistehokkuus on esitetty oheisessa taulukossa. Rantarakentamisen mitoitustarkastelu. 3.3 Rantaviivan laskentaperiaate Rantaviivan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Rakennusoikeuden määrittelyssä käytettävä ns. muunnettu rantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton kehittämän menetelmän mukaan, jossa huomioidaan kapeiden lahtien ja niemien vaikutukset rakentamiseen. Muunnetun rantaviivan mittausmenetelmä.
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 15 3.4 Kaavan vaikutukset 3.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Nyt asemakaavoitettavat ranta-alueet sijaitsevat ns. haja-asutusalueella eikä näiden alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitse taajama-alueita eikä merkittäviä kyläalueita. Ranta-asemakaavan toteutumisen jälkeen nyt kaavoitettavat alueet säilyvät edelleen haja-asutusluonteisina eikä yhdyskuntarakenteeseen tältä osin aiheudu oleellisia vaikutuksia. Kaava tuo toteutuessaan alueelle 28 uutta vapaa-ajan asuntoa, mikä näkyy myös tienoon vilkastumisena ainakin kesäaikaan. Uusi loma-asutus ei edellytä uusien palveluiden rakentamista alueelle. Merkittävin vaikutus kohdentuu kaava-alueen sisäiseen rakenteeseen siinä mielessä, että osalle alueen rantoja tullaan rakentamaan loma-asuntoja. Kaavaratkaisussa rantarakennusoikeudet on keskitetty niille ranta-alueille, joilla luonnonympäristö sen parhaiten kestää ja toisaalta ottaen huomioon, että alueet ovat rakentamiseen soveltuvia. Suunnittelualueella ei ole kulttuuriympäristökohteita eikä tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Kaavalla ei siten ole näihin vaikutuksia. 3.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualueelta on tehty luontoselvitys (kts. kohta 2.1 Luonnonympäristö). Luontoselvityksen mukaiset luontoarvot on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Rakentaminen on osoitettu sellaisille alueille, joilla ei ole haitallista vaikutusta alueen luonnon monimuotoisuudelle ja linnuston elinolosuhteille. Kaavassa on tuotu kohdemerkinnöin esille luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, jolloin luontoarvojen säilyttämiseen voidaan tietoisesti vaikuttaa. 3.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Ranta-asemakaava-alueen tiestö on suurimmalta osalta jo rakennettu ja ne ovat yksityisteitä. Uusien vapaa-ajan asuntojen myötä alueen tieverkostoa tullaan tarvittavilta osin täydentämään ja kunnostamaan. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoja, joten vedenhankinta ja jätevesien käsittely toteutetaan kiinteistökohtaisesti, kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
16 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 3.4.4 Vaikutukset talouteen Maanomistajalle tonteilla on taloudellinen vaikutus myyntitulojen kautta. Kunnallistalouteen uudet vapaa-ajan asunnot vaikuttavat kiinteistöveroa lisäävästi. Uudet vapaaajan asukkaat tulevat jossakin määrin käyttämään myös Polvijärven kunnan palveluja ja siten tuomaan taloudellista hyötyä alueelle. 3.4.5 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Alueen rakennuspaikat on tarkoitettu vapaa-ajan asumiseen. Terveyden, turvallisuuden ja elinolosuhteiden näkökulmasta tarkasteltuna merkittäviä tekijöitä ovat kunkin rakennuspaikan toteuttaminen niin, että ne täyttävät terveydelle ja turvallisuudelle lainsäädännössä esitetyt edellytykset. Nämä asiat käsitellään rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Alueelle rakennettavat / kunnostettavat tieyhteydet toteutetaan niin, että ne mahdollistavat hälytysajoneuvojen pääsyn alueelle, samoin on huolehdittava teiden viitoituksesta ja osoitenumeroinnista. Uusien rakennuspaikkojen luonnonläheisyys on sinällään merkittävä viihtyisyystekijä, lisäksi alueen vesistö ja runsaat metsäalueet antavat hyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen jokamiehenoikeuden nojalla. 3.4.6 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Rakennuspaikoille rakennettavat vapaa-ajan asunnot tulevat aikanaan muodostamaan oman mökkiläisyhdyskuntansa, jolle muodostuu oma sosiaalinen ympäristönsä. Toisaalta erillään sijaitsevat rakennuspaikat osaltaan mahdollistavat omasta ja luonnonrauhasta nauttimisen sellaisille, jotka sitä kaipaavat. 3.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on selitetty asemakaavakartassa. 3.6 Nimistö Kaavan myötä ei synny uutta nimistöä. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa asemakaavan hyväksymistä koskevan valtuuston päätöksen saatua lainvoiman.
SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 17 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) mukaan kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Keskeiset osalliset: 5.2 Vireilletulo Polvijärven kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristövastuualue Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut Alueella toimivat sähkö- ja telelaitokset Kaavanlaadinta on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaava laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan Polvijärven kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja internet-sivuilla www.polvijarvi.fi sekä Outokummun Seutu -lehdessä. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnanvirastolla. Osallisella on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY -keskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 5.4 Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavahankkeesta pidettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14.12.2011. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä. 5.5 Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen Täydennetään prosessin edetessä.
18 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 6 SUUNNITTELUVAIHEET Ranta-asemakaavahankkeen keskeiset suunnittelu- ja käsittelyvaiheet: Luontoselvityksen laadinta 2010 2011 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14.12.2011 Kuopiossa 23.4.2012 Pöyry Finland Oy Jorma Harju Projektipäällikkö Timo Kortelainen Suunnittelija