KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 24.10.2016 Tampereen kaupunki Arkkitehdit MY Yhteistyössä taloyhtiöt ja kiinteistöt

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 24.10.2016 Tampereen kaupunki Arkkitehdit MY Tampereen kaupunki Keskustahanke, hankepäällikkö Veikko Vänskä (tilaaja) Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Iina Laakkonen Pirkanmaan Maakuntamuseo, rakennustutkija Miinu Mäkelä Taloyhtiöt ja kiinteistöt mukana työpajoissa, ideoinnissa ja suunnittelussa As Oy Koskilinna, Hatanpään valtatie 2 Suomen Pankin talo (D-kulma), Hämeenkatu 13b Haarlan palatsi (D-kulma), Hatanpään valtatie 2b Vanha Posti (Sponda), Hämeenkatu 13 As Oy Otavalankatu 3 As Oy Hatanpään valtatie 4 As Oy Hatanpään valtatie 6 As Oy Tampereen Aleksanterinkatu 28 Fysioline/Fressi Suunnittelija Arkkitehdit MY Työryhmä: Anna Hakula, Mika Mathlin, Antti Moisala, Kalle Mälkki, Tiia Ruutikainen ja Kimmo Ylä-Anttila Kannen kuva: Arkkitehdit MY 2016 Sivu 2

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 SISÄLLYS 1. Korttelisuunnitelman tiivistelmä 6 1.1. Keskustan 1.2. Ydinkeskustan liikekortteleiden kehittäminen 1.3. Korttelit 179 ja 182 1.4. Aikataulu 1.5. Tilastotiivistelmä 1.6. Kortteleiden nykytila ja mahdollinen tulevaisuus SISÄLLYS LIITEOSA 1. Korttelisuunnitelmakokonaisuus 13 2. Korttelisuunnitelma 179 24 3. Korttelisuunnitelma 182 32 4. Korotustutkielma Otavalankatu 3 42 5. Korttelisuunnitelmaluonnokset 49 2. Korttelien historia, nykytila ja suunnitelmia 8 2.1. Rakennetun ympäristön historia Alueen rakentuminen Korttelien 179 ja 182 muodostuminen 2.2. Rakennetun ympäristön nykytila Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Rakennukset ja niiden arvot 2.3. Rakennetun ympäristön suunnitelmia Kaavatilanne Liikenne Pysäköinti ja täydennysrakentaminen 6. Vaihtoehtotarkastelut 71 3. Korttelisuunnitelma 12 3.1. Vaihtoehtotarkastelut 3.2. Suunnitelman periaatteet ja perustelut 3.3. Suunnitelman kuvaus Sivu 3

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 Sivu 4

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 Sivu 5

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 1 Korttelisuunnitelman tiivistelmä 1.1 Keskustan t Korttelisuunnitelmat ovat osa Tampereen keskustan kokonaisvaltaista kehittämistä. Kaupunki tekee niitä yhdessä taloyhtiöiden ja kiinteistöjen kanssa. Keskeisessä asemassa on täydentävän asuinja liikerakentamisen ideointi, samalla lähiympäristön laatua ja kaupunkikuvaa parantaen. Korttelisuunnitelmat eivät ole rakennussuunnitelmia eivätkä asemakaavoja. Sen sijaan ne ovat pohja niiden käynnistämiselle ja mahdollisille yhteisille hankkeille naapurustossa. Korttelisuunnitelmien toteuttaminen on taloyhtiöille ja kiinteistöille vapaaehtoista. Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden yhteisiä tavoitteita mietitään suunnittelun aikana korttelityöpajoissa ja työpalavereissa Taloyhtiöitä ja kiinteistöjä koskevia kaupungin tavoitteita ovat keskinäisen yhteistyön käynnistäminen naapurustossa yhteisten tavoitteiden löytäminen naapureiden kesken korttelipihojen kehittäminen viihtyisiksi, yhteisiksi ja yhteisöllisiksi täydennysrakentaminen rahoituskeinona merkittäviin peruskorjauksiin maapoliittisista kannustimista ja hallinnollisista prosesseista tiedottaminen Keskustan kehittämistä koskevia kaupungin tavoitteita ovat keskustan kaupunkikuvan ja viihtyisyyden parantaminen kaupunkimaisen elämäntavan ja asumistavan kehittäminen keskustan asukaspohjan ja palvelutarjonnan vahvistaminen kaupunkirakenteen ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehittäminen Kaupungin puolesta keskustan korttelisuunnitelmia koordinoi Keskustahanke yhdessä asemakaavoituksen kanssa. Hanke kutsuu koolle yhteistyötahot, organisoi suunnitteluprosessin, rahoittaa konsulttien tekemän suunnittelun, julkaisee tulokset ja kehittää työtapoja. 1.2 Ydinkeskustan liikekortteleiden kehittäminen Keskustan täydennysrakentamisen tavoite liittyy kaupunkirakenteen kehittämiseen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Samalla avautuu mahdollisuus kaupunkikuvan, viihtyisyyden ja kaupunkimaisen elämäntavan kehittämiseen. Tampereen ydinkeskustan liikekorttelien pitkäjänteinen kehittäminen on avainasemassa keskustan elinvoimaisuuden, vetovoiman ja viihtyvyyden lisäämisessä. Kaupunki haluaa edistää näiden keskustan ominaisuuksien vahvistamista. Kaupunki teettää tarpeen mukaan ydinkeskustan liikekortteleihin kehittämissuunnitelmat, joissa tarkastellaan mm. korttelin täydennysrakentamispotentiaalia, keskitetyn pysäköinnin ja huollon edellytyksiä, sisäisten yhteyksien parantamista sekä mahdollisuuksia muuttaa sisäpihoja liiketoimintaa ja asukkaita palveleviksi. Lisäksi selvitetään esteettömien kävely-yhteyksien toteutettavuutta vierekkäisiin kortteleihin. Korttelisuunnitelmien laadinta käynnistetään viimeistään, kun kaupungille tehdään aloite yksittäisen tontin kehittämisestä. Kokonaissuunnitelmalla tavoitellaan keskustan palveluiden käyttäjien, kiinteistönomistajien, yrittäjien ja asukkaiden kannalta pitkällä aikavälillä toiminnallisesti, laadullisesti ja taloudellisesti parempia ratkaisuja, kuin hanke kerrallaan suunniteltuna voitaisiin saavuttaa. Kiinteistönomistajille on positiivinen mahdollisuus. Sitä toteuttamalla voidaan lisätä kiinteistön arvoa ja tuottoja. 1.3 Korttelisuunnitelma korttelit 179 ja 182 Tarkastelussa olevat korttelit 179 ja 182 sijoittuvat keskeiselle paikalle Tampereen keskustan kaupunkirakenteessa. Kortteli 179 on kaupunkikuvallisesti merkittävä kulma katuristeyksessä, jossa kohtaavat kaupungin pääkadut Hämeenkatu ja Hatanpään valtatie. Kortteli 182 on seuraava kortteli Hatanpään valtatietä etelään, ja yhdessä korttelit muodostavat kaupunkikuvallisen reunan Tammerkosken ja Koskipuiston avoimen kaupunkitilan itäreunalle sekä rajaavat Hatanpään valtatien kaarevaa katulinjaa. Korttelit ovat keskeisen sijaintinsa vuoksi luonnollisesti myös osa vilkasta liikekeskusta. Ne sijaitsevat Hämeenkadun sekä Koskikeskuksen kauppakeskuksen välillä, isojen jalankulku- ja asiakasvirtojen äärellä. Tämän toiminnallisesti strategisen sijaintinsa ansiosta kortteleissa on paljon liiketilojen kehittämiseen liittyvää potentiaalia. Alueella on useita keskustan liikenneverkkoon liittyviä suunnitelmia vireillä. Hämeenkatua on suunnittelun aikana (2014-16) kehitetty joukkoliikennepainotteisena katuna. Myös Kyttälän sisäistä katuverkkoa suunnitellaan vahvemmin kävelypainotteisena. Hatanpään valtatien nykyinen, leveä 2+2 kaistainen ajoneuvopainotteinen ratkaisu tulee tulevaisuudessa muuttumaan enemmän joukkoliikennettä ja jalankulkua suosivaksi. Myös näillä suunnitelmilla on positiiviset vaikutukset näiden korttelien liiketilojen kehittämiseen. Kortteleina 179 ja 182 sisältävät erilaisia ajallisia kerrostumia ja eri-ikäisiä rakennuksia. Monien Tampereen keskustakortteleiden tapaan niissä sekoittuu erityylisiä ja erikokoisia yksittäisiä rakennustyyppejä ja lisäksi korttelit ovat toteutuneet erilaisten asemakaavallisten pyrkimysten tuloksena. Erityisesti kortteli 182 on sekoitus klassisempaa umpikorttelirakennetta ja 1900-luvun puolivälin jälkeistä puoliavointa korttelityyppiä. Puoliavoimeen kortteliin 182 sisältyy merkittävä täydennysrakentamismahdollisuus Verkatehtaankadun varrella. 1.4 Aikataulu Korttelisuunnitelman etenemisen aikataulu Työn ohjelmointi ja käynnistys 1/2014 Kiinteistönomistajien tapaamiset kevättalvella 2014 (lähtökohdat, tavoitteet) Luonnosten esittely- ja kommentointitilaisuus 10.6.2014 (vaihtoehdot ja alustavat luonnokset) Open house 15.4.2015 ja kiinteistönomistajien tapaamiset 5/2015 (luonnosten tarkentaminen) Työn esittely 26.10.2016 2016 jälkeen mahdolliset asemakaavamuutokset, maankäyttösopimukset, rakennussuunnitelmat ja rakentaminen Sivu 6

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 1.5 Tilastotiivistelmä 1.6 Korttelin nykytila ja mahdollinen tulevaisuus Tunnusluvut Pinta-ala (m2) Nykytila 2015 kortteli 179 Nykytila 2015 kortteli 182 Korttelisuunnitelma 179 Korttelisuunnitelma 182 Korttelialueet yht. 4 312 6 114 4 312 6 114 Ulko-oleskeluun tarkoitetut alueet (pihat, kattopihat) yht. Tehokkuus (e=) 300-700 1700 Korttelitehokkuus 3.50 2.45 5,8 4,2 Kerrosala (k-m2) Kaikki yhteensä 15 084 14 974 25 000 25 750 Asuinrakentaminen 4400 5250 Tsto- ja liikerakentaminen Autopaikat (kpl, erittely: laitos, piha/avoin, piha/katettu) 5500 5500 Kaupunkimallikuva 0 ja asemapiirros nykytilanteesta Kaupunkimalli ja asemapiirros sta Asemakaavan mukaan Todellinen toteutunut Pysäköintinormien mukaan yhteensä Korttelisuunnitelman mukaan oman korttelin alueella Korttelisuunnitelman mukaan muualla kuin korttelissa ks. tonttikohtaiset tiedot ss. 22-23 195 188 14 83 181 105 huom. pysäköintimitoituksessa ei ole huomioitu täydennysrakentamiskohteissa tapauskohtaisesti harkittavia pysäköintinormin helpotuksia (mm. 20% pienennys laitospysäköinnissä) Polkupyöräpaikat (kpl, erittely: sisätila, piha/avoin, piha/katettu) Tulevaisuuden oletusnormin 1/40 k-m2 mukaan yhteensä Asukkaita (1 as / 40 asumisen k-m2) Työpaikkoja, arvio (1tp/30k-m2) 625 644 n. 200 n. 400 n. 550 n. 540 Sivu 7

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 2 Korttelien historia, nykytila ja suunnitelmia 2.1 Rakennetun ympäristön historia Alueen rakentuminen Vasemmalla Tampereen kaupungin mittausopillinen Asemakartta vuodelta 1825. Oikealla Kyttälän puoli J. G. Walleniuksen mittaama Tammerkosken Jakokunnan rintamaasta vuodelta 1822. Väinö Voionmaa, Yrjö Raevuori: Tampereen historia (1929-1935) / Tampereen kaupunki Kyttälän alue oli maalaismaisemaa 1800-luvun alkupuolella, ennen liittämistään Tampereeseen. Kaupungin teollistuessa teollisuusrakentaminen sijoittui kosken varteen. Teollistumisen myötä kaupungin ulkopuolinen Kyttälä kasvoi nopeasti. Se liitettiin Tampereeseen vuonna 1877 ja kaavoitettiin 1890-luvulla. Vasemmalla Verkatehtaankatu v. 1901 (Vapriikin kuva-arkisto; Kuusela 2014, 24) ja oikealla Kyttälä keväällä 1918. (Tampere-seuran arkisto; Kuusela 2014, 46.) Kyttälä kärsi vuoden 1918 sodassa ja tarkastelualueen silloiset puurakennukset tuhoutuivat. Raunioille oli kuitenkin helpompi toteuttaa jo suunniteltu uusi tielinjaus: Hatanpään valtatie. Tien myötä myös sen itäreunan rakennuskanta uusiutui. Ennen II maailmansotaa Tampereen keskustakorttelit rakentuivat ruutu-asemakaavan (1897) mukaisesti umpikortteleiksi. Rakentumista ohjasi vuonna 1898 uusittu rakennusjärjestys. Hämeenkadun varren talot rakennettiin viisikerroksisina kivitaloina ja muualla pääsääntöisesti matalina puurakennuksina ja paikoin 2-3- kerroksisina kivitaloina. Rakennusperinnön vaaliminen nousi modernismin vastaliikkeenä ja 1970-luvulla aloitettiin suojelutoimet. Suojelukaavat yleistyivät 1980-luvulla ja Hämeenkadun varren kivitalot ovat pääsääntöisesti suojellut. Korttelien 179 ja 182 muodostuminen Kortteli 179 on sijainnut merkittävässä risteyksessä koko Tampereen kaupungin historian ajan. 1800-luvun alussa vanhan sillan ja tien vieressä sijaitsi Kyttälän talo. Vanhan Kyttälän kasvaessa kortteli sijoittui pää-aukion viereen. 1880-luvun kaavassa kortteli sijoittui uuden pääkadun, Hämeenkadun varteen, matkalle Keskustorilta Rautatieasemalle. Korttelin 179 suurimmat muutokset ovat olleet ensimmäinen asemakaava ja vuoden 1918 tuhojen jälkeen Hatanpään valtaväylän linjaus 1920-luvulla. Vaikka korttelit sijaitsevat rinnakkain, niin korttelin 182 sijainti on historiallisesti ollut hieman syrjäisempi. Vanhassa Kyttälässä maaseutu alkoi korttelin 182 jälkeen ja alueen ensimmäisessä asemakaavassa 1880 sen viereen sijoittui teollisuusalue, Verkatehdas. 1920-luvun kaavassa Hatanpään valtatie linjattiin nykyiseen asemaansa ja kortteliin rakentui uuden kaavan myötä korkeita kivitaloja kuten Hatanpään valtatie 6, mutta edelleen myös matalia puutaloja. Kyttälän eteläosan asemakaava vuodelta 1952. Uusi pohjois-etelä suuntainen puoliavoin korttelimalli. Uusissa avokortteleissa lamellitalot sijoittuivat pohjoiseteläsuuntaan ja niiden väleihin suunniteltiin matalat 2-kerroksiset liike- ja toimistorakennukset. Kuva:Tampereen kaupunki, kaava-arkisto. Väritys vahvennettu. Korttelissa sijaitsi vielä 1960-luvun alussa puutalo, joka korvaantui kerrostalolla vasta vuonna 1963 (Hatanpään valtatie 4). Ensimmäisen asemakaavan ja valtaväylän linjauksen lisäksi korttelin kehitykseen vaikutti myös 1950-luvun funktionalistinen kaava. Vasemmalla: Tampere 1879 / Tampereen kaupunki Historiallisia ja tilastollisia tietoja ja oikealla alkuperäinen karttapiirros: V. Lindholm 1889, Tampereen rakennusvirasto (Koskesta voimaa). Oikealla vuoden 1928 asemakartta. Kun rakentaminen II maailmansodan jälkeen uudestaan kiihtyi, lähes koko keskusta kaavoitettiin uudelleen ja matalat puu- ja kivirakennukset korvattiin uusilla kerrostaloilla. Käytännössä Hämeenkadun varren kortteleiden melko uudet ja massiiviset kivitalot säilyivät ja uusia kaavoja laadittiin seuraavien lähimpien 3-4 korttelin mittaiselle vyöhykkeelle. Vasemmalla Suomen pankki 1940-luvulla (Tampereen museoiden kuva-arkisto). Oikealla As Oy Hatanpäänvaltatie 4 (kuvaaja Petri Nuutinen, Tampere-Seuran arkisto; Kuusela 2014, 8) Sivu 8

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 2.2 Rakennetun ympäristön nykytila Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Korttelit sijoittuvat kaupunkirakenteessa kohtaan, jossa Tammerkosken ja Koskipuiston avoin puistomaisema kohtaa ruutukaavan tiivisti rakennetun reunan. Hatanpään valtaväylän kaareva linjaus vuodelta 1920 on muutoin säännöllisessä ruutukaavassa poikkeus, mutta myös oman aikansa suunnittelutavalle melko yleinen ratkaisu. Kaareva linjaus tekee kortteleista 179 ja 182 epäsäännöllisen muotoiset. Kortteli 179 on eteläpäästä poikkeuksellisen kapea ja 182 pohjoispäästään poikkeuksellisen leveä. Korttelit 179 ja 182 ovat toiminnoiltaan sekoittunutta umpikorttelirakennetta. Kortteli 179 sijaitsee keskustan pääkadun, Hämeenkadun reunassa ja sen varrella sijaitsevat rakennukset ovat liike- ja toimistorakennuksia. Korttelissa 182 on asunto-osakeyhtiöitä ja liiketiloja matalissa osissa ja katutasokerroksessa. Hämeenkatu ja Hämeensilta on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Ne muodostavat ajallisesti kerroksisen, mutta mittasuhteiltaan yhtenäisen kaupunkitilan, joka on myös toiminnallisesti monipuolinen. Alueen typologinen poikkeus on Haarlan palatsi. Rakennus on eri kokoinen ja muusta rakenteesta hivenen erillään umpikorttelivaltaisessa kaupunkirakenteessa. Kortteleiden kaupunkikuvallinen erityisyys on niiden sijainti koskipuiston ja tiiviin korttelirakenteen rajapinnassa ja pääkatujen risteyksessä. Kortteleiden länsipuolinen julkisivu on avoimen kaupunkitilan reunalla hyvin esillä. Aikanaan, ennen Verkatehtaan purkamista, Hatanpään valtatie ei muodostanut samanlaista kaupunkirakenteen reunaa, vaan hahmottui molemmin puolin rajautuvana katutilana. Hatanpään valtatie 1920-luvun lopulta. Kuva: G.H.T, Tampereen museoiden kuva-arkisto. Yli puolet kortteleiden rakennuksista on rakennettu 1920-luvulla. Rakennukset ovat keskenään erilaisia, eivätkä muodosta kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Mutta 1950-luvulta alkaneiden modernisoitujen Kyttälän kortteleiden joukossa kortteleiden 179 ja 182 rakennuskanta on kuitenkin vanhimpia ja 20-luvun klassismi on kortteleissa merkittävä identiteettitekijä. Rakennukset ja niiden arvot Tiivistelmä n yhteydessä tehdystä rakennushistoriallisesta tarkastelusta. Ks. rakennusten sijainnit seuraavan sivun tonttikartoissa. Vanha postitalo, 179-4, suunnittelija Selim Savonius (1927) Vanha postitalo sijoittuu Hämeenkadun varrelle ja on ensimmäinen valtion rakentama postitalo Tampereella. Se edustaa 1920- luvun klassismia. Vanhan postitalon tärkeimmät arvot liittyvät sen käyttöhistoriaan ja sillä on symbolimerkitystä. Lisäksi se on aikakaudelleen tyypillinen julkinen rakennus ja sillä on jonkin verran myös rakennustaiteellista arvoa. Se ei kuitenkaan ole arkkitehtonisesti erityinen ja se on kokenut jonkin verran muutoksia. Rakennus liittyy Hämeenkadun julkisten rakennusten sarjaan. Suomenpankintalo, 179-1, Harry W. Schreck (1942) Rakennus on toteutettu arkkitehtuurikilpailun (1939) perusteella ja se sijoittuu kaupunkirakenteelliseen solmukohtaan: Hämeenkadun, koskimaiseman ja Hatanpään valtaväylän risteykseen. Kohde on rakennustaiteellisesti arvokas ja sijoittuu 1800-luvun lopun asemakaavan mukaiselle tontille. Eniten luonnetta rakennukselle antavat aukotuksen rytmi ja graniittinen julkisivupinta, jotka ovat säilyneet alkuperäisinä. Entisellä pankkirakennuksella on myös symbolimerkitystä, mikä lisää sen kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennus viestii käyttötarkoituksestaan voimakkaalla intensiteetillä. Haarlan palatsi, 179-5 Jussi Paatela ja Toivo Paatela (1925) Rakennus on teollisuusmies Rafael Haarlan itselleen rakentama asuinpalatsi. Rakennus on toisaalta ajalleen tyypillinen, eli 1920- luvun tapaan tyyliltään klassistinen, mutta kuitenkin samalla myös poikkeuksellinen. Palatsimainen rakennus päätykolmioineen ja pylväikköineen on tyypillinen palatsimainen tai temppelimäinen rakennus, mutta yhtenäistä kaupunkikuvaa tavoittelevassa kaupunkijulkisivussa typologinen ja mittakaavallinen poikkeama. Myös rakennuksen julkisivu on poikkeuksellinen, Kurun punaista graniittia. Haarlan palatsi on rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas ja sillä on myös historiallista arvoa tehtaanjohdon asuinpalatsina. As Oy Koskilinna, 179-3, 1924 As Oy Koskilinna liittyy alueen 1920-luvun rakennusten kokonaisuuteen ja on kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennuksessa on tehty muutoksia ja tällä hetkellä sen tiilinen julkisivupinta on ainoa hyvin säilynyt osa. Kohteella on sosiaalihistoriallista arvoa liittyen sen erityiseen porrashuonejärjestelmään: se sijoittuu aikaan, jolloin luokkayhteiskunta oli muuttumassa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. As Oy Hatanpäänvaltatie 6, 182-12, Heikki Tiitola (1928) Asuin-s ja liikerakennus on 1920-luvun lopusta ja muotokielen yksinkertaistuminen enteilee jo 1930-lukua ja funktionalismia. Punatiilijulkisivu on hyvin säilynyt yksityiskohtineen. As Oy Hatanpäänvaltatie 6 on kaupunkikuvallisesti arvokas. Se on osa 1920-luvun rakennusten kokonaisuutta ja määrittää Hatanpään valtatien ilmettä. Lisäksi Elokuvateatteri Häme on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja sillä on symbolista merkitystä. As Oy Otavalankatu 3, 182-12, Heikki Tiitola (1919-1928) As Oy Otavalankatu 3 on rakennettu kahdessa osassa vuosina 1919 ja 1928. Eri osat erottuvat kiinnostavasti ja kohteen kerroksellisuus lisää sen arkkitehtonista arvoa. Rakennus liittyy 1920- luvun rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen. Se on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas. Sivu 9

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 As Oy Hatanpäänvaltatie 4, 182-10, T. Uusitalo ja O. Suvitie (1963) Asuin- ja liikerakennuskokonaisuus us on uuden modernistisen asemakaavan mukaan rakennettu yhdistelmä, jossa on korkea etelä-pohjoissuuntainen lamellirakennus ja poikkisuuntainen matala liikerakennussiipi. Tyylillisesti rakennus on jälleenrakennuskauden modernismia, pehmennettyä punatiilifunktionalismia, jossa tyypillisiä aiheita ovat mm. nauhaikkunat ja pulpettikatot. Kohteella on kaupunkikuvallisia arvoja osana Hatanpään valtatien punatiilijulkisivua. As Oy Tampereen Aleksanterinkatu 28, 182-11, Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo (1967) Rakennus muodostaa muodostaa täydentävän parin vastakkaisen lamellin, As Oy Hatanpäänvaltatie 4:n kanssa ja on tyypillinen 1950-luvun asemakaavan mukainen rakennus, jossa on korkea etelä-pohjoissuuntainen lamellirakennus ja poikkisuuntainen matalampi liikerakennussiipi. Vaalea rationalistinen kerrostalo kertoo modernistisesta kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin vaiheesta Kyttälässä. Kortteli 179 ja kiinteistötunnukset Ajantasa-asemakaava käyttötarkoitusalueineen (kartat.tampere.fi/oskari 22.12.2015) 2.3 Rakennetun ympäristön suunnitelutilanne Kaavatilanne Korttelien 179 ja 182 asemakaavat noudattelevat osin keskustakortteleiden tyypillistä kaavatilannetta. Hämeenkadun varren kortteleissa painotus liike- ja toimistotiloihin on vahvempi kuin kauempana pääkadusta. Hämeenkadun varrella on myös moni arvorakennus säilynyt 1950-luvulla ennakoidusta purkamisesta ja kaavat on uudistettu rakennusten nykyisen toiminnan, säilyttämisen ja usein myös suojelun huomioivaksi. Tästä esimerkkinä on myös Vanhan postitalon liike- ja toimistorakennusten asemakaava ja sr-7 merkintä vuodelta 1992. Muut korttelin kaavat ovat melko vanhoja: Suomen pankin tontti on vuodelta 1940 olevassa kaavassa osoitettu virasto- ja liiketalon käyttöön. Tontti 2a on merkitty asuntoja liikerakennuksen tontiksi vuonna 1955 ja tontti 2b asuinkerrostalojen korttelialueeksi vuonna 1966, jolloin Haarlan palatsin ajateltiin korvautuvan kolmikerroksisella kerrostalolla. Kortteli 182 ja kiinteistötunnukset Sivu 10

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 Kortteli 179 on kaavallisesti yhdenmukaisempi; siellä on voimassa 1950-luvulla laadittu asuinja liikerakennusten korttelialueen suoraviivainen ja yksinkertainen lamellikortteleiden asemakaava. Liikennesuunnitelmat Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa (Takli 2013) on esitetty kävelypainotteisen keskustan suunnitelma. Siinä kortteleiden 179 ja 182 liikenneympäristö muuttuu merkittävästi: Hämeenkatu ja Hatanpään valtatien alkupää on esitetty joukkoliikennekatuina ja iso osa Kyttälän katuverkkoa muuttuu hidaskaduiksi tai kävelykaduksi. Hatanpään valtatien kortteleita ohittavalle osalle tavoitteena on liikennemäärän merkittävä väheneminen vuoteen 2030 mennessä. Katu on osoitettu alkuosaltaan jalankulkupainotteiseksi joukkoliikennekaduksi ja jatkuu etelään korttelikatuna. Nopeusrajoitus on 30km/h. Joukkoliikennekadulla huolto- ja tonteille ajo on sallittu. Hämeenkatu ja Tammerkoski jakavat keskustakehän sisäpuolen neljään lohkoon, joissa sovelletaan jalankulkupainotteisen liikenneympäristön suunnitteluperiaatteita. Lohkosta toiseen siirrytään moottoriajoneuvolla keskustakehän kautta ja lohkojen sisällä kadut jaetaan kahteen luokkaan: kortteli- ja hidaskadut. Kyttälän katuverkko muuttuu siten jalankulkupainotteisemmaksi läpiajoliikennettä vähentämällä, ohjaamalla pysäköinti laitoksiin keskustan katukehän kautta ja lisäämällä kävelykatuosuuksia (Tuomiokirkonkatu). Liikenneverkkosuunnitelmassa on Kyttälän osalta lisäksi mainittu: Kyttälän kaupunginosan varsin intiimi katutila ja rikas kaupan ja palveluiden tarjonta on hidaskatujen kehittämiseen erityisen hyvin soveltuva. Kun kiinteistöjen ajoyhteydet ja huolto/hälytysyhteydet on yksityiskohdissaan ratkaistu, voidaan myös Kyttälän kävelykatuverkkoa laajentaa. Tampereen kävelypainotteinen keskusta (Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma 2013, 28) Joukkoliikennekadun ja Suomen pankin aukion pysäkkijärjestelyn vaiheittainen toteuttaminen Pysäköinti ja täydennysrakentaminen Korttelisuunnitelman teon aikana, keväällä 2016 on Tampereella valmistunut auto- ja polkupyöräpysäköinnin periaatteita ohjaavat pysäköintipolitiikan linjaukset (Pysäköinti osana kaupunkikehitystä, Tampereen kaupunki 31.5.2016). Niissä on esitetty sekä yleiset keskusta-alueen pysäköintiä ohjaavat normit että erityisesti täydennysrakentamiseen liittyvät erityisohjeet. Keskustan alueella uusi autopaikkojen mitoitusnormi on asuinkerrostaloissa 1ap/150k-m2, toimistoilla 1/120 ja liiketiloilla 1/100-1/120 koosta riippuen (2000k-m2 kynnysraja). Lisäksi eri asumismuodoilla on kevennettyjä normeja: opiskelija-asuminen 1/250, palveluasuminen 1/250, tehostettu palveluasuminen 1/450 sekä kaupungin ja ARA-vuokrakohteissa 1/180. Pyöräpaikkamitoitusnormi keskusta-alueella vastaavasti asuinkerrostaloissa 1pp/40k-m2, toimistoilla 1/100 ja liiketiloilla 1/100-1/150. Opiskelija-asumisessa ja vuokrakohteissa normi on hivenen tiukempi 1/35. Korttelisuunnitelmien kannalta huomattavaa on, että täydennysrakentamiskohteissa voidaan tapauskohtaisesti harkita pysäköintipaikkoja toteutettavaksi mitoitusnormeista poikkeavasti. Ohjeessa korostetaan, että tavoitteena on toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja toteutettavuudeltaan hyvä ratkaisu ja tällöin mitoitusohjetta voidaan soveltaa. Tapauskohtaisella harkinnalla voidaan tehdä 20% vähemmän pysäköintiä, jos se toteutetaan rakenteelliseen pysäköintiin tai yleiseen pysäköintilaitokseen (sosiaalisessa asuntotuotannossa 30% vähemmän). Pienissä alle 700k-m2 täydennysja ullakkorakentamishankkeissa ei muodostu pysäköintipaikkavelvoitetta. Pysäköinti voidaan osoittaa myös max. 300m kävelymatkan etäisyydellä olevaan pysäköintilaitokseen. Pyöräpysäköinnin osalta täydennysrakentamiskohteissa voi toteuttamisvelvoitteen täyttää maksamalla velvoitepaikkojen rakentamisen yleiseen pyöräpysäköintilaitokseen tai yleisille alueille. Täydennysrakentamiskohteissa on laadittava pysäköintiselvitys, jossa selvitetään täydennysrakentamisen paikkatarve ja nykyisten asukkaiden pysäköintipaikkatarve. Soveltamisessa huomioidaan alueella vallitseva ali- tai ylitarjonta sekä jo olemassa olevien paikkojen tehostamisen mahdollisuudet. Sivu 11

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit my 24.10.2016 3 Korttelisuunnitelma 3.1 Suunnittelun lähtökohtia Keskustan korttelisuunnitteluun on esitetty monenlaisia erilaisia painopisteitä täydennysrakentamisesta yhteisten korttelipihojen tai pysäköinnin suunnitteluun. Näiden erilaisten ratkaisujen painopiste kulloinkin kyseessä olevassa korttelissa määräytyy sekä kiinteistönomistajien toiveiden että myös kortteleiden omien ominaisuuksien ja niihin sisältyvien mahdollisuuksien mukaan. Jo olemassa oleva rakennukset ja pihat sekä niiden ominaisuudet sekä sijainti kaupunkirakenteessa luovat tapauskohtaisesti omanlaiset puitteet mahdollisille ratkaisuille. Tässä ssa kortteleille 179 ja 182 erityisen merkittäväksi teemaksi on osoittautunut ullakko- ja kattorakentaminen. Useimmissa taloyhtiöissä on edessä kattoremontti, jonka yhteydessä näiden toteuttamiseen avautuu mahdollisuus ja myös päinvastoin; ullakko- ja kattorakentamisen mahdolliset tuotot mahdollistavat investoinnit kattoremontteihin. Luonnoksen toinen merkittävä yhteinen teema on kiinteistöjä yhdistävän liiketila-potentiaalin kartoittaminen. Molemmat korttelit sijoittuvat kaupallisen keskustan ytimeen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja kävelyvirtojen äärelle. Luonnosvaiheessa tutkittiin malleja, jossa liiketiloja lisätään maantaso- ja kellarikerrokseen - ja joissa uusia asiakasyhteyksiä avautuu korttelin eri osien välille. Korttelin 182 osalta merkittävä muutosmahdollisuus on korttelin pohjoisosan täydennysrakentaminen, johon tässä suunnitelmassa on esitetty yksi mahdollinen toteutusratkaisu. 3.2 Vaihtoehtotarkastelut, luonnosvaihe Luonnosvaiheessa vaihtoehtoisia tarkasteluja esitettiin korttelin 182 täydennysrakentamisesta sekä Otavalankatu 3 korottamisesta (vaihtoehdot suunnitelman liitteenä). Täydennysrakennuksen haasteena oli rakennuskompleksin sijoittuminen useamman tontin kohtauspisteeseen ja usealle eri maanalaiselle kerrostasolle. Lopulliseen suunnitelmaan valikoitui ratkaisu, jossa täydennysrakentaminen on osoitettu hankkeesta kiinnostuneiden tahojen tontille 182-10. Lisäksi on osoitettu mahdollisuus yhteisen maanalaisen liiketilan muodostamisesta tonteilla 182-10, 182-11 ja 182-12. Tonteille 182-10 ja 182-11 on mahdollista muodostaa yhteinen kansipiha. Otavalankatu 3 on tutkinut jo aiemmin ullakkorakentamisvaihtoehtoja. Korttelisuunnitelman tarkasteluissa tutkittiin vaihtoehtoja, joissa arvorakennuksen korottamiselle haettiin uusia, entistä tehokkaampia ja rohkeampia korotusideoita. Luonnosvaiheesta lopulliseen suunnitelmaan on edetty taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien kanssa pidettyjen tapaamisten ja niissä saadun palautteen kautta. Suunnitelmiin on tarkennettu sellaiset ratkaisut, joihin kiinteistöillä on lähitulevaisuudessa kiinnostusta ryhtyä, ja jotka kaupungin maankäytön suunnittelu ja arvokohteiden osalta myös maakuntamuseo on katsonut sopivaksi tarkemman jatkosuunnittelun perustaksi. Osa suunnitelman osioista on myös sellaisia tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja, joihin taloyhtiöillä ja omistajilla ei ole tällä hetkellä tarvetta tai resursseja, mutta jotka keskustan tulevat kehitysnäkökulmat huomioiden on katsottu esittää potentiaalisina kehitysmahdollisuuksina (esim. yhteiset liiketilat korttelissa 179). 3.3 Suunnitelman kuvaus Korttelissa 179 on esitetty sekä rakennusten korotuksia että yhteisen liiketilan muodostaminen Suomen pankin ja Vanhan postin muodostamaan umpikortteliin korttelin sisällä. As Oy Koskilinnan korottaminen on ajankohtainen lähivuosina vesikaton korjaamiseen liittyen. Taloyhtiössä haasteena on hissikysymys, sillä vain A-portaassa on tällä hetkellä hissi. Korotusrakentaminen edellyttää joko hissin rakentamista tai käytäviä A- portaaseen. Toteutukseen tähtäävässä jatkosuunnittelussa tutkitaan ratkaisun laajuus. Tutkitaan mm. sellaiset vaihtoehdot, jotka ovat mahdollisia ilman kaavamuutosta (nykyinen jäljellä oleva rakennusoikeus 485m2). Suomen pankin ja Vanhan postin korotukset eivät ole ajankohtaisia ja ne liittyvät rakennusten muuhun tulevaan kehittämiseen. Korotus näyttäytyy tällä hetkellä kannattavana vain asuntoina. Mahdollisuus korotuksiin ja muutoksiin ylemmissä kerroksissa halutaan pitää jatkossa mukana yhtenä kehitysmahdollisuutena. Kiinteistöissä toiveena on joustava asemakaava, joka sallii erilaiset toiminnalliset jaot mm. liiketila-, toimisto- ja asumiskäyttöön. Kortteliin sisältyvä mahdollisuus yhteisen liikekorttelin muodostamisesta ja liiketilojen yhdistämisestä ei ole ajankohtainen ja on otettu huomioon kiinteistön omistajien toiveiden mukaan vain Suomen Pankin ja Vanhan postin osalta. Tarvittavat muutokset kustannuksineen, kuten esim. Suomen pankin pankkiholvien purkaminen, on isoin este rakentamisen kannattavuudelle. Suomen pankin aukion joukkoliikennepysäkin kehittymisen myötä liiketilakehittäminen voi kuitenkin osoittautua tulevaisuudessa mielekkääksi. Korttelista on luotavissa myös maanalainen yhteys Hämpin parkkiin ja Hatanpään valtatien ali Koskipuiston rantaan. Korttelissa 182 kaikki taloyhtiöt ovat kiinnostuneita ullakkorakentamisesta tai rakennusten korottamisesta. Yhtiöillä on edessä vesikattoremontteja lähivuosina. Katoille on suunnitelmassa ehdotettu kohteesta riippuen eri kokoisia korotuksia. Osa on 1 ½- kerroksisia korotuksia, joissa on kaksikerroksisia asuntoja. Ratkaisumalli liittyy palomääräysten muuttumiseen yli 8-kerroksisten rakennusten osalta. Tarkempi ullakkorakentamis- tai korottamistapa tulee tutkia hankekohtaisesti rakennustekniset ja paloturvallisuuteen liittyvät reunaehdot huomioon ottaen. Korotusosien todennäköinen toteuttamistapa on puurunkoinen runkorakenne, joka kevyenä rakenteena sopii paremmin vanhojen rakennusrunkojen korottamiseen. Korttelin 182 täydennysrakentaminen on sijoitettu tontille 182-10, joka jakautuu As Oy Hatanpäävaltatie 4:n ja Fysioline/Fressin omistuksiin. Fysioline/Fressin osuudelle on suunnitelmassa osoitettu 7-kerroksinen liike- ja toimistorakennus ja asuntoosakeyhtiön osalle 5-kerroksinen asuinrakennus. Kortteliin on esitetty tontit 10, 11 ja 12 yhdistävä osittain maanalainen ja pihakannen alle sijoittuva liiketila, joka yhdistyy lounaiskulmasta Koskikeskuksen liiketiloihin. Liiketilayhteys on sijainnissa, joka on rautatieaseman ja Hämeenkadun sekä Koskikeskuksen välissä ja jossa tälläkin hetkellä on huomattavasti asiakasvirtaa. Liiketilojen alle sijoittuu tonttien 10 ja 12 pysäköintilaitokset sekä liiketilojen päälle viihtyisä pihakansi ja yhteiset jätekeräyspisteet. Poikkeuksellisen muotoisissa kapenevissa kortteleissa sisäpihat ovat keskenään hyvin eri kokoisia ja sillä on konkreettiset seuraukset sekä oleskelupihojen että pysäköinnin järjestämisen mahdollisuuksissa. Keskusta-alueen korttelisuunnitelmiin ja korotusrakentamiseen liittyy olennaisesti pihatilojen parantaminen. Vapaan tilan puuttuessa ssa uusia pihatiloja on osoitettu kansi- ja kattopihoina. Osalla kiinteistöissä pysäköintikapasiteettia on ollut yli oman tarpeen (182-10) ja osalla kiinteistöjä tontin vapaa tilaa on erittäin pieni (179-3, 182-12). Pysäköintipaikkojen osoittamisessa on ko. kortteleissa kuitenkin useita mahdollisuuksia. Alle 300m etäisyydellä sijaitsee kolme isoa pysäköintilaitosta. Sivu 12

KORTTELISUUNNITELMAT 179 & 182 sivu I 13

Ilmahavainnekuva kaakosta, nykytilanne sivu I 14

Ilmahavainnekuva kaakosta sivu I 15

Ilmakuva luoteesta Näkymä Hämeensillalta Näkymä Matkailutalolta Näkymä Koskikeskukselta Näkymä Hatanpään valtatieltä sivu I 16

Ilmahavainnekuva kaakosta Ilmahavainnekuva lounaasta Näkymä Koskipuistosta Näkymä Pellavatehtaankdulta etelään Näkymä Pellavatehtaankadulta pohjoiseen Näkymä Verkatehtaankadulta ja Otavalankadulta sivu I 17

KAUPUNKIRAKENNE 1:5000 sivu I 18

HÄMEENKATU +III KORTTELI 179 kattopiha Tammerkoski +II HATANPÄÄN VALTATIE +II kattopiha PELLAVATEHTAANKATU VERKATEHTAANKATU +II kauppakäytävä VI VII IV KORTTELI 182 V kattopiha +II ALEKSANTERINKATU pihakansi kattopiha lasikate kattopiha +III/2 OTAVALANKATU ASEMAPIIRROS 1:1000 sivu I 19

+116.75 +117 +117 +110 +112 +88 HATAANPÄÄN VALTATIEN KATUJULKISIVU 1:750 sivu I 20

1000 1100 700 1300 600 1000 1750 1900 1950 500 2500 2500 800 2500 550 KORTTELI 182 KERROSALA LISÄRAKENTAMINEN (k-m 2 ) LIIKETILA 3600 TOIMISTOTILA 1900 TSTO- JA LIIKETILAA YHTEENSÄ 5500 ULLAKKO/KOROTUS 4250 AS.KRS.TALO 1000 ASUNTOJA YHTEENSÄ 5250 KORTTELI 179 KERROSALA LISÄRAKENTAMINEN (k-m 2 ) ULLAKKO/KOROTUSASUNNOT 4400 LIIKETILAT 5500 KAIKKI YHTEENSÄ 9900 KAIKKI YHTEENSÄ 10750 sivu I 21

89 1 89,5 90,3 90 5 179-01 SUOMEN PANKIN TALO rakennusoikeus: 7329m 2 tontin ala: 1276m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=5.74 toteutunut kerrosala: 8171m 2 89 0 90 2 korotus / asuntoja 600m 2 liiketila (ylh) 250m 2 liiketila (alh) 2500m 2 suunnitelman kerrosala yht: 3350m 2 179-01 179-04 88 9 autopaikat, nykytila * ap. suunnitelmassa - rak. tuottama ap.lisättarve 23 ** 179-04 VANHA POSTITALO 88 3 rakennusoikeus: 3116m 2 tontin ala: 1272m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=2.45 toteutunut kerrosala: 3440m 2 88 1 1. KERROS 87 9 B 179-03 C 87 4 korotus / asuntoja 2500m 2 liiketila (ylh) 250m 2 liiketila (alh) 2500m 2 suunnitelman kerrosala yht: 5250m 2 autopaikat, nykytila 27 ap. suunnitelmassa - rak. tuottama ap. lisätarve 40 A 179-03 AS OY KOSKILINNA 87,7 87 8 87 6 179-05 86 2 rakennusoikeus: 3400m 2 tontin ala: 986m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=3.45 toteutunut kerrosala: 2820m 2 korotus / asuntoja 1300m 2 suunnitelman kerrosala yht: 5250m 2 autopaikat, nykytila 9 ap. suunnitelmassa 9 rak. tuottama ap. lisätarve 9 87,2 87 5 * tieto puuttuu ** ap-luvussa huomioitu vain lisärakentamisen tuottama lisäpaikkojen tarve. Nykyrakentamisen huomioiva Korttelin kokonaisluku on esitetty taulukossa s.7. Täydennysrakentamisen tapauskohtaisesti harkittavista helpotuksista huomioitu vain yksittäiset alle 700k-m2 korotuskohteet, joilla ei autopaikkavelvoitetta. 87 2 86 0 86 0 sivu I 22 179-05 HAARLAN PALATSI rakennusoikeus: 853m 2 tontin ala: 778m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=1.1 toteutunut kerrosala: 653m 2 suunnitelman kerrosala: 0m 2

182-10 AS OY HATANPÄÄN VALTATIE 4 87 7 rak.oik.: 5572m 2 tontin ala: 1955m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=2.85 toteutunut kerrosala: 5341m 2 86 0 86 0 85,8 86 1 86 5 87,1 korotus / asuntoja 700m 2 liiketila (kellari) 550m 2 liiketila (pihakannen alla) 1400m 2 tsto/liikerakennus (lisäneliöt)) 1900m 2 asuinkerrostalo 1000m 2 suunnitelman kerrosala yht: 5550m 2 1 autopaikat, nykytila * ap. suunnitelmassa 41 rak. tuottama ap. lisätarve 39 182-11 AS OY TAMPEREEN ALEKSANTERINKATU 28 182-10 182-11 87 rakennusoikeus: 5029m 2 tontin ala: 1508m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=3.34 toteutunut krs-ala: 4025m 2 87 4 87,4 korotus / asuntoja 800m 2 liiketila (pihakannen alla) 550m 2 suunnitelman kerrosala yht: 1350m 2 87 5 MYYMÄLÄ MYYMÄLÄ POHJAPIIRUSTUS 1. KRS 1:50 86 7 autopaikat, nykytila 46 ap. suunnitelmassa 41 rak. tuottama ap. lisätarve 10 182-12 AS OY HATANPÄÄN VALTATIE 6 87,7 87,6 182-12 182-13 88 4 VAJA JÄTEASTIAT 86 8 MYYMÄLÄ rak.oik: 2569m 2 tontin ala: 1143m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=2.25 toteutunut krs-ala: 3304m 2 korotus / asuntoja 1000m 2 liiketila (kellari, pihan alla) 1000m 2 suunnitelman kerrosala yht: 2000m 2 MYYMÄLÄ MYYMÄLÄ 86 9 autopaikat, nykytila 6 ap. suunnitelmassa - rak. tuottama ap. lisätarve 15 87,9 88 1 87 9 87,7 MYYMÄLÄ 87 4 87 3 GASTRO PUB KAMPAAMO 87 2 87,1 87,1 87 2 87 3 182-13 AS OY OTAVALANKATU 3 rak.oik: 5029m 2 tontin ala: 1508m 2 tontin tehokkuus (asemak.): e=3.34 toteutunut krs-ala: 2304m 2 korotus / asuntoja 1000m 2 88,2 sivu I 23 autopaikat, nykytila 10 ap. suunnitelmassa 6 rak. tuottama ap. lisätarve 12

SUOMEN PANKIN JA VANHAN POSTIN SISÄPIHA KORTTELISUUNNITELMA 179 sivu I 24

+116,75 +114 +111,55 A B A B HÄMEENSILTA PELLAVATEHTAANKATU A) HÄMEENKADUN KATUJULKISIVU 1:500 +114 +110 VERKATEH- TAANKATU HÄMEENKATU HAARLAN PALATSI KOSKILINNA VANHA POSTI B) PELLAVATEHTAANKADUN KATUJULKISIVU :500 sivu I 25

POHJAKAAVIOT 1:500 KÄYTTÖTARKOITUS OLEMASSA OLEVA LIIKETILA KELLARITILA -2. KRS. -1. KRS. UUSI LIIKETILA JÄTEHUOLTO KAUPPAKÄYTÄVÄ PARKKIHALLI OLEMASSA OLEVA ASUNTO UUSI ASUNTO sivu I 26

KÄYTTÖTARKOITUS OLEMASSA OLEVA LIIKETILA KELLARITILA 1. KRS. 2. KRS. UUSI LIIKETILA JÄTEHUOLTO KAUPPAKÄYTÄVÄ PARKKIHALLI OLEMASSA OLEVA ASUNTO UUSI ASUNTO sivu I 27

KORTTELILEIKKAUKSET 1:500 +116.75 10m 5m +111.50 +112.55 kattopiha +114.00 +103.88 +100.23 +96.33 +95.25 HATANPÄÄN VALTATIE +89.19 +92.18 PELLAVATEHTAAN- KATU KAUPPAGELLERIA +81.20 SUOMEN PANKKI VANHA POSTI +116750 +116.75 +112.24 +113900 +114750 +111150 7.KRS +107500 6.KRS +104050 5.KRS +100600 4.KRS +97150 3.KRS +93700 2.KRS LIIKETILAA +81.20 SISÄPIHA ITÄÄN kauppakäytävä +85.80 +83.00 LIIKETILAA +82.50 HAARLAN PALATSI KOSKILINNA SUOMEN PANKKI sivu I 31

182 DESIGN KORTTELI KORTTELISUUNNITELMA 182 sivu I 32

KATUJULKISIVUT 1:500 B +117 +117 +112 C C A B A HATANPÄÄN VALTATIE ALEKSANTE- RINKATU A) OTAVALANKADUN KATUJULKISIVU +117 +116 10m 5m +112 +113 B) ALEKSANTERINKADUN KATUJULKISIVU +116 +116 +117 +112 +95 ALEKSANTERINKATU C) VERKATEHTAANKADUN KATUJULKISIVU sivu I 33

POHJAKAAVIOT 1:500 41ap 36ap KÄYTTÖTARKOITUS OLEMASSA OLEVA LIIKETILA UUSI TOIMISTOTILA -2. KRS. -1. KRS. UUSI LIIKETILA KAUPPAKÄYTÄVÄ UUSI ASUNTO OLEMASSA OLEVA ASUNTO PARKKIHALLI YHTEISTILA KELLARITILA JÄTEHUOLTO sivu I 34

KÄYTTÖTARKOITUS OLEMASSA OLEVA LIIKETILA UUSI TOIMISTOTILA 1. KRS. 2. KRS. UUSI LIIKETILA KAUPPAKÄYTÄVÄ UUSI ASUNTO OLEMASSA OLEVA ASUNTO PARKKIHALLI YHTEISTILA KELLARITILA JÄTEHUOLTO sivu I 35

KORTTELILEIKKAUKSET 1:500 A A HATANPÄÄN VALTATIE +90.43 KAUPPA- KÄYTÄVÄN SISÄÄNKÄYNTI TOIMISTOTILAA LIIKETILAA kattopiha LIIKETILAA LIIKETILAA +87.70 +87.70 LIIKETILAA +85.80 P-HALLI (nyk.) LIIKETILAA LIIKETILAA +84.46 PIHATASO +90.78 LIIKETILAA ALEKSANTERINKATU +81.15 P-HALLI KAUPPAKÄYTÄVÄ P-HALLIN LUISKA JÄTEHUOLTO LEIKKAUS A +110.25 +111.85 +101.81 +98.34 viherkatto +94.94 +91.45 B B HATANPÄÄN VALTATIE TEATTERISALI +87.15 +84.79 ALEKSANTERIN- KATU LEIKKAUS B HATANPÄÄNVALTATIE 6 OTAVALANKATU 3 sivu I 40

KORTTELILEIKKAUKSET 1:500 A LIIKETILAA A +81.15 +87.70 +87.16 P-HALLI +84.46 P-HALLI LIIKETILAA +81.53 LEIKKAUS A kattopiha kattopiha B VERKATEHTAANKATU lasikate lasikate +84.33 KAUPPAKÄYTÄVÄ YHDYSKÄYTÄVÄ KOSKIKESKUKSELLE PARKKIHALLI +81.53 B LEIKKAUS B sivu I 41

Tampereen keskustan t KORTTELISUUNNITELMA KYTTÄLÄ 179 ja 182 24.10.2016 Tampereen kaupunki Arkkitehdit MY Yhteistyössä taloyhtiöt ja kiinteistöt