KAVIOURALLA Ratsastuksen valinnat
SISÄLTÖ: 1. AINUTLAATUINEN KUMPPANUUS 3 2. KAVIOURAN SYNTY 4 3. TAVOITTEEMME 5 4. NÄIN SAAVUTAMME TAVOITTEEMME 8 4.1. YHTEISKUNTA JA ARVOSTUS / YHTEISKUNTA ARVOSTAA MEITÄ 8 4.1.1. Viestintä ja markkininti 9 4.1.2. Yhteiset tapahtumat, kampanjat 9 4.1.3. Päättäjäverkstt (valtakunnallinen, maakunta/kuntatas) 9 4.1.4. Sisäisen viestinnän uudelleenrganisinti 9 4.2. RATSASTUSHEIMON LAAJENTAMINEN / RATSASTUSHEIMOMME KASVAA 10 4.2.1. Uudet tavat tehdä 11 4.2.2. Lapset ja nuret 12 4.2.3. Ikääntyvien harrastaminen 12 4.2.4. Jäsenyyden merkittävyys 13 4.2.5. Viestintä ja markkininti 13 4.3. RATSASTUSMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN / RATSASTUSMAHDOLLISUUTEMME PARANEVAT 13 4.3.1. Seurakehittäminen, tallien laatuvaatimukset 14 4.3.2. Osaaminen ja kulutus 14 4.3.3. Yrittäjyys 14 4.3.4. Olsuhdetyö 15 4.3.5. Ratsastus ja lunt 15 4.3.6. Viestintä ja markkininti 16 4.4. URHEILIJAN POLULLA MENESTYKSEEN 17 4.4.1. 365 - hjelma 17 4.4.2. Equestrian Team Finland 18 4.4.3. Valmentajayhdistys Valmentajan saaminen antaa etumatkaa 18 4.4.4. Ride My Hrse 18 4.4.4. Ratsastuksen uraplku -kansallisen kilpaurheilun timenpidehjelma khti kansainvälistä menestystä 2015 2020 18 5. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA TUKEVAT TOIMINTATAPAMME 18 6. JOHTAMINEN 19 7. OPPIMINEN 20 8. INNOSTAMINEN 21 Liite 1 RESURSSIT STRATEGIAN TOTEUTUMISEKSI 22 Liite 2 MUUTOSTRENDIT 23 Sumen Ratsastajainliitt ry kannen kuva: SRL/Snja Hlma taitt: Milla Saarikk Sprttipain 2014 Tekstissä punaisella merkityt lainaukset ja kkemukset ihmisen ja hevsen välisestä ainutlaatuisesta kumppanuudesta n kerätty jäsenistöltä. Kiits kaikille aktiivisuudesta!
1. AINUTLAATUINEN KUMPPANUUS Kun ihminen nusee hevsen selkään, hän n itseään paremmassa seurassa. Jkainen, jka n kkenut yhteyden hevsen kanssa, n aistinut levansa sa suurempaa. Ihmisen ja hevsen välistä hiljaista läsnäla ei vi sanilla tai määrillä mitata. Vurvaikutus syntyy yhteisestä ajatuksesta, ksketuksesta, tunteesta. Ajantaju kataa, kaikki ympärillä leva hiljentyy. Ratsastus tarjaa ihmiselle elävän harrastuksen, arjesta ja kiireestä irrttavan elämätavan, jhn sukeltaa vusien myötä aina vain syvemmälle. Tallikulttuuri tarjaa parhaimmillaan ihmisen kk elämää tukevan yhteisön, jka tu vaihtelua muun maailman hektisyyteen ja kiireeseen. Ratsastaminen lunnssa rauhittaa tutkitusti sekä kehn että mielen. Ratsastus n innstava, inthiminen, elämyksiä tuttava, liikunnallinen ja urheilullinen harrastus, jka antaa sisältöä elämään, lisää hyvinvintia ja kasvattaa vastuullisuuteen. Ratsastus avaa harrastajilleen mahdllisuuksia huipulle. Sumalainen myös menestyy. Ratsastus n haastava tait- ja urheilulaji ja arvstettua huippu-urheilua. Kilpalajina ratsastus n tasa-arvinen sukupulten ja eri-ikäisten kesken, ratsastaja vi kilpailla menestyksekkäästi läpi elämän. Mikä n lajin suuren susin taustalla? Suurissa tarinissa nusee esiin ihminen ja hevnen. Ratsastus n suurten elämysten kilpalaji, jssa krstuu itsensä vittaminen, kärsivällisyys ja sisäinen vahvuus. Harrastuksena ratsastus n mnipulinen ja vauhdikas elämäntapalaji. Ratsastus tarjaa jatkuvan kehityksen ja ppimisen mahdllisuuden. Ainutlaatuinen vurpuhelu hevsen kanssa tarjaa sisältöä kk elämäksi. Ratsastuksen ja hevsen merkittävä rli yhteiskunnassamme n tunnettu ja tunnustettu. Hevsen hyvinvinti n lajissa kaikkien sydämenasia. Lajin kehityksen varmistaminen ja elinvimaisuuden turvaaminen n meidän yhteisissä käsissä. Kyky timia ajassa ja kehityksen edelläkävijänä vaatii muutsta myös missa timintatavissamme, tavassamme tehdä yhdessä ja yhteisten arvjen ja periaatteiden phjalta, kulkea yhteisellä kaviuralla. Kaiken perustana n ihmisen ja hevsen ainutlaatuinen kumppanuus. Selkä hhkaa lämpöä pakkasen jäädyttämään minuun. Veremme kiertävät samaa tahtia. Aamulenkillä. Paras ystäväni hevnen ja minä. 3
2. KAVIOURAN SYNTY Kaviuralla - Ratsastuksen valinnat n jatka ratsastuksen Jhtavat ajatukset 2015 -strategialle. Arvt: Ihminen, hevsen hyvinvinti ja lunnn kunniittaminen, yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä visi: Ratsastus n merkittävä sumalainen urheilulaji, jta mahdllisimman mni vi harrastaa mien tavitteidensa mukaisesti - vat edelleen timinnan perusta. Timintaympäristömme muuttuu npeasti. Liitteessä 2. Yleisiä muutstrendejä n kuvattu, mitä n dtettavissa. Maailmasta n tullut hyvin kmpleksinen. Yhden ttuuden sijaan n useita ttuuksia ja niistäkin vidaan valita. Usein valinta n sekä - että. Se edellyttää yhä enenevässä määrin verkstitumista ja ennen kaikkea yhteistyötä krstavia timintatapja. Niiden merkitys krstuu tässä strategiassa. Ratsastuksen valinnat perustuu useaan työvaiheeseen. Ensin neljä erillistä ryhmää viestintä, kilpailutiminta, harrastetiminta ja huippu-urheilu rakensivat maa kknaisuuttaan ja sen jälkeen alettiin kta ryhmien töitä yhdeksi kknaisuudeksi. Strategia perustuu siten yhteiseen työstöön ja keskusteluihin. Kaviuralla sisältää mitattavat tavitteet ja keint niiden saavuttamiseksi. Mitattavia tavitteita n yhteensä kuusi neljällä eri alueella. Jkaisen tavitteen salta n kuvattu sekä mittari että seuranta. Sen jälkeen n kuvattu keskeisimmät keint jkaisen tavitteen saavuttamiseksi. Lpuksi n kuvattu tavitteita tukevat timintatavat jhtamisen, ppimisen ja innstamisen salta. J itse strategiaprsessi n perustunut uusiin tapihin tehdä yhdessä! Ratsastajainliitt n yhtä kuin jäsenistö, tallit ja seurat, alueet sekä liitn timist. Syksyllä 2014 Jukka-Pekka Leskinen Sumen Ratsastajainliitn puheenjhtaja Fred Sundwall Sumen Ratsastajainliitn pääsihteeri 4
3. TAVOITTEEMME Tavitteet hjaavat visin, Ratsastus n merkittävä sumalainen urheilulaji, jta mahdllisimman mni vi harrastaa mien tavitteidensa mukaisesti, tteutumista. Mittaaminen auttaa ymmärtämään tavitteiden tteutumista, ja säännöllisellä arviinnilla vidaan kehittyä ja ppia. Onnistumisten ja epännistumisten puimisen sijaan jhtamisessa pitää keskittyä siihen, mitä pittiin ja miten jatkssa timitaan paremmin. Sumessa n 1,3 miljnaa ihmistä, jtka vat kiinnstuneita lunnsta ja eläimistä. 500 000 sumalaista n kiinnstunut hevsista. Ratsastus kieht ja kiinnstaa, lajin pariin sukeltaa mnesti kk perhe. Lajin kehityksen ja susin varmistaminen n yhteisissä käsissämme. Miten pidämme hulta siitä, että laji säilyy tulevaisuudessakin kiinnstavana? Miten varmistamme harrastaja- ja jäsenmäärän kasvun? Ptentiaalia n ainakin lemassa. TAVOITEALUE 1: YHTEISKUNTA JA ARVOSTUS - YHTEISKUNTA ARVOSTAA MEITÄ Ratsastus n merkittävä sa sumalaista urheilua. Laji n mahdllinen jkaiselle kiinnstuneelle mien edellytystensä mukaisesti. Lajin vetvimaisuuden varmistaminen ja lsuhteisiin panstaminen n meidän tehtävämme. Hulehdimme, että yhteiskunta tukee ja arvstaa lajiamme ja tukee sitä myös taludellisesti. Tavitteet 2017: - Ratsastuksen arvstuksen nstaminen 15 parhaan urheilulajin jukkn (2012 ratsastus sijalla 20). Mittari: Talustutkimuksen spnsrinti & urheilun arvmaailma. - Harrastajamäärä 200 000 (2010: 160 000 harrastajaa, lähde: Kansallinen liikuntatutkimus). Mittari: Valtakunnalliset tutkimukset ja gallup-kyselyt. - Selvitetään yhteiskunnan vusittainen satsaus ratsastukseen (EU, valti, kunnat, muut). kuva: heini vanhanen 5
TAVOITEALUE 2: RATSASTUSHEIMON LAAJENTAMINEN / RATSASTUSHEIMOMME KASVAA Ratsastusharrastuksen hukuttelevuus ilmenee lajin harrastajamäärien kautta: mitä kiinnstavampi laji, sitä enemmän harrastajia. Ratsastajainliitn timinta näkyy tyytyväisten jäsenten määrän kasvuna. Mitä enemmän Ratsastajainliitlla n jäseniä, sitä merkittävämmin vimme vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekn ja lajin timintaedellytyksiin. Liitn timinnan laadukkuutta mitataan jäsenmäärällä. Lumme myös edellytyksiä tavitella mia päämääriämme kilpailijan plulla. Lumme matalan kynnyksen kilpailutimintaa kk elämänkaarella. Tavitteet 2017: - Jäsenmäärä 2017: 60 000 (2013: 50 000), jsta: Lasten ja nurten (alle 18-vutiaat) suuden kasvu 15 20 %. Yli 60-vutiaiden suus 10 %. Harrastekilpailijiden määrä 20 % (2013: 10 %). Mittari: Ratsastajainliitn jäsentiedt ja tyytyväisyyskyselyt. Julkistetaan kehittyvä tilanne liitn ktisivuilla. TAVOITEALUE 3: RATSASTUSMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN / RATSASTUSMAHDOLLISUUTEMME PARANEVAT Hulehdimme, että ratsastus n mahdllista kaikkialla Sumessa. Tarjamme lähiliikuntapaikkja ja vaikutamme maankäyttöön sekä reitistöihin. Parannamme lajin lsuhteita, heimn viihtyvyyttä ja alan mahdllisuuksia. Tumme lajin laadukkuutta esille. Tavitteet 2017: - Ratsastusseurjen timinta n mnipulista ja laadukasta: Kartitetaan jäsenistön tyytyväisyyttä vusittain. Yli pulella seurista n timintaa hjaava timintalinja tai vastaava pidemmän suunnittelun linjaus. Seurjen kilpailu- ja valmennustiminta n laadukasta, Talent-seurja n jka alueella. mittarit: tyytyväisyyskysely, Vuden Ratsastuskilpailu, Sinettiseuratiminta, Ratsastajainliitn seurakehittämisvalmennus, Talent Prgram. - SRL:n kriteerien mukaisten jäsentallien määrä 430 (2013: 325 tallia) jista: SRL:n Laatutalleja 20 % (2013: 5 %). Laatutallien käsikirjaan liitetään urheilijan plku, Talent Prgram ja valmentajakulutus. mittarit: Ratsastajainliitn jäsentallitiedt. Julkistetaan kehittyvä tilanne liitn ktisivuilla. 6
TAVOITEALUE 4: URHEILIJAN POLULLA MENESTYKSEEN: Ratsastusurheilijat saavuttavat hyvää kansainvälistä menestystä useassa eri lajissa, sekä yksilö- että jukkuetaslla. Sumen Ratsastajainliitn päätavite n jukkuetiminnassa ja jukkueena menestymisessä. Liitlla n laatimansa kehityshjelman mukaisesti tärkeä rli huippuratsastajien ja nurten lahjakkuuksien uran tukemisessa. Aktiivisella yhteistyöllä ratsastajan lähipiirin kanssa tapahtuu selvä rytminvaihds ratsastajan päivittäisen valmennuksen laadussa. Vahvistamme valmentajien kknaisvaltaista vastuunttkykyä, syvennämme saamista sekä aktivimme valmentajien verkstitumista ja eri lajien yhteistyötä ratsastuksessa. Edistämme aktiivisesti lahjakkaiden ratsastajien ja hevsenmistajien yhteistyötä. Vahvuuksiemme perustalle syntyy rakenteiltaan ja timintataviltaan justava, tavitteiltaan kunnianhiminen sumalainen malli. Ktimaan urheilutiminnan kehittämistä varten n laadittu lajikhtainen timenpidehjelma. Tavitealueet 2017: - 365 -hjelma lähivusien päähanke, jlla tavitellaan arkivalmennuksen laadun nstamista kansainväliselle taslle. Urheilijana kasvun tukeminen yhdessä henkilökhtaisten valmentajien, ktien ja urheiluakatemiiden kanssa. Kaikilla nurilla maajukkueratsastajilla n henkilökhtainen vastuuvalmentaja. Seurat, alueet, Hevspist ja liitt timivat 365 -hjelmassa yhteisten linjausten mukaisesti. Nurten maajukkueratsastajien harjittelu n suunnitelmallista vusi-, kausi- ja päivätaslla. Nurten maajukkueleirien hjelmat vat kknaisvaltaisesti urheilijan uraa edistäviä, ja ne tteutetaan sana vusisuunnitelmaa. Talent -hjelmaa tteutetaan tulksekkaasti valtakunnallisesti yli 30 seurassa. - Equestrian Team Finland maajukkuetiminnan laadun nstaminen Maajukkuetimintaa n tehstettu rajaamalla se parhaisiin kehitysedellytyksiin maaviin ratsukihin. Valmennus- ja kilpailujärjestelmä mahdllistaa huippu-urheiluun panstavien ratsukiden urakehityksen. Tavitteet n määritelty ikäkausitiminnan, Ypäjän Hevspistn rlin, ulkmailla asuvien maajukkueratsastajien, valmentajien ja kansainvälisen timinnan salta. Tp Team kansainvälisten kärkiratsastajien henkilökhtainen tukeminen ja aktiivisen vurpuhelun ja yhteistyön lisääminen. Taludellisia panstuksia huippuratsukihin lisätään. Resurssit khdennetaan kunkin ratsastajan valmentautumisen kannalta tarkituksenmukaisiin yksilöllisiin timenpiteisiin. Syvennetään vurvaikutusta maajukkueryhmiin kuuluvien urheilijiden kanssa. Vusittain tteutetaan kknaisvaltainen urheilijakysely, jnka tulkset humiidaan valmennusjärjestelmän kehitystyössä. Sumella n useita yksilöurheilijita ja/tai jukkueet 1-2 lajissa Rin Olympia- ja Paralympiakisissa sekä EM-kisissa että vuden 2018 MM-kilpailuissa Brmntissa. - Valmentajayhdistys valmentajan saaminen antaa etumatkaa Perustetaan Ratsastusvalmentajayhdistys, jhn kuuluu mahdllisimman laaja valmentajakunta. Yhdistyksellä n jäsenyyden kautta tiivis yhteistyö Sumen Valmentajat ry:n kanssa. Valmentajayhdistys tukee kulutuksen ja tutrinnin kautta valmentajan kehittymistä ja lu edellytykset valmentajan laadukkaaseen arkivalmennukseen urheilijan urakehityksen eri vaiheissa. 7
Valmentajayhdistys edistää valmentajien yhteistyötä keskenään ja vurvaikutusta eri sidsryhmien kanssa. Yhdistys n tärkeässä rlissa 365 -hjelman edistämisessä. - Ride My Hrse -yhteistyö hevsenmistajien ja kasvattajien kanssa Olemassa levat hyvät käytännöt ja mallit kartitetaan. Hevsenmistajilla n mielenkiinta, aineetnta ja aineellista hyötyä siitä, että heidän hevsensa kilpailevat mestaruustaslla Sumen väreissä. Kasvattajien, hevsenmistajien ja ratsastajien yhteistyö n tiivistä. Ulkmaiset hevsenmistajat vat tärkeässä rlissa ja yhteistyö heidän kanssaan n jatkuvaa ja tiivistä. - Lajikhtaisen timenpidehjelman jalkauttaminen Nurmi vihertää. Laitumen langat n viritetty. Vierelläni kulkeva sumenhevnen painaa narun päässä. Kuljen pulijuksua lapsenkintuillani. Prtilla saan hevsen pysähtymään. Irrtan narun hyvissä ajin, kuten len ppinut ja pujautan sen varren riimun ali. Sydän pmppii riehaantuneena. Kun ratsastuksenpettaja antaa luvan, päästämme hevset yhtä aikaa ja katsmme kun lauma laukkaa khti kevättä. 4. NÄIN SAAVUTAMME TAVOITTEEMME 4.1. YHTEISKUNTA JA ARVOSTUS Kilpailu näkyvyydestä, arvstuksesta ja yhteiskunnan tuesta kiristyy. Mitä enemmän n arvstusta, sitä enemmän n timintaedellytyksiä. Ratsastuksella n mahdllisuuksia menestyä lajien ja harrastusten välisessä kilpailussa. Se edellyttää sisältöjen ja timintatapjen jatkuvaa kehittämistä. Yhteiskunta ja arvstus -kknaisuutta mitataan harrastajamäärillä, yhteiskunnan panstuksella ja lajien välisen arvstuksen muutksilla. 8
4.1.1. Viestintä ja markkininti Ratsastuksen pääviestit kskettavat kaikkia ratsastuksen parissa timivia ihmisiä. Viestinnässä määritellään pääviestit mitä haluamme viestiä ja laaditaan viestinnälle knkreettiset työkalut. Tteutus: Tteutetaan median ja sidsryhmien khtaamisia, hyödynnetään uusia viestintäkanavia sekä tehstetaan nykyisiä viestinnän keinja. Tteutetaan kk hevsalan yhteistyötä viestinnässä ja markkininnissa. Markkininti n sa viestintää: tteutetaan kampanjita ja tutteita palvelemaan yhteistyökumppaneidemme tarpeita. 4.1.2. Yhteiset tapahtumat, kampanjat Suurtapahtumat vat ratsastukselle tärkeitä, niistä saadun julkisuuden arv n merkittävä. Tteutus: Liitt edistää suurtapahtumia (kuten Hevset Stadikalla), jista kk kansa puhuu ja jtka hämmästyttävät. Yhteiset tapahtumat näyttävät, että meitä n paljn. Liitt tu ratsastuksen ja hevsharrastuksen lähelle ihmisiä. 4.1.3. Päättäjäverkstt (valtakunnallinen, maakunta-/kuntatas) Tteutus: Ktaan päättäjät säännöllisesti yhteen. Vaikutetaan lainsäädäntöön, ministeriötyöhön, alueelliseen lbbaustyöhön, kuntauudistukseen (uudet kntaktit n lutava), aluetimintaan (kulutukset seurille ja talleille) ja seurjen yhteistyön vahvistamiseen. Ktaan hevsala yhteen ja vaikutetaan yhteistyössä ja yhdessä. Hyödynnetään Valn ja Olympiakmitean yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. 4.1.4. Sisäisen viestinnän uudelleenrganisinti Tteutus: Vähemmän massaviestintää, enemmän khdennettuja viestejä. Arviidaan nykyinen sisäinen viestintä ja uudistetaan se khderyhmäkhtaiseksi. 9
4.2. RATSASTUSHEIMON LAAJENTAMINEN Ratsastus spii kk elämänkaarelle. Kipinä hevsiin syntyy mnella j ennen kuluikää, kehittyy vusien myötä ja jatkuu elämän ruuhkavusien jälkeenkin. Ratsastus tarjaa hyvän liikuntamudn lisäksi yhteisön, jssa vi slmia elinikäisiä ystävyyksiä ja löytää samanhenkisiä ihmisiä. Ratsastus tarjaa heimuden, jhn haluaa kuulua ja situtua. Yhteenkuuluvuuden tunteen löytää niin hevsen kuin tallilla timivien ihmisten kanssa. Lajin menestys muiden lajien jukssa vaatii uusia avauksia. Tarvitsemme mukaamme kaikenikäiset ja lajin ainutlaatuisia kkemuksia n jaettava suurelle yleisölle. Ratsastusheimn kasvu haastaa kehittämään timintaa, varmistamaan hevstaitjen säilymisen ja eläinystävällisen timintatavan. Heimuden vetvimaisuus mitataan jäsenmäärän kasvulla. Haluamme mukaan lapset ja nuret, aikuiset ja ikääntyvät. Ratsastus n kk perheen harrastus ja kilpalaji. Mitä hevnen antaa se antaa kknaisen elämän. 10
4.2.1. Uusia tapja tehdä yhdessä KOKEILUKULTTUURI: Kkeillaan uusia ideita yhdessä seurjen ja tallien kanssa. Haetaan asiasta innstuneita käytännön tekijöitä ja tehdään npeita pienimutisia kkeiluja. Onnistumiset kerrtaan eteenpäin. Kkeilemme esimerkiksi: Rakennamme yhdessä uusia tutteita. Tumme esille ja jaettavaksi timivia käytäntöjä seurjen ja tallien yhteistyöstä. Parhaimmat ideat ja saaminen n seurissa ja talleissa. Kannustamme uusien ideiden kehittelyyn. Tarjamme yhteisiä khtaamisia, jissa ideat lähtevät liikkeelle. Alitamme nurisjhtajakulutuksen, jnka tavitteena n tarjta mnipulista timintaa ja vastuullisia tehtäviä lajin kaikissa ikävaiheissa. YHTEISTYÖ: Ratsastuksen elinvimaisuus varmistetaan yhdessä (ratsastajat, tallit, seurat, alueet, liitn timist). Rakennetaan yhteisiä prjekteja, kampanjita, uusia tapja tuda lajia esille suurelle yleisölle ja lähelle ihmistä. Yhdessä tekeminen innstaa ja se edellyttää kykyä ppia ja petella uutta. Timimme hyvinä esimerkkeinä, krstamme ratsastusyhteisön ainutlaatuisuutta, vastuullisuutta, yhdessä tekemisen kulttuuria ja hyvää fiilistä. OSAAMINEN: Osaamisen vahvistaminen: Liikunnan ja urheilun kenttä tarjaa jatkuvan ppimisen maailman. Yhdessä ja tisilta ppiminen: Verkstt mahdllistavat asiiden ppimisen. Seurissa ja lajeissa n erilaista saamista, jta kkeillaan ja jaetaan yhdessä. Yhteisten ratkaisujen etsiminen avaa usein yllättäviä yhteistyömahdllisuuksia. Asiantuntijuuden yhteiskäyttö, erilaisen saamisen yhdistäminen tu kaikille uusia ratkaisumalleja, esim. testien kehittäminen yhdessä kaikkien ei kannata tehdä samaa työtä. Tyttö taluttaa suurta hevsta. Katsn heitä. Tunnen itseni pieneksi. Jnain päivänä minäkin len nin rhkea. 11
kuva: ain kauppi 4.2.2. Lapset ja nuret Tteutamme uusia palveluita ja tutteita suraan lapsille ja nurille ssiaalista mediaa hyödyntäen. Haemme ja kkamme yhteen talleja ja seurja suunnittelemaan ja tteuttamaan käytännön hankkeita. Lumme seurjen ja tallien kanssa yhteisiä tempauksia, ratsastuksen esittely- ja kkeilumahdllisuuksia. Varmistamme, että mahdllisimman mnessa seurassa ja tallissa sataan ttaa vastaan myös lasten vanhemmat. Rakennamme yhteisiä timinnanmutja. Varmistamme lasten ja nurten harrastamisen mahdllisuudet. Kilparatsastajan uraplku ja Talent Prgram n mahdllinen jkaiselle. Lumme sekä että -palveluita. Ratsastus n kiehtva laji myös pjille. Nstamme timinnassamme esille hyviä esimerkkejä ja rlimalleja. Kannustamme leikkimielisyyteen sekä harrastus- että kilpailutiminnassa. 4.2.3. Ikääntyvien harrastaminen Tumme esille lajin mahdllisuudet kk elämänkaarella. Mahdllistamme mnipulisen heisliikunnan tarjamalla seurjen ja tallien käyttöön valmiita knsepteja ja kulutusmutja. Tteutamme kkeilujen avulla seurjen ja tallien kanssa uusia harrastamisen mutja ikääntyvälle väestölle. Kartitamme khderyhmän tarpeita ja suunnittelemme uusia palveluita (vakuutusturva). 12
4.2.4. Jäsenyyden merkittävyys Vahvistamme maa heimkulttuuriamme, jhn kannattaa liittyä. Jäsenyys n kaikille kunnia-asia, jsta vi lla ylpeä! Tteutus: Tutamme uusia jäsenetuja. Lumme seurjen ja tallien kanssa knsepteja, miten saada ratsastava väki liittymään seuraan. Järjestämme vusittaisia jäsenkampanjita, yhteisiä tapahtumia ja kilpailuja. Pidämme yllä vurvaikutusta jäsenistön kanssa, järjestämme khtaamisia, mittaamme tyytyväisyyttä kyselyillä ja ideakilpailuilla. Seuraamme urheiluseurajäsenyyden kehitystä suhteessa muihin lajeihin. Teemme tarvittaessa muutksia jäsenlajeihin ja liittymistapihin. Lisäämme haasteellisia harrastuskilpailumahdllisuuksia kaikenikäisille. 4.2.5. Viestintä ja markkininti Yhteinen tapa timia edellyttää yhteistä ja yhtenäistä viestiä. Jkainen timii viestinviejänä yhteisössään. Tteutus: Lumme ratsastusheimlle timinnan periaatteet (Reilu Peli). Yhteinen viesti näistä periaatteista takaa myös lajin turvallisuuden, hevsten hyvinvinnin ja saamisen jakamisen. Panstamme ihmisen khtaamiseen. Viesti kulkee tehkkaammin yhteisen ideariihen ja ajatuspnnistelun tulksena. Järjestämme uusia, yllättäviäkin khtaamisia. Kerrmme kuulumisia keskeneräisistäkin asiista ja tamme mukaan yhteiseen tekemiseen j alkuvaiheista lähtien. Hyödynnämme uusia viestintäkanavia - ja keinja (sme). 4.3. RATSASTUSMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN Ratsastusmahdllisuuksien kehittäminen tapahtuu yhdessä seurjen ja tallien kanssa. Se tarkittaa lsuhteiden, laadun, turvallisuuden, saamisen ja yhteistyön vahvistamista. Ratsastusmahdllisuuksien kehittäminen mitataan seurjen timinnan sujuvuudella, seuratiminnan jhdnmukaisella kehittämisellä, jäsentallien määrällä ja laadulla. Seurjen ja tallien yhteistyö timii myös yli laji- ja aluerajjen. 13
4.3.1. Seurakehittäminen, tallien laatuvaatimukset Yhdessä tekemällä ja kkeilemalla ludaan uusia tapja timia. Seuratiminta lu ratsastusheimlle jalansijan ja mahdllisuuksia tteuttaa itseään mnenlaisissa tehtävissä. Lumme mnipulisia mahdllisuuksia harrastajan plulla, aina kuntliikunnasta kilpailemiseen. Tteutus: Seurakehittämisvalmennuksen lisääminen. Seurakehittäjien vusittainen kuluttaminen. Liitn jäsenyys hukuttelee, se ketaan hyödylliseksi ja se tukee yrittäjyyttä ja menestymistä alalla. Jäsenseurjen ja -tallien tyytyväisyyskyselyt. Kuuntelemme jäsentä/asiakasta ja hyödynnämme saamamme palautteet timinnassamme. Laatutalliauditintien määrän kasvattaminen vusitaslla ja niiden systemaattinen seuranta. Laatutallien etujen parantaminen: Laatutalli -kampanjat ja -teemat. 4.3.2. Osaaminen ja kulutus Seurakulutukset ja yhteiset hankkeet. Yhteistyö kk urheilumaailmassa. Asiakaspalvelun kehittäminen ja markkininti. Lumme tallien ja seurjen kanssa yhteisiä, uusia palveluita eri khderyhmille. Seuran ja tallin yhteistä viestintää tehstetaan. Nykyajan ilmiöiden seuranta (asiakaskunnan tiveet ja tavat staa ) ja timintjen pilkkminen tutteiksi. Seuratiminnan selkeämpi yhdistäminen saksi palveluita. 4.3.3. Yrittäjyys Lumme aktiivisen ja timivan yrittäjäverkstn, jnka avulla parannamme yrittäjyyden ja hevsalan edellytyksiä. Tteutus: Järjestämme vusittaisia kulutuksia. Yrittäjyyden tukeminen lainsäädäntötyöhön vaikuttamalla, kulutuksella sekä yhteisillä tapahtumilla ja khtaamisilla. Business-ajattelun ja naisyrittäjyyden esille nstaminen. Tallipalveluiden kehittäminen ja mnipulistaminen. Panstamme hevsalan yrittäjyyden yhteistyöhön, sallistumme yhteiseen tekemiseen. Ylitämme esteen, hevnen kepeästi, minä hapariden ja häiriten, mutta vittajana, pelkni selättäen. 14
kuva: heini vanhanen 4.3.4. Olsuhdetyö Lajin lsuhteisiin vaikuttaminen, byrkratian ja yrittäjyyden helpttaminen. Kk hevsalan kehitykseen vaikuttaminen yhteisesti. Aktiivisuus suhteessa päättäjiin ja muihin rganisaatiihin. Varmistamme, että ratsastus n lajina tunnettu jka kunnassa ja että sitä n mahdllista harrastaa lähellä. Lumme seurjen ja tallien kanssa lajin tunnettuutta. Nstamme esille lajin fyysistä, henkistä ja ssiaalista terveyttä edistäviä näkökulmia. Ratsastus tarjaa kuntutusta, lepa ja mielenhallintaa mnen eri timintamudn kautta. 4.3.5. Ratsastus ja lunt Lunnssa ja viheralueilla leskelulla n tutkitusti merkittäviä hyvinvintiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia. Lunnssa liikkumalla khllaan leva verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat. Vastustuskykyä parantavien valkslujen määrä veressä nusee, ja stressihrmni krtislin määrä vähenee. Myös luntkuvien katselulla n rentuttavia vaikutuksia. Hevsen kanssa elämykset lunnssa krstuvat. Sumessa n vimassa perinteinen jkamiehenikeus, jka tarjaa mahdllisuuden liikkua vapaasti lunnssa ja hyödyntää sen antimia. Ratsastaminen lunnssa kuuluu jkamiehenikeuksiin. Hevsella liikkumisesta aiheutuu myös ympäristön kulumista. Siksi hevsihmisten täytyy sittaa varvaisuutta, harkintaa ja vastuuta jkamiehenikeuden käytössä sekä ylläpitää keskustelua ja yhteistyötä maanmistajien ja luntihmisten kanssa. 15
Tteutus: Tteutamme tehkasta edunvalvntaa ympäristön, reitistön ja kaavituksen hyväksi. Tteutamme tiedtuskampanjita, jissa parannetaan ratsastusväen lunt-saamista ja sen hyödyntämistä tallien, seurjen ja yksityisratsastajien timinnassa. Tumme esille tietiskuja ympäristöministeriön ppaasta Jkamiehen ikeudet ja timiminen tisen alueella. Hulehditaan, ettei ratsastuksen jkamiehenikeutta rajiteta. Tumme esille lajin mninaisuutta suhteessa luntmaisemaan. Mnipulistamme elämysmatkailua lajin parissa. Ludaan seurjen ja tallien kanssa knsepteja maast- ja vaellusmatkailulle, jnka avulla lajin pariin saadaan myös uusia innkkaita harrastajia. 4.3.6. Viestintä ja markkininti Viestintä ja markkininti sisältyvät vahvemmin lajin tempauksiin ja yhteisiin hankkeisiin. Ratsastustunti sisältää myös mahdllisuuden kkea hevsenhita, seuratiminnan yhteisöllisyyttä, talliympäristöä ja etikettiä. Tteutus: Ratsastusheimjen hukuttelevuuden esille tuminen, tehdään yhdessä, palkitaan ja kiitetään vapaaehtisuudesta. Yhteiset viestintäkampanjat seurjen ja tallien kanssa, teemavudet selkeämmin saksi käytännön timintaa. Seurjen ja tallien yhteiset Nuse Ratsaille -tapahtumat ja valtakunnalliset lajiin tutustumispäivät. Hyvien knseptien jakaminen. Takana usean viikn valvtut yöt. Hevnen kävelee levttmana laitumella, tiedän, tänään n ikea päivä. Levitän kuivikkeet karsinanphjalle hulellisesti, haen hevsen sisälle ja sitan ystävälle. Kerrn nutavani hänet valvmaan viimeisen yön kanssani. Vajaan tunnin kuluttua ajamme takaisin tallin pihaan, ratan tallinvea varvasti ja hiivin sisään. Katsn karsinan vea yli kerran ja heti tistamiseen. Oljilla makaa vastasyntynyt varsa, jka kittaa pnnistaa itseään ylös. Onnen kyynel vierähtää pskelle. 16
kuva: Ulla Lindgren-Fagerhlm 4.4. URHEILIJAN POLULLA MENESTYKSEEN Huippu-urheilun tavitteet vat: Menestyminen arvkilpailuissa jukkueena ja henkilökhtaisesti. Timijiden saamisen lisääminen. Urheilun arvstuksen nstaminen. Ratsastuksen uraplku tuttaa kansainvälisesti menestyviä urheilijita. Tavitteiden saavuttamiseksi n valittu alla levat kehityshankkeet. 4.4.1. 365 - hjelma Ludaan nurille urheilijille systemaattisen ja riittävästi hjatun valmentautumisen käytännöt. Timenpiteinä mm. harjittelun kknaisvaltaisen suunnittelun ja päivittäisseurannan tteuttaminen, henkilökhtaisten valmennussuhteiden tiivistäminen, Talent-hjelman valtakunnallistaminen ja kilpaurheiluun keskittyvien seurjen timinnan tukeminen. 17
4.4.2. Equestrian Team Finland Huippuratsastuksen kehittämishanke, jlla kansainvälisen huipputasn ratsastajien harjittelua tehstetaan ja harjittelu- ja valmentautumisedellytyksiä sekä maajukkuetiminnan laatua parannetaan. Tehstaminen tarkittaa käytännössä esim. räätälöityjä urakehitys- ja valmennuspalveluita, huippuratsastajien lisättyä yhteistimintaa sekä khdennettua, tarveharkintaista taludellista tukemista. 4.4.3. Valmentajayhdistys valmentajan saaminen antaa etumatkaa Tiivistetään ratsastusvalmentajien yhteistyötä ja jatkkulutusta perustamalla lajikhtainen valmentajayhdistys. Lisätään saamista ja ratsastusvalmentajien yhteisöllisyyttä ja hyödynnetään j nykyisten valmentajien saamista, asiantuntijapalveluita ja parhaita käytäntöjä. Tavitteena n saada kaikki vähintään 1-tasn kulutetut ratsastusvalmentajat liittymään perustettavaan klubiin. 4.4.4. Ride My Hrse Yhteistiminnan lisääminen hevsenmistajien, -kasvattajien ja lahjakkaiden ratsastajien välillä parantaa mahdllisuuksia saada hyville ratsastajille heille parhaiten spivia, laadukkaita hevsia. Liitn aktiivisilla timenpiteillä mahdllistetaan hevsenmistajille ja -kasvattajille mahdllisuus yhteistyöhön lahjakkaimpien ratsastajien kanssa. Lahjakkaille ratsastajille mahdllistetaan kunkin kehitys- ja ambititasa ja tarpeita sekä urakehitystä parhaiten vastaavien hevsten käyttö. 4.4.5 Ratsastuksen uraplku - kansallisen kilpaurheilun timenpidehjelma khti kansainvälistä menestystä 2015 2020 Vusittainen suunnittelu perustuu lajikhtaisesti määriteltyyn timenpidehjelmaan 2015 2020. Tavitteena n kansallisen tasn timinnan kehittäminen khti kansainvälistä timintaa. Kehittämiskhteita vat kilpailutarjnta, uraplku, saaminen ja yhteistyö. 5. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA TUKEVAT TOIMINTATAVAT Kaviuralla - Ratsastuksen valintjen saavuttamiseksi esitetyt timenpiteet eivät yksin riitä. Tarvitaan timintatapjen muutksia jhtamiseen, ppimiseen ja innstamiseen. 18
6. JOHTAMINEN Strategian siirtäminen käytäntöön, ihmisten arkeen tapahtuu uudistuvan jhtamisen avulla. Hyvä hallint, Sumen Ratsastajainliitt rganisaatina - 2013 valmistunut hjeist hyvästä hallinnsta tteutuu käytännössä kaikilla tasilla. Tteutus: Sen tteutumisesta vastaa liitn hallitus. Khtaamisen merkitys, kuunteleminen ja kuuleminen: bttm up -timintamalli Tteutus: Liitt ja alueet järjestävät ratsastusväen khtaamisia. Ne valmistellaan hyvin ja varmistetaan se, että keskustelujen viestit tavittavat päättäjät. Kehittämis- ja suunnittelutyö tehdään yhdessä käytännön timijiden kanssa ei vain liitn timistssa. Verkstjhtaminen - Maailma mudstuu yhä enemmän verkstista (alueet, seurat, tallit, lajit, rdut). Tteutus: Vahvistetaan verkstjhtamisen saamista sekä liitn että alueiden timijiden keskuudessa. Luttamus, esimerkillisyys - Kaikki ratsastuksen parissa timivat ihmiset vat esimerkkejä ja saltaan kasvattamassa luttamusta. Olemme ylpeitä lajimme erikispiirteistä. - Läpinäkyvyys ja avimuus kaikessa päätöksentessa Tteutus: Alitamme yhteisen siistimistalkn, käyttäydymme hyvin, pukeudumme asianmukaisesti ja kunniitamme tista ihmistä seuratiminnassa, kilpailupaikilla, talleilla, yhteisissä tilaisuuksissa. Lumme psitiivisia esimerkkejä ja esikuvia ja nstamme hyviä tarinita esille liitn viestintäkanavissa. Kiitä kaveria tumme tisesta ja lajista psitiivisia kmmentteja esille. Jaamme hyvää fiilistä keskustelupalstilla ja muissa viestimissä. Tiedtamme ja viestimme liitn eri työryhmien timinnasta ja päätöksistä. Mnipulinen saaminen - Hyvä jhtaminen edellyttää eri sa-alueiden (henkilöstö-, strategia-, talus-, prsessi- ja hallintjhtamista) nykyistä parempaa saamista. Tteutus: Nurten jhtamiskulutuksen kkeilu 2015. Tavitteena ratsastusvaikuttajan läpikäymä jhtamisen täydennyskulutus (ratsastajan jhtamisajkrtti). 19
Agrpint Cassius ja Kaarl Kvacs kuva Eeva Vaahtera 7. OPPIMINEN Oppiminen n sa ihmisen arkea. Oppiminen n tämän strategian tteutumisen kannalta keskeinen tekijä. Oppimisessa kannattaa lla sekä nöyrä että rhkea: nöyrä tisilta ppimiseen ja man ppimistarpeen tunnistamiseen sekä rhkea kkeilemaan uusia ppimisen alueita sekä keinja. Oppimista vahvistetaan mm. seuraavilla keinilla: Yhteistyö eri saajien kanssa - Kehittämistyössä varmistetaan erilaisten saajien mukanal myös yli laji-, timiala- ja hallintrajjen. - Arvstetaan erilaisuutta siitä synty uutta. - Ludaan uusia tilaisuuksia, jssa vidaan yhdistää erilaista saamista. Kkeilukulttuurin vahvistaminen - Kkeilukulttuuri n idean kehittämistä käytännön tekemisen, nnistumisten ja epännistumisten kautta. Oleellinen sa kkeilua n ppiminen. Se edellyttää kkeilun timivuuden - nnistumisen ja epännistumisen arviintia samalla, kun kkeilu n käynnissä. Krjausliikkeiden jälkeen kkeilut synnyttävät uuden timintamallin, jka jää elämään ja kasvamaan. - Kkeilut vivat lla hyvin erilaisia: Se vi lla lyhytkestinen, vain yhden vurkauden aikana tapahtuva tai pitkäkestinen, muutaman kuukauden mittainen. Kkeilu vi lla pienimutinen tai vaikutuksiltaan laaja paikallinen tai valtakunnallinen kkeilu. Kulutus - Kulutus n edelleen hyvä kein vahvistaa ppimista. Hulehditaan, että jka sektrilla tteutetaan vusittaiset kulutussuunnitelmat käytännössä. 20