Oulun seutu. Palvelustrategian toteuttamisohjelma Oulun seutu Elinvoimainen edelläkävijä

Samankaltaiset tiedostot
Seudullinen palveluverkkosuunnittelu, case Oulun seutu

Oulun strategia - OULU HALUAA OLLA YKKÖNEN. Oulun kaupungin arvot. Edessä suuria haasteita

Oulun seudun palvelustrategia 2013

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Toimintasuunnitelma 2012

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät Tekninen johtaja Pekka Erola

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

Lasten ja nuorten palvelut

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Eija Ruohomäki. Ohjaava opettaja: Kansainvälisyys ja viestintä. Oulun Opetustoimi OPPIS

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET Markku Teppo Deveco Oy

Visiona innovatiivisuus, ammattitaitoisuus ja kustannustehokkuus hankintojen hallittu haltuunotto

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Kehittämismalli yhteistyön

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

kehittämismallilla tuloksia

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Strategia Koululautakunta

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Sosiaali- ja terveysryhmä

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

Vauhtia korjausrakentamiseen koulutuksella, neuvonnalla ja uusilla rahoitusinstrumenteilla

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Strategia Koululautakunta

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Helsingin väestö. Helsingin seutu % Suomen väkiluvusta 23,6

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Oma Häme kuntakierros Forssa

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä Väkiluku 35421

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Transkriptio:

Oulun seutu Palvelustrategian toteuttamisohjelma 2005 2008 Oulun seutu Elinvoimainen edelläkävijä

2 Visio 2013 Oulun seutu Elinvoimainen edelläkävijä Oulun seutu tarjoaa asukkailleen maan kehittyneimmät palvelut kuntarajoista riippumatta Strategiset linjaukset Päättäjät ja henkilöstö sitoutuvat seudun palvelustrategian toteuttamiseen. Asukkaat ja kunnat tiedostavat seudullisten palvelujen mahdollisuudet Seudullisilla palveluilla saadaan hyötyä ja hyvinvointia Oulun seudulle ja sen asukkaille. Palveluja järjestetään yhteistyössä kuntarajoista riippumatta. Palvelurakenteita ja tilaaja-tuottaja -mallia kehitetään seudullisena toimintatapana. Seudullinen investointi- ja omistajapolitiikka on koordinoitua. Näkökulmatarkastelu Vaikuttavuus ja palvelukyky -Asukkaiden hyvinvointi -Laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut -Turvallinen, toimiva ja viihtyisä ympäristö Prosessit ja rakenteet -Seudullisten prosessien ja palvelurakenteiden kehittyminen -Kuntien vahvuuksien löytäminen ja erikoistuminen -Seudullinen tilaaja-tuottaja malli ja toimivat palvelumarkkinat VISIO Resurssit -Seudullisten palvelujen tuottavuus -Voimavarojen tehokas käyttö palvelutuotannossa -Seudun kuntien tasapainoinen talous Luottamushenkilöt ja henkilöstö -Yhteinen sitoutuminen seudulliseen toimintatapaan -Johtamisjärjestelmien ja henkilöstöpolitiikan koordinointi -Henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja riittävyys

3 Toteuttamisohjelman kärkihankkeet Hankkeet on jaettu kolmeen ryhmään: 1. suuri vaikutus talouteen 2. jonkinlainen vaikutus talouteen 3. palveluiden kehittämisen edellytyksiä, joko palvelukohtaisia tai isompia järjestelmäkohtaisia 1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden seudullinen toimintamalli (TITUShanke) Valmistellaan Oulun seudun terveyskeskus- ja sosiaalipalveluiden tilaajatuottaja mallin mukainen toimintajärjestelmä. Tilaamisen asiantuntemus keskitetään, mutta kunnat toimivat palveluiden tilaajina. Palveluita tuotetaan tehokkaammissa alueellisissa ja toiminnallisissa kokonaisuuksissa. Vetovastuu tietyn palvelun tuottamisesta voi olla yhdellä kunnalla. Vaih. ja aikat. 2005-2008 Hyvetiimi (yhteistyö seutuhallituksen kanssa) Kustannusarvio 2005: 35 000 2006: 200 000 2007: 270 000 2008: 270 000 Varatut resurs. 35 000 seudun talousarviossa vuodelle 2005. Hankkeeseen haetaan STM:n rahoitusta 75 % ja muuta rahoitusta (esim. tykes). 2. Päivähoidon seudullinen toimintamalli Valmistellaan päivähoidon alueellinen toimintamalli ja kehitetään päivähoidon sähköisiä palveluita. Liittyy läheisesti TITUS-hankkeeseen. Vaih. ja aikat. JUPA 2 vuonna 2005-2006 Hyvetiimi Hankeryhmä 2 Kustannusarvio 2006: 50 000 Vuonna 2005 JUPA-hanke 111 000, johon saatu SisM 55 000. Haetaan jatkorahoitusta vuodelle 2006.

4 3. Seudullinen palveluverkko- ja investointiohjelma Tarkastellaan palvelu- ja investointitarpeita seudullisesti ja tehdään seudulliset suunnitelmat. Vaih. ja aikat. 2008- Kehittämisryhmä Seuturakennetiimi, muut tiimit Kustannusarvio 2008: 30 000 4. Seudullisten opetuspalvelujen kehittäminen (toisen asteen koulutus ja perusopetus) Vaih. ja aikat. 1. vaihe: Lukio- ja ammattiopetuksen järjestäminen seudullisena Hanke edellyttää perusselvityksen laatimista seudun toisen asteen koulutuksen nykytilasta ja kehittämisen vaihtoehdoista. Keskeisiä näkökulmia selvitystyössä ovat koulutuksen kysynnän kehittyminen, taloudellisuus ja tuloksellisuus, palveluverkko ja yhteistyörakenteet. 2. vaihe: Perusopetuksen seudullinen järjestäminen. Tarkasteltavaksi otetaan perusopetuksen seudullinen kehittäminen. Huomio kiinnitetään mm. koulutuksen saavutettavuuteen ja palveluverkkoon, tukipalvelujen seudulliseen järjestämiseen, perusopetuksen yhtenäisyyttä edistäviin toiminnallisiin rakenteisiin sekä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. 2006 2007: 1. vaihe 2007 2008: 2. vaihe Sivistystiimi OSAKK:n (Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä) toisen asteen koulutuksesta vastaava OSAO (Oulun seudun ammattiopisto). Kustannusarvio 2006: 25 000 2007: 45 000 2008: 25 000

5 5. Seudullinen maankäytön toteuttamisohjelma Vaih. ja aikat. Ohjata seudun yleiskaavan tavoitteiden toteutumista 2006: Ohjelmointi huhti-kesäkuu, 2006: Lähtötiedot ja selvitykset elo-joulukuu 2007: Toteutusohjelma tammi-kesäkuu Seuturakennetiimi Tekninen tiimi Kustannusarvio 2006: 20 000 2007: 40 000 6. Seudulliset tekniset palvelut Vaih. ja aikat Selvitetään teknisten palveluiden tilaaminen ja tuottaminen seudullisesti tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Selvitettäviä tehtäväalueita ovat mm. tietovarannot, paikkatieto- ja muut vastaavat järjestelmät, maankäyttö, yleiset alueet, muu kuntatekniikka, toimitilat, rakennusvalvonta, urheilu- ja liikunta-alueiden rakentaminen ja kunnossapito. Selvitetään seudun virkistysalueyhteistyön käynnistäminen ja rahoittaminen yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. 2005: Toimintamallin luominen 2006-2007: Mallin mukaisen toimintajärjestelmän luonti ja päätöksen teko 2008: Toimintamallin mukainen organisaatio toiminnassa Tekninen tiimi Liikuntapalvelut, seuturakennetiimi Kustannusarvio: 2006 60000 2007 30 000 : 30 000 seudun talousarviossa vuodelle 2005.

6 7. Seudullinen opetuspalvelukeskus 1. vaiheessa perustetaan seudullinen verkko-opetuksen palvelukeskus, jolla on kokonaisvastuu etäopetuksen toteuttamisesta. Keskus tuottaa verkkopalvelumateriaalin ja huolehtii verkko-opiskelun vaatimien menetelmien kehittämisestä. Seudun kuntien koulukirjastopalvelut tuotetaan palvelukeskuksen kautta. Keskus huolehtii opettajien täydennyskoulutuksesta (myös muusta kuin verkkokoulutuksesta). 2. vaiheessa palvelukeskuksen toiminta laajennetaan valtakunnalliseksi. Vaih. ja aikat. 2006 - aho Sivistystiimi Hankeryhmä 2 Kustannusarvio 2006: 25 000 Opetuspalvelukeskuksen aihiona voidaan pitää Oulun kaupungin valmistelussa olevaa oppimiskeskusta. Oppimiskeskus on nimi opetustoimen strategianmukaiselle opetuksen tukipalveluja yhteen kokoavalle toimintaverkostolle. Oulun seudun opetustoimen oppimiskeskuksen tavoitteena on tukea oppimista tarjoamalla strategian ja opetussuunnitelman osoittaman kehityssuunnan mukaisia oppilaskeskeisiä, tiedonhankintataitoihin ja tietoyhteiskuntavalmiuksiin tähtääviä opetuksen tukipalveluja sekä organisoida opettajien täydennyskoulutusta. Oppimiskeskus on verkosto, joka kokoaa yhteen seuraavia toimijoita: - verkko-opetuksen kehittäminen - oppimateriaali ja kuvakeskus - opetustoimen mikrotuki - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisverkosto - koulukirjastojen kehittämisverkosto - luontokoulutoiminta - matikkamaa toiminta - opettajien täydennyskoulutus

7 8. Oulun seudun liikuntapalvelukeskus Selvitetään liikuntapalveluiden tilaamisen ja tuottamisen järjestämistä seudullisesti. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita ovat palvelutason parantaminen ja kustannustehokkuus. Keskitetyt organisaatiot voivat erikoistua nykyistä paremmin ja hyödyntää alueella olevaa asiantuntemusta liikuntapalveluissa. Palvelukeskusmalli voisi sisältää mm. yhteisiä viranhaltijoita tilaajan ja tuotannon puolella, yhteisen toimintajärjestelmän, avustus- ja hintapolitiikan, tietohallinnon, tiedotuksen, liikuntaneuvonnan ja -ohjauspalvelut. Hankkeessa selvitetään eri toimintamallivaihtoehtoja ja niiden kustannuksia, kartoitetaan ja tuotteistetaan seudulliset liikuntapalvelut, niiden hinnoittelu ja subventiomekanismit. Vaih. ja aikat 2005: Toimintamallin luominen 2006: Mallin hiominen ja päätöstenteko 2007: Toiminnan aloittaminen Liikuntatiimi ja sivistystiimi Hankeryhmä 2 Kuntien tekniset toimet ja vapaa-ajanpalvelut, nuorisotiimi Kustannusarvio 2006: 20 000 (puolipäiväinen resurssi) 15 000 seudun talousarviossa vuodelle 2005 (yhdessä nuorisotyön hankkeen kanssa). 9. Oulun seudun nuorisotyön osaamis- ja palvelukeskus Nuorisotyössä haetaan uusia yhteisiä palveluiden järjestämistapoja tilaaja-tuottaja mallin pohjalta. Selvitetään nuorisopalveluiden tuottaminen seudullisesti, jolloin kunnat toimivat palveluiden tilaajina. Laaditaan yhteinen seudullinen nuorisotyön strategia ja laatukriteeristö. Palvelutuotannossa seudun kuntien nuorisotyön toimijat luovat yhteistoiminnalla nykyistä vahvempaa nuorisotyön osaamista, vaikuttavuutta ja monipuolisempia palveluita. Vahvistetaan seudun nuorisotyön resurssien yhteiskäyttöä ja nuorisotyön tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa sisältöjen ja uusien toimintatapojen löytämiseksi. Vaiheist. ja aikat.2005: Toimintamallin luominen 2006: Mallin hiominen ja päätöstenteko 2007: Toiminnan aloittaminen Nuorisotiimi, sivistystiimi

8 Hankeryhmä 2 Yhteinen selvitys liikuntatoimen kanssa. Kustannusarvio 2006: 20 000 (puolipäiväinen resurssi) 15 000 seudun talousarviossa vuodelle 2005 (yhdessä liikuntapalvelut hankkeen kanssa). 10. Oulun seudun IT-strategia Vaih. ja aikat. Seudullisten tietotekniikkapalveluiden toimintamallin luominen. Seudullisen portaalin valmistelu ja puhelin- ja tietoverkkoliikenteen kilpailuttaminen. 2005-2007 Seudullisten tietotekniikkapalveluiden toimintamalli 2005 Puhelin- ja tietoverkkoliikenteen kilpailuttaminen 2006-2007 Seudullinen portaali Kehittämisryhmä Hankeryhmä 2 ja 3 Kustannusarvio 2005: 10 000 2006: 25 000 2007: 30 000 10 000 seudun talousarviossa vuodelle 2005 11. Seudullisen kilpailuttamisen asiantuntijayksikkö ja seudullinen materiaalinhankintayksikkö Oulun kaupungissa meneillään olevan varastonohjausprojektin laajentaminen sähköisen kilpailuttamisen ja tilaamisen myötä koko materiaalihallintoa koskevaksi seudulliseksi sähköiseksi prosessiksi. Projektin tarkoituksena on löytää sopivin vaihtoehto materiaalihallinnon toteuttamisella ja ohjaamiselle sähköisesti. Tavoitteena että toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2007 aikana. Tulevaisuudessa tavoitteena on yhdistää materiaali- ja taloushallinto yhdeksi toimintaketjuksi. Seudullisen kilpailuttamisen asiantuntijayksikkö antaa asiantuntijapalveluita seudun kunnille palvelujen hankintaan ja kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Jokainen kunta kuitenkin tekee omat päätöksensä palveluiden ostamisesta ja tilaamisesta.

9 Tavaroiden hankintaa ja varastointia tapahtuu tällä hetkellä sekä kaupungin että OYS:n kautta. Tavoitteena on yksi alueellinen hankintayksikkö. Sähköinen hankintajärjestelmä otetaan käyttöön. Vaih. ja aikat. 2006: Sähköisen hankintajärjestelmän selvitysprojekti. 2007: Selvitys kilpailuttamisen asiantuntijayksiköstä ja alueellisesta hankintayksiköstä 2008: Yksiköiden perustaminen Kehittämisryhmä ja tiimit Hankeryhmä 3 Sairaanhoitopiiri Kustannusarvio 2006: 25 000 ( sisältää prosessien mallintamisen; sähköisen hankintajärjestelmän hankintaprojekti erikseen) 2007: 30 000