Verkostoyhteistyö Onnistuneen verkostokokouksen ABC



Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN III -LOPPURAPORTTI

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Verkostojohtamisen valmennus muutostyön keskiössä vinkkejä Lape-akatemioille

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Perhetyön päivät Tuula Lampela

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Intensiivisen tuen pienluokat. Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

Oppilashuolto Koulussa

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

Työryhmäkysymykset THL

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Otetaanko perheet puheeksi?

Vastuutyöntekijämalli 2 (8) 08/2018 SISÄLLYSLUETTELO

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

KP OTE. Opinnoista töihin

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta?

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Ei rakennettu yhdessä yössä

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Transkriptio:

Sie oot sie, mie oon mie, hää o hää ja yhes myö ollaan verkosto. Tuu mukkaa, nii ei mee aikas hukkaa. Verkostoyhteistyö Onnistuneen verkostokokouksen ABC www.eksote.fi

2 Johdannoksi Palvelujärjestelmämme on sektoroitunut ja erikoistunut. Erikoistuminen on tuottanut eri asiantuntijoille runsaasti osaamista, mutta asiantuntemus toteutuu usein sektorirajojen sisällä. Tällöin ihmiset saavat tukea ja apua melko kivuttomasti selvärajaisiin ongelmiin. Elämän hankaluudet ovat välillä kuitenkin monimutkaisia ja epäselviä, jolloin asiakas on monien yhtäaikaisten suunnitelmien ja toimenpiteiden kohteena. Kenelläkään ei ole hallintaa kokonaisuudesta ja vastuurakenteet voivat pirstaloitua. Pahimmillaan syntyy yhtä aikaa sekä palvelujen päällekkäisyyttä että asiakkaiden väliinputoamista. Tämä kuormittaa sekä asiakkaita, työntekijöitä että palveluita. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan voimavaroja, osallistavaa kohtaamista ja asiakaslähtöisyyttä edistäviä verkostotyön rakenteita ja taitoja. Tämän käsikirjan tavoitteena on parantaa verkostokokousten laatua, antaa valmiuksia asiantuntijoille ohjata ja johtaa verkostoja sekä lisätä osallistujien kokemuksia hyödyllisistä ja voimaannuttavista verkostokokouksista. Käsikirjaa voi soveltaa eri tilanteissa ja eri asiakasryhmien kanssa, esimerkiksi lapset, nuoret, aikuiset, perheet jne. Tavoitteena on mahdollistaa verkostoon osallistuvien osapuolten kuunteleva läsnäolo. Lisäksi asiakkaat saavat verkostokokouksessa näkemyksen siitä, mitä tulee tapahtumaan ja miksi. Samalla luodaan osallistujille turvallisuuden tunnetta sekä mahdollisuus osallistua omista asioista sopimiseen ja suunnitelmalliseen yhdessä tekemiseen. Näin tekemisen laatu myös paranee. Avainsanoja ovat turvallisuus, osallisuus, motivoituminen sekä yhdessä tekeminen ja onnistuminen.

3 Milloin? Kun huolesi asiakkaasi tilanteesta kasvaa ja huomaat, että omat keinosi eivät enää riitä, on hyvä hetki miettiä asiakkaasi kanssa, keitä muita voisitte kutsua apuun. Asiakkaan kanssa pohdittavia asioita: Voisiko verkostokokouksesta olla apua? Ketkä voisivat olla kokouksessa mukana ja tukena huomioiden sekä läheis- että työntekijäverkosto? Mikä olisi yhteisen kokoontumisen tavoite? Pohtiessasi verkostokokouksen järjestämistä voit tarvittaessa olla yhteydessä verkostokoordinaattoriin keskustellaksesi verkostokokouksen erilaisista järjestämistavoista ja -vaihtoehdoista. Huoli ja omat keinot vähissä Päätös kokouksesta, valmistelut ja kutsut KOKOUKSESSA: Aloita asiakkaasta, miksi on kokoonnuttu Käydään läpi ketä paikalla ja miksi Sovitaan vastuutyöntekijä ja seuranta Yhteenveto: kuka tekee ja mitä Käsitellään asiat tulevaisuuteen suuntaavasti Valitaan puheenjohtaja ja kirjuri Tiivistetysti verkostokokouksen valmistelu ja kulku

4 Valmistelut Käy verkostokokouksen kulku läpi asiakkaasi kanssa: Kuka toimii puheenjohtajana ja mitä tehtäviä hänellä on. Millä tavoin läheiset ja työntekijät osallistuvat. Millainen on verkostokokouksen rakenne. Millaisista asioista verkostossa voidaan sopia. KUTSU Miten tästä eteenpäin? Ei muistella menneitä. Kutsuja on yleensä henkilö, joka on huomannut verkostokokouksen tarpeellisuuden ja aloittanut asian valmistelun ELI SINÄ JA ASIAKKAASI. Kutsu voi olla puhelu, kirje tai sähköposti. Siinä mainitaan ajankohta, paikka, kokoukseen varattu aika ja keitä on kutsuttu. Kerrotaan, mistä kokouksessa on tarkoitus puhua. Kaikkien kutsuttujen osallistuminen on asiakkaan kannalta tärkeää. TILA Varaa verkostokokoukselle asiakkaasi kannalta mahdollisimman viihtyisä tila. Muistithan välineet esimerkiksi fläppitaulu, nenäliinoja ja juotavaa. Huolehdi, että kaikki tulevat kokoustilaan samaan aikaan. Näin luodaan kokouksen alkuun mahdollisimman neutraali, arvostava ja kunnioittava ilmapiiri. Verkostokokous voidaan pitää myös asiakkaan kotona.

5 Kokouksessa Kokouksen kulku Anna asiakkaasi ja hänen läheistensä valita omat istumapaikkansa. Varmista, että nuoren/lapsen vieressä istuu turvallinen aikuinen (oma huoltaja, lähityöntekijä, kaveri). Sinä koollekutsujana: Toivota kaikki tervetulleiksi ja esittele itsesi. Pyydä läsnäolijoita esittäytymään Anna ensimmäinen puheenvuoro asiakkaalle, sitten läheisille ja sen jälkeen työntekijöille. Pyydä heitä kertomaan, miten he liittyvät asiakkaaseen ja käsiteltävänä olevaan asiaan ja mitä myönteistä he ovat havainneet asiakkaaseen tai asiaan liittyen. Sopikaa, kuka toimii tästä eteenpäin verkostokokouksen puheenjohtajana. Puheenjohtajana voi toimia kuka tahansa osallistujista. Puheenjohtaja Puheenjohtajan tärkein tehtävä on ohjata keskustelua voimavarojen, ratkaisujen ja mahdollisuuksien suuntaan. On tärkeää, että jokainen läsnäolija puhuu omista toimintamahdollisuuksistaan ja mahdollisesta tuen tarpeestaan koskien asiakasta, läheisiä tai työntekijöitä. Asiakas ja perhe aina ensin!! Toinen työntekijä voi tulla puheenjohtajan tueksi esim. jos ei pysytä asiassa, aikataulu ei pidä. Hän voi tuoda esille myös tärkeitä huomioita.

6 Tehtävät: Kertaa kokouskutsussa mainitut asiat eli mistä asioista on tultu keskustelemaan ja sopimaan. Pitää huolta aikataulusta ja toimintatavasta, jos joku joutuu poistumaan kesken kokousta. Sovitaan, kuka kirjaa muistion ja miten se toimitetaan kutsutuille. Antaa puheenvuoron ensin asiakkaalle ja sitten läheisille. Miksi hänen mielestään ollaan koolla, mikä on hänen toive lopputuloksesta. Tuetaan asiakasta ja autetaan häntä tarkentavin kysymyksin. Joskus asiakkaan turvallisuuden tunnetta lisää, että voi olla takki päällä, hattu päässä ja kännykkä kädessä. Keskustelun edetessä ja asioista sovittaessa puheenjohtaja tarkistaa asiakkaalta, kuinka hän on asian ymmärtänyt, haluaako hän sanoa asiaan vielä jotakin. Huolehtii, että kaikki saavat puheenvuoroja ja tulevat kuulluksi. Huolehtii, että keskustelu pysyy sovituissa asioissa ja asiallisena. Huolehtii, että aika riittää yhteenvedon ja jatkosuunnitelman tekemiseen. Jatkosuunnitelmassa on tärkeä sopia: Jatkotoimista: kuka, mitä, milloin ja kenen kanssa? Kuka on asiakkaan vastuutyöntekijä. Seurantapalaverin ajankohta. Arvioidaan yhdessä kokouksen onnistumista. Kiitetään osallistujia. Poistutaan yhdessä kokoustilasta. Näin varmistetaan, ettei asiakkaalle jää mielikuvaa, että keskustelua jatketaan hänen poistuttuaan. On tärkeää, että jokainen tekee sen, mistä on sovittu!

7 Verkostoyhteistyön johtaminen Monialainen oppilashuollon ohjausryhmä (Eksoten ja sivistystoimien neuvottelukunta) kokoontuu 2 kertaa vuodessa. 1. Tämä ryhmä laajentuu Verkostoyhteistyön ohjausryhmäksi, jolloin mukaan tulevat aikuisten psykososiaalisten palveluiden (apsy) edustajat, verkostokoordinaattori (perhepalvelut), Ohjaamon koordinaattori, yksityisen palvelutuottajan edustaja ja järjestöjen edustaja sekä lastensuojelun edustaja. Ryhmä kokoontuu samana päivänä kuin neuvottelukunta ja sen lisäksi ylimääräiset kaksi kertaa (yhteensä 4 x / vuosi). 2. Lisäksi verkostotyön käytännön toteuttamista arvioivat ja kehittävät ylisektoriset alueelliset tiimit: alueelliset opiskeluhuollon tiimit yhdessä alueen rehtorien, nuorisotoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken. Lopuksi Tämä käsikirja syntyi monialaisen työntekijäjoukon yhteistyönä, vuoden mittaisen verkostokoulutuksen tuloksena. Kiitos Mielen avain/kannatellen III -hanke, sosiaali- ja terveysministeriön Kaste II -ohjelma, työnohjaaja, perheterapeutti, dialogikouluttaja Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Eksoten alueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut, lastensuojelu, oppilashuolto, seurakunta, työvoiman palvelukeskus, perusopetus ja ammattiopisto, nuorisotoimi, Laptuote -säätiö, Savitaipaleen Nuorison tuki ry sekä Saimaan Kriisikeskus. Kansi: Pienryhmän tuotos verkostokoulutuksessa Liitteet: Kutsumalli, muistion pohja ja verkostokokouspalaute

Päivitetty 3/2015 Ota yhteyttä! Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori tiina.vormisto@eksote.fi puh. 040 712 2303 www.eksote.fi Käsikirjan löydät: www.eksote.fi/verkostokokous Liitteet saat: Ota yhteys verkostokoordinaattoriin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri www.eksote.fi