YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA

Timo Satuvuori 2012

YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2012 Timo Satuvuori

OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa Tekijä Timo Satuvuori Hyväksytty 29.10.2012 Hyväksyjä Anna Alftan

TIIVISTELMÄ Tekijä Timo Satuvuori Vuosi 2012 Työn nimi Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö liittyy valtakunnallisen YVI-hankkeen opettajankoulutuksen kehittämistyöhön. YVI on Opetushallituksen koordinoima opettajankoulutuksen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on parantaa opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusvalmiuksia. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen lisäksi hanke saa tukea Kerhokeskus koulutyön tuki ry:ltä, Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Turun Seudun Kehittämiskeskukselta. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Hämeen Ammattikorkeakoulu. Työn tavoitteena oli selvittää miten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa. Työn aineisto perustuu keväällä 2012 ammatillisen ja yleissivistävän opettajankoulutuksen opettajille, rehtoreille ja johtajille lähettyyn Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämään tutkimuskyselyyn, YVI-mittaristo opettajankouluttajille. Tutkimukseen osallistui 100 opettajankouluttajaa eri puolilta Suomea. Tulokset analysoitiin vastausten keskiarvojen avulla kysymyksittäin ja jaoteltiin yliopistojen, ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja harjoittelukoulujen opettajankouluttajittain. Tuloksista arvioitiin myös, miten toteutuu yrittäjyyden kautta oppiminen, yrittäjyydestä oppiminen ja yrittäjyyttä varten oppiminen tällä hetkellä. Tulokset osoittavat, että suomalaiset opettajankouluttajat käyttävät varsin aktiivisesti ja säännöllisesti opetuksessaan sellaisia menetelmiä, jotka tukevat hyvin yrittäjyyskasvatuksen tarpeita, vaikka opettaja ei aina tietoisesti tähtää yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Opettajien tavoitteena on löytää ja käyttää yleisesti hyviä ja tehokkaita opetusmenetelmiä ja toimintatapoja kaikessa opetuksessa. Opettajankouluttajien rooli on tärkeä, koska he kouluttavat tulevia opettajia tulevaisuuden tarpeita varten Avainsanat opettajankoulutus, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus Sivut 19 s. + liitteet 5 s.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 YRITTÄJYYSKASVATUS... 2 2.1 Yrittäjyys... 2 2.2 Yrittäjyyskasvatus... 3 3 MITEN YRITTÄJYYSKASVATUS NÄKYY SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA?... 4 3.1 YVI-mittaristo opettajankouluttajille... 4 3.2 Tutkimuksen toteutus... 4 4 YRITTÄJYYSKASVATUSTUTKIMUKSEN TULOKSET... 5 4.1 Tutkimukseen osallistuneet... 5 4.2 Tutkimuksen tulokset... 5 4.2.1 Opetusmenetelmät ja työtavat... 5 4.2.2 Yritteliäisyyden kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustaminen 6 4.2.3 Opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä opetusharjoittelu... 7 4.2.4 Opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja verkostoituminen... 9 4.2.5 Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi... 11 5 TUTKIMUKSEN TULOSTEN ARVIOINTI... 13 5.1 Yrittäjyyden kautta oppiminen... 13 5.2 Yrittäjyydestä oppiminen... 15 5.3 Oppiminen yrittäjyyttä varten... 16 6 YHTEENVETO... 17 LÄHTEET... 19 LIITTEET Liite 1 Kuvat tutkimustuloksista täydennettynä kysymystiedoilla

1 JOHDANTO YVI-hanke on ESR-rahoitteinen Opetushallituksen koordinoima vuosille 2010 2013 ajoittuva opettajankoulutuksen kehittämishanke. Sen tarkoituksena on parantaa opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusvalmiuksia. Sekä Euroopan Unionin että Suomen valtakunnalliset strategiat ohjaavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen opettajankoulutuksessa. Euroopan Unioni painottaa hyvinvoinnin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältyä koulutusjärjestelmään. Suomessa on toteutettu opetussuunnitelmauudistuksia eri koulutusasteilla ja myös opettajankoulutukseen on sisällytetty yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyys. Opettajankoulutuksessa kehitetään tulevaisuuden opettajia ja siksi opettajankoulutukseen tulisi entistä vahvemmin liittää yrittäjyyskasvatus. (Opetusministeriö 2009.) Työn tärkein tavoite on käsitellä ja analysoida opettajankoulutuksen opettajille keväällä 2012 suunnatun yrittäjyyskasvatusta koskevan tutkimuksen tuloksia ja sen pohjalta arvioida suomalaisen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa. Tutkimuskysely lähetettiin ammatillisen ja yleissivistävän opettajankoulutuksen opettajille, rehtoreille ja johtajille, ja kyselyyn vastasi 100 opettajaa. Tutkimustulosten perusteella osoitetaan mitä yrittäjyyskasvatusta tukevia ja edistäviä toimia opettajankouluttajat jo käyttävät ja miten ne eroavat eri kouluttajien ryhmissä. Tämän opinnäytetyön toimintaympäristö on suomalainen opettajankoulutus: ammatillisen opettajankoulutuksen opettajat, yliopistojen opettajankouluttajat ja harjoittelukoulujen kouluttajat. Työ on osa valtakunnallista YVI-hankketta ja sitä ovat ohjanneet aktiivisesti mukana olevat oppilaitokset, muun muassa Turun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. 1

2 YRITTÄJYYSKASVATUS Kasvatus on opetusta ja koulutusta laajempi käsite. Kasvatus on toisiin ihmisiin vaikuttamista erilaisin keinoin ja menetelmin. Kasvatus voi olla muodollista oppilaitoksissa tapahtuvaa tai epämuodollista jonkin muun tavoitteen ohessa tapahtuvaa vaikuttamista. Kasvatusta voi tapahtua myös ilman erityistä tarkoitusta tai tavoitetta muun toiminnan ohessa kotona, työpaikalla ja normaalissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Opetus ja koulutus ovat muodollisia kasvatuksen keinoja. Koulutus on suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena jonkun joukon tietyn osaamisen oppiminen. Opettamisen perusajatuksena on tietojen ja taitojen osaamisen siirtäminen opettajan toimesta oppijalle. Opettamisen tarkoituksena on tuottaa oppimista sekä tukea ja auttaa oppijan oppimista. (Lehtisalo & Raivola 1999, 26 28.) Yrittäjyyskasvatus on myös yrittäjyyskoulutusta paljon laajempi käsite. Yrittäjyyskasvatusta tapahtuu kotona, koulussa, työelämässä ja kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yrittäjyyttä voidaan tukea koulutuksella ja opetuksella, yrittäjämäistä toimintatapaa ja asenteita voidaan kehittää yrittäjyyskasvatuksen eri keinoin. 2.1 Yrittäjyys Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se tarkoittaa luovuutta ja innovaatiokykyä liikeidean kehittämiseksi, toiminnan suunnittelemiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi sekä kykyä johtaa ja organisoida toimintaa siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Se sisältää myös riskinottoa ja epävarmuuden sietämistä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta myös jokapäiväisessä elämässä. (Opetusministeriö 2009.) Suomessa on noin 600 suuryritystä, noin 2300 keskisuurta yritystä ja yli 250.000 pienyritystä, joista suurin osa alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Yli 60 % yrittäjistä on yksinyrittäjiä ja yli 40 % yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Yhteiskunta tarvitsee koko ajan uusia yrityksiä ja uusia nuoria yrittäjiä. (Suomen Yrittäjät 2012.) Yrittäjyyteen yhdistetään yleisesti mahdollisuuksien havaitseminen ja hyödyntäminen, aloitteellisuus, innovatiivisuus, luovuus, itseohjautuvuus ja vastuullisuus. Yrittäjiä pidetään kunnianhimoisina, tavoitteellisina, tavoiteoriontuneina, pitkäjänteisinä, määrätietoisina ja ahkerina. Yrittäjämäiseen toimintaan liittyy myös muun muassa seuraavia taitoja: luova ongelmanratkaisukyky, strateginen ajattelu, epävarmuuden sietokyky, kokonaisvaltainen tapa johtaa asioita, hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, asiakaslähtöisyys ja laaja verkostoituminen. (Gibb 2005, 46 48.) Kyrö ja Ripatti (2006, 18) ovat käsitelleet yrittäjyyttä yksilön yrittäjämäisenä toimintana, yrityksen omistamisena ja johtamisena (ulkoinen yrittä- 2

jyys), organisaation kollektiivisena toimintatapana ja sisäiseen yrittäjyyteen pyrkivänä toimintana. Huomionarvoista on todeta, että yrittäminen ja yritystoiminnan harjoittaminen on vain osa yrittäjyyttä. Suurissa yrityksissä ja organisaatioissa korostetaan sisäisen yrittäjyyden merkitystä koko henkilökunnan toiminnassa. Yrittäjyys on positiivinen asenne kaikkea tekemistä kohtaan. 2.2 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan laaja-alaista kehitystyötä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen yrittäjyyttä kohtaan, yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja muussakin toiminnassa. (Opetusministeriö 2009.) Yrittäjyyskasvatus (entrepreneurship education) sisältää laajasti ymmärtäen sekä yrittäjyyteen että kasvatukseen liittyviä teemoja. Se on yrittäjämäistä oppimista ja opetusta, mutta myös yrittäjyyden ja yritteliäisyyden valmiuksien kehittämistä. (Kyrö & Ripatti 2006, 16 19.) Gibb (2005) käsittelee yrittäjyyskasvatusta kolmesta eri näkökulmasta. Oppiminen yrittäjyyttä varten (learning for entrepreneuship) tarkoittaa valmentamista yritystoiminnan harjoittamiseen, oppiminen yrittäjyydestä (learning about entrepreneurship) on tiedon hankintaa yrittäjyydestä ja oppiminen yritystoiminnan kautta (learning through entrepreneurship) edellyttää omakohtaista kokemusta yritystoiminnasta. (Gibb 2005, 46.) Paasio ja Nurmi (2006) jakavat yrittäjyysopetuksen tavoitteet osittain samoin perustein. Yrityksen perustamiseen ja johtamiseen tähtäävä koulutus (for), yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvän tiedon lisääminen (about) ja yrittäjämäisten toimintatapojen kehittäminen (through, ainakin osittain). (Paasio & Nurmi 2006, 38 40.) Yrittäjyyskasvatus on ensimmäinen askel kohti yrittäjämäistä toimintaa. Se on tarkoitettu laajalle yleisölle ja antaa perusteet jatkaa syvempiä yrittäjyysopintoja. Tässä työssä yrittäjyyskasvatusta käsitellään laajan määritelmän pohjalta. Yrittäjyys ja yritystoiminnan harjoittamiseen tähtäävä koulutus on vain osa yrittäjyyskasvatusta. Suurempi joukko oppijoista sijoittuu työurallaan jonkun organisaation palvelukseen työsuhteeseen. Sisäisen yrittäjyyden merkitys kasvaa kaikessa toiminnassa ja kaikissa organisaatioissa. Opettajankoulutuksen kannalta on tärkeää, että tuleville opettajille kyetään tarjoamaan mahdollisimman hyvät perustiedot yrittäjyyskasvatuksesta ja sen kaikilta osa-alueilta. Opettajien koulutuksessakin on kysymys asennekasvatuksesta ja vaikuttamisesta siten, että yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus koetaan mielekkäinä opetuksen välineinä. 3

3 MITEN YRITTÄJYYSKASVATUS NÄKYY SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA? 3.1 YVI-mittaristo opettajankouluttajille Opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa arvioitiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetyn yrittäjyyskasvatuksen mittariston YVI-mittaristo opettajankouluttajille avulla (myöhemmin YVImittaristo). YVI-mittaristo on itsearviointityökalu opettajankouluttajille ja sen tarkoitus on arvioida ja kehittää opettajien ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta. Kysely suunnattiin suomenkielisissä yliopistoissa, ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ja harjoittelukouluissa toimiville opettajankouluttajille. (Ruskovaara, sähköpostiviesti 15.8.2012.) YVI-mittariston kysymykset edustavat erilaisia yrittäjyyskasvatuksen tehtäväkenttiä, muun muassa opetusmenetelmiä ja työtapoja, yritteliäisyyden kehittämistä ja sisäistä yrittäjyyttä, yhteistyötä ja verkostoitumista, opetuksen suunnittelua ja toteutusta sekä oman toiminnan arviointia ja oman yksikön toimintakulttuuria. Lisäksi rehtoreille ja johdolle oli kohdistettu yrittäjyyskasvatuksen keskeisten teemojen toistuvuutta koskevia kysymyksiä omassa oppilaitoksessa. (YVI-mittaristo opettajankouluttajille 2012.) 3.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksella kartoitettiin yrittäjyyskasvatuksen eri osa-alueiden yleisyyttä ja säännöllisyyttä opettajankoulutuksessa. Osa kysymyksistä oli muotoa: kuinka usein olet käyttänyt tai kuinka säännöllisesti olet käyttänyt. Näihin vastattiin asteikolla jatkuvasti (4), melko usein (3), silloin tällöin (2), harvoin (1) tai ei koskaan (0). Osaan kysymyksistä vastattiin kyllä tai ei vastauksilla. Kaikkiin kohtiin vastaaja saattoi ottaa myös kantaa kysymys ei liity opettajankoulutukseen vastauksella. 4

4 YRITTÄJYYSKASVATUSTUTKIMUKSEN TULOKSET YVI-mittariston avulla suoritetun tutkimuksen tuloksia esitellään eri osaalueiden vastausten mukaisesti. Tulokset on analysoitu siten, että kysymyksittäin voidaan verrata yliopistoissa, harjoittelukouluissa ammatillisissa opettajakorkeakoulussa toimivien opettajankouluttajien vastauksia. Rehtorien ja johtajien vastauksia ei ole käsitelty omana ryhmänään pienen otoksen takia. Kaikkien kysymysten osalta arvioitiin vastausten keskiarvoja ja tarvittaessa keskihajontaa. 4.1 Tutkimukseen osallistuneet Yrittäjyyskasvatusta koskevaan tutkimukseen osallistui keväällä 2012 100 opettajankouluttajaa. Vastaajista 29 ilmoitti toimivansa opettajankouluttajana opettajankoulutuslaitoksissa, 27 ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ja 40 harjoittelukouluissa. Kyselyyn vastanneista 4 ilmoitti toimivansa rehtorina tai johtajana. Maantieteellisesti vastaajat jakautuivat seuraavasti: Helsinki (4 vastaajaa), Hämeenlinna (11), Joensuu (1), Jyväskylä (22), Kajaani (4), Oulu (11), Rauma (4), Rovaniemi (6), Savonlinna (2), Tampere (7), Turku (23) ja Vaasa (2). Lisäksi 3 vastaajaa ilmoitti edustavansa laajempaa aluetta. 4.2 Tutkimuksen tulokset Seuraavassa selvitetään tutkimuksen tuloksia osa-alueittain. Vastukset esitetään koko otoksen (n = 100) keskiarvojen avulla sekä jaoteltuna opettajankoulutuslaitosten, ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja harjoittelukoulujen opettajankouluttajien vastausten erillisinä keskiarvoina. Kyllä Ei -vastaukset on esitetty prosenttivertailuna. Tuloksia havainnollistetaan kuvien avulla. Kuvien kaavioista on nähtävissä eri vastaajaryhmien vastausten erot visuaalisesti. Y-akselin arvo kuvaa menetelmän käytön säännöllisyyttä, 4 = käyttää jatkuvasti, 3 = melko usein, 2 = silloin tällöin, 1 = harvoin ja 0 = ei koskaan. Liitteessä 1 on esitetty kuvien X-akseleilla olevat kysymykset. 4.2.1 Opetusmenetelmät ja työtavat Oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään tutkimuksen perusteella opettajankoulutuksessa varsin säännöllisesti. Eniten käytetty menetelmä on tekemällä oppiminen, keskiarvo 3,40 (KUVA 1, kysymys 2). Lähes kaikki vastaajat ovat ilmoittaneet käyttävänsä tekemällä oppimisen menetelmää jatkuvasti tai melko usein. Toinen erittäin laajasti käytetty opetusmenetelmä on yhteistoiminnallinen oppiminen, keskiarvo 3,27. Tässä kysymyksessä vastaukset eroavat jonkin verran opettajankouluttajaryhmittäin: ammatilliset opettajankouluttajat 3,52, opettajankoulutuslaitos- 5

ten kouluttajat 3,31 ja harjoittelukoulujen kouluttajat 3,08 (KUVA 1, kysymys 4). Melko usein käytettyjä opetusmenetelmiä ovat myös kokemuksellinen oppiminen (KUVA 1, kysymys 7), keskiarvo 3,05, vertaisoppiminen 3,03, ongelmakeskeinen oppiminen 2,95 ja tutkiva oppiminen 2,91. Kokemuksellinen oppiminen ja vertaisoppiminen ovat erityisesti ammatillisten opettajankouluttajien usein käyttämiä menetelmiä, keskiarvo 3,48. Muut opettajankouluttajat käyttävät näitä menetelmiä hieman vähemmän, keskiarvot vaihtelevat 2,7 3,07 välillä. Harvimmin käytetty opetusmenetelmä on kaikkien opettajankouluttajien keskuudessa pedagoginen draama, keskiarvo 1,55 (KUVA 1, kysymys 11), opettajankoulutuslaitosten kouluttajat käyttävät kaikkein harvimmin, 1,14. Samoin käytännön tilanteiden jäljittely, 2,03 ja oppimispäiväkirjan käyttö, 2,61 ovat harvemmin käytettyjä opetusmenetelmiä (KUVA 1, kysymykset 12 ja 10). Oppimispäiväkirjaa tai -portfolioa käyttävät harjoittelukoulujen opettajankouluttajat selvästi harvemmin (2,0) kuin muut. Opetusmenetelmät ja työtavat 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 1 Opetusmenetelmien käytön yleisyys eri opettajankouluttajien keskuudessa 4.2.2 Yritteliäisyyden kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustaminen Opiskelijoiden yritteliäisyyden kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen liittyvät kysymykset osoittavat, että opettajankouluttajat kannustavat opiskelijoita säännöllisesti näihin asioihin. Lähes kaikkiin kysymyksiin kouluttajat ovat vastanneet asteikolla 3 (melko usein) tai 4 (jatkuvasti), eikä eri koulutuslaitoksissa toimivien kouluttajien vastauksilla ole suuria eroja. Seuraavan sivun kuvasta 2 voidaan nähdä kuinka kaikkein säännöllisimmin ohjataan opiskelijoita ottamaan vastuu omasta toiminnastaan, keskiarvo 3,71 (KUVA 2, kysymys 3) ja asettamaan toiminnalleen tavoitteita, 3,66 (KUVA 2, kysymys 4). Melko usein tai jatkuvasti opettajankouluttajat ovat kehittäneet opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä, keskiar- 6

vo 3,49 ja kannustaneet etsimään erilaisia ratkaisuja perinteisten rinnalle, 3,43. Melko usein käytettyjä menetelmiä ovat opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittäminen, 3,38, virheistä oppimisen kannustaminen, 3,31, yksilölliseen ja yhteisölliseen itseohjautuvuuteen kannustaminen, 3,28 sekä onnistumisten ja epäonnistumisten käsitteleminen, 3,25 (KUVA 2, kysymykset 1, 8, 6 ja 9). Näissä edellä mainituissa kysymyksissä kaikkien opettajankouluttajien vastaukset ovat varsin yhteneväisiä riippumatta missä koulutuslaitoksessa he työskentelevät. Opettajankouluttajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan melko usein, keskiarvo 3,04, mutta selvästi harvemmin heidän unelmistaan, 2,36 tai rohkaisevat heitä riskien ottamiseen, 2,63 (KUVA 2, kysymykset 10, 11 ja 7). Ainoastaan unelmien käsittelyä koskevassa kysymyksessä eri opettajankouluttajien vastaukset vähän hajosivat. Tässä kysymyksessä aktiivisimpia ovat ammatilliset opettajankouluttajat, 2,74 ja passiivisimpia ovat yliopistojen opettajankouluttajat, 2,03 (vrt. kuva 2, kysymys 11). Yritteliäisyyden kehittäminen ja sisäinen yrittäjyys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 2 Yritteliäisyyden kehittämistä koskeviin kysymyksiin kaikki opettajankouluttajat ovat vastanneet hyvin yhteneväisesti 4.2.3 Opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä opetusharjoittelu Yrittäjyyskasvatuksen säännöllisyyttä ja monipuolisuutta opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa arvioitiin laajasti 27 kysymyksellä. Sivun 9 kuvasta 3 voidaan nähdä, että tämän osa-alueen vastaukset osoittavat suuria eroja eri menetelmien käytössä ja eri opettajankouluttajien välillä. Opettajankouluttajat pyrkivät tekemään työssään uusia asioita melko usein, keskiarvo 3,49 (KUVA 3, kysymys 2) ja muuttavat opetusta koskevia suunnitelmiaan melko joustavasti, 3,31. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään oppilaitoksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä melko säännöllisesti, 2,88 sekä heille on mahdollistettu luovaan toimintaan innostavia 7

ympäristöjä, 2,72. Näissä kysymyksissä ei ole merkittäviä eroja eri koulutuslaitoksissa toimivien kouluttajien vastauksissa. Kysymykseen olen toiminut työssäni yrittäjämäisesti (kysymys 14) opettajankouluttajat vastaavat hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä opettajankoulutuslaitoksessa he työskentelevät. Ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajat toimivat yrittäjämäisesti melko usein tai jatkuvasti, keskiarvo on 3,56. Opettajankoulutuslaitoksessa työskentelevät opettajat toimivat yrittäjämäisesti melko usein, keskiarvo 3,0 ja harjoittelukouluissa työskentelevät vain silloin tällöin, 2,36. Samoin kysymyksissä olen ottanut opetuksessani esille työ- ja elinkeinoelämän (kysymys 17) sekä olen ohjannut opiskelijoita verkostoitumaan työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa (kysymys 18) vastauksissa on merkittäviä eroja. Ammatilliset opettajankouluttajat käyttävät näitä menetelmiä melko usein, keskiarvot 3,22 ja 3,33. Opettajankoulutuslaitoksissa näin toimitaan keskimäärin silloin tällöin, 2,66 ja 2,21. Harjoittelukouluissa työ- ja elinkeinoelämään verkostoidutaan harvemmin, keskiarvot 2,13 ja 1,48. Yrittäjyyskasvatus sisällytetään opetusta koskeviin suunnitelmiin ja otetaan osaksi opetusta vain silloin tällöin, keskiarvot 2,17 ja 2,05. Opettajankouluttajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa yrittäjyydestä tai yrittäjyyskasvatuksesta silloin tällöin tai harvemmin, keskiarvot 1,92 ja 1,84 (KUVA 3, kysymykset 7, 15 ja 16). Myös näissä kysymyksissä eri opettajankouluttajien vastauksissa on merkittäviä eroja ja vastausten hajonta on suuri. Muihin opetuksen suunnittelua, toteutusta ja opetusharjoittelua koskeviin kysymyksiin opettajankouluttajat ovat vastanneet seuraavasti: - suunnitellut, millaista pedagogiikkaa käytän yrittäjyyskasvatuksessa (1,66) - teettänyt yrityskasvatukseen liittyvän oppimistehtävän (1,62) - ohjannut opiskelijoita hyödyntämään erilaisia yrittäjyyden tai yrityskasvatuksen asiantuntijoita (1,54) - ohjannut yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin kytkeytyvän opetusharjoittelun (1,37) - pitänyt yrityskasvatukseen liittyvän opetuskokonaisuuden (1,37) - hyödyntänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja (1,36) - mahdollistanut yrittäjyyskasvatukseen liittyvän hankkeen tai opinnäytetyön (1,32) - ohjannut yritys- tai työelämälähtöisen projektin (1,22) - ottanut yrityselämän tai järjestöjen edustajia mukaan opetukseen (1,19) - tehnyt opintokäynnin yritykseen (1,16) - pitänyt yrittäjyyden opintokokonaisuuden tai opintojakson (1,04) - kannustanut opiskelijoita harjoitteluyrityksen tai oman yrityksen kehittämiseen (0,98) - kannustanut opiskelijoita hyödyntämään yrittäjyyskasvatukseen liittyviä kilpailuja (0,92) - järjestänyt yrittäjävierailun oppilaitokseen (0,90) ja - kannustanut opiskelijoita hyödyntämään yrittäjyyskasvatukseen liittyviä pelejä (0,89). 8

Useimmissa tämän osion kysymyksissä ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajat ovat ilmoittaneet toimivansa aktiivisemmin kuin muut opettajat. Erityisen merkittäviä erot ovat opinnäytetöitä, yritys- ja työelämälähtöisten projektien sekä yrittäjyyden asiantuntijoiden käytössä osana opetusta koskevissa kysymyksissä (kts. kuva 3, kysymykset 24 26). Opetuksen suunnittelu ja toteutus 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 3 Monet opetuksen suunnittelua ja toteutusta koskevien kysymysten vastaukset poikkesivat merkittävästi toisistaan eri opettajakouluttajien osalta 4.2.4 Opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja verkostoituminen Yrittäjyyskasvatuksen eri teemojen toistuvuutta, yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä ja opettajankouluttajien verkostoitumista arvioitiin kyllä, ei tai kysymys ei kuulu opettajankoulutukseen vastauksien perusteella. 85 % vastaajista (85 vastaajaa 100:sta) toteaa, että yrittäjyyskasvatus on oman oppilaitoksen strategiassa ja 89 % mukaan opetussuunnitelmassa. Muutama vastaaja toteaa, että em. teemat eivät kuulu opettajankoulutukseen. 47 % vastaajista toteaa, että oppilaitos tekee pitkäjänteistä yritysyhteistyötä, 10 % on sitä mieltä, että yritysyhteistyö ei kuulu opettajankoulutukseen. Ammatillisten opettajankouluttajien yritysyhteistyö on hieman aktiivisempaa kuin muiden. Rehtoreilta kysyttiin lisäksi opetusharjoitteluun, opettajien työssä oppimiseen ja yrityskasvatuksen opetukseen liittyviä kysymyksiä, mutta vastausten niukkuuden vuoksi näitä kohtia on vaikea arvioida. Seuraavan sivun kuvassa 4 on esitetty yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä koskevien kysymysten vastaukset. Näissä kysymyksissä vastaukset eri opettajakouluttajien välillä vaihtelevat merkittävästi. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa työskentelevät antavat kaikissa kohdissa korkeimmat arvioinnit ja harjoittelukouluissa työskentelevät opettajankouluttajat alhaisimmat. 77 % vastaajista ilmoittaa perehtyneensä yrittäjyyskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin viimeisen vuoden aikana (81 % ammatillisista opetta- 9

% Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa jankouluttajista, 69 % opettajankoulutuslaitosten opettajankouluttajista ja 78 % harjoittelukoulujen kouluttajista (KUVA 4, kysymys 1). 59 % vastaajista ilmoittaa ohjanneensa opiskelijoita perehtymään em. asiakirjoihin (74, 62 ja 43 %). Kysymykseen olen kehittänyt työ- ja elinkeinoelämän osaamistani menneen vuoden aikana (kysymys 3) ammatillisista opettajankouluttajista vastaavat myönteisesti 74 %, opettajankoulutuslaitosten kouluttajista 66 % ja harjoittelukouluissa työskentelevistä 48 %. Kysymyksen olen kehittänyt verkostosuhteista alueen työ- ja elinkeinoelämään (kysymys 4) vastaukset poikkeavat vieläkin merkittävämmin (74, 59 ja 35 %). Alle puolet vastaajista ilmoittaa ottavansa huomioon alueelliset ja paikalliset elinkeino- ja koulutusstrategiat (kysymys 5), tai olleensa mukana kehittämässä oman oppilaitoksen yrittäjyyskasvatussuunnitelmia (kysymys 6) tai alueellista oppilaitoksen opetussuunnitelmaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta (kysymys 7). Näihinkin kysymyksiin muutamat vastaajat ovat todenneet, että aiheet eivät liity opettajankolutukseen. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 4 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on yleisempää ammatillisissa opettajakorkeakouluissa kuin yliopistojen ja harjoittelukoulujen kouluttajien keskuudessa Opettajankouluttajien verkostoitumista arvioitiin eräiden toimijoiden osalta siten, että olivatko he tutustuneet tai ohjanneet opiskelijoita tutustumaan näiden toimijoiden tarjontaan tai tehneet yhteistyötä näiden kanssa. Eniten kyllä vastauksia sai paikallinen tai valtakunnallinen yrittäjäjärjestö, 38 vastausta 100:sta. Työ- ja elinkeinotoimisto sai 34 vastausta, yritysneuvontapalvelut ja työmarkkinajärjestöt saivat 32, Kerhokeskus koulutyön tuki ry. ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT saivat 30 vastausta. YESkeskus sai 28, Nuori Yrittäjyys ry 26, korkeakoulun yrittäjyyden yksikkö 23, 4H-liitto ja Nuorten akatemia 16, InnoSuomi 12, FINPEC 11 ja FIN- PIN 8 kyllä-vastausta. Ammatilliset opettajankouluttajat ovat aktiivisimpia yritysneuvontapalveluiden, yrittäjäjärjestöjen ja työ- ja elinkeinotoimistojen suuntaan ja harjoittelukoulujen opettajankouluttajat käyttävät eniten Kerhokeskuksen ja YES-keskuksen palveluita. Kaikkien verkostoitumista 10

koskevien kysymysten osalta annettiin myös useita ei kuulu opettajankoulutukseen -vastauksia. 4.2.5 Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi Opettajankouluttajat pyrkivät melko usein vaikuttamaan siihen, että yhteisössä hyväksytään virheiden tekeminen, keskiarvo 3,03 eikä suuria eroja eri koulutuslaitoksissa toimivien opettajankouluttajien vastauksissa. Melko usein he kehittävät sellaista toimintakulttuuria, jossa ideoidaan vapaasti, keskiarvo 3,11 ja vahvistetaan jaettua asiantuntijuutta, 3,02. Näissä kysymyksissä ammatilliset opettajankouluttajat antavat muita korkeammat arvosanat, 3,44 ja 3,56. Harjoittelukoulujen opettajankouluttajat antavat vastaavasti muita alhaisemmat arvioinnit, 2,78 ja 2,48 (KUVA 5, kysymykset 4 ja 3, sivu 12). Melko usein opettajankouluttajat edistävät oppilaitosta hyödyntämään eri toimijoiden erityisosaamista, keskiarvo 2,83 (KUVA 5, kysymys 2) sekä luovat yhdessä opiskelijoiden kanssa toimintaa ohjaavia sopimuksia ja käytänteitä (2,60) ja uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja käytäntöjä (2,77). Opettajankouluttajat ovat myös (kysymykset 6, 7 ja 8) melko usein luomassa uutta tietoa ja ratkaisuja oman työyhteisönsä kanssa (2,69). Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä toimintakulttuurissa koskevat kysymykset saavat yleisesti selvästi alhaisemmat arviot kaikkien vastaajien keskuudessa. Yrittäjyyskasvatuksen integroimista toimintakulttuuriin suunnitellaan silloin tällöin tai harvemmin, keskiarvo 1,83 (KUVA 5, kysymys 5). Kollegoiden kanssa ei keskustella kovin usein yrittäjyyskasvatuskäytännöistä, 1,75 eikä oppilaitoksen yrittäjämäistä toimintaa kehitetä aktiivisesti, 1,65. Opettajankouluttajat arvioivat silloin tällöin tai harvemmin yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmien toteutusta, keskiarvo 1,62 ja vielä harvemmin omaa kehittymistään yrittäjyyskasvattajana, 1,29. Vain harvoin opiskelijat otetaan mukaan arvioimaan yrittäjyyskasvatuksessa saavutettuja tuloksia (1,27) tai arvioidaan miten yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat näkyneet oppimistuloksissa (1,29) tai vahvistaneet ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta (1,38). Näissä kaikissa kohdissa ammatilliset opettajakouluttajat ovat antaneet hieman parempia arvioita kuin muut opettajankouluttajat. Vain yksi vastaaja on ollut sitä mieltä, että nämä kysymykset eivät liity opettajankoulutukseen. Huomion arvoista on, että rehtorit ja johtajat ovat antaneet toimintakulttuuria ja toiminnan arviointia koskevissa kysymyksissä selvästi korkeampia arviointeja kuin opettajat. Vastausten niukkuuden vuoksi tuloksia ei ole erikseen analysoitu. 11

Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 5 Yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta toimintakulttuuriin esittävä kaavio Kysymys 14 on jätetty arvioimatta, koska se oli tarkoitettu vain rehtoreille. 12

5 TUTKIMUKSEN TULOSTEN ARVIOINTI Tarkasteltaessa vastausaktiivisuutta herää kysymys opettajankouluttajien passiivisuudesta yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä ja vastaaminen oli tietenkin vapaaehtoista. Tämän tapaisia sähköpostikyselyjä tehdään runsaasti ja monet niistä varmasti päätyvät suoraan käyttäjien roskakoreihin. Kuitenkin, jos esimerkiksi ammatillisten opettajankouluttajien vastausprosentti oli noin 10 %, niin kovin syvällisiä johtopäätöksiä koko ammattikunnan yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta on vaikea tehdä. Voi olla myös niin, että tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat tästä teemasta kiinnostuneita ja siksi he ovat myös vastanneet kyselyyn. Näin tutkimuksen tulokset voivat ainakin osin antaa kuvan, joka perustuu myönteisimmin yrittäjyyskasvatukseen suhtautuvien opettajankouluttajien kokemuksiin. YVI-mittariston kysymykset on jaoteltu yrittäjyyden kautta oppimista, yrittäjyydestä oppimista ja yrittäjyyttä varten oppimista koskeviin kysymyksiin (Seikkula-Leino, sähköpostiviesti 11.5.2012; Hannula, sähköpostiviesti 12.9.2012). Seuraavassa on käsitelty näistä vastauksista joitakin esimerkkejä. Kaikkien vastausten keskiarvojen rinnalle on otettu ammatillisten opettajankouluttajien vastauksia, jos ne eroavat selvästi. 5.1 Yrittäjyyden kautta oppiminen Yrittäjyyden kautta oppiminen (learning through entrepeneurship) tarkoittaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen omaksumista yritystoiminnasta. Käytännön tasolla tämä edellyttää opettajalta tai oppijalta hyvää yritystoiminnan tuntemusta tai omaa yrittäjäkokemusta. Aikuiskoulutuksen osalta opiskelijoilla saattaa hyvinkin olla jo aikaisemmin hankittua kokemusta yrittäjyyden alalta. YVI-mittaristossa on melko vähän puhtaasti tämän osa-alueen kysymyksiä. Jotkut kysymykset sopivat useisiin ryhmiin riippuen siitä, mitä vastaaja on todella tarkoittanut. Seuraavassa on käsitelty näitä kysymyksiä koskevat vastaukset. - Kokemuksellinen oppiminen (siltä osin kuin koskee kokemusta yritystoiminnasta) - Käytännön tilanteiden jäljittely (mikäli käytännön case on yritystoiminnasta) - Perehdyttänyt opiskelijoista yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin ja menetelmiin Vastausten ka. Amm. 3,05 3,48 2,03 2,15 1,35 1,89 13

- Hyödyntänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja (mikäli käsittelevät yritystoimintaa) - Ottanut yrityselämän edustajia mukaan opetukseen Vastausten ka. Amm. 1,36 1,89 1,19 2,00 - Tehnyt opintokäynnin yritykseen 1,16 - Järjestänyt yrittäjävierailun oppil. 0,90 - Ohjannut opiskelijoiden yritys- tai 1,22 2,11 työelämälähtöisen projektin - Kannustanut opiskelijoita harjoitteluyrityksen tai oman yrityksen kehittämiseen 0,98 1,50 Edellä mainituilla kysymyksillä on selvitetty, kuinka usein opettajankouluttajat käyttävät opetusmenetelmiä, joiden voidaan ajatella tukevan yrittäjyyden kautta tapahtuvaa oppimista. Tulokset kertovat, että tämä lähestymistapa on opettajankouluttajille vieras, vain harvoin hyödynnetään yrityskokemusta omaavan vierailijan näkemyksiä tai käydään vierailemassa yrityksessä, vaikka näin saataisiin todellista tietoa yrityksistä ja yritystoiminnasta. Ammatilliset opettajankouluttajat ovat vastanneet käyttäneensä näitä menetelmiä selvästi muita opettajankouluttajia aktiivisemmin. Opettajankouluttajien verkostoitumista koskevista kysymyksistä eniten yrittäjyyden kautta tapahtuvaa oppimista edustavat seuraavat järjestöt: - Nuorten akatemia - InnoSuomi - Kerhokeskus - Taloudellinen tiedotustoimisto - YES-keskus - Nuori Yrittäjyys ry. Näiden toimijoiden kanssa opettajankouluttajista vain alle joka kolmas tekee yhteistyötä, joten tätä kautta yrittäjyydestä oppiminen ei ole kovin yleistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että yrittäjyyden kautta yrittäjyyskasvatuksen oppiminen ei ole erityisen yleistä opettajankouluttajien keskuudessa. Tämä on luonnollista, koska vain harvoilla opettajankouluttajilla on omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä tai yritystoiminnasta. Helpoimmin tätä puutetta voisi kehittää ottamalla opetukseen mukaan yrityselämän edustajia ja yritysvierailujen avulla. Näin saataisiin tuleville opettajille todellista ja välitöntä yrityselämän tietoa. Aikuiskoulutuksessa kuten ammatillisten opettajien koulutuksessa voisi olla jopa koulutettavassa ryhmässä yrittäjiä tai aikaisemmin yrityksen johdossa olleita opiskelijoita, joiden omakohtaisia kokemuksia voitaisiin enemmän hyödyntää. Mikäli opettajankouluttaja haluaa saada omakohtaista osaamista yrittäjyydestä, keinoina voisi olla verkostoituminen paikallisten yrittäjien kanssa, kauppakamari- ja yrittäjäjärjestöosallistuminen sekä työelämäjaksot yrityksissä. 14

5.2 Yrittäjyydestä oppiminen Yrittäjyydestä oppiminen (learning about entrepreneurship) tarkoittaa tiedonhankintaa yrittäjyydestä ja yritystoiminasta. Tämä ei edellytä omaa kokemusta vaan kirjallisuudesta tai muiden kokemuksista voidaan oppia. YVI-mittaristossa on tähän ryhmään sopivia kysymyksiä: Vastausten ka. Amm. - Yritysten hyödyntäminen oppimisymp. 2,88 3,07 - Keskustellut opiskelijoiden kanssa 1,92 2,41 yrittäjyydestä - Keskustellut opiskelijoiden kanssa 1,84 2,30 yrittäjyyskasvatuksesta - Ottanut esille työ- ja elinkeinoelämän 2,59 3,22 - Ohjannut verkostoitumaan työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa 2,22 3,33 Opettajankouluttajien yrittäjyydestä oppimista ja verkostoitumista kuvaavat seuraavat toimijat: - Yrittäjäjärjestöt 38 % tehnyt yhteistyötä - Yritysneuvontapalvelut, hautomot 32 % - Työ- ja elinkeinotoimisto 34 % - Työmarkkinajärjestöt 32 % - Pitkäjänteinen yritysyhteistyö 47 % Yrittäjyydestä oppiminen on ammatillisten opettajankouluttajien toiminnassa melko usein ja muiden opettajankouluttajien toiminnassa silloin tällöin käytetty menetelmä. Yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tekee joka kolmas opettajankouluttaja, ammatillisista opettajankouluttajista yli puolet. 61 % opettajankouluttajista on vastannut kehittäneensä omaa työ- ja elinkeinoelämän osaamistaan ja 54 % on ilmoittanut kehittäneensä verkostoitumistaan elinkeinoelämään. Yrittäjyydestä ja yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvistä asioista on runsaasti tietoa saatavana, joten tiedon hankinta yrittäjyydestä ei ole vaikeaa. Parhaita kanavia ovat esimerkiksi sähköiset tiedonlähteet, kirjallisuus, yrityskummit ja -konsultit, rahoittajat, alueelliset yritysneuvontayksiköt ja toimialan työnantajajärjestöt. Aloittava yrittäjä osallistuu myös tarvittaessa yrittäjäkurssille tai muuhun vastaavaan koulutukseen, joita järjestetään runsaasti. Yrittäjyyskasvatuksen tehtävänä onkin yrittäjäkipinän herättäminen niille, jotka tulevaisuudessa yrittäjiksi aikovat. Yleinen tieto ja positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan ovat taas tärkeitä kaikille tuleville opettajille. 15

5.3 Oppiminen yrittäjyyttä varten Suuri osa YVI-mittariston kysymyksistä painottuu oppimiseen yrittäjyyttä varten (learning for entrepneurship). Seuraavassa tähän teemaan hyvin sopivia kysymyksiä: Vastausten ka. Amm. - Ongelmakeskeinen oppiminen 2,95 3,00 - Luova ongelmanratkaisu 2,84 2,85 - Ohjannut opiskelijoista ottamaan 3,71 3,74 vastuun omasta toiminnastaan - Ohjannut opiskelijoita asettamaan 3,66 3,67 toiminnalleen tavoitteita - Kannustanut opiskelijoita 3,28 3,48 itseohjautuvuuteen - Rohkaissut opiskelijoita 2,63 2,74 riskien ottamiseen - Ohjannut opiskelijoita hyödyntämään yrittäjyyden asiantuntijoita 1,54 2,00 Vaikka oppiminen yrittäjyyttä ja yritystoimintaa varten ei ole yrittäjyyskasvatuksen keskeisin teema, niin monet kysymykset painottuvat tälle osaalueelle. Opettajankouluttajat käyttävät aktiivisesti näitä menetelmiä opetuksessaan. Näissä kysymyksissä aikaisemmista esimerkeistä poiketen ammatillisten opettajankouluttajien vastaukset eivät poikkea muiden vastauksista. Monet tämän ryhmän menetelmät ovat varsin yleisiä ja yleisesti käytettyjä opetusmenetelmiä ja työtapoja kaikessa opetuksessa eikä niiden käyttö rajoitu erityisesti yrittäjyyskasvatukseen. Luovuuden, aloitteellisuuden, itseohjautuvuuden ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen ovat tärkeitä taitoja kaikille opiskelijoille riippumatta siitä, millaiseen työtehtävään he tulevaisuudessa sijoittuvat. Ne ovat hyväksi yrittäjille ja toisten palveluksessa toimiville. Ne ovat tärkeitä asioita myös sisäisen yrittäjyyden kehittämiseksi kaikissa organisaatioissa. 16

6 YHTEENVETO Tässä opinnäytetyössä esitellään, miten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa. Tulokset osoittavat, että suomalaiset opettajankouluttajat käyttävät aktiivisesti ja säännöllisesti hyviä ja tehokkaita opetusmenetelmiä ja toimintatapoja opetuksessaan. Vaikka vastausaktiivisuus oli melko niukka, niin otoksen (n = 100) tuloksista voi tehdä kuitenkin riittäviä johtopäätöksiä. Opettajankouluttajat käyttävät melko usein tai jatkuvasti muun muassa tekemällä oppimisen, yhteistoiminnallisen oppimisen ja kokemuksellisen oppimisen menetelmiä sekä luovaa ongelmanratkaisua ja ongelmakeskeistä oppimista. He ohjaavat opiskelijoita ottamaan vastuuta, asettamaan tavoitteita, kehittämään itseluottamusta ja itsearviointitaitoja sekä kannustavat omatoimisuuteen ja erilaisten ratkaisujen hakemiseen. Nämä ovat hyviä menetelmiä sekä yrittäjyyskasvatuksen että kaiken opetuksen kannalta. Opettajakouluttajat toimivat mielestään joustavasti ja yrittäjämäisesti sekä tekevät uusia asioita ja ohjaavat opiskelijoita verkostoitumaan elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Sen sijaan he vain harvoin tai silloin tällöin hyödyntävät yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja tai oppimistehtäviä ja opetusharjoittelua. Yritysmaailman edustajia tai yritysvierailuja hyödynnetään opetuksessa harvoin. Opettajankouluttajien verkostoitumisessa elinkeinoelämän kanssa olisi toivomisen varaa. He kehittävät mielestään työ- ja elinkeinoelämän osaamistaan ja verkostosuhteitaan, mutta eivät ehkä yrityskasvatuksellisista lähtökohdista. Opettajankouluttajat pyrkivät kehittämään sellaista toimintakulttuuria, jossa ideoidaan vapaasti, hyväksytään virheet ja hyödynnetään eritysosaamista ja asiantuntijuutta. Mutta harvemmin tiedostetaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä opetuksen käytännöissä tai oppimistuloksissa. Huomion arvoista on havainto, että lähes kaikkiin YVI-mittariston kysymyksiin ammatilliset opettajankouluttajat ovat vastanneet positiivisimmin ja harjoittelukouluissa toimivat opettajankouluttajat antavat kaikkein alhaisimmat arvioinnit. Ammatilliset opettajankouluttajat ovat ehkä lähempänä varsinaista työ- ja yritysmaailmaa kuin muut opettajankouluttajat. Verrattaessa vastauksia yrittäjyyden kautta oppimisen, yrittäjyydestä oppimisen ja yrittäjyyttä varten oppimisen kannalta voidaan havaita, että yrittäjyyden kautta oppiminen on opettajankouluttajille harvemmin käyttökelpoinen toimintatapa. Tämä on sikäli luonnollista, että harvoilla opettajilla on omaa käytännön kokemusta yrittäjyydestä tai yrityksen johtamisesta. Monet YVI-mittariston kysymyksetkin painottuvat yrittäjyydessä tarvittavien tietojen ja taitojen hankintaan. Yrittäjyyskasvatuksen kannalta tärkeää olisi kuitenkin yrittäjyysystävällisen asenneilmapiirin iskostaminen myös tulevien opettajien koulutuksessa. 17

Yrittäjyys ja yrityksen johtaminen ovat olleet minua lähellä koko aikaisemman työurani ajan. Yrittäjyys on yrittäjälle elämäntapa, ei vaan työ tai ammatti. Yritys on yrittäjälle kuin lapsi, sitä pitää kasvattaa ja kehittää koko ajan. Yrittäjyys, aivan kuin vanhemmuus, on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa. Olen yrittänyt pitää koko työn ajan juuri yrittäjän näkökulman kirkkaana. Tämä opinnäytetyö avasi työn tekijälle yrittäjyyskasvatuksen käsitteen laajasti. Se on paljon laajempi käsite kuin yrityksen johtaminen tai yrittäjyys. Se on asennekasvatusta yritysystävällisemmän ilmapiirin aikaansaamiseksi. Yrittäjyysasenteet ovat nykyisin paljon positiivisempia kuin aikaisemmin, yrittäjiä arvostetaan ja yrittäjyyden mahdollisuuksia havaitaan, mutta silti ihmiset eivät kovin helposti rohkene ryhtyä yrittäjiksi. Ehkä suomalaisilta puuttuu intohimoa yrittäjyyttä kohtaan ja uskoa omiin kykyihin toimia yrittäjänä. Tutkimuksen tulosten esittäminen oli hieman haasteellista. YVI-mittaristo opettajankouluttajille sisältää 95 kysymystä ja niistä piti laatia luettava esitys siten, että raportista olisi todellista hyötyä sekä opettajankouluttajille että tuleville opettajille ja mahdollisesti tuleville yrittäjillekin. Opettajankouluttajilla on vaikuttamismahdollisuus tuleviin opettajiin ja tulevat opettajat vaikuttavat sekä tuleviin yrittäjiin että toisten palveluksessa toimiviin työntekijöihin. Positiiviset asenteet yrittäjyyttä kohtaan heijastuvat yritysmaailmaan ja koko Suomen tulevaisuuteen. Oman opettajaksi kasvun kannalta keskeinen kysymys on ollut, kuinka voin hyödyntää aikaisempaa kokemustani ja näkemystäni yritysmaailmasta opettajan työssä? Ainakin oppiminen yrittäjyyden kautta antaa jotain sellaista osaamista, mitä ei opettajilla tutkimuksen mukaan ole liikaa. Totta kai tavoitteenani oli laatia hyvä opinnäytetyö myös siinä toivossa, että se antaa uusia työmahdollisuuksia opettamisen ja yrittäjyyskasvatuksen parissa. 18

LÄHTEET Gibb, A. 2005. The Future of Entrepreneurship Education Determining the Basis for Coherent Policy and Practice? In Kyrö, P. & Carrier, C. 2005. The Dynamics of Learning Entrepreneurship in a Cross-Cultural University Context. University of Tampere, Faculty of Education, Research Center for Vocational and Professional Education. Entrepreneurship Education Series 2/2005, pp. 44 67. Kyrö, P. & Ripatti, A. 2006. Yrittäjyyden opetuksen uudet tuulet. Teoksessa Kyrö, P. & Ripatti, A. (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 4/2006. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, 10 31. Lehtisalo, L. & Raivola, R. 1999. Koulutus ja koulutuspolitiikka 2000- luvulle. Juva: WSOY. Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Paasio, K. & Nurmi, P. 2006. Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö, P. & Ripatti, A. (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 4/2006. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, 32 57. Suomen Yrittäjät. 2012. Pk-yritysbarometri syksy 2012. Viitattu 22.9.2012. http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/pkyritysbarometri-2-2012/ YVI-mittaristo opettajankouluttajille. 2012. Viitattu 16.8.2012. https://developmentcentre.lut.fi/muut/yvi/ JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET Hannula, Heikki. Lähetetty 12.9.2012. Kysymykset: through, for, about. [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Timo Satuvuori. Viitattu 14.9.2012. Ruskovaara, Elena. Lähetetty 15.8.2012. Terveisiä Lappeenrannasta. [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Timo Satuvuori. Viitattu 16.8.2012. Seikkula-Leino, Jaana. Lähetetty 11.5.2012. Kysymykset: through, for, about. [sähköpostiviesti]. Vastaanottajat Heikki Hannula, Timo Satuvuori, Elena Ruskovaara. Viitattu 14.9.2012. 19

LIITE 1 1 (5) KUVAT TUTKIMUSTULOKSISTA TÄYDENNETTYNÄ KYSYMYSTIEDOILLA Opetusmenetelmät ja työtavat 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 1 Opetusmenetelmien käytön yleisyys eri opettajankouluttajien keskuudessa. (4 = käyttää jatkuvasti, 3 = melko usein, 2 = silloin tällöin, 1 = harvoin ja 0 = ei koskaan). Opekouluttajilla tarkoitetaan yliopistojen opettajankouluttajia, Amm. opekoul. ovat ammatillisissa opettajakorkeakouluissa toimivia kouluttajia ja Harjoittelukoul. toimivat opettajan kouluttajina normaalikouluissa. X-akselilla olevat opetusmenetelmät ja työtavat: 1 Projektioppiminen 2 Tekemällä oppiminen 3 Ongelmakeskeinen oppiminen 4 Yhteistoiminnallinen oppiminen 5 Tiimioppiminen 6 Tutkiva oppiminen 7 Kokemuksellinen oppiminen 8 Vertaisoppiminen 9 Luova ongelmanratkaisu 10 Oppimispäiväkirja, oppimisportfolio 11 Pedagoginen draama 12 Käytännön tilanteiden jäljittely (esim. simulaatio).

LIITE 1 2 (5) Yritteliäisyyden kehittäminen ja sisäinen yrittäjyys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 2 Yritteliäisyyden kehittämistä koskeviin kysymyksiin kaikki opettajankouluttajat ovat vastanneet hyvin yhteneväisesti. X-akselilla esitetyt yritteliäisyyden kehittämistä edistävät toimintatavat: 1 Ohjannut opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittymistä 2 Kehittänyt opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä 3 Ohjannut opiskelijoita ottamaan vastuun omasta toiminnastaan 4 Ohjannut opiskelijoita asettamaan toiminnalleen tavoitteita 5 Kannustanut opisk. etsimään erilaisia ratkaisuja perinteisten. rinnalle 6 Kannustanut opisk. yksilölliseen ja yhteisölliseen itseohjautuvuuteen 7 Rohkaissut opiskelijoita erilaisten riskien ottamiseen 8 Kannustanut opiskelijoita oppimaan virheistä 9 Käsitellyt opiskelijoiden kanssa onnistumisia ja epäonnistumisia 10 Keskustellut opiskelijoiden kanssa heidän tulevaisuuden suunnitelmista 11 Keskustellut opiskelijoiden kanssa heidän unelmistaan.

LIITE 1 3 (5) Opetuksen suunnittelu ja toteutus 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 3 Monet opetuksen suunnittelua ja toteutusta koskevien kysymysten vastaukset poikkesivat merkittävästi toisistaan eri opettajakouluttajien osalta. X-akselilla esitetyt opetuksen suunnittelua ja toteutusta koskevat kysymykset: 1 Muuttanut opetusta ja ohjausta koskevia suunnitelmia joustavasti 2 Pyrkinyt tekemään työssäni uusia asioita 3 Ohjannut opisk. hyödyntämään ulkopuolisia oppimisymp., kuten yrityksiä 4 Mahdollistanut luovaan toimintaan innostavia oppimisympäristöjä 5 Perehdyttänyt opisk. yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin 6 Hyödyntänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja 7 Opetusta ja ohjausta koskevat suunnitelmani sisältävät yrittäjyyskasv 8 Suunnitellut, millaista pedagogiikkaa käytän yrittäjyyskasvatuksessa 9 Ottanut yrittäjyyskasvatuksen osaksi opetustani ja ohjaustani 10 Teettänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyvän oppimistehtävän 11 Ohjannut yrittäjyyskasv. tavoitteisiin kytkeytyvän opetusharjoittelun 12 Pitänyt yrittäjyyskasv. liittyvän opetuskokonaisuuden tai tuokion 13 Pitänyt yrittäjyyden tai yritt.kasv. opintokokonaisuuden tai jakson 14 Toiminut työssäni yrittäjämäisesti 15 Keskustellut opiskelijoiden kanssa yrittäjyydestä 16 Keskustellut opiskelijoiden kanssa yrittäjyyskasvatuksesta 17 Ottanut opetuksessani esille työ- ja elinkeinoelämän 18 Ohjannut opisk. verkostoitumaan työ- ja elinkeinoelämän kanssa 19 Ottanut yrityselämän edustajia mukaan opetukseen 20 Tehnyt opintokäynnin yritykseen 21 Järjestänyt yrittäjävierailun oppilaitokseen 22 Kannustanut opisk. käyttämään yritt.kasv. liittyviä pelejä opetuksessa 23 Kannustanut opisk. käytt. yritt.kasv. liittyviä kilpailuja opetuksessa 24 Ohjannut opisk. hyödyntämään erilaisia yrittäjyyden asiantuntijoita 25 Ohjannut opisk. yritys- tai työelämälähtöisen projektin 26 Mahdollistanut yritt.kasv. liittyvän hankkeen, opinnäytetyön tms. 27 Kannustanut opisk. harjoitteluyrityksen tai oman yrityksen kehittämiseen

% Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa LIITE 1 4 (5) Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 4 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on yleisempää ammatillisissa opettajakorkeakouluissa kuin yliopistojen ja harjoittelukoulujen kouluttajien keskuudessa. X-akselilla esitetyt kysymykset, joihin piti vastata kyllä/ei vastauksilla. %-luku kuvaa kyllä-vastauksien määrää. 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin 2 Ohjannut opisk. perehtymään yritt.kasv. ohjaaviin asiakirjoihin 3 Kehittänyt työ- ja elinkeinoelämän osaamistani 4 Kehittänyt verkostosuhteita alueen työ- ja elinkeinoelämään 5 Ottanut yrittäjyyskasvatuksessa huomioon alueelliset ja/tai paikalliset elinkeino- ja koulutusstrategiat 6 Ollut mukana kehittämässä oppilaitoksemme yrittäjyyskasvatussuunnit. 7 Kehittänyt alueellista/paikallista/oppilaitoksen opetussuunnitelmaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta.

LIITE 1 5 (5) Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 5 Yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta toimintakulttuuriin esittävä kaavio. Kysymys 14 on jätetty arvioimatta, koska se oli tarkoitettu vain rehtoreille. X-akselilla esitetyt toiminnan ja toimintakulttuurin arviointiin liittyvät kysymykset: 1 Olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yhteisössämme hyväksytään myös virheet 2 Edistänyt sitä, että oppilaitoksessamme hyödynnetään eri toimijoiden eritysosaamista 3 Kehittänyt sellaista toimintakulttuuria, jossa vahvistuu jaettu asiantuntijuus 4 kehittänyt toimintakulttuuria, jossa ideoidaan vapaasti 5 Suunnitellut, miten yritt.kasv. integroidaan luokan tai opetusryhmän toimintakulttuuriin 6 Luonut yhdessä opiskelijoiden kanssa toimintaamme ohjaavia sopimuksia tai käytänteitä 7 Luonut opiskelijoiden kanssa uutta 8 Luonut työyhteisön kanssa uutta 9 Keskustellut kollegojen kanssa hyvistä yrittäjyyskasv. käytännöistä 10 Arvioinut, miten yritt.kasv. suunnitelmani näkyvät toteutuksessa 11 Ottanut opiskelijat mukaan arvioimaan yrittäjyyskasvatuksessa saavutettuja tuloksia 12 Arvioinut, miten asetetut yritt.kasv. tavoitteet ovat näkyneet oppimistuloksissa 13 Arvioinut kehittymistäni yrittäjyyskasvattajana 14 Kehittänyt opettajankokouksia tms. sellaisiksi, että niissä ideoidaan yritt.kasv. toteutusta. (kysymys tarkoitettu vain rehtoreille ja johtajille) 15 Vahvistanut työyhteisön ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta 16 Kehittänyt suunnitelmallisesti oppilaitoksemme yrittäjämäistä toimintaa.