Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Teemaryhmäsarja 2 Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto Kollaboratiivinen oppiminen pedagogisen yrittäjyyden edistäjänä Katariina Peltonen Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu Mahdollisuuskeskeisen kollaboratiivisen oppimismallin rakentaminen yrittäjyyden kautta ja yrittäjyyteen korkeakoulukontekstissa Maija Suonpää Haaga-Helia Onko yrittäjyyden näkökulmalla annettavaa kehitettäessä yhteisöllisiä oppimisprosesseja? Lenita Hietanen Lapin yliopisto Abstraktit Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto Väitöskirjatutkimukseen perustuvassa esityksessä kuvataan yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeessa *) tehtyä toimintatutkimusta, johon osallistui 15 suomalaista opettajankoulutusyksikköä sekä ammatillisen koulutuksen että yleissivistävän koulutuksen puolelta. Tutkimuksen aikana kehitettiin opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia yhteisöllisesti, teknisen prosessin sijaan ilmiöperusteisesti,

2 vuorovaikutteisuuteen painottaen ja kantaa ottaen (Annala & Mäkinen 2011). Suomalaiset opettajankouluttajat (N55) kehittivät oman yksikkönsä opetussuunnitelmia kehittäjätiimeissä, joihin otettiin mukaan myös opettajaksi opiskelevia. Opetussuunnitelmien kehittämisessä lähtökohdat olivat seuraavat: 1) yrittäjyyskasvatuksen osaamisen analysointi ja sen määrittely, 2) oppilaitoksessa suunniteltava opetussuunnitelma, 3) käytännön työhön vietävä opetussuunnitelma sekä 4) oppijoiden kokema opetussuunnitelma (ks. Cuban 1992; Lahdes 1997; Shulman & Shulman 2004). Prosessin tuloksena syntyi joukko uusia yrittäjyyskasvatuksen kursseja, työtapoja ja menetelmiä sekä visioita siitä, mihin yrittäjyyskasvatuksella pyritään opettajankoulutusyksiköissä. Opettajankouluttajien oppimista prosessin aikana tutkittiin Shulmanin ja Shulmanin (2004) mallin mukaisesti. Malli perustuu opettajan reflektioon, jossa oppimista tarkastellaan motivaation, ymmärryksen, käytännön ja visioiden näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että opettajankouluttajien (N20) yrittäjyyskasvatuksen ymmärrys, motivaatio, käytänteet ja visiot kehittyivät prosessin aikana tasapainoisesti. Esityksessä pohditaan myös yrittäjyyskasvatuksen taustalla vaikuttavien arvojen merkitystä yrittäjämäisen oppimisen ja opetuksen kehittämisessä. *) Tutkimus liittyy valtakunnallisen YVI-hankkeen ( opettajankoulutuksen kehittämistyöhön. YVI on ESR-rahoitteinen ja opetushallituksen koordinoima, valtakunnallinen, vuosille ajoittuva opettajankoulutuksen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on parantaa ja kehittää opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusvalmiuksia. ESR-rahoituksen lisäksi hanketta tukevat Kerhokeskus koulutyön tuki ry., Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Turun Seudun Kehittämiskeskus. Avainsanat: opettajankoulutus, opetussuunnitelma, yrittäjyyskasvatus, toimintatutkimus, arvot

3 Kollaboratiivinen oppiminen pedagogisen yrittäjyyden edistäjänä Katariina Peltonen Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu Yrittäjyyskasvatus nähdään merkityksellisenä keinona opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan kehittämisessä ja sitä kautta yhteiskunnan yrittävyyden ja yrittäjyyden edistämisessä. Koululla ja opettajilla on, vanhempien ja muun sosiaalisen lähipiirin ohella, todettu olevan keskeinen rooli nuorten yrittäjyyttä koskevien myönteisten asenteiden ja näkemysten vahvistajana. Vaikka tämä rooli on tiedostettu, toistaiseksi on kiinnitetty varsin vähän huomiota yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen edellytyksiin toimijoiden eli opettajien näkökulmasta. Tarvetta on siis tutkia mitä yrittäjämäisen opettamisen toteuttaminen edellyttää opettajilta itseltään sekä miten opettajien valmiuksia toimia yrittäjyyskasvattajina voisi kehittää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata pedagogista yrittäjyyttä käsitteenä ja tarkastella kollaboratiivisen oppimisen merkitystä opettajien yrittäjyyskasvatus-valmiuksien kehittämisessä. Tämä eksploratiivinen tutkimus perustuu opettajien autenttiseen oppimisprosessiin, jonka kontekstina on opettajille suunnattu yrittäjyyspedagogisia valmiuksia kehittävä täydennyskoulutusohjelma. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kollaboraatio ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat merkityksellisiä yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittämisen elementtejä ja niillä havaittiin olevan merkitystä kognitiivisten ja etenkin affektiivisten ja konatiivisten valmiuksien kehittymisessä. Tutkimuksen tuloksena syntyi yrittäjyysvalmiuksien kehittymistä kuvaava teoreettinen malli, jota voidaan hyödyntää koulutusinterventioiden suunnittelun tukena. Avainsanat: yrittäjyysvalmiudet, pedagoginen yrittäjyys, kollaboratiivinen oppiminen

4 Mahdollisuuskeskeisen kollaboratiivisen oppimismallin rakentaminen yrittäjyyden kautta ja yrittäjyyteen korkeakoulukontekstissa Maija Suonpää Haaga-Helia Tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa oppimismalli, joka tukee opiskelijoiden yrittäjämäistä tapaa oppia ja käyttäytyä sekä opettajan roolia fasilitaattorina korkeakoulukontekstissa. Tavoitteena oli tukea opettajia heidän työssään yrittäjyyskasvattajina. Tutkimuksen motivaatio syntyi kahdesta suunnasta. Kirjallisuuden perusteella ilmeni, että yrittäjyyden opettamisessa yrittäjyyden kautta kaivattiin oppimismalleja ja mallien puute nähtiin yhtenä syynä yrittäjyyden opettamisen vähyyteen. Toisaalta sekä yrittäjyys että oppiminen on perinteisesti esitetty yksilöprosesseina, ei kollektiivisina prosesseina. Tämä tutkimus kytkeytyy paradigman muutokseen opettajakeskeisestä opetuksesta oppijakeskeiseen oppimiseen. Tutkimus on monitieteellinen ja teoria pohjautuu käyttäytymis-, kasvatus-, sekä liiketaloustieteisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tällä tutkimusotteella pyritään konstruoimaan innovatiivinen suunnitelma, malli tai tuote. Tutkimusotteen sisällä käytettiin sekä tapaus- että toimintatutkimusta. Tutkimuksen keskeisenä elementtinä oli opetusintervention suunnittelu sekä sen implementointi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa markkinoinnin kurssilla vuonna Aineisto koostui 24 opiskelijan ja opettajan oppimispäiväkirjoista, opiskelijatiimien tuottamista raporteista sekä kurssimateriaaleista. Lopullisen oppimismallin rakentamisvaiheeseen käytettiin opettajan sekä nelihenkisen monikulttuurisen tiimin tuottamaa aineistoa. Aineiston valinnassa ja mallin rakentamisessa käytettiin ns. parhaita käytäntöjä. Aineiston analyysissä tuotettiin kollektiivinen narratiivi, jossa operationalisoitiin opiskelijatiimin oppimisprosessi idean kehittämisestä sen kaupallistamiseen. Narratiivia tulkittiin yrittäjämäisen oppimisen ja opettamisen näkökulmista, jossa keskeisellä sijalla on David Rae (2003) mahdollisuuskeskeinen oppimisprosessi. Tuloksena syntyi mahdollisuuskeskeinen kollaboratiivinen oppimismalli yrittäjyyden kautta ja yrittäjyyttä varten. Opettajan oppimisprosessia tulkittiin Shulman & Shulmanin (2004) opettajan oppimismallin näkökulmasta.

5 Tutkimuksen kontribuutiona syntyi mahdollisuuskeskeinen kollaboratiivinen oppimismalli yrittäjyyden kautta ja yrittäjyyttä varten. Oppimismalli tuottaa viitekehyksen mahdollisuuskeskeiselle oppimiselle, kollektiiviselle henkiselle kehittymiselle ja kasvulle yrittäjyyteen, jossa opettaja on myötäoppija. Tämä oppimismalli eroaa ongelmakeskeisestä oppimisesta siinä, että se on toiminnallista, tavoitteellista ja vahvuuksien hyödyntämistä mahdollisuuksien luomisen ja niihin tarttumisen prosesseissa. Avainsanat: yrittäjyys, yrittäjämäinen oppiminen, kollaboratiivinen oppiminen, mahdollisuuskeskeinen oppiminen, konstruktiivinen tutkimusote Onko yrittäjyyden näkökulmalla annettavaa kehitettäessä yhteisöllisiä oppimisprosesseja? Lenita Hietanen Lapin yliopisto Yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta markkinoidaan tärkeänä osana koko koulutuspolkua. Yrittäjyyskasvatuksen takana ovat vahvat poliittiset pyrkimykset ja ohjelmat esimerkiksi Euroopan Unionin tasolla, mutta myös useissa maissa kansallisina ohjelmina ja ohjausjärjestelminä. Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut julkaisun Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, jossa ohjeistetaan yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämistä muun muassa korkeakoulujen ja yliopistojen opinto-ohjelmiin niin varsinaisissa koulutusohjelmissa kuin täydennyskoulutuksessa. Luonnollisen ympäristönsä, liiketaloudellisen koulutuksen lisäksi yrittäjyyskasvatus esitetään merkityksellisenä myös ei-kaupallisessa koulutuksessa. Perusteluiksi yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijat mainitsevat muun muassa huolen kansantaloudesta ja toisaalta yksilön paremmista mahdollisuuksista työllistyä tulevaisuudessa. Tarve itsensä työllistämiseen kasvaa, kun esimerkiksi julkisen sektorin työpaikkoja lakkautetaan siirtämällä palvelujen tuottamisen vastuuta erilaisille yrityksille. Yrittäjyyden tärkeys on myös aluepolitiikkaa: halutessaan valita asuinpaikkansa kasvukeskusten ulkopuolelta on mahdollista ansaita elantonsa yrittäjyydellä tosin useimmiten se ainoa mahdollisuus. Tässä paperissa pohditaan yrittäjyyden näkökulman tuomaa lisäarvoa aikuiskoulutuksen yhteen erityistapaukseen, luokanopettajakoulutukseen. Luokanopettajaopiskelija hankkii opintojensa aikana valmiuksia ja osaamista, jotta voi opettaa lapsille tulevaisuuden

6 yhteiskunnassa tarpeellista osaamista ja valmiuksia. Tulevaisuuden peruskoulussa korostetaan aiempaa enemmän yhteisöllisyyden merkitystä kaikkien koulun toimijoiden kesken, mutta erityisesti opettajien keskinäisessä työssä. Nykyistä vahvempaa yhteisöllisyyttä kaivataan myös yleisesti yhteiskunnassa. Yrittäjyyttä on kautta aikain pidetty individualistisena oman edun tavoitteluna. Herääkin kysymys tulkinnoista, painotuksista ja muutoksesta: pärjääkö yrittäjä tässä päivässä ja tulevaisuuden yhteiskunnassa yksin, vain omaa etua tavoitellen? Miten yhteisöllisyys näyttäytyy yrittäjyydessä? Toisaalta on aiheellista pohtia, mitä lisäarvoa yrittäjyyden näkökulma voi tuoda tulevaisuuden perusopetukseen ja tätä kautta yhteiskunnan yhteisöllisyyteen? Tämä paperi fokusoituu yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden tarkastelemiseen luokanopettajakoulutuksessa teemalla yrittäjyyden näkökulman anti yhteisöllisyydelle? Tapauksena on musiikin opiskelu. Aineisto on kerätty luokanopettajaopiskelijoiden kaikille yhteisistä opinnoista keväällä 2012 ja musiikin sivuaineesta keväällä Tulosten perusteella yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyden näkökulmaa voidaan havainnoida ja reflektoida opiskeluprosessista samanaikaisesti, mutta yrittäjyyden anti yhteisöllisyydelle näyttäytyy tulkinnasta ja painotuksesta riippuvaisena. Avainsanat: yhteisöllisyys yrittäjyydessä, luokanopettajakoulutus, tulevaisuuden peruskoulu