Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.



Samankaltaiset tiedostot
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

INR-vieritestaus ja omahoito

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET JA VIERITESTAUS

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset

OPPIMATERIAALI HYYTYMISJÄRJESTELMÄSTÄ JA HYYTYMISTUTKIMUKSISTA

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Massiivinen verenvuoto. Jyväskylä Markku Leh9mäki K- SKS

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus)

Tukostaipumus (2 tapausta)

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

INR vieritestien laatu

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Itseopiskelumateriaali hyytymistekijöistä ja niiden laboratoriotutkimuksista

Uudet antikoagulantit

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

THROMBOTRACK SOLO HYYTYMISANALYSAATTO- RIN TYÖOHJE BIOANALY- TIIKAN OPISKELIJOILLE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Rotem meidänkin sairaalaan? Antti Väänänen, HUS/Naistenklinikka SOAT syyskoulutuspäivät , Jyväskylä

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Tukos dabigatraanihoidon aikana

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Opas laboratoriohenkilökunnalle

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Hemostaatit GKS koulutuspäivät

PAKASTETUN P-APTT-NÄYTTEEN SÄILYVYYS AJAN FUNKTIONA

Veren hyytymistapahtuma ja rekombinantti FVIIa

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

INR- JA TT-NT-TASOVERTAILU FIMLAB LABORATORIOT OY:N JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN TOIMIPISTEIDEN VÄLILLÄ

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Käypä hoito - päivitys

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

VALMISTEYHTEENVETO. Octaplex 1000 IU määrä / 40 ml:n

Lääkkeen määrääjän opas

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA

LAITEOHJE ACL TOP 500 CTS- HYYTYMISANALYSAATTORILLE

VALMISTEYHTEENVETO. Cofact 500 IU

Laskimoverinäytteenotto

Aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika määrityksen reagenssivertailu

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

NovoSeven obstetriikassa

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antitromboottinen lääkehoito

D-DIMEERIN KÄYTTÖ TROMBOEMBOLISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Transkriptio:

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014

Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset ammatillisiin koulutuksiin Leo Pharma Tutkimusapurahat Laboratoriolääketieteen edistämissäätiö, HYKS-instituutti

Sisältö - Hyytymisjärjestelmän toiminta - Tavallisimmat hyytymisjärjestelmän toimintaa mittaavat laboratoriotutkimukset: käyttöaiheet ja tulkinta 1) INR 2) TT 3) Fi 4) APTT

Hyytymisjärjestelmän toiminta Verisuonivaurio Primaarihemostaasi: verihiutalekasauma Hyytymiskaskadi: Fibriinin muodostus Fibrinolyysi Fibriinin lujittuminen (FXIII)

Hyytymisaktiivisuus: fysiologiset tekijät Veren ominaisuudet Hyytymistekijät Verihiutaleiden määrä ja aktiivisuus Punasolujen määrä (Hb, Hkr) Verisuonen ominaisuudet Endoteelin rakenne Virtausolosuhteet Valtimo vs laskimo Virchowin triadi Virtaus

Primaarihemostaasi Valkosolu P-selektiini IL-1 TNF AP TXA Serotoniini Ca TF Verihiutale GpIIb/IIIa GpIb Endoteeli vwf

Hyytymiskaskadi: fysiologinen malli FXI FIX FVIIa TF FVII FVIII FIXa FVIIIa tenaasi FV FX FVa FXa protrombinaasi Fibrinogeeni FIIa Fibriini

HMWK FXII FXI FIX FVIII Aktivaatioreittimalli Sisäinen reitti Ulkoinen reitti APTT TF FVII FX TT FV FII Fibr

TT eli tromboplastiiniaika Mittaa hyytymiskaskadin ulkoista reittiä, eli tekijöiden FVII, FX ja FII yhteisvaikutusta Käytetyimpiä hyytymisjärjestelmän tutkimuksia TT voi olla poikkeava Maksan vajaatoiminta (heikentynyt synteesi) Vuoto tai tukos (lisääntynyt kulutus) K-vitamiinivajaus Varfariinihoito, muut antikoagulantit Yksittäisten faktoreiden puutostilat

INR (International Normalized Ratio) INR on yleisimmin käytetty hyytymisjärjestelmän laboratoriotutkimus Käytetään varfariinihoidon seurannassa, yleensä hoitotaso INR 2,0-3,0 Saadaan laskennallisesti TT:stä INR=( TT tutkittava TT normaali)isi ISI: International Sensitivity Index Kuvastaa TT-reagenssin ominaisuuksia, useimmiten ISI ~ 1,0

TTR varfariinihoidon laadun mittarina Yksittäisten INR-mittausten tarkastelun sijaan voidaan johtaa laskennallinen INR arvo jokaiselle hoitopäivälle saadaan aika hoitoalueella: Time in Therapeutic Range* *Rosendaal FR ym. Thromb Haemost 1993 Hoitoalueella ~ 69/120 pv: TTR = 58 %

INR-seuranta HUS-alueen perusterveydenhuollossa v. 2010 INR-tutkimuksia n= 355 507 potilaita n= 26 559 13,2 tutkimusta/ potilas/ v. (vaihteluväli 10,2-16,5) Mittausten osuus tuloksista (%) 60% INR-tulostasot hyviä: 63,6 % alueella 2,0-3,0 (vaihteluväli kunnittain 62 66%) 77,5 % alueella 1,9 3,5 (76-80%) 12,2 % INR <1,8 1,6 % INR >4,5 INR-taso Helin T ym. SLL 2012 Helin T ym. SLL 2013

TTR varfariinihoidon laadun mittarina Varfariinihoidon voidaan katsoa toteutuvan hyvin, kun TTR on yli 70 % V. 2010 oululaisaineistossa TTR oli keskimäärin 66 %, n=4273 Vantaan kaupungin aineistossa TTR oli keskimäärin 61 %, n=3528 Leskelä SR ym. SLL 2013; Helin T ym. SLL 2013

TTR Vantaan kaupungin avoterveydenhuollossa TTR < 60 %, 40 % potilaista Helin T ym. SLL 2013

TTR ongelmakohtia Mitkä INR-tulokset sisällytetään laskentaan Hoidon aloitus vs. vakiintuneessa hoidossa olevat Varfariinin tauotukset esim. toimenpiteiden ajaksi Vuodot, infektiot tai muut sairaalahoitoa vaativat tilat Pitkät INR-mittausvälit (yli 60 päivää) TTR tulisi laskea riittävän pitkältä aikaväliltä mahdollisimman stabiilissa vaiheessa Phillips, Ansell. Expert Rev Cardiovasc Ther. 2008

Hylek EM. J Thromb Thrombol 2013 Phillips, Ansell. Expert Rev Cardiovasc Ther. 2008 Varfariinihoidon toteutuminen Suomessa Valikoitumattomista INR-tuloksista 63,6 % hoitoalueella 2,0-3,0; TTR keskimäärin yli 60 % N. 60 % potilaista TTR on yli 60 % Suomi hyvää kansainvälistä tasoa (tutkimuksissa TTR vaihtelu kansainvälisesti luokkaa 50-60%)

APTT eli aktivoitu partielli tromboplastiiniaika Mittaa hyytymisjärjestelmän sisäisen reitin toimintaa, eli tekijöitä FXII, FXI, FVIII, FIX, FV, FX, FII Käytetyimpiä hyytymisjärjestelmän seulontakokeita APTT voi olla poikkeava Maksan vajaatoiminta (heikentynyt synteesi) Vuoto tai tukos (lisääntynyt kulutus) Fraktioimaton hepariinihoito ja muut antikoagulantit (etenkin trombiiniestäjät) Yksittäisten faktoreiden puutostilat (Hemofiliat, FXII-vajaus)

Fibriinin lujittuminen ja fibrinolyysi Fibriini E E E E FXIII FXIII lujittaa fibriinin ristisidoksin E Fibrinolyysi Plasmiini Plasminogeeni t-pa u-pa -dimeeri t-pa Tissue plasminogen activator u-pa Urokinaasi

Fi 1 Plasman -dimeerin pitoisuus kuvastaa fibrinolyysin aktiivisuutta Kiihtynyt fibrinolyysi heijastaa lisääntynyttä hyytymisaktivaatiota -dimeeri on akuutin tukoksen markkeri Normaalialueella oleva -dimeeri poissulkee syvän laskimotukoksen 95 %:n todennäköisyydellä Kliiniset kriteerit auttavat päätöksenteossa

Käypä Hoito -suositus: Laskimotukos ja keuhkoembolia 2010

Fi 2 Koholla olevan -dimeerin spesifisyys laskimotukoksen ja keuhkoembolian suhteen vaihtelee voimakkaasti ikäryhmittäin 58 % 51-60-vuotiailla 15 % yli 80-vuotiailla Ikääntyminen, tulehdustilat ja raskaus nostavat -dimeeritasoa kuvastaa lisääntynyttä hyytymisaktivaatiota em. tiloissa -dimeerin päätösrajaksi on ehdotettu myös [potilaan ikä] x 0,01 mg/l Schouten HJ et al. BMJ 2013

Fi - Mittausmenetelmä ELISA-pohjainen detektiometodi: -dimeeri Fluoresoiva vasta-aine vasta-aineet Heterofiiliset vasta-aineet johtavat erittäin korkeisiin pitoisuuksiin Lippi G et al. Blood Coag Fibrinol 2013

Hyytymismittausten virhelähteet 1 Preanalytiikka Rutiinisti ei mitata lainkaan primaarihemostaasia eikä fibrinolyysiä Aina poikkeava tulos ei korreloi vuoto/tukostaipumukseen: esim. FXII ja APTT suhteutettava kliiniseen tilaan Fi heterofiiliset vasta-aineet, muistettava virhelähteenä, joka muissa yleisesti käytetyissä hyytymistutkimuksissa ei esille

Hyytymismittausten virhelähteet 2 Mittaaminen on epäfysiologinen tapahtuma: Ensin estetään hyytymän muodostuminen sitraatilla sitten mitataan koeputkessa lisätyn fosfolipidin ja Ca läsnäollessa syntyvää hyytymää Hyytymiskaskadin mittaus: TT:n ja APTT:n mittaus loppuu, kun ensimmäinen fibriini muodostuu (n. 5 % trombiinin muodostuksesta Tromboelastografia (harmaa viiva) Trombiinigeneraatio (musta viiva) Katkoviiva : TT/APTT reaktio päättyy y Bolliger et al, Transf Med Rev 2012 Callum & Rizoli, Blood 2012.

Yhteenveto Yleisimmin käytetyt hyytymistutkimukset ovat INR, TT, APTT ja Fi Varfariinihoidon seuranta on edelleen yleisin indikaatio hyytymistutkimuksille INR-arvojen rinnalla voidaan käyttää TTR-parametria varfariinihoidon toteutumisen onnistumista arvioitaessa TTR > 70 % hyvä hoitotasapaino varfariinilla TTR-arvo tulisi laskea hoidon stabiilissa vaiheessa Hyytymistutkimuksiin liittyy useita virhelähteitä Reaktio on epäfysiologinen Yleensä mitataan vain hyytymiskaskadia Seulontatutkimuksissa reaktio loppuu, kun trombiinia on muodostunut n. 5 % kokonaismuodostuksesta Tulokset tulee aina suhteuttaa kliiniseen tilanteeseen