Maankäyttölautakunta 19 19.02.2014 Maankäyttölautakunta 27 19.03.2014 Maankäyttölautakunta 51 16.04.2014 Maankäyttölautakunta 77 11.06.2014 Maankäyttölautakunta 129 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 3 14.01.2015 Maankäyttölautakunta 16 11.02.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava / käynnistäminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma /Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja nähtäville asettaminen / Luonnosmateriaalin ja luonnoksen tarkistaminen ja nähtäville asettaminen 166/10.02.02/2014 Ympäristölautakunta 17.12.2008 290 Sälinkään kylä on yksi Mäntsälän perinteisistä, vireistä kylistä. Se sijaitsee noin kymmenen kilometriä Mäntsälän kirkonkylästä luoteeseen. Matkaa rautatieasemalle on noin kahdeksan kilometriä. Sälinkään palveluja ovat mm. koulu ja kauppa. Kylään kohdistuu rakentamispaineita, minkä vuoksi maankäytön ohjaaminen ja osayleiskaavan laatiminen alueelle on tarpeen. Osayleiskaava on perusteltua laatia Sälinkään keskeisen kyläalueen lisäksi koko Kilpijärven ympäristöön tukemaan mahdollisuuksien mukaan järven vesiensuojelua. Kilpijärven osayleiskaavan laatiminen sisältyy Mäntsälän kaavoituskatsaukseen 2008. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä sekä sovitetaan yhteen eri toimintoja. Siinä esitetään tarpeelliset alueet rakentamisen ja muun suunnittelun sekä maankäytön perustaksi. Kilpijärven osayleiskaavassa osoitetaan kaavan edellyttämällä tarkkuudella kaava-alueen käyttö eri tarkoituksiin kuten asumiseen, elinkeinotoimintaan ja virkistykseen sekä palvelujen ja teknisen huollon tarpeisiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavaa laadittaessa riittävän aikaisessa vaiheessa laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63.1 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Siinä kerrotaan mitä, minne, miten ja milloin ollaan tekemässä. Kilpijärven osayleiskaavoitus on aloitettu loppuvuodesta 2008 työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Kaavaan liittyen on valmistunut tai valmistumassa alueen luonto-oloja ja rakennusperintöä koskevat inventoinnit. Muita aluetta koskevia selvityksiä ovat mm. Sälinkään kylän maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelma sekä Kilpijärven kunnostussuunnitelma. Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa selvitetään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Alustavan aikataulun mukaan osayleiskaavaluonnos on nähtävillä
Kaavoitusjohtajan päätösesitys: loppuvuodesta 2009 ja ehdotus vuoden 2010 puolivälissä. Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan loppuvuodesta 2010. Kilpijärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. (Valmistelija: Anita Paavola) Ympäristölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Kilpijärven osayleiskaavan laatiminen käynnistetään ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Pentti Jokinen. Puheenjohtaja Tapio Havula poistui kokouksesta eikä esteellisenä (osallisuusjäävi) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn aikana toimi varapuheenjohtaja Jäsen Susanna Anttila poistui kokouksesta eikä esteellisenä (osallisuusjäävi) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Ympäristölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus 19.01.2009 11 Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan esityksen. Yleiskaavainsinööri Anita Paavola esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityksen. Maankäyttölautakunta 16.09.2009 131 Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksyi 22.06.2009 Mäntsälän kunnan strategian vuosille 2009-2012. Strategian mukaan väestönkasvua ohjataan asemakaava-alueiden lisäksi kyläkeskuksiin. Strategiassa todetaan tavoiteltavasta yhdyskuntarakenteesta seuraavaa: "Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään." Sälinkään rakentamispaine kohdistuu ensisijaisesti kyläalueelle, jonne rakentaminen nykytilanteessa ei useinkaan ole mahdollista. Kunnan lupahallinnossa noudattamat ns. hajarakentamisen pelisäännöt ja emätilaperiaate eivät mahdollista kylän täydennysrakentamista. Näin ollen on aiheellista keskittää vähäiset suunnitteluresurssit tässä vaiheessa
Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Kilpijärven ympäristöstä Sälinkään kyläkeskustaan ja pienentää suunnittelualuetta käsittämään Sälinkään kyläalue. Suunnittelualuetta voidaan tarkentaa suunnittelun edetessä. Samassa yhteydessä Kilpijärven osayleiskaavan nimi on tarkoituksen mukaista muuttaa Sälinkään kyläkeskustan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavassa on tarkoitus käsitellä mm. seuraavia maankäyttökysymyksiä: Selvittää kylärakenteen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Määritellä rakentamisen mitoitus- ja sijoitusperiaatteet sekä selvittää tilakohtaiset rakentamismahdollisuudet ottaen huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu (ns. emätilaperiaatteelle on tarpeen kehittää uudenlainen vaihtoehto). Ottaa huomioon alueen luonto-, maisema-, kulttuuri- ja virkistykseen liittyvät arvot sekä Kilpijärven valuma-alueen vesiensuojelu. Kartoittaa palvelujen ja liikenneverkon kehittämistarpeita. Tarkastella elinkeinojen maankäytöllisiä toiminta- ja kehittämisedellytyksiä. Selvittää osayleiskaavan mahdollisuuksia tukea energiatehokkaamman tai jopa omavaraisen yhdyskunnan rakentamista. Kaavoituksen seuraavassa vaiheessa selvitetään kaavan lähtökohtia sekä tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet tarkentuvat. Kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja hyödynnetään mm. työpajatyöskentelyä. Korjattu ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään ja jaetaan kokouksessa. (Valmistelija: Kristiina Kuusiluoma) Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että suunnittelualuetta tarkistetaan koskemaan tässä vaiheessa Sälinkään kyläaluetta. Kilpijärven osayleiskaavan nimi on tarkoituksen mukaista muuttaa Sälinkään kyläkeskustan osayleiskaavaksi. Muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Ma. yleiskaavainsinööri Kristiina Kuusiluoma esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus 28.09.2009 307 Liite 1. Vanha ja uusi suunnittelualueen rajaus Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityksen.
Maankäyttölautakunta 16.01.2013 3 - Merkittiin, että Tapio Havula ei esteellisenä (maanomistaja ao. alueella) osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistui kokouksesta. Liite 1. Vanha ja uusi suunnittelualueen rajaus Sälinkään osayleiskaavan kaava-alueen rajaus on hyväksytty maankäyttölautakunnassa 16.09.2009 ja alueelle on laadittu perusselvityksiä vuosina 2008-2009. Osallisten mielipiteitä on kartoitettu muun muassa Sälinkään kartanolla 3.11.2009 järjestetyssä asukasillassa. Tällä hetkellä rakentamismahdollisuudet Sälinkään alueella perustuvat emätilatarkastelun tuottamiin rakentamismahdollisuuksiin. Rakentamismahdollisuuksia ja rakentamispaikkojen sijoittumista 16.09.2009 määritellylle kaava-alueelle on tarkasteltu syksyllä 2012 niin perinteisen emätilatarkastelun kuin Arola-Jokelanseudun osayleiskaavassa käytetyn (emätilalaskentaan pohjautuvan) laskukaavan kautta. Laskelmien perusteella selvisi, että kyläalueella, hyvillä liikenteellisillä sijainneilla kyseisin laskukaavoin muodostuvat rakentamispaikat on pääsääntöisesti käytetty loppuun. Sälinkäällä rakentamispaine kohdistuu juuri näille alueille. Lisäksi yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta rakentamista kauas kyläkeskuksesta tulisi välttää. Yhdyskuntarakenteen eheyden tavoittelu ja nykyisten rakentamismahdollisuuksien sijoittuminen alueella ovat siten ristiriidassa keskenään. Ratkaisuna nykytilanteeseen esitetään edullisuusvyöhyke-periaatteen hyödyntämistä kaava-alueella. Edullisuusvyöhyke-periaate toimii siten, että kaava-alue jaetaan osa-alueiksi tietyin kriteerein. Tämän jälkeen eri kriteerein luokitellut alueet saavat laskennallisen kertoimen, jolla rakennettava maa-ala kerrotaan. Tällaisen laskennan avulla tietyillä osa-alueilla on mahdollista rakentaa nykyistä tiheämmin (esim. kyläkeskuksessa pinta-ala kerrotaan luvulla 2) ja osalla alueista rakentamista rajoitetaan (esim. peltojen pinta-ala kerrotaan luvulla 0,3, soilla luvulla 0). Rakentamismahdollisuuksia lisäävänä kriteerinä voi toimia esim. julkisten palvelujen läheisyys ja rakentamismahdollisuuksia vähentävänä tekijänä esim. maaperän huono rakennettavuus. KUUMA-kunnista muun muassa Nurmijärvi on todennut edullisuusvyöhykkeiden käyttämisen toimivaksi keinoksi määritellä rakentamismahdollisuuksia. Edullisuusvyöhykkeiden toimivuuden sekä maanomistajien oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi saattaa olla perusteltua edullisuusvyöhyke-periaatteen lisäksi myös eräiltä muilta osin käyttää hyväksi Nurmijärven käytänteitä osayleiskaavojen laatimisessa. Nurmijärven kunnassa on viime vuosina laadittu osayleiskaavoja maarekisterikylien rajojen mukaisesti ja rakentamispaikkoja on ollut mahdollista siirtää saman maanomistajan mailla tiettyjen kriteerien täyttyessä. Mäntsälässä ei nykyisellään ole ollut mahdollista siirtää rakentamispaikkaa vahvistetulla osayleiskaava-alueella, joten Nurmijärven malliin siirtyminen muuttaisi nykyistä käytäntöä. Tilanteessa, jossa rakentamispaikan tarkkaa sijaintia ei osoiteta kaavassa, rakentamispaikka tarkentuu
suunnittelutarvevaiheessa maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaan. Täten kaavatyö siltä osin helpottuisi. Nurmijärven toimintatapaan siirtyminen tarkoittaisi Sälinkään kyläkeskustan osayleiskaavan osalta edullisuusvyöhykkeiden sekä rakentamispaikkojen merkitsemättä jättämisen lisäksi kaava-alueen laajentamista koskemaan koko maarekisterikylää. Kaavoituksen jouhevuuden ja jo olemassa olevien selvitysten kannalta olisi tehokasta liittää samalla Soukkion maarekisterikylä osaksi kaava-aluetta. Näin kaava-alue kattaisi sekä Sälinkään että Soukkion maarekisterikylät. Nurmijärven kokemus maarekisterikyliin perustuvasta kaava-aluerajasta on ollut hyvä: maarekisterikylän rajaan perustuva kaava-alue takaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja lisäksi rakentamismahdollisuuksien laskeminen kertoimien kautta on oikeudellisesti tukevalla pohjalla. Lisäksi kunta voidaan vähitellen kattaa kokonaan osayleiskaavoin ja kunnan aluetta voidaan näin hallita kokonaisuutena. Siirtymistä maarekisterikylä-jakoiseen kaavoitukseen puoltaa osaltaan myös se, että Mäntsälässä on aiemmin laadittu maarekisterikyläkokoisia osayleiskaavoja. Numminen-Onkimaan osayleiskaava on maarekisterikylän rajauksen mukainen ja myös Arola-Jokelanseudun kaava noudattelee osittain maarekisterikylän rajaa. Sälinkään kyläkeskuksen osayleiskaavan laatiminen aiemmin hyväksytyn aluerajauksen mukaan on toki mahdollista, mutta tällöin on varauduttava seuraaviin riskeihin: a. Hajarakentaminen kaava-alueen reunojen ulkopuolella muualla maarekisterikylässä jatkuu. Maarekisterikylän alue jää myös muilta osin kaavan sekä taustaselvitysten vaikutusten ulottumattomiin (esim. arvokkaiden luonnonkohteiden kartoitus). b. Kaava-alueen ollessa pieni, vaikuttaa edullisuusvyöhykkeiden laatiminen keinotekoiselta: käytännössä lähes koko nykyinen kaava-alue olisi edullisuusvyöhykkeitä tarkastellessa tärkeimpään luokkaan kuuluvaa koulun ja isoimpien teiden sijoittuessa alueelle. c. Kaavoittamalla pieniä osa-alueita ei saavuteta kokonaisvaltaista maankäytön hallintaa. Jos mitoitusvyöhykkeen ulkoreunoilla rakentamispaikkoja vähennetään kertoimien kautta, voi lopputuloksena muodostua tilanne, jossa kaava-alueen ulkopuolella on enemmän rakentamispaikkoja kuin itse kaava-alueella. d. Maanomistajat voivat kokea, että heitä ei kohdella tasavertaisesti jos kaava-alueen rajaukselle ei ole vedenpitäviä perusteita ja perusteet ovat erilaisia aluerajauksen eri puolilla. Tilanteessa, jossa osayleiskaava päätettäisiin laatia maarekisterikylä-laajuisena alueena, tulee Sälinkään (ja mahdollisesti Soukkion) seudun perusselvitykset päivittää ja mahdollisesti laajentaa. Lisäksi työn jouhevan etenemisen kannalta on tärkeää muodostaa kaavatyötä aktiivisesti eteenpäin vievä työryhmä ja laatia aikataulu työn etenemiselle. Työryhmään kuuluvia henkilöitä voivat olla yleiskaava-arkkitehdin lisäksi esimerkiksi suunnitteluavustajat, kaavasuunnittelija sekä kaavajohtaja.
Kaavoitusjohtajan päätösesitys: (Valmistelijat / Lisätietoja: ma. yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola, puh. 040 3145 437 ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh. 040 3145 450) Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että osayleiskaava laajennetaan koskemaan Sälinkään ja Soukkion maarekisterikyläalueita ja tutkitaan esim. edullisuusvyöhykemenetelmän käyttökelpoisuutta mm. järkevien asuinalueiden sijoittamiseen. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus 04.02.2013 36 Liite 1. Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien sijainnit (2013) Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että Tapio Havula ja Petri Salmi ilmoittivat esteellisyytensä asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta (intressijäävi). Maankäyttölautakunta 13.03.2013 29 Liite 1. Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien sijainnit (2013) Sälinkään ja Soukkion maarekisterikylien osayleiskaavan kaava-alueen rajaus on hyväksytty maankäyttölautakunnassa 16.1.2013 ja kunnanhallituksessa 4.2.2013. Samalla on päätetty tutkia ns. edullisuusvyöhykemenetelmän käyttöä kaava-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamien vaatimusten, kaavatyön sujuvan etenemisen sekä kuntalaisten edun vuoksi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) saattaminen osallisten saataville on tärkeää. Lisäksi osallisten näkemyksiä on hyvä kartoittaa kyselyn avulla. Sopivan edullisuusvyöhykemenetelmän löytämiseksi myös erilaisten vyöhykemallityyppien käytöstä on keskusteltava. OAS, kyselyrunko sekä esimerkki edullisuusvyöhykkeiden käytöstä ovat tämän tekstin liitteinä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukaan "kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista". Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen periaatteet ja toteuttamistavan. Siinä esitetään myös suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja keskeiset selvitykset sekä selvitystarpeet. OAS on suunnitelma siitä kuinka kaavoitusmenettely järjestetään. Nyt esiteltävä OAS on päivitetty versio vuoden 2009 OAS: sta
Kaavoitusjohtajan päätösesitys: ja sitä on mahdollista kommentoida sekä päivittää yhä koko kaavatyön ajan. OAS toimii keväällä 2013 järjestettävän viranomaisneuvottelun pohjana. Kaavatyön aikataulutus on esitetty OAS: n liitteenä, erillisenä taulukkona. Taulukko sisältää tietoa työvaiheiden toteuttamisen ajankohdasta sekä kyseisen työvaiheen sisällöstä. Kaavatyö on jaettu aikataulussa viiteen vaiheeseen ja työ on ajoitettu välille talvi (2012-)2013 - syksy 2014. Työn vaiheita ovat osayleiskaavatyön käynnistäminen, valmistelu- ja luonnosvaihe, ehdotusvaihe, hyväksymisvaihe sekä muutoksenhakuvaihe. Taulukon päivämäärät ja muut yksityiskohdat tarkentuvat kaavatyön edetessä. Kaava-alueen asukkaiden ja muiden osallisten mielipiteiden sekä näkemysten kartoittamiseksi on laadittu kyselyrunko. Kyselyn avulla kartoitetaan osallisten näkemyksiä alueen nykytilasta sekä selvitetään tarvetta kehittää aluetta. Kysely on lyhyehkö ja Mapitan Paikka!- palvelun kautta toteutettava. Näin osallisten on mahdollista esittää näkemyksensä kartalla. Kysely tulee olemaan saatavilla sekä kunnan internet- sivuilla sekä mahdollisuuksien mukaan paperisena suunnittelualueella (esim. kauppa ja/ tai koulut) ja kunnantalolla. Edullisuusvyöhykemenetelmän hyödyntämistä on tutkittu tammi-maaliskuussa 2013 ja tässä vaiheessa voidaan esittää vyöhykemalli, joka sisältää kuusi vyöhykettä. Mallissa rakentamismahdollisuuksien lukumäärää kasvattaa hyvä yhdyskuntarakenteellinen sijainti ja rakentamismahdollisuuksien määrää vähentää huono yhdyskuntarakenteellinen sijainti sekä rakentamisen kannalta huono maaperä. Vyöhykemalli on linjassa perinteisen emätilatarkastelun kanssa: emätilatarkastelussa peltojen pinta-alasta vain puolet kasvattaa rakentamismahdollisuuksien määrää ja suot eivät lisää rakentamismahdollisuuksia. Mallissa ei ole toistaiseksi voitu huomioida esimerkiksi luonnonympäristö tuottamia rajoitteita, sillä päivitetyt selvitykset valmistuvat vasta loppukesästä. (Valmistelija / Lisätietoja: ma. yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola, puh. 040 3145 437) Maankäyttölautakunta hyväksyy OAS: n nähtäville asetettavaksi ja hyväksyy liitteenä olevan edullisuusvyöhykeperiaatteen kaavatyön pohjaksi. Lisäksi maankäyttölautakunta hyväksyy kyselyrungon ja kysely julkaistaan mahdollisimman pian. Ma. yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola esitteli asiaa kokouksessa. Jaakko Kyrö, Marja Teppinen ja Petri Salmi poistuivat kokouksesta eivätkä esteellisinä (maanomistajina) osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Päivitetty OAS ja aikataulutus
Maankäyttölautakunta 12.06.2013 77 Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Liite 2. Kyselyrunko Liite 3. Edullisuusvyöhykemallin luonnos Emätilalaskenta käynnistetään Kilpijärven osayleiskaava-alueella lähtökohtana 1.7.1959 voimassa ollut tilajako. Ensimmäisenä lasketaan Sälinkään keskustan 1. edullisuusvyöhykkeen alue. Edullisuusvyöhykeperiaate on hyväksytty edellisessä lautakunnan kokouksessa. Liitteenä on esitystavaltaan selkeytetty kartta edullisuusvyöhykkeistä. Vyöhykkeet pysyvät samoina, lukuun ottamatta 5 kilometrin etäisyysvyöhykettä. Edullisuusvertailuun liittyvä painotustarkastelu tapahtuu laskennan jälkeen. 1.7.1959 astui voimaan rakennuslaki- ja asetus. Ajankohtaa käytetään yleisesti emätilalaskentojen lähtökohtana, ja se on siksi perusteltu. Sillä voidaan selvittää rakentamismahdollisuudet maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteuttamiseksi kaavoituksessa pitkällä aikavälillä. Toisena emätilalaskennan ajankohtana käytetään ajankohtaa 1.1.2013. Osayleiskaavaa valmistellaan laskennan aikana ja laskenta tehdään osayleiskaavan edellyttämällä tarkkuudella kaavaluonnoksen valmistumiseen mennessä. (Valmistelija / Lisätietoja: ma. yleiskaava-arkkitehti Matti Liukkonen, puh. 040 3145 437) Maankäyttölautakunta merkitsee tiedokseen osayleiskaavan valmisteluvaiheen, hyväksyy rakennuspaikkalaskennan lähtökohdaksi liitteenä olevan edullisuusvyöhykemallin sekä emätilojen laskennassa käytettävät leikkausajankohdat 1.7.1959 ja 1.1.2013. Jaakko Kyrö, Marja Teppinen, Annika Warras-Stjernvall ja Petri Salmi poistuivat kokouksesta eivätkä esteellisinä (maanomistajina / maanomistajan puolisona) osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Päivitetty edullisuusvyöhykekartta Maankäyttölautakunta 19.02.2014 19 Kaavatyön pohjaksi tehdyt selvitykset ovat valmistuneet. Luontoselvitys, arkeologinen ja rakennuskulttuuri-inventoinnit lisätään tämän luonnoksen liitteeksi ja nähtäville muun valmisteluaineiston lisäksi. Selvityksissä ei ilmennyt mitään odottamatonta. Selvitysten tekijät ovat antaneet ohjeistuksen kaavoituksen käyttöön.
Emätilalaskenta on suoritettu kaikilla emätiloilla molemmissa rekisterikylissä. Laskenta suoritettiin käyttäen edellä esitettyä edullisuusvyöhykejakoa sekä 0-vaihtoehtona muualla kunnassa sovellettavaa kyläaluejakoa. Menetelmien avulla saatiin selville laskennallisten rakennusmahdollisuuksien määrä ja kohdistuminen. Kyläaluejako ja mitoitus perustuvat KVAL 5.6.2006/ 58. Laskennan ja mitoituksen tulokset; Laskennallisten rakennusmahdollisuuksien määrä 0-vaihtoehdossa on suuri ja suurin osa rakentamismahdollisuuksista kohdistuu alueille, joille rakentaminen ei ole tavoitteiden (VAT, MAT) mukaista. Edullisuusvyöhykemallissa, jossa käytetään painotettua mitoituskerrointa, laskennallisten rakennusmahdollisuuksien määrä kasvoi edelleen, eivätkä laskennalliset rakentamismahdollisuudet sijoittuneet toivotusti. Edullisuusvyöhykemalli johtaa suureen laskennallisten, mutta toteutumiskelvottomien rakennusmahdollisuuksien määrään. Laskenta osoitti, että edullisuusvyöhykemallia ei ole järkevää käyttää rakennusmahdollisuuksien osoittamiseen. Edullisuusvyöhykkeitä voidaan käyttää rakennusmahdollisuuden kohdistamiseen. Luonnoksessa esitellään seuraavat ratkaisut; Luonnos on laadittu 0-vaihtoehdon (nykyinen käytäntö koko kunnassa) mukaisena. Rakennusmahdollisuuksien lisäys kohdistetaan kyläkeskuksiin ja kyläalueille. Tämä on yhdyskuntarakenteen kannalta ainoa mahdollinen vaihtoehto. Osayleiskaavassa osoitetaan keskeisille kyläalueille alueita, joissa rakennuspaikat muodostuvat emätilalaskennasta riippumatta. Uusia asuinalueita ei osoiteta, vaan rakentamismahdollisuudet muodostuvat jo rakennettujen alueiden läheisyyteen tiivistämällä, keskittämällä tai alueita kasvattamalla. Ratkaisun avulla keskeisille kyläalueille saadaan uusia, mahdollisia rakennuspaikkoja n. 150 kpl, mikä riittää tarjoamaan riittävän valikoiman erilaisia vaihtoehtoja kyläasumiseen. Kaava ohjaa kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusluonteista asumista. Rakentamismahdollisuuksien määrä perustuu haja-asutusalueella emätilalaskentaan. Kaava ei vähennä rakentamismahdollisuuden määrää haja-asutusalueella. Kaavalla vahvistetaan kyläasumista ja kylämaisemia säilytetään. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita suojellaan. Virkistysalueita ja rakentamattomia alueita jätetään luonnon kokemiseen ja liikkumiseen. Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Koko kaava-alue on edelleen suunnittelutarve-aluetta. Osayleiskaavan nimi on syytä muuttaa Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaksi. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, puh. 040 3145 968 ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh. 040 3145 450)
Kaavoitusjohtajan päätösehdotus: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan luonnoskartan ja kaavamerkinnät, ja päättää asettaa luonnoksen, kaavamerkinnät ja muuta valmisteluaineistoa nähtäville mielipiteiden antamista varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot. Kaavoitusjohtajan muutettu päätösehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä ehdotuksen. Maankäyttölautakunta 19.03.2014 27 Osayleiskaavan ratkaisuja on tarkistettu maankäyttölautakunnan ohjeistuksen mukaan ja uusi luonnos on valmistunut (päivätty 19.3.2014). Luontoselvitys, arkeologinen ja rakennuskulttuuri-inventoinnit on kaavan valmisteluaineistona asetettu nähtäville. Selvitysten mukaiset suositukset kaavoitukselle on otettu huomioon luonnoksessa. Luonnoksessa esitellään maankäytön tavoitteet kuten edellä, 19.2.2014 on perusteltu. Kaavaa on tarkistettu muutamien aluerajausten osalta. Maankäyttölautakunnan ohjeistuksen mukaisesti kiinteistön omistajille lähetettiin tiedonanto ja lausuntopyyntö koskien mahdollista rakennussuojelua rakennuskulttuuri-inventoinnin perusteella. Lausunnot on kirjattu ja ne tullaan ottamaan huomioon kaavaehdotusta varten. Myös muut inventoinnit ja niiden suositukset tulee saattaa kaikkien osallisten arvioitavaksi. Kaavatyön edistymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada avoin ja laaja keskustelu luonnoksesta käyntiin. Kaavaluonnos on laadittu kaavan tavoitteiden, Mäntsälän alueidenkäytön tavoitteiden MAT:n ja yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisena. Jos lautakunta toteaa kaavaluonnoksen olevan näiden tavoitteiden vastainen, tulee puutteet/virheet osoittaa ja antaa virheen osalta uusi ohjeistus. Muussa tapauksessa kaavaluonnos tulee asettaa nähtäville kaikkien osallisten arviointia varten. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, puh. 040 3145 968 ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh. 040 3145 450) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan luonnoskartan (päivätty 19.3.2014) ja kaavamerkinnät, ja päättää asettaa luonnoksen, kaavamerkinnät ja muuta valmisteluaineistoa nähtäville mielipiteiden antamista varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot. Ma. kaavasuunnittelija Mari Niinistö esitteli asiaa kokouksessa. Marja Teppinen ja Petri Salmi poistuivat kokouksesta eivätkä esteellisinä (maanomistajina) osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Keskustelun kuluessa tehtiin seuraavat muutos- ja lisäysesitykset:
- Muinaismuistokohteista merkitään vain todetut kohteet - MU-merkinnän tekstiosa muutetaan seuraavasti Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä lukuun ottamatta puiden kaatamista ei saa suorittaa ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa (MRL 43.2 ) - Lukonmäen MY-merkintä muutetaan MU-merkinnäksi. MU-alue rajataan kulkemaan Uudenmaan maakuntakaavassa merkityn Lukonmäen arvokkaan harjualuerajauksen mukaisesti. Muu osa alueesta merkitään MT-4 b-alueeksi (ei rakennusoikeutta) - Emätilalaskentaan perustuen tulee osoittaa 20 laskennallista rakennuspaikkaa lisää mitoituskerrointa käyttäen 1 km:n säteellä Sälinkään koulusta - Vanhakartanon tilakeskus rajataan MT-1-alueesta - Pitkäjärven koillispään rantavyöhyke muutetaan MT-4-alueeksi - Maatilojen talouskeskuksia ei merkitä kaavaan. Kaavoitusjohtajan muutettu päätösesitys: Sälinkää-Soukkion yleiskaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi muutosesitysten mukaisesti. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä muutetun esityksen. Maankäyttölautakunta 16.04.2014 51 Kaavaluonnos (päivätty 16.4.2014) on korjattu osin maankäyttölautakunnan muutosesityksen mukaisesti. Kaavanlaatija esittelee perustelut muutosesityksestä poikkeaville ratkaisuille; Osa Lukonmäen MY-merkinnästä muutetaan MT-4 alueeksi eikä rakentamista rajoiteta, koska kaavassa ei ole rajoitettu rakentamista vastaavilla alueilla. Jos alueelle ei osoiteta erityisarvoja, ei rakentamista tule rajoittaa. Mahdolliset rajoituksen perusteet tulee kirjata kaavamääräykseen. Laskennallisten rakentamismahdollisuuksien muodostamisen sijasta kaavaan muodostetaan Sälinkään keskustan ympärille 4 kpl AT-4 alueita. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Kaavaluonnokseen on tehty myös muita pienempiä tarkennuksia ja korjauksia, jotka esitellään kokouksessa. Kaavaluonnos laitetaan nähtäville. Kaavaluonnos sisältää kaavakartan (mittakaavassa 1:10 000) ja kaavamerkinnät ja -määräykset. Nähtäville asetetaan myös inventoinnit, valmisteluaineistoa ja kaavaluonnoksen tulkintaa helpottava esite. Kaavaluonnoksesta olisi hyvä järjestää yleisötilaisuus. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, puh. 040 3145 968 ja kaavoitusjohtaja Lauri, puh. 040 3145 450)
Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan luonnoskartan (päivätty 16.4.2014) ja kaavamerkinnät, ja päättää asettaa luonnoksen, kaavamerkinnät ja muuta valmisteluaineistoa nähtäville mielipiteiden antamista varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta sekä Hausjärven kunnalta ja Hyvinkään kaupungilta. Jaakko Kyrö, Marja Teppinen ja Petri Salmi poistuivat esteellisinä (maanomistajina) kokouksesta eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Ma. kaavasuunnittelija Mari Niinistö esitteli asiaa kokouksessa. Paikalla oli asiantuntijana myös asemakaavainsinööri Tapio Sillfors. Lautakunta kävi keskustelun luonnoskartasta ja kaavamerkinnöistä. Keskustelun aikana ilmeni uusia seikkoja luonnokseen liittyen ja ne vaikuttavat jatkovalmisteluun. Puheenjohtaja ehdotti käydyn keskustelun perusteella, että luonnos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta kannatti ajatusta yksimielisesti. Maankäyttölautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian jatkovalmisteluun. Maankäyttölautakunta 11.06.2014 77 Kaavaluonnos (päivätty 2.6.2014) on laadittu maankäyttölautakunnan ohjeistuksen mukaisesti. Lukonmäen MU-merkintä on rajattu luontoselvityksen arvokkaan harjualueen rajauksen mukaisesti ja alueen MU-merkinnästä on poistettu vaatimus maisematyöluvasta. MT-2 merkinnästä on poistettu vaatimus maisematyöluvasta. Maisemallisesti arvokkaan alueen ma-merkinnästä on poistettu vaatimus maisematyöluvasta. Muinaismuistoaluekohde (luultavasti esihistoriallinen) on poistettu. Aluerajaukset ja muutokset on tehty. Kaavaluonnos laitetaan nähtäville. Kaavaluonnos sisältää kaavakartan (mittakaavassa 1:10 000) ja kaavamerkinnät ja -määräykset. Nähtäville asetetaan myös inventoinnit, valmisteluaineistoa ja kaavaluonnoksen tulkintaa helpottava esite. Kaavaluonnoksesta järjestetään yleisötilaisuus. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mari Niinistö, puh. 040 3145 968 ja kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh. 040 3145 450) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevan Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan luonnoskartan (päivätty 2.6.2014) ja kaavamerkinnät, ja päättää asettaa luonnoksen, kaavamerkinnät ja muuta valmisteluaineistoa nähtäville mielipiteiden keräämistä varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta sekä Hausjärven
kunnalta ja Hyvinkään kaupungilta. Ma. kaavasuunnittelija Mari Niinistö esitteli asiaa kokouksessa. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä yksimielisesti esityksen sillä muutoksella, että MU-1 ja MU-2 merkinnät muutetaan MU-merkinnäksi MU-1 merkinnän selityksellä. Merkittiin, että Marja Teppinen poistui esteellisenä (maanomistaja) kokouksesta eikä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Liite 1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaluonnos 2.6.2014 Liite 2. Kaavamerkinnät Liite 3. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavan ratkaisut Liite 4. Miten voin vaikuttaa kaavoitukseen? Maankäyttölautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevat vastine-ehdotukset. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.6.-30.9.2014. Luonnoksesta on saatu 9 lausuntoa ja 44 kirjallista mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet on kirjattu kaavan valmisteluaineistoon. Kaavasuunnittelija Mari Niinistö esittelee tekemänsä vastine-ehdotukset (liitteenä) lautakunnalle. Kaavaehdotuksen laadinta etenee tehtävien päätösten mukaisena. Esittelijä poisti asian esityslistalta. Maankäyttölautakunta 14.01.2015 3 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.6.-30.9.2014. Luonnoksesta on saatu 9 lausuntoa ja 44 kirjallista mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet on kirjattu kaavan valmisteluaineistoon. Kaavasuunnittelija Mari Niinistö esittelee tekemänsä vastine-ehdotukset (liitteenä) lautakunnalle. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy liitteenä olevat vastine-ehdotukset. Kaavaehdotuksen laadinta etenee tehtävien päätösten mukaisena. Maankäyttölautakunta käsitteli Sälinkään-Soukkion osayleiskaavaa, ja päätti jatkaa käsittelyä 11.2. pidettävässä maankäyttölautakunnan kokouksessa.
Liite 1: Kaavamerkinnänt 14.1.15 Liite 2: Vastineet 1-6 Liite 3: Vastineet a-u Liite 4: Muut muutosehdotukset Maankäyttölautakunta 16 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.6.-30.9.2014. Luonnoksesta on saatu 9 lausuntoa ja 44 kirjallista mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet on kirjattu kaavan valmisteluaineistoon. Kaavasuunnittelija Mari Niinistö jatkaa tekemiensä vastine-ehdotusten esittelyä lautakunnalle. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta hyväksyy vastine-ehdotukset. Kaavaehdotuksen laadinta etenee tehtävien päätösten mukaisena. Maankäyttölautakunta käsitteli Sälinkään-Soukkion osayleiskaavaa ja päätti jatkaa käsittelyä 11.3.2015 pidettävässä maankäyttölautakunnan koukouksessa. Kaavaehdotuksen laadinta etenee tehtävien päätösten mukaisesti. Marja Teppinen poistui kokouksesta, eikä esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn (intressijäävi). Pykälän käsittelyn jälkeen kokous keskeytettiin klo 17.30-18.00 väliseksi ajaksi.