PIILOLANNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

rad PROJEKTINUMERO: E27819 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 13.6.2016 34 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.docx 2013-06-14 Sweco

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA. PERUS - JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Äänekosken Piilolanniemen kaupunginosan (kaupunginosa 1) kortteleita 1012 (osa), 1015 (osa) ja 1018 (osa), suojaviher-, maisemanhoitoaluetta/teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. kaupunginosan korttelit 1012 (osa), 1015 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo-järven rannalla, noin 0,5-1 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaava-alueen pinta-ala on noin 24,5 hehtaaria. Kaava-alueella on voimassa Paperitehtaan asemakaavan muutos, Piilolanniemen asemakaava ja Piilola- Pukkimäen asemakaavan muutos. Kaavan nimi Kaavan päiväys 17.5.2016 Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Vireilletulo Piilolanniemen asemakaavan muutos Arkkitehti Timo Rysä etunimi.sukunimi@sweco.fi 050 544 4498 Sweco Ympäristö Oy, Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2036 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24, 44101 Äänekoski Kaupunginhallitus päätti kaavan vireille saattamisesta 22.6.2015 (KH 179) Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ): 27.11.2015-23.12.2015 Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ): 4.3.2016-4.4.2016 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 34 Kannen kuva: Kaava-alueen sijainti ja rajaus, pohjakartta: www.paikkatietoikkuna.fi. 1 (27)

YHTEENVETO Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 0,5-1 kilometrin etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaava-alueen pinta-ala on noin 24,5 hehtaaria. Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Kaavamuutoksessa tarkastellaan mahdollisuutta liittää kaava-alueen länsireunassa sijaitseva Tehtaankatu osaksi teollisuustonttia. Tavoitteena on kaavallisten edellytysten luominen biotuotetehtaan raaka-ainehuollon liikenteellisille järjestelyille siten, että järjestely on kaava-alueen lähialueiden kannalta toimiva, turvallinen ja kustannustehokas. Tavoitteena on lisäksi tarkistaa voimassa olevassa, käyttötarkoitusmerkinnältään vanhentuneessa asemakaavassa osoitettu maankäyttö Piilolanniemen osalta. Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella muodostuu 1. kaupunginosan korttelit 1012 (osa) ja 1015 (osa) sekä suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Koko kaava-alue kuuluu Äänekosken teollisuusalueen suojavyöhykkeeseen. Korttelin käyttötarkoitukseksi osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta (AO), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV-3): AO Erillispientalojen korttelialue. T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta toimintaa. Korttelialueelle toteutuneesta kerrosalasta enintään 30% saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. EV-3 Suojaviheralue, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin. Alueella sijaitseva puusto tulee säilyttää ja aluetta tulee täydennysistuttaa yhtenäiseksi puista ja pensaista muodostuvaksi istutusvyöhykkeeksi. Suojavyöhyke on rakennettava valmiiksi ennen sen kohdalla sijaitsevan korttelialueen ottamista teollisuuden käyttöön. Alueelle saa sijoittaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Lisäksi alueelle saa sijoittaa alueen huoltoon liittyviä ajoyhteyksiä. Alueen rakentaminen ja käyttö varastointialueena on kielletty. T-2 korttelialueen kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.70. Asemakaavalla suojeltaville rakennuksille on osoitettu erilliset, rakennuskohtaiset rakennusalat (sr-5). Muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista varten on osoitettu kolme erillistä rakennusalaa, joista pohjoisimmalle on osoitettu suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi neljä (IV) ja eteläisimmälle yksi (I). Lisäksi on määrätty maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta. AO-korttelialueelle on osoitettu yksi rakennusala. Korttelialueen kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Kaavassa on osoitettu ohjeelliset osa-alueet merkittävimmille johdoille, ajoyhteyksille, pysäköimiselle varatuille alueille, polttoaineen jakeluasemalle ja yhdyskuntatekniselle huollolle. Yleisissä määräyksissä ohjeistetaan T-2 korttelialueen rakentamatta jäävien osien sekä hulevesien käsittelyä. 2 (27)

SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet 5 1.2 Kaava-alueen sijainti 5 1.3 Alueen yleiskuvaus 6 1.3.1 Kaava-alueen lähiympäristö 6 1.4 Luonnonympäristö 7 1.4.1 Maaperäolosuhteet 7 1.4.2 Kasvillisuus 7 1.4.3 Eläimistö 9 1.4.4 Linnusto 9 1.4.5 Luonnonsuojelukohteet 9 1.5 Rakennettu ympäristö 10 1.5.1 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 11 1.5.2 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 11 1.5.3 Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät arvokkaat rakennukset 11 1.5.4 Arkeologia 12 1.5.5 Kunnallistekniikka 13 1.6 Maanomistus 13 2 SUUNNITTELUTILANNE 14 2.1 Maakuntakaava 14 2.2 Yleiskaava 15 2.3 Asemakaava 16 2.4 Pohjakartta 18 2.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat 18 2.6 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 19 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 20 3.1 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu 20 3.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot 20 3.3 Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset 20 3.4 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset 20 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 21 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 23 5.1 Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen 23 5.2 Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 23 5.3 Kaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon 24 3 (27)

5.4 Kaavan vaikutukset vesistöön 24 5.5 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen 25 5.6 Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin 25 5.7 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön 25 6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU 26 6.1 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 26 6.2 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 26 6.3 Liikenteen, energia-, vesi-, ja jätehuollon järjestäminen 26 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 27 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, 17.5.2016 Liite 2 Vastineluettelo, 17.5.2016 Liite 3 Liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 4 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö 2015 Liite 5 Arkeologinen inventointi 2015, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2015 Liite 6 Meluselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 7 Luontoselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 4 (27)

1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Kaava-alueella on voimassa Äänekosken Paperitehtaan asemakaavan muutos. Kaavamuutoshakemuksen mukaan biotuotetehtaan rakentaminen vaatii kulkuyhteyksien uudelleenjärjestelyjä teollisuusalueen länsireunassa. Kaavamuutoksessa tarkastellaan mahdollisuutta liittää kaava-alueen länsireunassa sijaitseva Tehtaankatu osaksi teollisuustonttia. Äänekosken kaupungin kaavahankkeelle asettamia tavoitteita on kaavallisten edellytysten luominen biotuotetehtaan raaka-ainehuollon liikenteellisille järjestelyille siten, että järjestely on kaava-alueen lähialueiden kannalta toimiva, turvallinen ja kustannustehokas. Tavoitteena on lisäksi tarkistaa voimassa olevassa, käyttötarkoitusmerkinnältään vanhentuneessa asemakaavassa osoitettu maankäyttö Piilolanniemen osalta. Tavoitteena on näin sekä turvata Piilolanniemen kärjen keskeisten maisemallisten arvojen säilyminen, että selvittää mahdollisuudet sijoittaa Piilolanniemen kärkialueelle biotuotetehtaan energiatuotantoon perustuvaa toimintaa, joka ei aiheuttaisi merkittävää haittaa läheiselle asutukselle. Kaavassa varmistetaan myös riittävä suojavyöhyke metsäteollisuuden työpaikka-alueen ja Piilolanniemen asutuksen väliin sekä turvataan alueella sijaitsevan kaupungin vesihuoltoverkoston toiminta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla, noin 0,5-1 km etäisyydellä Äänekosken keskustasta etelään. Kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Kaava-alue sijaitsee noin 0,5-1 km Äänekosken keskustasta etelään, Kuhnamo -järven rannalla. Taustakartan lähde: www.paikkatietoikkuna.fi (MML). 5 (27)

1.3 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 24,5 hehtaaria. Kaava-alueen pohjoisosa on rakennettua aluetta. Alueen toiminnot liittyvät pääasiassa metsäteollisuuteen. Rakennuksissa on maanomistaja Metsä Groupin toimintojen ohella vuokratiloissa toimivia yrityksiä. Kaavaalueen eteläosa on nykyhetkellä työmaa- ja peltoaluetta. Kaava-alueen länsiosassa ja eteläosan rannoilla on metsikköä. Kaava-alueen itäpuolelle, vesistön toiselle rannalle rakennettavan biotuotetehtaan puutavarakuljetukset tullaan tulevaisuudessa ajamaan kaava-alueen läpi kaava-alueen itäpuolelle rakennettavan sillan kautta. Kaava-alueen keskiosiin, nykyisten tehdasrakennusten eteläpuolelle tulee sijoittumaan Biotuotetehtaan rekkaparkki. Kaavaalueelle saattaa tulevaisuudessa sijoittua Biotuotetehtaaseen liittyvää teollisuutta ja teollisuuden tukitoimintoja. 1.3.1 Kaava-alueen lähiympäristö Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), jolle on nykyisellään käynti myös Tehtaankadun katualueen kautta. POKE:n eteläpuolella, kaava-alueen lounaisreunalla sijaitsee pientaloalue sekä 60 -luvulla rakennettu Piilolan vierasklubi puistomaisine piha-alueineen. Etelä- ja itäreunasta kaava-alue rajoittuu Kuhnamon vesistöön. Vesistön itärannalla sijaitsee Metsä Groupin teollisuusalue. Pohjoisesta kaava-alue rajautuu rautatiehen, Kuhnamontiehen sekä Klubinmäen alueeseen. Kuva 2 Viistokuva kaava-alueelta. Lähde: Äänekosken kaupunki. 6 (27)

1.4 Luonnonympäristö Kaava-alue on asumisen, teollisuuden ja palveluiden käytössä. Ihmisen toiminnan vaikutukset näkyvät kaava-alueella. Kaava-alueen olosuhteita on kuvattu tarkemmin luonto- ja hulevesiselvityksessä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan liitteeksi laadittujen selvitysten keskeisiä havaintoja on käsitelty kohdissa 1.4.1-5. Liite 7 Luontoselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 4 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 1.4.1 Maaperäolosuhteet Kaava-alueen eteläosan pintamaalaji ja pohjamaalajit ovat hiesua ja länsiosa hiekkamoreenia. Kaava-alueen pohjoisosan maaperä on kartoittamatonta. Maaperäolosuhteet on esitetty kuvassa 3. (Lähde www.paikkatietoikkuna.fi). Kuva 3 Maaperäolosuhteet kaava-alueella. Kaava-alue on esitetty kuvassa punaisella rajauksella. Lähde: www.paikkatietoikkuna.fi (MML). 1.4.2 Kasvillisuus Luontoselvityksen mukaan alueet eivät ole luonnontilaisia, vaan kulttuurivaikutus näkyy selvästi esimerkiksi runsaana viljelykarkulaisten määränä. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai huomioitavia putkilokasveja. Luontoselvityksen mukaan huomioitavia luontokohteita kaava-alueella ovat Sipisenkadun länsipuolen metsikkö ja Kuhnamon ranta-alueet. Huomioitavat luontokohteet on esitetty kuvassa 4. (Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy). 7 (27)

Kuva 4 Luontoselvityksen liitekartta 3, säilytettäväksi suositellut metsä-alueet. Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy. 8 (27)

1.4.3 Eläimistö Luontoselvityksen mukaan alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV lajeista pohjanlepakkoa. Liito-orava ruokailee alueella. Sipisenkadun länsipuolen metsikkö sekä Kuhnamon rantametsä ovat lepakoiden kannalta merkittäviä. Kaava-alueen pohjanlepakkoalueet soveltuvat myös liito-oravalle. Liito-orava pääsee kulkemaan alueelle Piilolanniemen länsirantaa pitkin. (Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy). Kuva 5 Luontoselvityksen liitekartta 1 ja 2, kooste liito-orava- ja lepakkohavainnoista selvitysalueella Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy. 1.4.4 Linnusto Luontoselvityksen mukaan fasaani pesii alueella. Muita havaittuja lajeja olivat räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, peippo, kalalokki, töyhtöhyyppä, varis, talitintti, harakka ja kivitasku. (Lähde: Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy). 1.4.5 Luonnonsuojelukohteet Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita. Kaava- alue rajautuu ranta-alueiltaan Kuhnamoon, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi, ns. MAALI- alueeksi (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). Kuhnamon MAALI- alue on pinta-alaltaan 94 ha. Alueen suosituksissa todetaan, ettei rantaan tulisi ohjata merkittävää lisärakentamista. Alueelle tulee erityisesti varautua teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvien öljy- ja kemikaalipäästöjen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys). 9 (27)

1.5 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsee alueen teolliseen käyttöön liittyviä rakennuksia. Kaavaalueen länsiosassa sijaitsee asumiskäytössä oleva, vuonna 2007 valmistunut erillispientalo talousrakennuksineen. Alueella sijaitsee Tehtaankadun katualuetta sekä tonttien sisäisiä ajoyhteyksiä. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee useita sähkö-, vesi-, jätevesi- ja hulevesilinjoja sekä niihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Piilolanniemen eteläkärjessä sijaitsee kaupungin vesihuollon kannalta merkittävä jätevesipumppaamo. Kaava-alueen olosuhteita on kartoitettu tarkemmin liikenne-, melu- ja hulevesiselvityksissä sekä arkeologisessa inventoinnissa, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan liitteeksi laadittujen selvitysten rakennetun ympäristön kannalta keskeisiä havaintoja on käsitelty kohdissa 1.5.1-5. Liite 3 Liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liite 4 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö 2015 Liite 5 Arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015 Liite 6 Meluselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Kuva 6 Kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsee teollisuusrakennuksia. Kuva: Äänekosken kaupunki. Kuva 7 Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee vuonna 2007 valmistunut erillispientalo talousrakennuksineen. Kuva: www.google.fi/maps. 10 (27)

1.5.1 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Kaava- alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). 1.5.2 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Klubinmäen ja Metsä Boardin tehdasalueen vanhat osat on merkitty maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi. 1.5.3 Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät arvokkaat rakennukset Kaava-alue sijoittuu Äänekosken tehdasalueelle, johon liittyy teollisuushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia aina tehtaan perustamisajalta lähtien. Kaava-alueella sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti merkittävät arvokkaat rakennukset: tehdasmuseo (kohde 241, Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi Keski-Suomen museo 2006) ja vanhat tehdassalit (kohde 242). Kaava-alueella sijaitsee lisäksi liikennekeskus (kohde 239). Arvokkaaseen tehdasympäristöön kuuluvat oleellisesti myös kaava-alueeseen rajoittuvat paloasema (kohde 240), konttorirakennus (236), taidemuseo (entinen Hammarénin talo, kohde 228) ja tehtaan vesivoimalaitos (kohde 243) sekä voima- ja uittokanavineen (kohde 244). (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - liittyvät kohdekortit, Keski- Suomen museo 2006) Tehdasmuseo Kaava- alueella sijaitsevat tehtaan vanhimmat osat 1890- luvun lopulta. Nykyisin Tehdasmuseona toimiva rakennus rakennettiin alun perin konttoriksi ja korjaamoksi. Tehdasmuseo edustaa tyypillistä 1800-1900- luvun vaihteen tehdasarkkitehtuuria. (Lähde: Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002). Keski-Suomen museon 2006 laatiman inventoinnin mukaan rakennus on maakunnallisesti, maisemallisesti, teollisuushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti sekä rakennushistoriallisesti merkittävä maakunnan ainoan metsäteollisuuden yritys-museon näyttelytilat tehtaan perustamisajalta olevassa (1897) konttori- ja korjaamorakennuksessa, joka on tehdasalueen vanhin rakennus. (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 241, Keski- Suomen museo 2006) Kuva 8 Keski-Suomen museon inventointikohteiden sijainti kartalla. Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi - Kohdekartta, Keski- Suomen museo 2006. Kuva 9 Tehdasmuseo. Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 241, Keski-Suomen museo 2006 11 (27)

Vanhat tehdassalit Vanhat tehdassalit toimivat nimensä mukaisesti hiokkeen, kartongin ja paperin valmistuksessa. Rakennukset ovat valmistuneet 1897 1935 ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Virran puolinen itäjulkisivu on 1890- luvulta, länsipuolen julkisivua on käsitelty 1980- luvulla. Nykyisin kohde sisältää tehtaan apuosastoja. (Lähde: Metsäliitto- Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002). Keski-Suomen museon 2006 laatiman inventoinnin mukaan Äänekoski Oy:n vuosina 1897 1935 rakentamat tehdassalit kartonkikonesali, hiomo, paperikonesali muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden virran länsirannalla. Maakunnallisesti, teollisuushistoriallisesti, maisemallisesti sekä rakennushistoriallisesti merkittävä vanhojen puunjalostustehtaiden tehdassalit ovat olleet 1897 lähtien uudessa käyttötarkoituksessa osana muuta tehdaskompleksia ja Klubinmäen miljöötä. (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 242, Keski- Suomen museo 2006) Liikennekeskus Yksikerroksinen, aumakattoinen liikennekeskus on U- mallinen tiilirakennus 1940- luvulta. Liikennekeskus koostuu ensin valmistuneesta autokorjaamo- osasta, jonka jatkoksi W. G Palmqvist suunnitteli vartiokioskin ja työnhakutoimiston. Rakennuksen eteläsiipeen on kulkeneet raiteet ja rakennuksen edustalla on ollut bensiininjakelulaite. (Lähde: Metsäliitto - Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002). Keski-Suomen museon 2006 laatiman inventoinnin mukaan rakennus on paikallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas, arkkitehti W.G.Palmqvistin kokonaan suunnittelema tehtaan liikennekeskus ja entinen tehtaan porttirakennus 1940-luvulta.Osa rakennuksesta valmistunut jo 1931 vaunuverstaaksi. (Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 239, Keski-Suomen museo 2006) Rakennuksessa sijaitsee nykyhetkellä rakennustarvikemyymälä. Rakennus ei mitoitukseltaan sovellu nykyaikaisen teollisuuden käyttöön. Tehtaan liikenne- ja meluvaikutukset sekä rakennuksen sijainti tehtaan suojavyöhykkeellä (maakuntakaava) ja raskaasti liikennöitävän liittymän välittömässä läheisyydessä hankaloittaa sen ottamista muuhun käyttöön. Edellä mainituista syistä rakennuksen tekninen kunto on heikentynyt vuonna 2002 suoritetun inventoinnin jälkeen huomattavasti. 1.5.4 Arkeologia Kuva 10 Vanhat tehdassalit. Lähde: Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 242, Keski-Suomen museo 2006 Kaava-alueelta laaditun arkeologisen inventoinnin tuloksena ei löydetty yhtään muinaisjäännöstä. Yksi uusi arkeologinen kohde (Piilolanniemi (Piilola)) paikannettiin. Kohde käsittää Piilolan talon rauniot. Kohdetta ei kuitenkaan nuoren ikänsä puolesta voida pitää muinaisjäännöksenä. (Lähde: Piilolanniemen asemakaava-alue, arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, Kalle Luoto 2015). 12 (27)

1.5.5 Kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisraja sijaitsee lähellä Kuhnamontietä. Lännestä aluetta rajaa Tehtaankatu ja erillispientalotontin kohdalla Hammarenkinkatu. Tehtaankadun alku (noin 350 m) on yleistä katualuetta. Yleinen alue päättyy tehdasalueelle johtavaan porttiin. Jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtolinjat myötäilevät Kuhnamontien ja Tehtaankadun linjausta. Kaava-alueella, vesivoimalan vieressä sijaitsee lämpövoimala, josta alkaa kaukolämpölinja. Kaukolämpölinja johdetaan Kuhnamontietä länteen ja Tehtaankatua pitkin pohjoiseen. Piilolanniemen eteläkärjessä on jätevedenpumppaamo, joka johtaa Äänekosken jätevedet Kuhnamon alitse Kuhnamon länsipuolella, Miilunlahden rannalla sijaitsevalle Äänekosken Energian jätevedenpuhdistamolle. Tehtaankatua pitkin johdetaan Äänejärven rannalta, Kuhnamontien pohjoispuolelta muodostuvat jätevedet. Tehtaankadun puolivälissä sijaitsee jätevedenpumppaamo, jonka jälkeen jätevesiä johdetaan painelinjassa noin 150 m matkan. Tehtaankadulle on sijoitettu myös kaksi hulevesiviemäriä. Hulevedet johdetaan Kuhnamoon teollisuusalueen eteläpuolella. 1.6 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat Metsä Fibre Oy, Metsä Board Oy, yksityinen maanomistaja sekä Äänekosken kaupunki. 13 (27)

2 SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu osittain teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Osa kaava-alueesta sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turva-tekniikan keskuksen lausunto. Keski-Suomen maakuntakaavan lisäksi Keski-Suomessa ovat oikeusvaikutteisina voimassa 1., 2. ja 4. vaihemaakuntakaava, jotka koskevat Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta, maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja, puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita, varalaskupaikkojen suoja-alueita sekä virkistystoimintoja. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan, jossa tarkastellaan turvetuotantoalueita, suoluonnon suojelua sekä merkittävien tuulivoimapuistojen alueita. Vaihemaakuntakaavoissa ei ole esitetty Keski-Suomen maakuntakaavaa täydentäviä merkintöjä tai määräyksiä nyt laadittavan asemakaavan kaava-aluetta koskien. Kuva 11 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Lähde: Keski-Suomen liitto, http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava. 14 (27)

2.2 Yleiskaava Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajaman alueelle laaditaan Äänekoski 2020 osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. -12.11.2007. Osayleiskaavatyö pysähtyi VT4:ää koskevien selvitystarpeiden vuoksi ja käynnistyi uudelleen syksyllä 2015, jolloin osayleiskaavaa laajennettiin vastaamaan vierekkäisiä osayleiskaavoja. Laajennettujen osien osalta osayleiskaavaluonnos asetettiin uudelleen nähtäville 21.8-21.9.2015 väliseksi ajaksi. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu teollisuus- ja varastoalueena (T), kaava-alueen eteläosa teollisuus- ja varastoalueena, jota voidaan vaihtoehtoisesti käyttää virkistysalueena (T/V), erillispientalotontin alue pientalovaltaisena asuinalueena (AP) ja kaava-alueen länsiosa suojaviheralueena (EV). Lisäksi tehdasmuseo on osoitettu merkinnällä suojeltava rakennus tai rakennettu ympäristö. Kuva 12 Ote Äänekosken osayleiskaava 2020 luonnosaineistosta, joka oli nähtävillä vuonna 2007. Lähde: Äänekosken kaupunki. 15 (27)

2.3 Asemakaavat Ympäristökeskuksen 11.12.1998 ja Korkeimman hallinto-oikeuden 14.2.2000 vahvistamassa Paperitehtaan asemakaavan muutoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu seuraavat käyttötarkoitukset: TT-1 EV-1 EM/TT-1 Teollisuusrakennusten korttelialue. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db (A) ja yöllä 45 db (A). Erikseen osoitetulle alueelle saa sijoittaa myös liike- tai toimistotiloja, muutakin kuin toimipaikan omaa tarvetta varten. Suojaviheralueen korttelialue, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin. Alueelle tulee istuttaa puista ja pensaista tiheä suojavyöhyke. Suojavyöhyke on rakennettava valmiiksi ennen sen kohdalla sijaitsevan korttelialueen ottamista teollisuuden käyttöön. Alueelle rakentaminen ja sen käyttö varastointialueena on kielletty. Avoimena säilytettävä maisemanhoitoalue, joka varataan teollisuusrakennusten korttelialueeksi siinä tapauksessa, että alueelle sijoitetaan paperi- tai kartonkikone. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä hoidetussa luonnontilassa. Äänekosken kaupunginvaltuuston 25.8.1986 hyväksymässä ja 28.11.1986 vahvistetussa Piilolaniemen asemakaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu seuraava käyttötarkoitus: AO Erillispientalojen korttelialue. 9.4.1980 vahvistetussa Piilola-Pukkimäen asemakaavan muutoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu seuraava käyttötarkoitus: AE Erikoiskäyttöön varattu korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimisto, tutkimus-, palvelu-, asuin- ja muita rakennuksia, jotka eivät sisällä varsinaisia tuotantotiloja. 16 (27)

Kuva 13 Ote Äänekosken asemakaavayhdistelmästä. Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue on merkitty karttaan punaisella pistekatkoviivalla. Kuva: Äänekosken kaupunki. 17 (27)

2.4 Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupunki. Pohjakartan on hyväksynyt Äänekosken kaupungin tonttipäällikkö Petri Konttimäki. Pohjakartta on tarkistettu 11.2.2016. 2.5 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. seuraavia Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Äänekosken rakenneyleiskaavan 2016 luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006. Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys, Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 maisemaselvitys (kartta-aineisto) Äänekosken kaupunki, Anna-Kaisa Aalto, 2006. Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten perusteet, 25.1.2006. Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi (kaava-alueeseen liittyvät kohdekortit), Keski-Suomen museo 2006. Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportti, Timo Kantonen 2002 Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (liitteineen), Sweco Ympäristö Oy, 2014. Pöyry Finland Oy. Metsä Fibre, Äänekoski. Vesialueen täyttö uuden jätevesiselkeyttimen rakentamista varten,. Vesilain mukainen lupahakemus. 6.5.2014. Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa (Alueluettelon liite). http://www.keskisuomi.fi/filebank/10825-kulttuuri_ym_www.pdf Kaavahankkeen yhteydessä on laadittu seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Luontoselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 Hulevesiselvitys, Sweco Ympäristö 2015 Arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015 Meluselvitys, Sweco Ympäristö, 2015 18 (27)

2.6 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet, asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaaaikalautakunta sekä kasvun ja oppimisen lautakunta Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikennevirasto Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry Osallisluetteloa täydennetään kaavan vireillä olon aikana tulleiden ilmoitusten perusteella. Kaavahankkeen aloitusvaiheessa järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on määritelty mm. kaavahankkeen keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja vaiheet, osallisten vaikutusmahdollisuudet, sekä vastuutahot. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Metsä Board Oyj:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Liikennevirastolta sekä Keski-Suomen Lintutieteelliseltä yhdistykseltä. 19 (27)

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Kaupunginhallitus päätti kaavan vireille saattamisesta 22.6.2015 (KH 179). Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.11.-23.12.2015 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.3.-4.4.2016 välisen ajan. Tavoitteena on, että alueen toteuttaminen asemakaavan mukaisesti on mahdollista aloittaa kevään 2016 aikana. 3.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot Äänekosken biotuotetehtaan ja sen yhteydessä sijaitsevan teollisuusalueen (nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue) sijoittuvan toiminnan olosuhteita, toimintaa ja ympäristövaikutuksia on tarkasteltu syyskuussa 2014 valmistuneen biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaihtoehtotarkastelua on lisäksi tehty asemakaavaan liittyvissä selvityksissä ja erillissuunnitelmissa, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Edellä mainituista syistä keskitytään asemakaavan laadinnassa yhden vaihtoehdon tarkasteluun. 3.3 Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Kaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kaava-aluetta laajennettiin lisäämällä siihen katualuetta, kiinteistö 992-1-1015-1 sekä osa kiinteistöä 992-402-4-16. Alueiden ottaminen mukaan kaava-alueeseen ja niille osoitetut aluevaraukset tukevat kaavan tavoitetta varmistaa suojaviheralueen riittävä leveys sekä ajoyhteys suojaviheralueella sijaitsevalle sähkömuuntamolle ja Piilolanniemen eteläkärjen jätevesipumppaamolle. Kaavakarttaa ja siinä osoitettuja alue- ja osa-alue-merkintöjä on tarkistettu tarkentuneiden tavoitteiden myötä. Kaavaluonnoksessa ennen ehdotusvaihetta tarkistettavaksi osoitetut määräykset on tarkistettu. Asemakaavaluonnoksesta annettiin 8 lausuntoa. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavasta annettujen lausuntojen perusteella kaavaa on tarkistettu mm. suojaviheralueen kaavamääräyksen ja laajuuden osalta. Lausunnot ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet on esitetty vastineluettelossa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Liite 2 Vastineluettelo, 17.5.2016 3.4 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset Asemakaavaehdotuksesta annettiin 5 lausuntoa. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta. Muistutukset ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet niihin on esitetty vastineluettelossa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen jälkeen kaavaaineistoon tehtiin seuraavat tekniset tarkistukset: - AO-alueen rajausta tarkistettiin alueella sijaitsevan maakaapelin johdosta - EV-3-alueella sijaitsevalle sähkömuuntajalle ja Piilolanniemen kaakkoiskärjessä sijaitsevalle pumppaamolle johtavan ajoväylän reittiä tarkistettiin Liite 2 Vastineluettelo, 17.5.2016 20 (27)

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 1. kaupunginosan kortteli 1012 (osa), kortteli 1015 (osa) ja suojaviheraluetta. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Korttelin käyttötarkoitukseksi on osoitettu erillispientalojen korttelialuetta (AO), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) sekä suojaviheraluetta (EV-1): AO Erillispientalojen korttelialue. T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Korttelialueelle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. EV-1 Suojaviheralue, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin. Alueella sijaitseva puusto tulee säilyttää ja aluetta tulee täydennysistuttaa yhtenäiseksi puista ja pensaista muodostuvaksi istutusvyöhykkeeksi. Suojavyöhyke on rakennettava valmiiksi ennen sen kohdalla sijaitsevan korttelialueen ottamista teollisuuden käyttöön. Alueelle saa sijoittaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Lisäksi alueelle saa sijoittaa alueen huoltoon liittyviä ajoyhteyksiä. Alueen rakentaminen ja käyttö varastointialueena on kielletty. T-2 korttelialueen kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.70. Asemakaavalla suojeltaville rakennuksille on osoitettu erilliset, rakennuskohtaiset rakennusalat (sr-5). Muuta pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista varten on osoitettu kolme erillistä rakennusalaa, joista pohjoisimmalle on osoitettu suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi neljä (IV) ja eteläisimmälle yksi (I). Lisäksi on määrätty maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta. AO-korttelialueelle on osoitettu yksi rakennusala. Korttelialueen kerrosala on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta noin 146 900 k-m 2. Rakennusoikeuden määrä kaava-alueella pienenee kaavamuutoksen myötä noin 3600 k-m 2. Tarkempi erittely rakennusoikeudesta on esitetty liitteessä 1. Kaavassa on osoitettu ohjeelliset osa-alueet merkittävimmille johdoille, ajoyhteyksille, pysäköimiselle varatuille alueille, polttoaineen jakeluasemalle ja yhdyskuntatekniselle huollolle. Yleiset määräykset: Maisema ja luonto T-2 korttelin eteläosassa ajoyhteyden ja rannan välissä sijaitseva puusto tulee säilyttää. T-2 korttelin rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajotienä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Suojavyöhyke Kaava-alue kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. 21 (27)

Hulevedet Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti niin, ettei hulevesistä aiheudu maaperän tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilta piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Hulevesisuunnitelma tulee esittää rakennuslupapiirustusten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaiseksi, että kemikaaleja ei pääse maaperään tai pintaveteen. Sadevesiviemäreiden tulee olla suljettavissa. 22 (27) Kuva 14 Pienennös kaavakartasta ja -määräyksistä.

5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavalla asemakaavalla on vain vähän suoria vaikutuksia. Kaavan vaikutukset liittyvät kaava-alueen ja sen välittömän ympäristön liikennejärjestelyihin. Kaava-alueella sijaitsevien teollisten toimintojen sijoittumiselle, luonteelle ja toteutustavalle asetettavia ehtoja ohjataan viranomaisten toimesta osana normaalia ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupamenettelyä. Näin ollen kaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. 5.1 Ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Alueen ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten aineiden käyttöön, varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaava-alue sijoittuu Teräväniemen teollisuusalueen suojavyöhykkeelle (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajaman alueelle laaditaan osayleiskaavaa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. - 12.11.2007 nimellä Äänekoski 2020 osayleiskaava. Osayleiskaavan ehdotusaineiston valmistelu on asemakaavan valmisteluhetkellä käynnissä. Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), teollisuus- ja varasto-/viheraluetta (T/V), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä suojaviheraluetta (EV). Asemakaavaehdotuksessa kaava-alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä suojaviheraluetta. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaava-alueelle laadittu asemakaavaehdotus toteuttaa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnosaineistossa kaava-alueen tulevalle maankäytölle asetettuja tavoitteita. 5.2 Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Kaavahankkeen yhteydessä tehdyn meluselvityksen mukaan liikenteestä aiheutuvan melun ohjearvot eivät ylity lähimpien asuinrakennusten kohdalla, koulun sisätiloissa tai oleskelupihoilla (Meluselvitys, Sweco Ympäristö, 2015). T-2 korttelialueen kaavamääräyksessä määrätään, että korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen päivällä 55 db ja yöllä 45 db. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan nyt laadittavassa asemakaavassa ei osoiteta sellaisia muutoksia, joista aiheutuisi suoraa vaikutusta ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. 23 (27)

5.3 Kaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon Kaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Luontoselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö Oy/2015, Liite 7) perusteella alueelta on tunnistettu luontodirektiivin liitteen IV lajien elinympäristöjen vuoksi säilytettävät metsäalueet. Alueet sijaitsevat pääasiassa kaavaehdotuksessa osoitetun rakennusalan ulkopuolella. Kaavaalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat Miilunlahti ja Salakkajoen suu ovat merkittäviä vesilintujen kerääntymäalueita keväisin. Alueelle sijoittuvasta rakentamistoiminnasta saattaa kohdistua haitallisia vaikutuksia alueen kautta pohjoiseen matkustaviin lintuihin, mikäli rakennustyöt ajoittuvat keväälle. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavaluonnoksella on vähän suoria vaikutuksia alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja linnustoon. 5.4 Kaavan vaikutukset vesistöön Kaavalla luodaan kaavalliset edellytykset vesialueiden täytöille. Vesialueille sijoittuvat täytöt vaativat vesilain mukaisen luvan. Vesilain (27.5.2011/587) 3 luvun 4 :ssä kuvataan luvan myöntämisen yleisiä edellytyksiä: Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Vesialueiden ruoppausta ja täyttöä on tarkasteltu kaava-alueeseen liittyvän siltahankkeen osalta Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksen tiivistelmän mukaan ruoppaus- ja täyttötöiden vaikutukset vesistöissä lievenevät kohdealueelta etäännyttäessä ja ovat lyhytkestoisia. Vaikutuksia voidaan minimoida työn ajoituksella, työmenetelmien valinnalla ja teknisillä ratkaisuilla. Siltatöiden aikana kalojen kulku Äänekosken kalatiessä saattaa häiriintyä. Täyttöalueella saattaa olla joitain kevätkutuisten lajien lisääntymispaikkoja, jotka hautautuvat täyttöjen alle. (Metsä Fibre Oy, Äänekosken Biotuotetehtaan Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2014, s. 7, 81-86). Kaavan laatijan tiedossa ei ole muita kaava-alueen vesialueille sijoittuvia täyttösuunnitelmia. Kaava-alueen eteläosalla voimassa oleva Paperitehtaan asemakaava mahdollistaa alueen ottamisen teollisuuden käyttöön, joten nyt laadittavan kaavan vaikutukset alueen käyttötarkoitukseen ovat pienet. Alue on kuitenkin aikaisemmin ollut maatalouden käytössä. Tästä syystä on kaavahankkeen yhteydessä laaditussa hulevesiselvityksessä (Hulevesiselvitys, Piilolanniemen asemakaavan muutos, Sweco Ympäristö/ 2015, Liite 4) tarkasteltu myös kaava-alueen eteläosan käytön muutoksesta (maatalous - teollisuus) aiheutuvaa mahdollista kiinto- ja ravinneainekuormitusta. Selvityksen mukaan alueelta Kuhnamoon purkautuva ravinneainekuormitus pienenee ja kiintoainekuormitus kasvaa käytön muutosten myötä. Selvityksessä on arvioitu myös alueen hulevesien hallintatarvetta alueelle suunniteltujen, tiedossa olevien toimintojen perusteella ja annettu suosituksia hulevesien hallitsemiseksi. Näiden suositusten perusteella on laadittu asemakaavaan hulevesimääräykset. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia vesistöön. 24 (27)

5.5 Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavaehdotuksessa osoitetuilla ohjeellisilla vesihuoltoon liittyvillä aluevarauksilla tuetaan välillisesti Äänekosken kaupunkialueen vesihuollon järjestämistä. Kaavamuutos edistää teollisuuden toimintaedellytyksiä kaava-alueella, millä on välillisiä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Tehtaankadun liittäminen teollisuusrakennusten korttelialueeseen saattaa olla yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia, sillä järjestely muuttaa liikennejärjestelyjä Pohjoisen ja Keski-Suomen oppimiskeskuksen alueella. Samalla vastuu alueen yllä- ja kunnossapidosta siirtyy yksityiselle maanomistajalle. Katualueen liittäminen teollisuusrakennusten korttelialueeseen ja tehokkuusluvun pysyessä samana (e=0.70) kasvattaa kaava-alueen rakennusoikeutta noin 4 500 k-m 2 (2,9 %). Rakennusoikeuden lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntatalouteen tai -rakenteeseen. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon järjestämiseen 5.6 Kaavan vaikutukset alueen liikennöintiin ja liikennejärjestelyihin Kaavamuutoksessa osoitetun liittymäkiellon avulla vähennetään Tehtaankadun eteläosan kautta kulkevan henkilöliikenteen määrää, mikä on Piilolanniemen alueen liikenneselvityksen (Sweco Ympäristö/ 2015, Liite 3) mukaan alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi suositeltava toimenpide. Liikennöinti Pohjoisen ja Keski-Suomen oppilaitokselle järjestetään Kuhnamontien ja Piilolantien kautta, mikä lisää kyseisten katujen henkilöliikennemääriä. Kaavaehdotuksessa ei oteta kantaa Kuhnamontien ja Tehtaankadun risteysalueen järjestelyihin. Risteysalueen kehittämistavoitteet on kuitenkin huomioitu rakennusalan rajauksessa, jotta risteysaluetta voidaan tulevaisuudessa kehittää kokonaisturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan liikennejärjestelyt selkenevät ja liikenneturvallisuus paranee kaava-alueella ja sen lähiympäristössä kaavamuutoksen myötä. 5.7 Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaava-alueen pohjoisosalla kaavan kaupunkikuva- ja maisemavaikutukset liittyvät katualueen ottamiseen yksityiskäyttöön, mikä saattaa muuttaa alueen ilmettä pohjoisesta päin saavuttaessa. Kaava-alueella voimassa oleva Paperitehtaan asemakaava mahdollistaa myös kaava-alueen eteläosan ottamisen teollisuuden käyttöön, joten nyt laadittava asemakaava ei muuta merkittävästi alueelle osoitettua käyttötarkoitusta. Eteläosa on kuitenkin aikaisemmin ollut avoimena peltona maatalouden käytössä ja alueen ottaminen teollisuuden käyttöön muuttaa maisemaa. Maisemavaikutuksia vähennetään kaavassa osoitetulla suojaviheralueella sekä puiden säilyttämistä ja istuttamista koskevilla kaavamääräyksillä. Rakennusoikeuden vähenemisellä ei ole merkittävää vaikutusta maisemaan tai kaupunkikuvaan. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksella on vähän suoria vaikutuksia kaupunkikuvaan ja maisemaan. Kaavassa esitetään suojeltaviksi kaava-alueella sijaitsevat tehdasmuseo ja vanhat tehdassalit. Kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavassa osoitetuilla suojelumerkinnöillä parannetaan kulttuuriperinnön säilymisedellytyksiä alueella. 25 (27)

6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaava, joka oli luonnoksena nähtävänä 11.10. 12.11.2007 välisen ajan. Osayleiskaavatyö on kesken. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. 6.1 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavaehdotuksessa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue sijaitsee nykyisellä teollisuusalueella, joka liittyy kiinteästi Äänekosken keskustan lähialueen teollisuusympäristöön. Kaavaprosessin aikana on pyritty tunnistamaan paikalliset, ekologisen kestävyyden kannalta merkittävät tekijät ja ne on otettu huomioon rakennusalan rajauksella ja kaavamääräyksin. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan teollisuusalueen sijoittaminen myös jatkossa samalle alueelle hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja on toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä ratkaisu. 6.2 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavaehdotuksessa osoitetuilla ohjeellisilla vesi- ja yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyvillä aluevarauksilla tuetaan välillisesti Äänekosken kaupunkialueen asumisen palveluiden järjestämistä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. 6.3 Liikenteen, energia-, vesi-, ja jätehuollon järjestäminen Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu kaava-alueen länsiosaan sähkömuuntamolle sekä eteläosaan pumppaamolle ohjeellinen osa-alue ajo-yhteyksineen. Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan rasitemerkinnöillä tärkeimmät johdoille ja linjoille varatut alueet. Asemakaavaehdotuksessa osoitetuilla, ohjeellisilla vesihuoltoon liittyvillä varauksilla tuetaan välillisesti vesihuollon järjestämistä Äänekosken kaupunkialueella. Asemakaavaehdotuksessa osoitetaan osa nykyistä Tehtaankadun katualuetta osaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tälle alueelle osoitetaan lisäksi liittymäkielto Pohjoisen Keskisuomen oppimiskeskuksen tontilta. Liikennejärjestelyiden muutos parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan liikenne sekä energia-, vesi-, ja jätehuolto voidaan järjestää Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti asemakaavan toteutuessa. 26 (27)

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 17. toukokuuta 2016 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö, YKS-530 Taina Riekkinen Avustava suunnittelija 27 (27)