Hyvinvointia työstä 0
Työvälineitä onnistuneeseen organisaatiomuutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 1
Organisaatiomuutos hyvinvoinnin uhka ja mahdollisuus (Kauppinen ym. 2013; Pahkin ym. 2011) Muutos työpaikan omistajassa lisää koettua työn epävarmuutta Pitkittyneet/ perättäiset organisaatiomuutokset heikentävät työntekijän hyvinvointia Oman aseman heikkeneminen työpaikalla lisää henkistä väsymystä, stressiä ja kyynisyyttä sekä heikentää työkykyä Työn mielekkyys ja merkityksellisyys voi kadota -> kuormittumista Jos työntekijä kokee organisaatiomuutoksen myönteisesti, voi se lisätä hyvinvointia -> näkyy mm. henkisen hyvinvoinnin, työkyvyn, työtyytyväisyyden ja innovatiivisen käyttäytymisen lisääntymisenä. Johtamisen oikeudenmukaisuus muutostilanteissa yhteydessä työhyvinvointiin ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin 2
Hirveen paljon on sellasta opetuksen ulkopuolista tekemistä ja olemista...ja mä luulen, että mulla on tullu raja vastaan nytte. - Opettaja, kehittämiskokous 3
Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle saakka): Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TYÖ NYT (erityisesti 2000-luku): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkään keskeneräiset muutosvaiheet 4
Millaisessa murroksessa nyt eletään? Uusien teknologioiden leviäminen Massatuotanto Organisaatio: Funktionaalinen, hierarkkinen, tavoitteena yhtenäisyys ja tehokkuus Asiantuntijuus: Ala- ja professiokohtaista Tieto: Toimintojen ja asiantuntijaryhmien sisäistä, hierarkkista Oppiminen perustuu tehtäväkohtaiseen koulutukseen ("kurssittaminen"), olemassa olevan omaksumista Kehittäminen: ennen kuin tuote tai palvelu lanseerataan, jalkauttamista, parantelua kehittäjien ja suunnittelijoiden vastuulla Vuosituhannen vaihde Käännekohta Teknologiapohjainen verkostotuotanto, yhteiskehittely Organisaatio: monen organisaation ja toimijaryhmän verkosto, tavoitteena eri toimijoiden osallisuus ja tuotepalvelukokonaisuuksien uusiutuvuus Tieto: Avoimesti yhdisteltävissä, jaettua, arkkitehtonista Oppiminen perustuu yhteisiin analyyseihin ja iteraatioon, uuden luomista Asiantuntijuus: Ilmiölähtöistä (oma asiantuntijuus suhteessa muihin), "kukaan ei yksin paras asiantuntija" Kehittäminen: tuotepalvelun koko elinkaaren ajan, kaikkien vastuulla, myös asiakas mukana (Perez 2002, Victor & Boynton 1998) kuva: Marika Schaupp IC-teknologian synnyttämä murros, teknologiset innovaatiot Sosiaaliset innovaatiot 5 Seuraava murros Aika
Toimintakonseptin muutos Perhepäivähoito lasten kotihoivana vanhempien töissä ollessa Perhepäivähoito lasten varhaiskasvatuksena vanhempien kumppanina Puhelinliittymien tilaajien palvelu Kännyköiden ja internetyhteyksien myynti ja palvelu Kirjasto: Kirjojen lainaus Informaatiopalvelujen tuottaminen 6
Porina 5 min Miten murros näkyy oppilaitoksessanne/ omassa työssänne? 7
Miten ymmärtää muutosta oppilaitostasolla? ( Virkkunen 1995, "sulatusuunimalli") Johtamisen, osallistumisen, toimintatapojen uudet ideat ja opit Taloudellisuuden, liiketoiminnan, strategioiden ja kehittämisen muutospaineet Aiemman osallistumisen mallit ja järjestelmät Työn aiemmat kehitysvaiheet ja traditiot Suunnitelmat, strategiat, visiot Arkinen työ ja sen nykyiset toimintatavat ja välineistö (=Toiminta) Paikallisen toimintatavan tulevat vaihtoehdot ja niiden tekemisen tavat Työntekijöiden oletukset, uskomukset ja odotukset työlleen Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintatavat ja odotukset 8
Organisaatioiden yhdistyminen ei ole ainoastaan hallinnollinen kysymys TYÖN AIEMMAT KEHITYSVAIHEET JA TOIMINTATAVAT TYÖN TULEVAT KEHITYS- MAHDOLLISUUDET TYÖN AIEMMAT KEHITYSVAIHEET JA TOIMINTATAVAT vaan tarvitaan yhteisen ymmärryksen rakentamista! 9
Onnistumisen avaimia (Kauppinen ym. 2013; Pahkin ym. 2011) 1) Jaettu näkemys tulevasta + viestintä 2) Osallistuminen mahdollisuus vaikuttaa 3) Tarkoituksenmukaiset tukitoimet 10
Esimerkki: Miten jäsentää muuttuvaa työtä? Työn muutos 1998/ 2008 11
Toimintajärjestelmä työn muutoksen jäsentämisen välineenä (Engeström 1987) Opettajat Tekijät Välineet (työkalut, järjestelmät, mallit, käsitteet) Kohde Säännöt Yhteisö Työnjako Keskeiset työtä ohjaavat normit ja säännöt Minkälaisen tiedon, käytäntöjen, konkreettisten välineiden avulla työtänne teette? Kenen kanssa teette työtänne (verkosto/ yhteistyökumppanit)? Ketkä tukevat teitä tehtävässänne? Mihin (oppilaan) tarpeeseen pyritte työllänne vastaamaan? 1) 2) Tulos Asiakas Mitä työnne tuloksena syntyy: - Miten työnne auttaa oppilasta? - Millaisia onnistumisen kokemuksia/ hyvinvoinnin haasteita itsellesi? Miten työt jaetaan? Mistä vastaa opettaja itse? Mikä tehdään työryhmissä? 12
Pariharjoitus 1) Parikeskustelu 5 min: Mitkä ovat keskeisimmät muutokset omassa oppilaitoksessanne viimeisen viiden vuoden aikana? Mitä muutoksia tulossa? 2) Valitkaa toisen työ mallinnettavaksi toimintajärjestelmällä (ennen nyt) Mitkä ovat keskeisimmät muutokset toiminnan eri osatekijöissä? Kiinnittäkää huomio erityisesti kohteen muutokseen! 13
Järjestelmätaso Häiriön todennäköisyys pienenee TOIMINTA- TAVAN MUUTOS TYÖ EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN: häiriö tiedonkulun katkos erimielisyys pulma YKSILÖN KOKEMUKSET TILANTEESTA : -ärtymys -kiihtyminen -pettymys -väsymys Häiriön todennäköisyys lisääntyy HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ TOIMINNASSA HÄIRIÖN YKSILÖLLISTÄ- MINEN SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN YRITYS MUUTTAA YKSILÖITÄ, HENKILÖ- RISTIRIIDAT Yksilötaso Anna-Leena Kurki (Mott 1992) 29.1.2015 14
Työn yhteinen kehittäminen on keskeistä organisaatiomuutoksessa 1) Muutoksen hallinta yhteinen kokonaiskuva muutoksesta auttaa selättämään hässäkän! 2) Häiriöt ja työn sujumattomuus ovat vakava uhka työhyvinvoinnille tai ponnahduslauta yhteiselle kehittämiselle 3) Työn yhteinen kehittäminen on samalla osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä -> Konkreettisia kehittämiskokeiluja! 15
Opi lisää! Koulutusta Ongelmista oivalluksiin - Työkaluja muuttuvan työn hallintaan ja kehittämiseen www.ttl.fi/koulutus -> Ongelmista oivalluksiin 30.9. -1.10.2015 Helsinki (Ilmoittautuminen 9.9.2015 mennessä) Kirjallisuutta Esimiehille välineitä muutoksen hallintaan: Schaupp Marika, Koli Annarita, Kurki Anna-Leena, Ala-Laurinaho Arja 2013: Yhteinen muutos - työhyvinvointia työtä kehittämällä. Työterveyslaitos. Muutospajaohjaajan opas: pdf-versio löytyy Tekesin sivuilta: Tykes raportteja 71. PDF (Tekesin julkaisut-sivusto!) tai Googlen kautta: Muutospajaohjaajan opas Tuore väitöskirja: Koli, A (2014) Työn Mieltä etsimässä. Työhyvinvoinnin edistäminen ammattiopettajien työssä. Helsingin Yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos. (Verkossa) 16
Lähteet Engeström, Y. (1987). Learning by expanding. Helsinki: Orienta-Konsultit. Mott, L. (1992). Systemudvikling. Kobenhavn: Handelshojskolen. Pahkin, K., Mattila-Holappa, P., Nielsen,K., Wiezer, N., Widerszal-Bazyl, M, de Jong, T. & a Mockałło, S. (2011) Mielekäs muutos Kuinka tukea työntekijöitä organisaatiomuutoksen aikana? Helsinki: Työterveyslaitos. Perez, C. (2002). Technological Revolutions and Financial Capital. The Dynamics of Bubbles and Golden Ages. Cheltenham: Edward Elgar Publishing. Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P. Perkiömäkelä, M.M Saalo, A., Toikkanen, J. Tuomivaara, S., Uuksulainen, S., Viluksela, M. & Virtanjen, S. (toim.) (2013) Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Tampere: Työterveyslaitos. Victor, B. & Boynton, A.C. (1998). Invented here. Maximizing Your Organization's Internal Growth and profitability. Boston, Massachusetts: harvard Business School Press. Virkkunen, J. (1995). Työpaikkatarkastusten ristiriidat ja niiden ylittämisen mahdollisuudet. Tutkimus keskusteluun perustuvan työn välineistä ja tuloksellisuudesta. Helsinki: Työministeriö 17
Kiitos! 18
Toimintajärjestelmä Välineet Tekijät Kohde Tulos Asiakas Säännöt Yhteisö Työnjako Toimintajärjestelmän malli: Engeström 1987