Hallitus 18 09.02.2016 LAUSUNTO UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUKSESTA 456/07.70.700/2013 Hallitus 18 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p. 040 501 3362, ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p. 040 869 7836, liikennesuunnittelija Tuire Valkonen p. 040 161 2260 Uudenmaan liitossa on käynnissä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Suunnittelualueena on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jota käsitellään omassa kaavaprosessissaan osana 2. vaihemaakuntakaavan loppuunsaattamista. HSL antoi lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta alkuvuonna 2015. Uudenmaan liitto on pyytänyt lausuntoja Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 29.2.2016 mennessä. Kaava-aineistoon voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla http://www.uudenmaanliitto.fi. Tiivistelmä HSL toteaa lausunnossaan, että Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan val-mistelu on ajoittunut hyvin HLJ 2015:n valmistelun kanssa ja prosessit ovat tukeneet toisiaan. Maakuntakaavaehdotus on linjassa HLJ 2015 -päätöksen kanssa. HSL pitää hyvänä, että selostuksessa esitetään kaavan toteuttamisohjelman suuntaviivat ja seurannan periaatteita. HSL toteaa, että olemassa olevia työpaikka-alueita ja logistiikan alueita kehi-tetään ja logistiikan sijoittumista pyritään ohjaamaan ja keskittämään. Logis-tiikkatoimintojen keskittäminen Focuksen alueelle Tuusulaan, Bastukärriin Sipooseen ja Kulloon alueelle Sipooseen ja Porvooseen on kannatettavaa. Keskittäminen luo edellytyksiä logistiikka-alueiden erikoistumiselle ja toimintojen tehostamiselle sekä alueita ja seudun elinkeinoelämää palvelevien liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien kehittäminen on erittäin keskeistä logistiikan liikennevirtojen näkökulmasta sekä liikenteen sujuvuuden kannalta. Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, HSL ja Keski-Uudenmaan kunnat tekivät keväällä 2015 selvityksen logistiikan tarvitsemista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut ohjeelliset linjaukset ovat selvityksen mukaisia. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien toteuttamiseen tähtäävää suunnittelua on syytä jatkaa. HSL pitää hyvänä, että myös Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman val-mistelun yhteydessä seudun näkökulmasta merkittävänä pidetyt pääradan uudet asemanseudut, Ristikytö ja Palopuro, on sisällytetty
maakuntaehdotukseen. HSL korostaa, että Palopuron alue on pitkän aikavälin asemavaraus. HSL painottaa, että kehitettävillä asemanseuduilla väestömäärän tulisi olla lähempänä 15 000 asukasta, jotta junaliikenne olisi riittävän kustannustehokasta. Uusi maankäyttö tulisi ensisijassa sijoittaa nykyisten asemien läheisyyteen ja toissijaisesti mahdollisimman hyvin priorisoiduille uusille asemille. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt vuoden 2013 aikana kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Koko kaavatyön keskeisenä lähtökohtana on hyväksytty Uusimaa-ohjelma, jonka strategisia tavoitteita 4. vaihemaakuntakaava toteuttaa. Lisäksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkentaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisua sekä muita voimassa olevia maakuntakaavoja kaavatyöhön valittujen aihealueidensa osalta. Tavoitteena on, että vaihemaakuntakaava hyväksytään vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaavan sisältö Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Viiden tarkasteltavan aihealueen lisäksi maakuntahallitus päätti vuoden 2014 keväällä, että tämän vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan ja huomioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti asemanseutujen osalta. Logistiikka Logistiikan osalta merkittävimmät muutokset luonnosvaiheeseen nähden on, että satamaverkon maakunnallisen sataman määritelmää on muutettu, Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueen rajausta on tarkistettu vastaamaan Finavian suunnitelmia ja Keski-Uudenmaan poikittaisyhteydet on määritetty selvitysten pohjalta ohjeellisina linjauksina. 4. vaihemaakuntakaavan logistiikkateemassa on käsitelty tavaraliikenteen virtoja ja niiden solmupisteitä. Kaavaselostuksessa esitetty logistiikan kehityskuvan ratkaisu pyrkii mahdollistamaan yrityksille erilaisia sijainteja, mutta samalla luomaan nykyistä suurempia logistiikan keskittymiä. Logistiikalle pyritään turvaamaan sijoittumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudun lähialueilta, mutta samalla mahdollistetaan myös logistiikkakeskusten sijoittuminen etäämmälle pääkaupunkiseudusta silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Logistiikkakeskusten liikenteessä varaudutaan myös raideliikenteen kehitykseen. Kaavaehdotuksessa osoitetaan kolme aluetta (Focus Tuusulassa, Bastukärr Sipoossa ja Kulloo Sipoossa ja Porvoossa) logistiikka-alueen merkinnällä. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa alueille merkityt työpaikka-alueet kumotaan. Focus-alueen ja Kulloon logistiikka-alueet osoitetaan aiemman merkinnän laajuisena. Bastukärrin aluetta
laajennetaan vastaamaan pidemmän aikavälin tarpeita. Logistiikka-alueen merkinnällä osoitetut alueet tulee varata logistiikkakeskuksille sekä näitä tukeville toiminnoille. Lisäksi alueelle voi sijoittua teollisuustoimintaa, joka hyötyy sijoittumisesta lähellä logistiikkakes-kuksia. Voimassaolevien kaavojen liikennealueiden merkinnät Vuosaaren satamassa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mahdollistavat logistiikkakeskusten sijoittumisen näille alueille. Liikennealueen kuvausta muutetaan vastaamaan paremmin tätä tarvetta. Logistiikkajärjestelmän toimivuutta heikentää merkittävästi Keski-Uudenmaan poikittaisten tieyhteyksien heikko taso ja mahdollisten kuljetusreittien kulkeminen alueen taajamien läpi. Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun liikenne laativat keväällä 2015 yhteisen selvityksen Keski-Uudenmaan yhteyksistä tavoitteenaan löytää paras linjaus Keski-Uudenmaan tavaraliikenteen poikittaisyhteyksille. Selvityksen perusteella valikoituneita vaihtoehtoja on tutkittu tarkemmin muiden ympäristöllisten ja maankäytöllisten reunaehtojen kannalta erillisissä selvityksissä. Laadittujen selvitysten perusteella 4. vaihemaakuntakaavassa valtateiden 3 ja 4 rajaamalle, Kehä III ja Kehä V väliselle alueelle osoitetaan kolme poikittaista liikennettä palvelevaa ohjeellisina linjauksina. Nykyinen raskaan liikenteen levähdysalueverkosto on tarkoituksenmukaista tasoa harvempi erityisesti pääkaupunkiseudun lähialueilla, mikä tällä hetkellä heikentää kuljetusten tehokkuutta. Raskaan liikenteen levähdysalueita ei esitetä 4. vaihemaakuntakaavassa, vaan asia tulee ratkaista liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Tallinnan tunneli osoitetaan ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä ja vahvistetuissa kaavoissa esitetty liikenteen yhteystarvenuoli Tallinnan ja Helsingin välillä kumotaan vastaavasti. Malmin lentokenttä Liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman valtakunnallisen lentoliikennestrategian yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuuksia Malmin lentokentän toimintojen siirtämisestä muille lentokentille. Lisäksi valtion ja kuntien kesken on sovittu, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin kentällä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä ja alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Malmin lentokenttää osoittava liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue -merkintä sekä siihen liittyvä melualueen merkintä kumotaan ja osoitetaan taajamatoimintojen aluevarausmerkinnällä sekä tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkinnällä. Alueella säilyy kulttuuriympäristöön liittyvä ominaisuusmerkintä. Lisäksi Malmin lentokentän aluetta tulee kehittää tiiviinä alueena, josta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet Jokeri 2-linjan ja Malmin aseman kautta. Pääradan uudet asemanseudut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) ovat kunnat yhdessä todenneet, että Tuusulan Ristikydön ja Hyvinkään Palopuron asemanseutujen saaminen eteenpäin on merkityksellistä koko seudun
näkökulmasta. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa näiden asemanseutujen kehittämisaluemerkintä on kumottu ja alueet osoitetaan raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alue -merkinnällä sekä varsinaiset asemanseudut tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkinnällä. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen aluemerkinnän suunnittelumääräystä on tarkennettu siten, että se koskee myös olemassa olevien raiteiden uusia asemia. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen toteuttaminen on kytkettävä joko uuden raideliikenneyhteyden ja aseman tai olemassa olevan raideliikenneyhteyden ja uuden aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Viranomaisohjaukseen liittyvä vaikutus on määräys suunnitella ja mitoittaa alue raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi. Vaikutusten arviointi Jokaiselle Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavassa käsiteltävälle teemalle on määritelty kärkitavoitteet. Kaavaselostuksessa on arvioitu, miten kaava toteuttaa näitä tavoitteita. Lisäksi kaavan kokonaisvaikutuksia ja eri teemoja arvioidaan suhteessa alueiden käyttöön, liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon, luontoon ja ympäristöön, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, talouteen ja elinkeinoihin sekä asukkaisiin, elinkeinoihin ja yhteisöihin. Vaihemaakuntakaavan valmistelussa on ollut mukana ulkoinen asiantun-tijaraati, jonka tehtävänä on ollut arvioida vastaako maakuntakaavakokonaisuus tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kaavan toteuttamista edistää 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamisohjelma, joka on laadittu osaksi selostusta sekä seurantajärjestelmän kehittäminen. Selostuksessa on todettu, että kaavaratkaisu yksinään ei vielä toteuta kaavalle asetettuja tavoitteita, vaan edellyttää toteutuakseen toteuttamistoimenpiteitä erityisesti kuntakaavoituksessa. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon Maakuntakaavaehdotus on linjassa HLJ 2015 -päätöksen ja vuoden 2015 aikana seudullisessa yhteistyössä tehtyjen jatkoselvitysten kanssa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa kuvataan teemoittain kaavaratkaisu ja arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia. Ulkoisen asiantuntijaraadin hyödyntäminen osana vaikutusten arviointia on monipuolistanut hyvin arviointia. HSL pitää hyvänä, että selostuksessa esitetään kaavan toteuttamisohjelman suuntaviivat ja seurannan periaatteita. HLJ 2015 ja maankuntakaavaehdotus Helsingin seudulla on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015, maankäyttösuunnitelma ja asuntostrategia, jotka muodostavat yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Suunnitelmien yhteisprosessi on ollut hedelmällinen ja yhtäaikainen
valmistelu on tukenut hyvin suunnitelmien yhteensovittamista sekä kehittänyt merkittävästi seudullista suunnitteluyhteistyötä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on ajoittunut hyvin HLJ 2015:n ja maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa ja prosessit ovat tukeneet toisiaan. Maakuntakaavaehdotus on linjassa HLJ 2015 -päätöksen kanssa. HSL:n hallitus teki liikennejärjestelmäpäätöksen 3.3.2015. KUUMA-johtokunta päätti 16.4.2015 omalta osaltaan hyväksyä HSL:n hallituksen 3.3.2015 tekemän HLJ 2015 -liikennejärjestelmäpäätöksen ja esitti Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Vihdin kunnille liikennejärjestelmäpäätöksen hyväksymistä. Nämä kunnat hyväksyivät liikennejärjestelmäpäätöksen päätöksentekoelimissään touko kesäkuun 2015 aikana. Hyväksyttyjen liikennejärjestelmäsuunnitelman, maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian pohjalta neuvotellaan seuraavan MAL-sopimuksen 2016 2019 toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. HSL korostaa, että maakuntakaavan tulee mahdollistaa seudun ydinalueen tiivistäminen, mikä on tärkeää seudun MAL-tavoitteiden toteutumiselle. Esimerkiksi Vartiosaari on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä vaikka seudun yhteisesti laatimassa maankäyttösuunnitelmassa alue on merkitty seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi, jolle on perusteltua sijoittaa rakentamista koko suunnittelukaudella. Maakuntakaavaehdotus tulee tarkistaa tältä osin. Myös muut maankäyttösuunnitelmassa seudun ensisijaisesti kehittäviksi vyöhykkeiksi tunnistetut alueet on tärkeää ottaa huomioon maankuntakaavoituksessa. HSL pitää erittäin tärkeänä, että 4. vaihemaakuntakaavassa on huomioitu Uudenmaan kasvun ja yhteistyönsuunnat muun muassa Pietariin ja Tallinnaan. Kaavaehdotuksessa Tallinnan tunneli on osoitettu ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä. Logistiikka HSL pitää hyvänä, että olemassa olevia työpaikka-alueita ja logistiikan alueita kehitetään ja logistiikan sijoittumista pyritään ohjaamaan ja keskittämään. Logistiikkatoimintojen keskittäminen Focuksen alueelle Tuusulaan, Bastukärriin Sipooseen ja Kulloon alueelle Sipooseen ja Porvooseen on kannatettavaa. Keskittäminen luo edellytyksiä logistiikka-alueiden erikoistumiselle ja toimintojen tehostamiselle sekä alueita ja seudun elinkeinoelämää palvelevien liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden kustannustehokkaalle toteuttamiselle. Logistiikan toimintaedellytyksiä seudulla heikentää merkittävästi Keski-Uudenmaan poikittaisten tieyhteyksien heikko taso ja kuljetusreittien kulkeminen taajamien läpi, millä puolestaan on haitallisia vaikutuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, HSL ja Keski-Uudenmaan kunnat tekivät selvityksen logistiikan tarvitsemista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä keväällä 2015. Maakuntakaavaehdotuksen Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien ohjeelliset linjaukset ovat selvityksen mukaisia. Keski-Uudenmaan
poikittaisyhteyksien toteuttamiseen tähtäävää suunnittelua on syytä jatkaa. HSL muistuttaa, että Kehä IV:n yhteyttä tulee suunnitella logistiikan tarpeille ja siihen ei tule kytkeä muuta merkittävää maankäyttöä, asumista ja palveluja. Joukkoliikenteen varikot Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ei ole käsitelty joukkoliikenteen varikoita. Joukkoliikenteen varikot ja terminaalit ovat toimivan joukkoliikennejärjestelmän edellytys ja niiden tilavaraukset ja toimintaedellytykset tulee varmistaa myös maakuntakaavoituksessa. Varikoilla on merkittävät vaikutukset joukkoliikenteen kustannustehokkuuteen ja toimivuuteen. Varikot ovat keskeinen osa ylikunnallista joukkoliikennejärjestelmää ja niille tulee tehdä kaavoituksessa riittävät tilavaraukset liikennöinnin kannalta tarkoituksenmukaisissa sijainneissa. HLJ 2015 -suunnitelman mukainen raideliikennepainotteinen liikennejärjestelmä edellyttää nykyisten raideliikenteen varikoiden kapasiteetin lisäämistä sekä uusia varikkoja. Maakuntakaavatasolla tulisi ottaa kantaa erityisesti raideliikenteen varikkoalueiden sijoittumiseen. Seudun ja valtion yhteistyö on varikkojen kehittämisessä tärkeää. HSL pitää tärkeänä, että seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän Ilmalan junavarikon toimintaedellytykset varmistetaan pitkällä tähtäimellä riittävällä aluevarauksella. HSL korostaa, että seudulla on tarpeita uusille junaliikenteen varikoille ja suunnittelun edetessä ne tulee merkitä maakuntakaavaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun yhteydessä tehtiin joukkoliikenteen varikkoselvitys. Työssä tarkasteltiin varikoiden nykytilaa ja osoitettiin merkittävät varikkotarpeet vuosille 2025 ja 2040. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan varikkoselvitys oli tärkeänä lähtökohtana työssä. Malmin lentokenttäalue HSL pitää hyvänä, että 4. vaihemaakuntakaavassa Malmin lentokenttää osoittava liikennealue osoitetaan taajamatoimintojen aluevarausmerkinnällä sekä tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkinnällä. HSL pitää hyvänä, että Malmin alueella käytetään tiivistämismerkintää, jolloin yksityiskohtaisemman suunnittelun lähtökohta on toteuttaa tiivistä kaupunkirakennetta. HSL toteaa, että Malmin lentokenttäalueen selvitykset edellyttävät seudullista suunnitteluyhteistyötä. Malmin lentokentän alue on seudun yhdyskuntarakennetta eheyttävä ja tiivistävä. Alue tulee kehittää tiiviinä alueena, josta on hyvät joukkoliikenteen yhteydet runkolinja 560 -linjan ja Malmin aseman kautta. Palopuron ja Ristikydön asemanseudut pääradan varrella HLJ 2015 -suunnitelmassa ja maankäyttösuunnitelmassa Ristikydöstä on muodostunut uusi asemanseutu vuoteen 2040 mennessä. HSL pitää
hyvänä, että Ristikydön alue ja Palopuron alue osoitetaan ehdotuksessa raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alue -merkinnällä ja sekä varsinaiset asemanseudut tiivistettävän alueen kehittämisperiaate -merkinnällä. HSL korostaa, että Palopuron alue on pitkän aikavälin asemavaraus. Riittävä asukaspohja luo edellytyksiä hyvälle joukkoliikenteen palvelutasolle sekä palvelujen ja työpaikkojen kehittämiselle. Kasvu tulee ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja erityisesti olemassa olevia asemanseutuja tehostaen. Tavoiteltava ohjelukuna palvelutasoltaan tyydyttävälle junaliikenteelle pidetään vähintään 10 000 asukkaan ja työpaikan sijoittumista 2,5 kilometrin etäisyydelle asemasta. Maankäytöstä yli puolet (yli 5000 asuntoa ja työpaikkaa) tulisi sijaita kilometrin etäisyydellä asemista. HSL korostaa, että uusien hankkeiden tulee sisältyä HLJ-suunnitelmaan ja kunnan tulee varmistaa rahoitusosuutensa myös seudullisesti kiireellisimmille hankkeille, mikäli kunnat haluavat toteuttaa hankkeitaan omalla rahoituksellaan. Liikenneviraston koordinoimana on valmistunut selvitys, jossa on tarkasteltu uusien seisakkeiden toteuttamismahdollisuuksia Keravan ja Riihimäen sekä Keravan ja Lahden välisillä rataosuuksilla. Maankäytön kehittymisen näkökulmasta Ristikydön ja Kytömaan todetaan olevan potentiaalisimpia uusia seisakkeita. Koska Kytömaan seisakkeen toteuttamiseen liittyy merkittäviä haasteita, selvityksessä suositellaan, että Kytömaan ja Ristikydön maankäyttö suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena tukeutumaan Ristikydön seisakkeeseen, joka sijoitetaan välittömästi oikoradan erkaantumisen pohjoispuolelle. Palopuron kehittämisessä haasteena on seisakkeen sijainti pääradan kaksiraiteisella osuudella, jonka kuormitus on jo nykytilanteessa huomattavan korkea. Seisakkeen käyttöönottoa ei selvityksessä suositella ennen kuin radan välityskykyä on parannettu joko Jokelasta pohjoiseen jatkuvilla lisäraiteilla (edellyttäen että Kerava Jokela -lisäraiteet on toteutettu) tai turvalaitetekniikkaa kehittämällä, näistä ei toistaiseksi laadittu suunnitelmia. Selvityksessä todetaan yleisesti, että pääradan rajallisen välityskyvyn vuoksi lähijunien pysähdysten määrä tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä. Uusi maankäyttö tulisi ensisijassa sijoittaa nykyisten asemien läheisyyteen ja toissijaisesti mahdollisimman hyvin priorisoiduille uusille asemille. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään Uudenmaan liittoon osoitteeseen: Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B 00240 Helsinki