Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU ja Asuntostrategia

Transkriptio

1 Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU ja Asuntostrategia

2 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen MASU Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Suunnitelmien toteuttaminen Maankäyttösuunnitelman MASUn ja asuntostrategian valmistelu MASUluonnos Liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu HLJ luonnos HLJ

3 Päätöksenteko ja aikataulu MILLOIN MITÄ TAPAHTUU MASU + asuntostrategia päätöksenteko 2014 lokakuu kuntiin lausunnolle Hese kj /HSYK lähettää pkskuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin 2014 syksy (lokakuusta vuoden loppuun) kuntalausunnot luonnoksista hallitus / valtuusto kunnan oman käytännön mukaisesti 2015 alkuvuosi (maaliskuu) Suunnitelman hyväksyminen Käsitellään HSYK:ssa, joka lähettää suunnitelman pks kuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin hyväksyttäväksi HLJ 2015 HSL:n hallitus pyytää HLJ luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta (SOVA) lausunnot ja kannanotot. HSL-kunnat, KUUMA-kunnat (KUUMA-johtokunta -> kunnat), LVM, YM, Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus, UL, HSY sekä muut sidosryhmät ja osapuolet, jotka haluavat antaa kannanoton. HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen liikennejärjestelmäluonnokseen ja siitä saatuihin lausun-toihin ja kannanottoihin perustuen. Hallitus lähettää liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kunnille (KUUMAjohtokunta -> kunnat) ja esittää niille suunnitelman hyväksymistä ja toteutuksen aiesopimuksen valmistelua

4 Maankäyttöprojektiot Väestö- ja työpaikkakasvu vuoteen Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy 4

5 Kasvuun varautuminen Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem 2 ( asukasta) vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem 2 ( asukasta) Nykyinen kanta noin 65 milj. kem 2 ( asukasta) Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee. Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja Muutos Abs. % %/vuosi Väestö, henkeä % 1,0 Työpaikat, henkeä (v ennakkoarvio) % 1,0 5

6 Projektioiden idea ja rajoitukset Alueellisen väestö- ja työpaikkakehityksen, asunto- ja toimitilarakentamisen sekä asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja sosiaaliset prosessit kansainvälinen ja valtakunnallinen toimintaympäristö seudulliset ja paikalliset tekijät markkinat, suunnittelu, päätöksenteko Kaikkien vaikuttavien tekijöiden ennakoiminen vuosikymmenien päähän on väistämättä erittäin epävarmaa. Väestö- ja työpaikkakehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Kuitenkin tarvitaan pitkän ajan näkökulma, koska liikennejärjestelmää ja maankäyttöä suunnitellaan vuosikymmenien päähän Kuntien tavoitteet, visiot ja suunnitelmat sovitettava yhteen seudullisen kokonaisuuden ja rajoitusten kanssa Maankäyttöprojektiot ovat ennen kaikkea pitkän aikavälin maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida koko seudun tasolla maankäytön jakaumavaihtoehtoja sekä kuinka hyvin eri vaihtoehdot toteuttavat yhteisesti sovittuja MAL-tavoitteita 6

7 Projektiovaihtoehdot vertailuja varten Lähtötietojen pohjalta 5 projektiovaihtoehtoa jaksoille ja Jaksolla vaihtoehtojen välillä ei eroja. Kaikissa projektiovaihtoehdoissa väestön ja työpaikkojen koko seudun summa on sama, mutta alueellinen jakauma eroaa vaihtoehtojen välillä vuoden 2025 jälkeen. Projektiovaihtoehdot: (V0) Kuntien näkemysten mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö- ja työpaikkaraamiin. (V1) Pitäytyvä painotus: Rakentaminen painotetaan seudun laajaan pääkeskukseen (Kehä I:n vyöhykkeen sisäpuoli) sekä nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. (V2) Luoteinen painotus: rakentaminen painotetaan Lohjan suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. (V3) Pohjoinen painotus: rakentaminen painotetaan pääradan, kehäradan ja Klaukkalan-Hyvinkään suunnan ratakäytäviin ja Tuusulaan sekä laajaan pääkeskukseen. (V4) Itäinen painotus: rakentaminen painotetaan Östersundomin-Söderkullan suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.

8 Projektiovaihtoehdot vertailuja varten Vaihtoehtojen analyysin ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta jatkokäsittelyyn valittiin vaihtoehto pitäytyvä painotus kehitettynä (V1b) Perusteluja pitäytyvä painotus -vaihtoehdon valinnalle Toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten MAL-tavoitteita, erityisesti: Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Hyödyntää vaihtoehdoista parhaiten jo toteutetun ja toteutumassa olevan raideliikenneverkoston kapasiteetin yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Painottaa maankäyttöä joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueilla alueilla Kehitetty vaihtoehto (V1b) Asumisen ja työpaikkojen potentiaalista arvioidaan toteutuvan pääkeskuksessa sekä nykyisillä ja toteutumassa olevilla raidevyöhykkeillä % Muilla alueilla 50 %, (Sibbesborgissa ja Histassa vähemmän) pääradan varteen lisättiin Ristikydön alue paikallisena keskuksena

9 Asuntotuotannon kohdistuminen vyöhykkeille vaihtoehdossa V1b Asukkaita Uustuotannon asukkaat vyöhykkeittäin 100 Uustuotannon asukkaat suhteessa (%) v väestöön % v väestöstä Huom. Pääkeskus: Kehä I vyöhykkeen sisäpuoli Ratavyöhykkeet Kehä I:stä ulospäin Ratavyöhykkeet: nykyiset, toteutumassa olevat ja potentiaaliset

10 Rakennesuunnitelma ( ) Rakennesuunnitelmakartta (MASU vyöhykkeet) Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja toteuttamisen karkea ajoitus (2016-, 2025-, kytkentä HLJ 2015 mukaisiin hankkeisiin) Rakennesuunnitelman selostus Suunnitelman taustan kuvaus kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus MASU vyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus Toteutuspolun periaate Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus Linkitykset» asuntotuotanto-ohjelmaan» Väestö- ja työpaikkaprojektioihin

11 SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVÄT VYÖHYKKEET SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVIEN VYÖHYKKEIDEN Vyöhyke toteuttaa nykyrakenteen tiivistämistä ja täydentämistä TÄYDENTYMISALUEET Vyöhyke MAHDOLLISET toteuttaa LAAJENTUMISALUEET suunnittelun keskeisiä VUODEN lähtökohtia 2040 JÄLKEEN ja on kriteerien KUNTIEN mukaisesti MUUT KEHITTÄMISALUEET erityisen hyvä alue Vyöhykkeelle Täydentymisalueet SEUDULLISET Isoihin Vyöhykkeet TEOLLISUUS, liikenneinvestointeihin on perusteltua muodostuvat toteuttavat VARASTO suunnittelun sijoittaa seudullisten JA LOGISTIIKKAKESKITTYMÄT kytkeytyvät keskeisiä maankäyttöä alueet, vyöhykkeiden koko joiden lähtökohtia ulkopuolelle ja ovat Sijainti erityisen hyviä alueita uudelle rakenteelle sekä rakenteen suunnittelukaudella laajamittainen jäävistä ja ajoitus alueista, ovat kehittäminen joiden merkityksellisiä kehittäminen erityisesti on kytköksissä on hankkeiden kuntien liikennejärjestelmän nykyisten täydentämiselle toimivuuden suunnitelmien ja kannalta tiivistämiselle (asemakaavat, joukkoliikennejärjestelmän yleiskaavat, kehittämissuunnitelmat) Tavoitteena, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta täydentyessä mahdolliseen Maankäyttösuunnitelmassa toteuttamiseen mukaisia ja toteuttavat kriteerien ei määritellä mukaisia tarkemmin suunnittelun seudullisten keskeisiä työpaikkaalueiden asuntotuotannosta ohjataan näille alueille. Prosenttiluku vastaa Osa Vyöhykkeiden kohteista toteutumista lähtökohtia on tulee sidottu toteuttaa HLJ 2015 seudullisten mukaisiin, kriteerin ajanjaksolle mukaisia nykyisen 2040 suunnittelun Yritysten ajoitettuihin asuntokannan ja keskeisiä työpaikkojen liikennehankkeisiin. sijoittumista lähtökohtia sijoittumista vyöhykkeille. on arvioitu erillisessä raportissa Tavoitteena, että mahdollisimman suuri osa siitä tuotannosta, jota Kehittämisvyöhykkeille (Kaupunkitutkimusta, Alueiden sisällä voidaan osoitetaan Seppo Laakso) kehittää ensisijaisesti: Mitoitus ohjata raideliikennehankkeen seudullisille vyöhykkeille, vuosien kannattavuuden ohjattaisiin mukaisesti näille ensisijaisesti alueille kehitettäviä Kohtuuhintainen vyöhykkeitä asuntotuotanto Kartalla (korkeintaan esitetyillä 30%). väreillä ja kuntien on erotettu muita eri kehittämisalueita raidehankkeisiin kuten liittyvät on kuvattu seudullisia investointeja erityisesti sujuvan ja vastuullisen alueet alueen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kunnan/kaupungin liikkumisen omien investointien tukemiseksi kautta (ei merkittävää seudullista/valtion Alueiden muita valtion sisällä tukimuotoja voidaan kehittää (infra-avustukset, vuosien tuettuensisijaisesti rahoitusta) kehitettäviä asuminen) Alueen kehittäminen vyöhykkeitä ja ei kuntien saa haitata muita myöhempää kehittämisalueita seudullisen kuten on kuvattu mittakaavan kehittämistä Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita

12 Asuntostrategia 2025 Asuntotuotannon määrä ja sijoittuminen Asuntotuotannon rakenne (talotyypit, hallinta- ja rahoitusmuodot Urbaanit asuinalueet, lähiöt, täydennysrakentaminen, maaseutumaiset alueet ja hajarakentaminen Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tuet Erilaisten asukasryhmien huomioiminen Maapoliittiset linjaukset Asuntopoliittiset tavoitteet

13 Asuntostrategia 2025 Asunto-ohjelmointi Asuntotuotannon ennuste kymmenen vuoden jaksolle - Asuntuotannon sijoittuminen suhteessa MASU-vyöhykkeisiin, saavutettavuuteen (SAVU), joukkoliikenteeseen (JOSTRA)

14 Kaavatavoite Aie Aie asuntotavoite/ kaavatavoite/ kaavatavoite/ kaavatavoite/v kaavatavoite/ vuosi vuosi kausi uosi kausi Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Hyvinkää Kirkkonummi Sipoo Vihti Kuuma-kunnat yht Helsingin seutu

15 Asuntotuotantotavoite Aie Aie asuntotavoite/ asuntotavoite/ asuntotavoite/ka vuosi kausi usi Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Hyvinkää Kirkkonummi Sipoo Vihti Kuuma-kunnat yht Helsingin seutu

16 Asuntostrategia 2025 Toimintaympäristökuvaus Perustietoa Helsingin seudusta - Asuntokanta - Asukkaat - Asuntojen hinnat ja vuokrat - Asukkaiden koulutus, työllisyys, tulot - Muuttoliike

17 Kiitos!