Merimetsokysymys konfliktin hallinnan näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Susiristiriitojen lieventäminen

Konfliktit ja konfliktinratkaisu 1: Lähtökohdat. Kaijus Ervasti

Tönäisyjä keksimässä: poikkitieteellisyys suurpetokantojen hallinnassa

Sosiaalisesti kestävät kaupungit -projektiaihio

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen

Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen

Yhteistyöryhmä. Paloma hankkeen aloitusseminaari Kuusamo Panu Kontio

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Merimetsokannan erityispiirteitä

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Voimametsistä viherkattoihin -työpaja

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

KEHRÄ- miniristeily

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

KOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OSUVA! Juha Tuulaniemi TYÖPAJA THL

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Asiakashyötyjen arviointi

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä

Järjestöbarometri 2018

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PERUSPILARIT

Sovittelu teoriassa ja käytännössä Kaijus Ervasti

Katson maisemaa ja kuuntelen

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

ESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5)

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Tehtävä 3. Inga Mukku

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

Kehittäjäasiakastoiminta

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Susifoorumi , Mustasaari,

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus Aleksinkulma

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Uutta merimetso-rintamilla

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Transkriptio:

Merimetsokysymys konfliktin hallinnan näkökulma Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskus (Luke) Yhteiskunta ja talous Juha.hiedanpaa@luke.fi 0503638109 Veistos: Esko Railo

Merimetsokonfliktin hallinta on merimetsovaikutusten hallintaa.

Vääryyskokemus Kiukku syntyy kun koettu oikeus tulee loukatuksi Konfliktin hallinta on kiukun hallintaa

Konfliktin ja riidan ero Juridisointi: Konflikti erimielisyys, riita juridisoitu (siviili)konflikti Kesto: Konflikti pitkäkestoinen erimielisyys, riita yksittäinen episodi Laajuus: Konflikti kamppailu yhteiskunnallisten ryhmien välillä, riita yksilö tai pientyhmätasolla Syvyys: Riidassa kyse neuvoteltavissa olevat intressit, konflikteissa perustavat inhimilliset tarpeet

Konfliktin hallinnan kaksi tiedollista ulottuvuutta Merimetson ruokavalio Merimetson hyvinvointivaikutukset 5 1.2.2016

Merimetson ruokavalio Mitä: Selvitetään merimetson ravinnonkäyttöä ja saalisvaikutuksia eri osissa länsirannikkoa. Miksi: On tärkeä tietää ravinnon alueellista ja ajallista vaihtelua sekä saalismuutoksia suhteessa merimetson ravintoon. Miten: Kerätään ravintonäytteitä (oksennuspallo, tuore oksennus) Suomenlahden, Saaristomeren sisäosista, Pohjois- Satakunnan rannikolta ja Merenkurkun alueelta. 6 1.2.2016

Merimetson hyvinvointivaikutukset Mitä: Selvitetään miten merimetsot vaikuttavat paikallisten ihmisten hyvinvointiin, kun esimerkiksi vedenlaatu, maisemat ja kalasaaliit muuttuvat. Miksi: Toimenpiteitä suunniteltaessa on olennaista tietää, miten merimetson läsnäolo vaikuttaa yksilöiden ja ryhmien subjektiiviseen hyvinvointiin. Miten: Survey-tutkimuksella hankitaan mitattua tietoa suhteellisista hyvinvointivaikutuksista koko läntisen Suomen ranta-alueelle (Suomenlahti, Saaristomeren sisäosat, Pohjois- Satakunnan rannikko ja Merenkurkun alue). Kyselyssä mitattaisiin merimetson vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön ja ihmisen kokemiin luontohyötyihin. 7 1.2.2016

Konfliktin hallinnan kaksi hallinnallista ulottuvuutta Vaikutusten hallinnan edellytykset Merimetsovaikutusten hallintasuunnitelma 8 1.2.2016

Vaikutusten hallinnan edellytykset Mitä: Selvitetään konkreettisia toimenpiteitä, joilla merimetson haitalliset vaikutukset pienenevät. Miksi: Tarvitaan ylipaikallinen ja ylihallinnollinen yhteisymmärrys ristiriitojen kohtuullistamisen, lieventämisen ja hallinnan yleisistä ehdoista, ohjeista ja keinoista. Miten: Työvaiheessa hyödynnettäisiin kahta menetelmää: (i) ratkaisuorientoituneet haastattelut ja (ii) kesällä 2016 ja 2017 toteutettavien hallintatoimenpiteiden systemaattinen seuranta. 9 1.2.2016

Merimetsonvaikutusten hallintasuunnitelma Mitä: Laaditaan yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden sekä kalatalous- ja ympäristöviranomaisten kanssa paikallislähtöinen merimetsovaikutusten hallintasuunnitelma. Miksi: Tarvitaan systeeminen linjaratkaisu merimetson aiheuttamien vaikutusten ennakoimiseksi (esimerkiksi makeat vedet), ennaltaehkäisemiksi ja kohtuullistamiseksi siten, että merimetsokanta pysyy elinvoimaisena. Miten: Konkreettisten toimenpiteiden, hankkeiden ja kokeilujen luomiseksi järjestetään työpajojen sarja kohdealueilla. Susikannan hoitosuunnitelmatyö voisi tarjota toimivan esimerkin toimenpiteiden, hankkeiden ja kokeilujen luomiseen. 10 1.2.2016

Kehittäminen ja kokeileminen Ennaltaehkäisevät toimet (vrt. karkotuskokeet susikonfliktin hallinnassa), Häirintä ja esimerkiksi metsästäminen (vrt. kannanhoidollinen metsästys susikonfliktin hallinnassa), Paikallistason suunnittelun ja päätöksenteon kehittämiseen (vrt. reviiritason yhteistyöryhmät susikonfliktin hallinnassa) sekä Uudenlaisia kompensaatiomekanismeja (vrt. reviiriarvokauppa susikonfliktin hallinnassa) 11 Teppo Tutkija 1.2.2016

Johtopäätökset Monipuolisella yhteistyöllä olisi mahdollista luoda konkreettisia toimenpiteitä ja hankkeita merimetsovaikutusten hallitsemiseksi. Edellytyksenä on valtiovalta ja hallinto päivittäisivät omia merimetsoon liittyviä toimintaperiaatteitaan, -sääntöjään ja ohjeistuksiaan ja tukisivat paikallislähtöisiä hankkeita ja kokeiluja. Näin myös oikeuskäytännön muutokselle alkaisi syntyä uudenlaisia perusteluita ja konfliktin hallinta voisi hiljalleen kääntyä kohti konfliktin ratkaisua. 12 1.2.2016

Merimetsovaikutusten ja -konfliktin hallinnan lähtökohdat Poikkitieteellisyys Kokonaisvaltainen ote Luova ja rohkea hallinto Pienet muutokset ja kokeilut 13 1.2.2016

Kiitos! Uusi kirja ilmestynyt: Hiedanpää, J. & Ratamäki, O. (toim.) Suden kanssa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Vapaasti ladattavissa: http://lauda.ulapland.fi/bitstrea m/handle/10024/62025/suden _kanssa_pdfa.pdf?sequence= 2#page=198