Merimetsokannan erityispiirteitä

Transkriptio

1 Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous Kuva: Heikki Kotiranta 1

2 Yhdyskuntien pinta-alatietoja Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot 16 kpl 76 kpl Pinta-ala 133 ha 6 ha Kasvillisuudeltaan palautuneet avoluodot Kasvillisuudeltaan palautunut avomaa Tuhoutuneen ja tuhoutuvan metsän yhteispinta-ala 77 kpl 71 ha 14 ha Ruohovartinen kasvillisuus palautuu pesinnän loputtua jo seuraavalla kasvukaudella 2

3 Yhdyskuntien lyhin etäisyys rakennuksista Etäisyys lomarakennuksesta alle,5 km,5-1 km 1-2 km yli 2 km Yhdyskunnat (kpl)* Etäisyys asuinrakennuksesta Yhdyskunnat (kpl)* *yhdyskunnat joissa vähintään 4 pesää Yhdyskunnat SPA- KPU- ja YSA-suojelualueilla kpl osuus (%) pesimäkannasta yhdyskuntia pesiä Itäisen Suomenlahden kannasta 92 % pesii rauhoitetuilla lintuluodoilla 3

4 Pienten (< 5 pesää) ja suurten (> 5 pesää) yhdyskuntien osuus (%) pesimäkannasta <5 >5 Merikotka voi vaikuttaa kannan keskittymiseen suurempiin yhdyskuntiin 4

5 Pesimäkannan jakautuminen (%) eri kokoisiin yhdyskuntiin 28% 18% 1% 53% Uusien yhdyskuntien keskikoko (pesiä) Merikotka voi vaikuttaa ensipesintöjen pesämäärien kasvuun 5

6 Merikotka vaikuttaa Yhdyskuntien keskietäisyys (m) rannikosta Saaristomeri Läntinen Suomenlahti (Raasepori-Porvoo) 6

7 Yhdyskuntien keskietäisyys (m) rannikosta 26- Merikotka harvalukuinen Itäinen Suomenlahti Suomenlahti idässä ja lännessä (pesiä) 28- Suomenlahden kanta kasvaa idässä, missä vähemmän merikotkia Raasepori- Inkoo Porvoo Loviisa- Virolahti 7

8 Yhdyskunnat suuntaavat yhä useammin sisäsaaristoon pesää 2 25 pesää 8

9 Puupesien osuus (%) kaikista pesistä Suomi Saaristomeri Merikotka voi vaikuttaa alueellisesti: Itäisellä Suomenlahdella ei ole puupesintöjä 9

10 Merikotkan vaikutuksia pesintöihin Merikotkien vaivaamista suurista yhdyskunnista Paraisten Nauvossa sekä Porissa pesämäärät pienenivät yhteensä 3 pesällä muutamassa vuodessa. Nauvon yhdyskunnassa merikotkia havaittiin enimmillään 27 yhdellä kertaa kesäkuussa. Useiden pienempien yhdyskuntien pesinnät ovat epäonnistuneet viime vuosina osittain merikotkan vaikutuksesta. Merimetsot ovat hylänneet vakiintuneita yhdyskuntiaan ulkosaaristossa. Suomenlahdella Inkoon ja Raaseporin kaikki yhdyskunnat ovat hävinneet yhtä vuonna syntynyttä sisäsaariston yhdyskuntaa lukuun ottamatta. Merikotkat heikentävät merkittävästi merimetsojen poikastuottoa alueellisesti. Merikotka pesii ensi kertaa 5-6 vuotiaana ja pesimättömät ikäluokat saalistavat usein ryhmissä. Merimetso hautoo kuukauden ja poikaset saavuttavat lentokyvyn vasta vajaan kahden kuukauden iässä. Pesimättömät merikotkat todennäköisesti siirtyvät merimetsojen perässä sisemmäs saaristoon opittuaan hyödyntämään helppoa ravinnonlähdettä. 1

11 Merimetsoyhdyskunnat yhteensä Kunta (yhdyskuntia) Pesiä Merikarvia (1) 4119 Uusikaupunki (1) 267 Kirkkonummi (-Inkoo,Siuntio) (2) 2436 Uusikaarlepyy (-Vöyri) (3) 186 Luvia (1) 1768 Porvoo (-Sipoo) (5) 175 Loviisa (3) 1693 Virolahti (1) 1352 Rauma (1) 1235 Parainen (4) 118 Hamina (4) 581 Turku (2) 575 Vaasa (2) 426 Raasepori (3) 414 Hanko (1) 31 Kemiönsaari (2) 299 Kotka (1) 24 Naantali (1) 2 Pyhtää (1) 179 Oulu (1) 165 Pori (1) 158 Närpiö (1) 15 Kristiinankaupunki (1) 114 Ii (1) 16 Kokkola (1) 44 Mustasaari (1) 19 Maalahti (1) 16 Sauvo (1) 1 yhteensä (48)

12 Yhdyskuntien määrien vaihtelu ja häirintä Kaikki koloniat Uudet koloniat Häirityt koloniat Hävinneet koloniat 1 Häirintä sisältää sekä laittoman että laillisen (vuodesta 21) häirinnän. Uudet koloniat sisältää myös häviämisen jälkeen myöhempinä vuosina samalle paikalle palanneet koloniat. 12

13 Pesien määrät merialueittain Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri Lisätietoja merimetsoseurannasta: Merimetsoyhdyskunnat kunnittain 13