10 / 2014 Lääkehoito on osa käytännön työssäoppimista DANIEL KAMERAN EDESSÄ JA TAKANA
SISÄLLYS 10 /2014 Lasten ja leikin kannalta tavaroiden pitää näkyä ja olla 22käytettävissä päiväkodissa. 56 Ritva Konkari sai tarpeekseen omakotitalon töistä. Sporttipäiväkodissa saa pomppia, kiipeillä 31ja juosta. 41 Riikka Utriaisen ammattiidentiteettiin eivät vaatteet vaikuta. lokakuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Lääkehoitoa opitaan myös työssä 8 Esimies ei ole lääkäri 9 STM:n budjettilukuja 10 Tapaturmat sattuvat kotona 11 Kuntamarkkinat, Kantelu asumispalveluista 12 Lokakuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: tattikeitto 16 Irma Rouhiainen-Marilan työpäivä 22 Kodinomaisuus rajoittaa leikkiä 26 Keskustelu lisää työhyvinvointia 28 Lähihoitaja2014 keräsi 1500 osanottajaa 30 Erilaiset päiväkodit -sarja alkaa 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Mielenterveyttä ja Roosa nauha -kampanja 38 Hyvä työasu, kolme esimerkkiä 42 Kenties joogaa? 44 Ammattiosasto on kotipesä 46 Hyvä hoitaja huomioi potilaan 47 Palasia sieltä täältä 48 Aika hyvä työpaikka Oulusta 50 Yksityissektorin kampanja käynnistyi 52 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 54 Superristikko 55 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 56 Vaihda asuntoa kun vielä jaksat 60 Jäsenyksikkö tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassa tiedottaa 69 Nuorten palsta: SuPerRaksa 70 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Hämeenlinnasta 2 SUPER 10/2014
PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax 09 2727 9120 päätoimittaja Leena Lindroos 09 2727 9174 taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma. 09 2727 9175 toimittajat Marjo Sajantola 09 2727 9173 Henriikka Hakkala 09 2727 9177 Minna Lyhty, ma. 09 2727 9176 Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Daniel Vähäahon kuvasi Minna Lyhty Länsiväylän kielikylpypäiväkodissa ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos 88 100 ilmoitukset Katriina Alfa 09 2727 9298 TEHOKKUUDESTA LUOVUUTEEN Vuoden 2013 helmikuussa kysyttiin 1200 superilaiselta mielipidettä työoloista. Heistä 900 työskentelee julkisella ja 300 yksityisellä sektorilla. Kysely oli osa Dinno-tutkimusohjelmaa, jonka tarkoitus on selvittää, voidaanko keskustelevalla ja kuuntelevalla johtamisella parantaa työoloja. Ja päästäänkö tehokkuuden johtamisesta luovuuden johtamiseen. Kyselyn vastauksista ilmeni, että lähi- ja perushoitajat ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja lähes kaikki vastaajat pitävät työtään merkityksellisenä. Kuitenkin julkisen ja yksityisen sektorin johtaminen jakaa mielipiteet: yksityissektorin superilaiset arvioivat johtajansa kaksi kertaa paremmiksi kuin julkisen sektorin työntekijät. He kokevat saavansa johtajilta enemmän tukea kuin kuntapuolen työntekijät. Toisaalta yksityisellä työskentelevät superilaiset ovat kolme kertaa valmiimpia vaihtamaan työpaikkaa kuin kuntapuolen kollegat. Tutkimusjohtaja Sirpa Syväsen mukaan tulos kertoo siitä, että yksityisellä puolella työpaineet ovat kuntapuolta suuremmat ja tuloksellisuustavoite keskeisesti esillä. Ehkä juuri taloudellisista tavoitteista johtuen yksityissektorin johtajilta edellytetään parempaa henkilöstöosaamista kuin kuntapuolella. Huonon esimiehen vaikutus sairastavuuteen voi olla dramaattinen yhtä lailla yhteisöllisyys toimiessaan on vahva vetovoimatekijä. Hyvä vuorovaikutus auttaa kaikkia. Yksilöllisyyttä tulisi arvostaa nykyistä enemmän ja toisaalta selkeät pelisäännöt ryhdistävät työyhteisön toimintaa. Asioiden keskeneräisyys ei saa olla keskustelun este vaan työntekijöillekin tulee tarjota mahdollisuus kertoa suunnitelmista oma näkemyksensä. Eikä työntekijöiden ja esimiesten välisen dialogisuuden tule rajoittua vain keskusteluun. Sen tulee pitää sisällään myös tavoitteita ja päämääriä, yhteen hiileen puhaltamista ja motivaation tukemista. Dinno-hankkeen tulokset on tarkoitus tuotteistaa malleiksi, joita voidaan käyttää pohjana työyhteisöjen omassa kehittämistyössä. Vuonna 2012 alkaneen tutkimusohjelman loppuseminaari pidetään marraskuussa.. osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus 09 2727 9298 kirjapaino ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena.lindroos@superliitto.fi SUPER 10/2014 3
AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat lokakuu 3. 5.10. 6. 8.10. 8. 9.10. 10.10. 13. 17.10. 14.10. 15. 16.10. 18. 19.10. 21.10. 22. 23.10. 28.10. marraskuu 6.11. 10.11. 12.11. Kalenteri SuPer-voimaa-koulutusristeily, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Puheenjohtajavalmennus 3, Helsinki, SuPer Varhaiskasvatusmessut, Helsinki Luottamusmiestutkinto 1, Helsinki, SuPer Ihanasti ikääntyen, Rovaniemi, SuPer Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Lahti, SuPer Neuvottelutaidon koulutuspäivä, Helsinki, SuPer Puheenjohtajan ja sihteerin yhteistyö, Helsinki, SuPer Palvelurakenneseminaari, Oulu, SuPer Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer Mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, Helsinki, SuPer Laadukas ja pitkä työura, Tampere, SuPer Vastaa jäsentyytyväisyyskyselyyn SuPer toteuttaa jäsentyytyväisyyskyselyn lokakuun aikana. Kysely toteutetaan sähköisesti. Kyselyn tavoitteena on selvittää jäsenistön toiveita ja tarpeita. Tulosten pohjalta kehitetään SuPerin toimintaa siten, että liitto voi palvella entistäkin paremmin jäseniään sekä vastata toiveisiin, joita jäsenistöltä nousee. Nyt on siis mahdollisuus päästä tätäkin kautta vaikuttamaan oman liiton toimintaan! Työpaikoilla tehtävä kehittämistyö esiin Kunta-alalle on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma, Kunteko 2020. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävää hyvää kehittämistyötä ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä kertyneitä kokemuksia. KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen hyväksymä ohjelmasuunnitelma Kunteko2020 julkistettiin elokuussa Lappeenranta-seminaarissa. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on Euroopan parhaat kuntatyöpaikat ja kuntasektorin työpaikoilla on Vastaathan siis kyselyyn. Vastanneiden kesken arvotaan kymmenen lahjakorttia nettikauppaan.. kyky vastata kuntatyön tulevien vuosien haasteisiin. Kunteko 2020 -ohjelmassa tehdään kaikentasoista työelämän kehittämistyötä näkyväksi. Sen kautta voidaan jakaa yhtä hyvin pieni, arkinen työpaikkakohtainen parannus tai kokeilu kuin aivan uusi, innovatiivinen ja toimialarajat ylittävä palveluratkaisu. Ohjelmassa voi jakaa omia hyviä kokemuksia ja sen avulla saa mahdollisuuden soveltaa muiden kokemuksia omaan toimintaan. Kunteko 2020 on jatko kunta-alalla jo tehdylle tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle ja sen sateenvarjona on kansallinen Työelämä 2020 -strategia.. INGIMAGE 13. 14.11. Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer nyt on aika INGIMAGE aktiivien hakea Vuokatin palkitsemisloma-asuntoja vuodelle 2015. lähteä Varhaiskasvatusmessuille 10.10. ja Osaava Nainen -messuille 24. 26.10. SuPer on mukana molemmissa. merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät, jotka pidetään Tampereella 10. 11.2.2015. osallistua SuPerin jäseniltoihin. laittaa heijastin heilumaan. ihailla syksyn väriloistoa. 4 SUPER 10/2014
PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Nuoret haluavat olla hyödyksi Jokasyksyinen SuPerin lähihoitajapäivä järjestettiin pari viikkoa sitten ja muutama päivä myöhemmin pääsin käymään Parolan panssariprikaatissa. Molemmissa tapahtumissa oli hieno mahdollisuus keskustella paikalla olevien nuorten kanssa. Lähihoitajatapahtumassa keskustelin opiskelijoiden kanssa ja kyselin, miten he olivat alalle hakeutuneet tai joutuneet. Yllättävintä vastauksissa oli niiden samankaltaisuus vuosien takaiseen ajatteluun: halu tehdä hyödyllistä työtä ja halu auttaa ihmisiä. Nämä arvot ja asenteet ovat tulevaisuudessakin hieno voimavara opiskelussa. Tähän pitäisi myös koulutuksessa kiinnittää huomiota entistä enemmän, jolloin myös turhat keskeytykset vähenisivät. Opiskelu on ajan myötä muuttanut muotoaan. Nyt entistä isompi osa koulutuksesta on itsenäistä opiskelua sekä työssäoppimista ja tämä haastaa niin opettajat kuin työpaikkaohjaajatkin. Teoriatietojen hallitseminen ennen työssäoppimisjaksoja olisi ohjauksen kannalta helpompaa, mutta se ei aina onnistu. Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää koulutusta ja työntekijöillä on oikeus saada uusia hyviä kollegoita tulevaisuudessakin. Työssäoppimisjaksolla ohjaajan pitää voida käyttää aikaa ohjaukseen, sillä valtaosa opiskelijoista on hyvin motivoituneita. He odottavat sitä, että voivat hoitaa ja olla hyödyksi. Työssäoppimisjaksoja pitäisi kyetä hyödyntämään enemmän. Tämä edel- lyttää, että ohjaajalle annetaan aikaa, jotta hän kykenee todellakin ohjaamaan, ei vain näyttämään. Ohjaamisen ja koulutuksen tasolla on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen. Tulevaisuudessa tarvitaan paljon lähihoitajia, sillä eläkkeelle poistuu aikamoinen joukko lähitulevaisuudessa. Kaikki haluavat hyviä hoitajia ja työkavereita. Heitä saadaan vain panostamalla koulutukseen. Vain se takaa hyvän ammattitaidon. Kerroin käyneeni myös panssariprikaatissa mutta miten se liittyy lähihoitajaopiskelijoihin? Parolan panssariprikaatissa käydessäni keskustelin siellä asevelvollisuuttaan suorittavien kanssa. On pakko myöntää, että tavatessani siellä nuoren naisen uteliaisuuteni heräsi paljon enemmän kuin miesten kohdalla. Kysyinkin häneltä, mikä oli saanut hänet astumaan palvelukseen. Vastaus tuli heti ilman miettimistä: hän halusi puolustaa isänmaataan ja olla siten hyödyksi. Mietin silloin, miten samankaltaisia ajatuksia nuorilla on, kaksi aivan eri maailmaa, mutta vastauksissa oli yhteistä halu olla hyödyksi. Sitähän ihminen oikeastaan haluaa, tuntea itsensä tarpeelliseksi niin yleisesti elämässä, opiskelussa kuin työssäkin. Työ on ihmiselle todella tärkeää, ei vain rahan takia vaan myös siksi, että se vie valveillaoloajasta suuren osan. Työssä oleminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Superilaisten työ on fyysistä, psyykkistä ja ajoittain raskastakin. Monet sanovat, että ilman hyviä työkavereita se olisi vielä paljon raskaampaa. Tämä on kollegiaalisuutta, sitä arvostusta toisiamme kohtaan, jota työssämme tarvitaan, ja se pitää myös opettaa opiskelijoille.. Terveisin Silja KAIKKI HALUAVAT HYVIÄ HOITAJIA JA TYÖKAVEREITA. HEITÄ SAADAAN VAIN PANOSTAMALLA KOULUTUKSEEN. SUPER 10/2014 5
UUTISET Esillä juuri nyt Samat lääkehoidon turvallisuusperiaatteet sitovat niin työssäoppijaa kuin työssä jo toimivaa Lääkehoitoa opitaan myös työssä teksti henriikka hakkala kuvat ingimage Lähihoitajaopiskelijan kuuluu opiskella lääkehoitoa myös käytännön työtehtäviä tekemällä. Työssäoppimisjakson ammattitaitovaatimusten ja sisältöjen täyttymisestä huolehtii koulutuksen järjestäjä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteissa määrätään se lääkehoidon ammattiosaaminen, joka lähihoitajan on hallittava ja osoitettava. Kun vuonna 2010 julkaistuja tutkinnon perusteita laadittiin, hyödynnettiin mahdollisimman tarkoin sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -opasta vuodelta 2005. Lähihoitajan koulutuksen tavoitteena on siis lääkehoidon osaaminen, joka vastaa työelämän todellisia toimintoja. Lääkehoitoa ei voi opiskella tai toteuttaa irrallaan muusta laadukkaasta hoidosta ja hoivasta. Se on osa pakollisia ammatillisia tutkinnon osia, joita ilman opinnoissa ei voi edetä. Se kulkee myös soveltuvassa laajuudessa tutkinnon eri koulutusohjelmien ja osaamisalojen ja valinnaisten tutkinnon osien läpi. Osa lääkehoidon opetuksen sisällöistä opiskellaan käytännön jaksoilla, aidoissa asiakaskohtaamisissa ja ammattitaitoisen työpaikkaohjaajan valvonnassa. Vuodesta 2010 lähihoitajia opetta- nut Katriina Kemppainen kertoo tämän tästä esiin nousevasta ristiriidasta tutkintovaatimukset täyttävien ja työpaikoilla noudatettavien käytäntöjen välillä. Eri puolilla maata on tullut esille, että käytännön jaksoilla olevat opiskelijat törmäävät työpaikalla koulussa oppimistaan eroaviin käytäntöihin esimerkiksi depottablettien kanssa. Hidasvaikutteisia tabletteja on murskattu, useita valmisteita on murskattu samassa huhmaressa ja koko hoito on vielä sekoitettu kuumaan puuroon. On todettu jopa, että näytössä voit tehdä niin kuin koulussa on opetettu, mutta meillä tehdään näin. VASTUU JA SEN KANTAJAT Ammattitaitovaatimuksista poikkeavia toimintatapoja voi osin selittää pyrkimys hallita kiireistä arkea. Ne saattavat vaikuttaa käytännöllisiltä ratkaisuilta todellisiin pulmiin. Kokonaisena annosteltavaksi määrätty hidasvaikutteinen lääke murskataan, jos sen nieleminen on asiakkaalle vaikeaa. Joskus vaihtoehtoinen annostelutapa, esimerkiksi laastari, olisi kyllä mahdollinen, mutta se on liian kallis. Näin toimiminen rikkoo asiakkaan 6 SUPER 10/2014
ja potilaan oikeutta turvalliseen lääkehoitoon. Ohjeista poikkeavasta toiminnasta voi syntyä ennakoimattomia haittavaikutuksia, eikä sitä siksi voida pitää hyväksyttävänä. Katriina Kemppaisen opiskelijoiden esittämä kysymys siitä, kuka kantaa vastuun ohjeista poikkeavasta lääkkeenantotavasta, osuu olennaiseen. Jokainen lääkehoitoon osallistuva kantaa aina vastuun omasta toiminnastaan. Kokonaisvastuu on lääkehoitoon koulutetulla laillistetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä, tavallisesti siis sairaanhoitajalla ja lääkärillä. Työssäoppijan kohdalla tilanne on kuitenkin monisärmäinen. Hän osallistuu yksikön työtehtäviin, mutta opiskelijana, joka toteuttaa lääkehoitoa aina ohjauksen alaisena. Hänen ei ole mahdollista aina yksin ratkaista hiljaiseen tietoon ja ryhmäpaineeseen liittyviä ristiriitoja oppimistehtävänsä ja käsillä olevan työtehtävän välillä. Turvallisen lääkehoidon opiskelussa ja toteutuksessa tarvitaan työpaikan ja koulutuksen järjestäjän tiivistä yhteistoimintaa. Näitä ei saa jättää opiskelijan neuvoteltaviksi ja huolehdittaviksi asioiksi, sanoo lähihoitajatutkinnosta vastaava opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallituksesta. Lähihoitajan tutkinnon luonteeseen kuuluu, että lääkehoidon osaamista pitää saada opiskella myös aidosti työssäoppien. Näin toteutetaan ammatillisen tutkinnon työelämälähtöisyyttä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikki tutkinnon ammattitaitovaatimukset tulevat täytetyiksi vähintään tutkinnon perusteissa määrätyllä tyydyttävällä tasolla. Pitäisin erittäin viisaana sitä, että oppilaitoksessa pohdittaisiin jo ennen opiskelijoiden lähtöä työssäoppimaan, onko tässä kyseisessä työpaikassa mahdollista toteuttaa niitä lääkehoitoon liittyviä ammattitaitovaatimuksia ja arvioinnin kohteita, jotka kuuluvat lähihoitajalle. Jos jää katvealueita, täytyy katsoa lisäksi se, missä ne voidaan täysimääräisesti opiskella, Rajamäki toteaa. TIETO LIIKKEELLE Tärkeää on jakaa riittävästi tietoa riittävän ajoissa. Ilman toimivaa tiedonjakoa työpaikoilla ei voi olla täsmällistä tietoa siitä, millä tavoin opiskelijoille on lääkehoitoa opetettu. Tutkinnon perusteet asettavat tavoitetason, mutta opetussuunnitelman muodostuminen opintoviikkomäärineen on koulutuksen järjestäjän päätettävä asia. Paitsi ennen opiskelijan lähtöä työssäoppimisjaksolle, myös itse jakson aikana tarvitaan ohjausyhteistyötä ja arviointikeskusteluja. Katriina Kemppainen kertoo, että näitä asioita keskustellaan säännöllisesti opiskelijan työssäoppimisen sopimusta tehtäessä. Opiskelijoiden mukaan valtakunnalliseen lääkehoidon oppaaseen perustuva SuPerin Turvallinen lääkehoito -vihko on ollut hyvä tietopaketti työpaikoille. Joidenkin työpaikkaohjaajien kanssa olemme erikseen tavanneet ja puhuneet näistä kysymyksistä ja asiamme tuntuu kyllä menneen perille. Lääkehoidon kysymyksille on varmasti syytä varata tarpeeksi keskusteluaikaa. Opetusneuvos Aira Rajamäki kannustaa juuri tällaiseen yhteistoimintaan. Käytännön oppimisen ja työssäoppimisen osalta lähihoitajaopiskelijan opettajalla on ohjaus- ja tiedotusvelvoite siitä, mitä opiskelijalle on koulussa opetettu ja miten lääkehoitoon liittyvä opiskelu on toteutettu. Tärkeää on kertoa, mitä opiskelija kulloinkin kyseessä olevan opiskelunsa vaiheessa jo osaa. Sen informaation täytyy kulkea työelämään. Lääkehoito on vaativa ja nopeasti kehittyvä kokonaisuus. Muiden muassa Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenia on Opetushallituksen hankerahoituksen avulla tarjonnut lähihoitajien opettajille koulutusta lääkehoitoasioissa. Katriina Kemppainen muistuttaa, että työssäoppimaan tuleva opiskelija voi tuoda mukanaan uusinta osaamista lääkehoidosta. Jos koulutusmahdollisuudet muuten ovat kortilla, hänen tietonsa ja taitonsa voivat hyödyttää koko työyhteisöä. Täytyy sanoa, että ainakin 85 prosenttia työpaikkaohjaajista ottaa työssäoppijat vastaan mielellään ja asiat toimivat oikein hyvin.. Täydennyskoulutuksesta huolehdittava Täydennyskoulutukseen osallistui 71 prosenttia kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä vuonna 2013, selviää KT Kuntatyönantajien selvityksestä. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,7 yhtä koulutettua kohden. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunnalle. Säännösten mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Yksityinen sairauskuluvakuutus on suosittu lapsiperheissä Suomalaisista lapsiperheistä jo puolella on lasten yksityisiä sairauskuluvakuutuksia, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Aikuisilla vakuutus on noin joka viidennellä. Tärkein syy vakuutusten hankintaan on halu päästä nopeammin hoitoon. Vakuutusten hankinta on yleisempää varakkailla ja koulutetuilla. Lasten vakuutukset lisäävät sekä julkisten että yksityisten palvelujen käyntejä. Vakuutuksen ottaneilla aikuisilla julkisten palvelujen käynnit puolestaan vähenevät, kun yksityisten palvelujen määrä lisääntyy. Kelan tilastojen perusteella lasten yksityisten palvelujen käyttö on keskittynyt suurempiin kaupunkeihin. Kaikilla on tarve viestiä Kansainvälinen puhevammaisten päivä 6. lokakuuta aloittaa puhevammaisten viikon, jonka pääteemana on tänä vuonna Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua. Suomessa on noin 65 000 puhevammaista ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Heidän voi myös olla vaikeaa ymmärtää puhetta. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin tarve olla vuorovaikutuksessa ja jutella, Kehitysvammaliitto korostaa. Puhevammaisen kohtaamisessa on tärkeintä pysähtyä ja antaa vuorovaikutukselle aikaa. SUPER 10/2014 7
UUTISET Esillä juuri nyt SuPer muistuttaa työnantajia Esimies ei ole työntekijän lääkäri teksti minna lyhty Mainio Vire ohjeistaa työntekijöitään, että 1 3 päivän sairauspoissaolot hyväksyy ensisijaisesti esimies työnterveyshuollon sijasta. Työterveyshuollon käynnistä pitää ilmoittaa etukäteen esimiehelle. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan Mainio Vireessä rikotaan yksityisyyden suojaa. Mainio Vireen työntekijän pitää ilmoittaa sairastumisesta esimiehelleen. Esimies selvittää työntekijän vointia seuraavanlaisilla kysymyksillä: Mikä on vointisi? Kuinka kauan oireesi on jatkunut? Oletko saanut apua oireisiisi? Keskustelun jälkeen esimies tai hänen sijaisensa voi myöntää yhden päivän sairausloman. Jos oireet jatkuvat vielä seuraavana päivänä, työntekijä ottaa yhteyttä uudelleen esimieheen, jolloin yhdessä pohditaan, tarvitaanko sairauslomaa lisää vai tarvitaanko vaivaan muuta apua. Mainio Vireessä työskentelevät hoitajat ovat ottaneet yhteyttä SuPeriin ja kysyneet, voivatko työpaikan käytännöt olla hyväksyttäviä. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan yksityiskohtaiset tiedot työntekijän terveydestä eivät kuulu työnantajalle. Työnantajan edustaja ei ole lääkäri. Hänelle kuuluu vain tieto siitä, onko työkyvyttömyyden syy sellainen, että työntekijä on oikeutettu palkkaan poissaoloajaltaan. Mainio Vireen henkilöstö- ja laatujohtaja, työsuojelupäällikkö Leena Kreusin mukaan ohjeet ovat työntekijän edun mukaisia. Jos työntekijällä on flunssa tai vatsatauti, hänen ei tarvitse mennä työterveyshuoltoon. Esimies tai hänen sijai- INGIMAGE sensa voi myöntää sairauslomaa. Tarkoitus ei ole pitää ristikuulustelua, vaan ainoastaan selvittää sairausloman tarve. Tarvittaessa esimies ohjaa menemään työterveyshuoltoon. TYÖTERVEYSHUOLTOA PUHELIMITSE Mainio Vireessä tiedetään, ettei työntekijän välttämättä ole helppoa kertoa voinnistaan esimiehelle, eivätkä kaikki esimiehet haluaisi päättää sairausloman tarpeesta. Siksi yhdeksässä yksikössä on aloitettu kokeilu, jossa sairastunut työntekijä soittaa Emkinen palvelukeskukseen. Puheluun vastaa työterveyshoitaja, joka voi myöntää oireiden perusteella sairauslomaa ja antaa itsehoito-ohjeet tai ohjata menemään työterveyshuoltoon. Jos saamme tästä hyvän toimintamallin, laajennamme palvelun muihin yksiköihin, Kreus kertoo. Mainio Vireessä vaaditaan, että työterveyshuoltokäynnistä pitää ilmoittaa etukäteen esimiehelle. Vaivaa ei ole pakko ilmoittaa esimiehelle. Meillä on ollut epäselvyyksiä työterveyshuollon laskutuksissa, joten haluamme kontrolloida itse, milloin työterveyshuollossa on käyty. Mainio Vireen sairauspoissaoloohjeissa lukee, että työterveyshuollossa käytetään ensisijaisesti työterveyshoitajan vastaanottokäyntiä. Kreusin mukaan tämä ohje pätee flunssaan ja muihin epidemia-aaltoihin, mutta tätä asiaa ei mainita ohjeissa. Sopimusneuvottelija Parkkolan mukaan on ongelmallista, jos työntekijöille syntyy sellainen kuva, etteivät he voi hakeutua lääkäriin. Työnantaja määrittää työterveyshuollon laajuuden työterveyshuoltolain mukaisesti. Palveluiden tulisi olla työntekijöiden käytössä ilman erillistä seulontaa. Parkkola painottaa, että työntekijällä on oikeus valita lääkärinsä vapaasti. Työehtosopimustemme mukaan työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin vain perustelluista syistä. Jos työntekijä hakeutuu oma-aloitteisesti lääkärille, jolta hän saa asianmukaisen sairauslomatodistuksen, on hän oikeutettu sairausajan palkkaan. Pakko ei ole soittaa esimiehelle tai Emkinen palvelunumeroon ja selvittää tarkkaan, mikä milloinkin on vaivana. Toki on hieno homma, jos työnantaja on etukäteen ilmoittanut, että vatsatautiepidemioissa tai perusflunssassa ei tarvitse mennä lääkäriin tai hoitajalle vaan pelkkä ilmoitus riittää.. 8 SUPER 10/2014
Sosiaali- ja terveysministeriön budjetti pienenee Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat vähenevät vuonna 2015. Säästöjen kohteena ovat muun muassa sairausvakuutus, työttömyysturva, hammashoito, indeksitarkastukset sekä lapsilisät. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 12,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2015. Määrä on 124 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Vähennys johtuu hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman uudistuksista ja säästöistä. Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta kasvaa. Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta. Valtionosuus työmarkkinatuesta vähenee puolestaan 150 miljoonaa euroa. Syyskuusta alkaen vuorotteluvapaan hakijalta on edellytetty 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijasta. Lisäksi vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, ja vuorottelusijaiseksi palkattavan on pääsääntöisesti oltava työttömänä vähintään kolme kuukautta ennen sijaisuutta. Muutoksella pyritään edistämään työllisyyttä. Uudistuksen seurauksena valtionosuutta vuorottelukorvauksesta vähennetään 12 miljoonaa euroa vuonna 2015. ASUMISTUKEA PARANNETAAN Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yksinkertaistaa asumistukijärjestelmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Uudistus lisää asumistukimenoja ensi vuonna arviolta 41 miljoonaa euroa. Asumistuessa otetaan syyskuussa 2015 käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus ilman työllistymisedellytystä tai määräaikaisuutta. Suojaosan käyttöönotto lisää asumistukimenoja noin kahdeksalla miljoonalla eurolla vuonna 2015 ja 30 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen. Vastaavasti uudistus vähentää toimeentulotukimenoja noin kolmella miljoonalla eurolla ensi vuonna ja viidellä miljoonalla eurolla vuodesta 2016. Kansaneläke- ja työeläkesidonnaisiin etuuksiin tehdään pääsääntöisesti 0,4 prosentin indeksitarkistus. Hallituksen päätöksen mukaisesti lapsilisiä leikataan noin kahdeksalla prosentilla. MUUTOKSIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Sosiaalihuoltolaki uudistetaan siirtämällä painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistamalla asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistämällä viranomaisten yhteistyötä. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten valtionosuuksia lisätään 27,5 miljoonaa euroa. Turvakotipalvelujen järjestäminen siirtyy valtion vastuulle. Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken elokuusta 2015 alkaen. Uudistuksella pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla. Uudistus vähentää kuntien valtionosuuksia vuodesta 2016 alkaen. Hammashoidon korvaustasoa alennetaan ja hampaiden tarkastuksesta myönnetään korvausta nykyistä harvemmin. Aikuisten kunnallisen hammashuollon tarkastusvälejä esitetään pidennettäväksi vähintään kahteen vuoteen. Myös Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa alennetaan.. Lapsilisien määriä alennetaan Hallitus esittää valtiontalouteen lapsilisäsäästöjä, minkä seurauksena kaikkia lapsilisän tasoja alennettaisiin 8,1 prosenttia. Alentaminen ei koskisi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Lapsilisän määrä olisi yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotusta saisi edelleen 48,55 euroa jokaisesta luona asuvasta, lapsilisään oikeutetusta lapsesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2015. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään 5. 12. lokakuuta. Tänä vuonna viikon teemana on Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustyön keskusliitto haluaa painottaa, että jokainen vanhus on yksilö ja arvokas. Liitto huomauttaa, että arvokkaan vanhuuden toteutuminen ei ole vain kotihoidon tai terveyspalveluiden asia, vaan se on ja sen tulee olla yhteinen asia. Lisää tietoa 60:tta kertaa vietettävästä vanhustenpäivästä osoitteessa www.vtkl.fi. Naisten Linja päivystää myös sunnuntaisin Lähes 800 Naisten Linjaan tulevaa puhelua jää edelleen vuosittain vastaamatta. Viime vuonna soittoja tuli lähes kaksi tuhatta ja päivystys vastasi yli tuhanteen puheluun. Väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden naisten ja tyttöjen puhelinpalvelun päivystystunteja lisätään, ja jatkossa palvelua tarjotaan myös sunnuntaisin. Sunnuntaipäivystys on avoinna kello 12 16. Puhelinpalvelun numero on 0800 02400. Soittaminen on maksutonta ja luottamuksellista. SUPER 10/2014 9
UUTISET Esillä juuri nyt Tapaturmat sattuvat usein kotona Tapaturmat sattuvat usein kotona tai vapaa-ajalla. Moni tapaturma voitaisiin välttää nauttimalla vähemmän alkoholia. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Tapaturmien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat arviolta yli miljardi euroa vuodessa. Alle kouluikäisten lasten sairaalan vuodeosastolla hoidetuista tapaturmista noin puolet sattuu kotiympäristössä. Alle kolmevuotiaiden tapaturmista jopa yli 70 prosenttia on kotitapaturmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa, että keskeinen keino ehkäistä lasten tapaturmia on ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa. Tapaturmat voidaan ottaa luontevasti puheeksi äitiys- tai lastenneuvolan vastaanottotai kotikäynnillä. Lapsen toimintaympäristön tulee olla turvallinen liikkua, tutkia ja leikkiä. THL:n mukaan vanhempia on tärkeää kannustaa tukemaan myös lapsen fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen harjoittelua. Hyvät motoriset taidot ehkäisevät osaltaan tapaturmia. NUORET LOUKKAANTUVAT KODIN ULKOPUOLELLA Nuorten tapaturmat sattuvat yleisimmin vapaa-ajalla kodin ja koulun ulkopuolella. Keskimäärin 112 nuorta 15 24-vuotiasta kuolee vuosittain tapaturman seurauksena. Lisäksi sairaalan vuodeosastolla hoidetaan keskimäärin 7500 nuorta tapaturman vuoksi. Tapaturman seurauksena kuolleista nuorista noin kolmannes on tapaturman sattuessa päihtyneitä. THL huomauttaa, että tapaturmien ehkäisemiseksi nuorille on tärkeä tarjota tietoa yleisimmistä tapaturmista sekä siitä, miten päihteiden käyttö on yhteydessä niihin. IÄKKÄÄT KAATUVAT Suuri osa työikäisten kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu henkilön ollessa päihtynyt. Alkoholin osuus tapaturmaisissa kuolemissa on suurimmillaan 45 64-vuotiailla, yli 60 prosentissa kaikista tapaturmakuolemistapauksista. Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma Suomen aikuisväestöllä vuonna 2012 oli kaatuminen tai putoaminen. Näissä tapaturmissa kuoli yhteensä 1156 henkilöä. Kaatumistapaturmista 902 eli suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille. Iäkkäiden kuolemaan johtaneista kaatumisista kotona tapahtui 505 ja hoitolaitoksissa 242 tapausta. lisää aiheesta verkossa www.thl.fi/tapaturmat ja hakusanoilla: tiedä ja toimi: tapaturmat puheeksi neuvolassa. turvallisesti mestoille tietoa ja menetelmiä nuoriso-ohjaajille. tapaturmat päihtyneenä: kuinka ehkäistä. iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. 10 SUPER 10/2014 INGIMAGE
Kunnat ja järjestöt kohtasivat Kuntamarkkinoilla teksti marjo sajantola SuPerin järjestöpäällikkö Satu Taiveaho kertoi syyskuussa Helsingissä järjestetyillä Kuntamarkkinoilla, että vanhuspalvelut puhututtivat eniten SuPerin näyttelypisteessä kävijöitä. Messuvieraille oli tarjolla runsaasti ajankohtaista tietoa niin SuPerin toiminnasta kuin viimeisimmistä selvityksistä. Kaiken kaikkiaan Taiveaho näki Kuntamarkkinat hyvänä paikkana solmia suhteita sidosryhmien edustajien kanssa. Myös suorat keskustelut kuntien edustajien kanssa olivat hedelmällisiä. Monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja on tässä jo käyty esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tilasta, hän jatkoi. Ammattiasiainpäällikkö Kristina Lambergin mukaan ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen palvelut nousivat myös keskusteluissa vahvasti esiin. SuPerin uunituore julkaisu vammaistyön nykytilasta ja viime marraskuussa julkaistu mielenterveystyön selvitys lähtivät monen messuvieraan matkaan. Myös henkilöstön riittävyys on puhututtanut kuntien edustajia. Koulutetun henkilöstön saatavuus on etenkin pienillä paikkakunnilla ongelma. Muuttotappiokunnilla ei ole varsinkaan nuorille lähihoitajille paljon tarjottavaa. Tulevaisuutta ei voi suunnitella, jos tarjolla on vain keikkatyötä tai lyhyitä määräaikaisuuksia, Lamberg huomauttaa. Hän kertoi haastaneensa kuntapäättäjiä miettimään varahenkilöjärjestelmää vaikka yhteisesti lähikuntien kanssa. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuden perheen perustamiseen ja he haluavat perheelleen myös tarvittavat palvelut.. Lupapäätöksen ehtoja on noudatettava SuPer teki syyskuussa 2013 kantelun Pohjois-Suomen Aluehallintovirastoon Attendo Oy:n järjestämästä yksityisen sosiaalihuollon ympärivuorokautisesta asumispalvelusta Puolangalla. Kantelu koski lupaehtojen noudattamatta jättämistä. Lisäksi SuPer toivoi aluehallintoviraston tulkintaa lupaehtojen noudattamisesta silloinkin, kun viraston päätöksestä on valitettu eteenpäin. Tässä esimerkissä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira oli myöntänyt Attendo Oy:n Puolangalla sijaitsevan palvelukodille luvan 11 asiakaspaikkaan yrityksen hakeman 18 paikan sijaan ja antanut määräyksen vähentää asiakkaiden määrä luvan mukaiseksi siirtymäajan kuluessa. Uusia asiakkaita ei saanut ottaa, ennen kuin paikkaluku oli luvanmukainen. Palvelukotiin otettiin kuitenkin kesällä 2013 uusi asiakas, vaikka Valviran vaatima asiakaspaikkojen vähennys ei vielä ollut toteutunut. Tämän jälkeen SuPer vei asian AVIin. Aluehallintovirastolle antamassa selvityksessä ilmeni, ettei Attendo Oy pitänyt Valviran päätöstä lainvoimaisena, koska yritys oli välittömästi valittanut siitä hallinto-oikeuteen. Siten yritys oli jatkanut toimintaansa entiseen malliin. Viime elokuussa tekemässä ratkaisussa aluehallintovirasto totesi, ettei vireillä oleva valitusasia poista yrityksen velvoitetta toimia lupapäätöksen mukaisesti kaikissa tilanteissa, kunnes asia on ratkaistu muutoksenhakuasteessa.. Sairaanhoitokustannusten korvaaminen tarkemmaksi Sairaanhoitokustannusten korvaamista EU-maiden välillä tarkennetaan. Tällä hetkellä Suomi laskuttaa tietyissä harvinaisissa tapauksissa kustannukset toiselta valtiolta tilastollisen aineiston perusteella laskettuina, kiinteämääräisinä summina. Nykyinen laskentatapa on EU:ssa voimassa ensi huhtikuun loppuun. Sen jälkeen Suomi siirtyy todellisten kustannusten laskuttamiseen. Se tarkoittaa, että Suomessa annetun sairaanhoidon kustannukset voitaisiin laskuttaa potilaan kotimaalta vain todellisen suuruisina. Kun toisessa EU-maassa asuva potilas on käyttänyt julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa, Kela korvaa hoidon antaneelle kunnalle todelliset kustannukset ja laskuttaa ne potilaan kotimaalta. Eläkkeisiin 0,4 prosentin indeksikorotus Hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti työeläke- ja kansaneläkeindekseihin ehdotetaan 0,4 prosentin tarkistusta vuoden 2015 alusta. Ilman hallituksen säästöpäätöstä indeksikorotus olisi ollut ensi vuonna 1,1 prosenttia. Työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat työeläkkeen lisäksi esimerkiksi perhe-eläkkeet, luopumiseläkkeet ja luopumistuet. Kansaneläkeindeksiin on sidottu esimerkiksi takuueläke, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, vammaisetuudet, opintoraha sekä rintamalisät. INGIMAGE SUPER 10/2014 11
LOKAKUUN LYHYET Laaja-alaista kipua esiintyy 7 13 prosentilla väestöstä. Riittävästi D-vitamiina Nyrkkisääntö auringonvalon suhteen on, että D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta silloin, kun oma varjo auringon paistaessa ei ole pidempi kuin oma pituus. Syksyllä kaikille suomalaisille alkaa kehittyä D-vitamiinivaje D-vitamiinin määrä puolittuu elimistössä kolmessa viikossa. suomen ash ry Sveitsiin matkustetaan yhä useammin armokuoleman takia Sveitsiin matkustetaan yhä useammin avustetun kuoleman takia. Tuoreen selvityksen mukaan ulkomaisten potilaiden määrä on Sveitsissä kaksinkertaistunut lähivuosina. Vuosina 2008 2012 hieman yli 600 ulkomaalaista päätyi avustettuun armomurhaan Sveitsissä. Heidän keski-ikänsä oli 69 vuotta. Puolet potilaista oli kärsinyt pahoista neurologisista oireista kuten halvaantumisesta, motoneuronitaudista, Parkinsonin taudista tai MS-taudista. Syöpä ja reumaattiset sairaudet olivat seuraavaksi yleisimmät sairaudet. Monella potilaalla oli useita sairauksia. duodecim Liikunta edistää poikien lukutaitoa Vuosittain 10000 20000 ihmistä yrittää itsemurhaa Suomessa. Runsas liikunta tukee koulumenestystä kolmena ensimmäisenä kouluvuotena erityisesti pojilla. Runsaampi välituntiliikunta sekä osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä parempaan luku- ja laskutaitoon. Lisäksi enemmän liikkuvat pojat ja erityisesti pojat, jotka liikkuivat runsaammin koulumatkoillaan, menestyivät vähemmän liikkuvia paremmin lukutaitoa mittaavissa testeissä. Pojilla myös runsaampi tietokoneen käyttö ja videopelien pelaaminen oli yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin. itä-suomen yliopisto Toimintaelokuva lisää napostelua Television ääressä napostelevat saattavat olla suuremmassa lihomisvaarassa, jos he katsovat paljon toimintaelokuvia. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan intensiiviset ohjelmat saattavat saada ihmisen syömään enemmän. Toimintaelokuvaa katsoneet napostelivat tutkimuksen mukaan keskimäärin 200 grammaa, kun haastatteluohjelmaa seuranneet söivät vain 100 grammaa. Kaloreita toimintaelokuvan katsojille kertyi napostelusta keskimäärin 350 verrokeille 100 kilokaloria vähemmän. Ohjelman intensiivisyys voikin vangita katsojan huomion niin tehokkaasti, että tämä syö enemmän huomaamattaan. duodecim INGIMAGE 12 SUPER 10/2014
syyskuun kysymys oli: Onko opiskelu intohimosi? 68% 32% MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Opiskelu antaa varmuutta toimia alalla ja samalla saa paljon vertaistukea toisilta. Rakastan erilaisia haasteita. On kiva huomata, että iän karttuessa aina oppii uusia ja mielenkiintoisia asioita, vallankin, kun pitää kaikki aistit avoinna. Tuntuu tärkeälle, että jotenkin kehittää itseään. Se rikastuttaa ja elämähän on kasvua. On ihana oppia uutta, saada täydentävää ja syventävää tietoa sekä kokea onnistumisen iloa! Se on pääluottamusmiehelle tärkeää. Eipäs sitä muuten ajan hermolla pysy. Halua olisi, mutta jos vuorotyö antaa mahdollisuuden osallistua vain kerran kuussa, rahat menevät hukkaan. Ei riitä virtaa uusille harrasteille, entisiä on jo tarpeeksi. Laaja-alainen opiskelu ei enää niin kovasti innosta. Olen joskus syksyisin aloittanut erilaisia kursseja, mutta innostus tahtoo aina lopahtaa. Aikapula. Lokakuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. Kaikkien 24.10. vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. Syyskuussa arpa suosi Anu Rajasuota Pieksämäeltä. Onnittelut! muut lehdet Eräässäkin dementiakodissa hoitajat keksivät tulla yövuoroon yöpaidassa. Näin käytävillä harhailevat vanhukset ymmärsivät, että nyt kuuluu nukkua. päijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän koti- ja asumispalvelujen päällikkö päivi kailio, tesso 5/2014 Ensin alibudjetoidaan ja sitten yllätytään kun rahat eivät riitä. Kunnissa tuudittaudutaan lisäbudjetteihin mielestäni budjeteista ei edes oikeasti välitetä. professori jukka pellinen polemiikki 3/2014 Suomessa on saatu säädettyä järkevä talvirengaspakko ja keliaakikoillekin gluteenittomat ehtoollisleivät. En usko, että arkkujen erottaminen poltettaviin ja haudattaviin on mahdoton tehtävä. vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö pekka mäkinen, jyty 8 9/2014 30 vuotta sitten Syysnumerossa lukijoita kannustettiin mukaan monipuolisiin opintoihin. Jämäkkyyskoulutuksella kehityttiin jämäkäksi. Perushoitajaliiton ammattiosastoissa opiskeltiin yhdessä monenlaisissa opintokerhoissa. Työpaikoilla opiskelijoiden opetusvelvollisuus koettiin joskus rasitteena, mutta usein myös rikastavana kokemuksena, sillä ohjaajan oikeuksiin kuului saada itsekin opetusta. Ammattiasian sihteeri Aune Ruuskanen muistutti artikkelissaan: Jokaisen ohjaajan tulisi muistaa olevansa elävä malli, joka teoriaa tehokkaammin muokkaa opiskelijan näkemystä koko ammatista ja jopa hoitotyön alueesta. apuhoitaja 10/1984 SUPER 10/2014 13
LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Sienisoppa sopii laihduttajallekin teksti ja kuvat marjo sajantola Kun raittiin ilman ja reippailun lisäksi saa vielä korillisen tatteja, on sienestäminen mitä parhainta terveysliikuntaa. Tatti on todellinen painonvartijan tehopaketti, sillä sienissä on vain vähän energiaa, mutta paljon kuitua ja proteiinia. Sieniä kerätessä on kuitenkin oltava tarkkana. Perushoitaja Ella Bergqvist kertoo olleensa varsinainen jojo-laihduttaja, mutta nykyisin hän on onnistunut elämäntapamuutoksessaan. Kilot ovat karisseet mukavasti, ja Ella on saanut niiden sijaan runsaasti energiaa. Työterveyshoitaja suositteli muutaman kilon karistamista ja teki sen niin kannustavasti, että sain lisäkipinää. Painonhallinnan on lähdettävä omasta itsestä. Jos toinen sanoo, että sinun on pakko laihtua, se ei onnistu. Oma asenne on tärkeä. On tunnuttava siltä, että tämä on se mun juttu. Ella on aina syönyt terveellisesti, sen terveydenhoitajakin totesi tarkistaessaan hänen ruokapäiväkirjansa. Ongelman aiheuttivat vain liian suuret annokset. Hyvää ruokaa ja herkkujakin saan syödä, mutta kaikkea kohtuudella. Lisäksi ruokailuni painottui enimmäkseen iltaan. Nykyisin syön tasaisemmin myös työvuoroissa. Kiireinen kaksivuorotyö TYKSin osastolla, jossa hoidetaan tekonivelkirurgisia potilaita, tuo omat haasteensa ruokailurytmin ylläpitoon, mutta Ella on päättänyt pitää siitä kiinni. Työpaikalla on itse huolehdittava siitä, että ehtii pitää ruokataukonsa. Vaikka kuinka olisi kiire, on kuitenkin järkevämpää syödä edes jotain pientä, voileipää tai hedelmää, kuin jatkaa vain kahvin voimalla. Siten jaksaa taas paremmin jatkaa töitä. Osastolla on lisäksi kuusipaikkainen tarkkailuosasto leikkauksesta saapuville potilaille ja myös infektiopotilaita sekä sulkujen aikana lyhytkirurgisia potilaita. Työ on Ellan mielestä mielenkiintoista, nopearytmistä ja vaihtelevaa, sillä potilaat siirtyvät jatkohoitoon muualle tai kotiin mahdollisimman nopeasti ja potilasvaihtuvuus on suuri. Leikkauspotilaat tarvitsevat hyvää perushoitoa ja toivoisinkin meille työntekijöiksi nykyistä enemmän lähihoitajia, jotta sairaanhoitajat voisivat paremmin keskittyä oman osaa- JOS TOINEN SANOO, ETTÄ SINUN ON PAKKO LAIHTUA, SE EI ONNISTU. misalueensa tehtäviin. Raskas työ vaatii hyvän vastapainon. Ella on löytänyt sen liikunnasta. Kesäisin hän pyöräilee paljon, mutta etenkin vesijuoksu on tuntunut hänestä omalta lajilta, ja sitä voi harrastaa ympäri vuoden. Uusia lajeja on myös aina kiva kokeilla. Meillä tarjottiin tyhy-toimintana opetusta geokätköilyssä. Olen ollut ystäväni mukana aikaisemminkin, mutta nyt opin hyödyntämään itse GPS-satelliittipaikannusta. Tämä on sellainen harrastus, jota voi tehdä myös koiran kanssa. Tyttären dobermannista Ella on saanut innokkaan liikuntakaverin. Kaksi ja puolivuotias karvainen kullannuppu lähtee mielellään lenkille aina, kun tulee mummilaan hoitoon. Yhdessä on koluttu Turun karpalosuot ja tietenkin sienimetsät. Mummi kouluttaakin Darasta sienikoiraa: Hän on hyvin innokas etsimään ja löytää tarkalla vainullaan myös tatteja. Annan haistaa sientä ja kehotan sitten etsimään. Löytäisi varmasti enemmänkin, jos uskaltaisin päästää vapaaksi. Ehkä sitten myöhemmin, kun hän on vanhempi ja järkevämpi. Kantarellisaaliit ovat tänä kesänä jääneet vähäisiksi, mutta muita sieniä ja etenkin tatteja Ella on kerännyt korikaupalla. Sienioppaista ja tutuissa sienissä pitäytymisestä huolimatta hän sai sienimuhennoksestaan voimakkaan allergisen reaktion. Hän arvelee lakritsirouskun tai purppuravalmuskan eksyneen joukkoon. Vaikka luulee tuntevansa sienet, on aina muistettava, että monella ruokasienellä on sitä muistuttava myrkyllinen sienilaji. Sieniateriastaan toipunut Ella on jo ennallaan, energinen ja pirteä. Hän toteaa, että koiran kanssa ulkoilu on tuonut hänelle niin paljon lisää energiaa, että sen ovat työkaveritkin huomanneet. He ovat jopa kyselleet, mistä tuollaista virtaa riittäisi heillekin. Olen todennut vain, että hankkikaa dobermanni!. 14 SUPER 10/2014
Ellan tattikeitto 1 l tuoreita tai 2 4 dl kiehautettuja tatteja tai muita mietoja sieniä 1 silputtu sipuli 2 3 rkl öljyä tai voita 3 rkl vehnäjauhoja 3 ½ dl veden ja ruokakerman (15 %) seosta tai vastaava määrä kevytmaitojuomaa suolaa ja mustapippuria tarvittaessa lisää maitojuomaa liemen ohennukseen Kuumenna pilkotut sienet pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää rasva ja sipuli. Ruskista kevyesti. Ota runsas ruokalusikallinen sienisilppua pannulta sivuun tarjoilua varten. Sekoita jauhot vesikermaseokseen ja lisää pannulle. Hauduta noin 10 minuuttia. Mausta pippurilla ja suolalla. Tarjoile keitto sienisilpulla päällystettyjen ruisleipien kanssa. SUPER 10/2014 15
Kaikki eivät halua laittaa puolisoaan edes tilapäisesti hoitoon muualle. Heille omaishoidon tuurauksesta on erityisen paljon hyötyä, Irma Rouhiainen-Marila sanoo.
TUURAAJA TUO TAUON teksti ja kuvat minna lyhty Kun omaishoidon tuuraaja Irma Rouhiainen-Marila saapuu taloon, saa omaishoitaja tauon vaativasta arjestaan. Tuurauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä omaishoitajan uupuminen. Kesän pohjoinen aamuaurinko hellii työmatkalaista. Irma Rouhiainen-Marila pyöräilee kolmen kilometrin työmatkansa Rovaniemen keskustaan. Niin hän tekee aina, säästä riippumatta. Työvuoro omaishoidon tuuraajana alkaa kahdeksalta. Irma saapuu toimistolle, jossa työskentelee palveluohjauksen tiimi. Tiimiin kuuluvat omaishoidontuen asiantuntijoita, terveydenhoitajia, toimistosihteerejä, Sas-hoitaja, veteraaniasiantuntija, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosionomi ja kotihoidon esimies. Irma huikkaa huomenet työkavereilleen. Sitten työkengät jalkaan ja tietokoneelle. Varsinaista omaa työpistettä Irmalla ei ole, mutta toimiston porukka on liikkuvaista, joten aina jokin tietokoneista on vapaana. Irma lukee sähköpostiviestit. Puoli yhdeksältä on yhteinen kahvihetki, jossa käydään työasioita läpi. Palveluohjauksen tiimin jäsenet kohtaavat työssään samoja asiakkaita. Muut saattavat kertoa Irmalle asiakkaista, jotka mahdollisesti hyötyisivät omaishoidon tuurauksesta. Tarjoamme tuurauspalvelua. Emme vain odota, että sitä kysytään. Esimerkiksi kun omaishoitaja on yhteydessä tänne omaishoidontukiasioissa, kerromme hänelle myös tästä palvelusta. Irma on työskennellyt tuuraajana kolmen vuoden ajan. Tämän vuoden alusta lähtien hän on ollut palveluohjauksen tiimin jäsen. Aikaisemmin hänen työpisteensä oli vanhusten päiväpalvelussa, josta hän lähti tuurauskeikoille. Palveluohjauksen tiimissä hän pääsee paremmin hyötymään yhteistyöstä muiden ammattilaisten kanssa. Meillä on todella ammattitaitoisia työntekijöitä, joilta voin aina kysyä neuvoa. Olen oppinut valtavasti muilta, esimerkiksi veteraanien asioista. EDES METSÄSTYSKOIRAKSI Omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus saada kolme vapaapäivää kuukaudessa, mutta monelta jäävät vapaat pitämättä. Usealla iäkkäällä omaishoitajalla on mielessä lupaus, jonka hän on antanut puolisolleen. Toisia tuetaan niin myötä kuin vastamäessä. He ajattelevat puolison hoitamisen olevan tavallaan velvollisuuskin oman jaksamisen kustannuksella. Omaishoidon tuuraus on lisäpalvelu, jonka saa lakisääteisten vapaapäivien lisäksi. Rovaniemellä tuurauspalvelua on mahdollista saada kahdeksan tuntia kuukaudessa. Palvelu maksaa 9,45 euroa alle kahden tunnin käynnistä ja 14,20 euroa yli kahden tunnin käynnistä. Tunnit voi käyttää kerralla tai useassa osassa. Yleensä Irma on muutaman tunnin asiakkaan luona, jotta omaishoitaja pääsee hoitamaan asioitaan, käymään lääkärissä tai tapaamaan ystäviään. Jotkut ovat käyneet jopa marjametsässä tai perunannostossa. Irma ei halua sopia aikatauluja liian tiukaksi, jotta omaishoitaja saa riittävän pitkän tauon ympärivuorokautisesta työstään. Sanon aina omaishoitajalle, ettei tarvitse pitää kiirettä. Olen täällä ihan niin pitkään kuin tarve vaatii. SUPER 10/2014 17
Irma pitää seuraa hoidettavalleen ja huolehtii hänen perustarpeistaan. Kotikäynti on tärkeä henkireikä omaishoitajalle mutta myös asiakkaalle. Se tuo mukavaa vaihtelua päivään ja antaa mahdollisuuden esimerkiksi muisteluhetkeen aivan eri tavalla kuin lähiomaisen kanssa. Minulla saattaa olla mukana metsästys- ja kalastuslehtiä, jos tiedän, että asiakas on aikaisemmin metsästänyt ja kalastanut. En ymmärtänyt aikaisemmin metsästyksestä yhtään mitään, mutta luontoretket ja miehen metsästysharrastus ovat antaneet tietoa. Työkaverit ovat ehdottaneet, että alkaisin metsästää yhdessä mieheni kanssa. Tai jos en itse halua ampua, niin voisin kuulemma mennä aseenkantajaksi tai edes metsästyskoiraksi, Irma kertoo nauraen. Irma pitää tärkeänä sitä, että hän saa luotua yhteyden asiakkaaseen. Siksi hän on valmis näkemään vaivaa selvittääkseen, mistä hoidettava on kiinnostunut. Hän on pelannut lukuisat shakkiottelut ja keskustellut autoista. Kerran muistelin, millaisia autoja isälläni ja sedälläni oli viisikymmentä vuotta sitten. Asiakas innostui aiheesta niin, että hänen silmänsä loistivat. Olen miettinyt, että jos joskus saisin työparin, olisi hyvä, jos hän olisi mies. Häneltä tällaiset keskustelut kävisivät luonnostaan. Tuuraajan työssä tilanteet voivat olla yllättäviä. Eräänä kylmänä talvipäivänä muistisairas vanhus halusi lähteä puolisonsa perässä asioille. Irma juoksi sisävaatteissa hänen kannoillaan ulos. Yritin toimia hienovaraisesti ja sanoin, että mennään sisälle, kun täällä on niin kylmä. Sain vastaukseksi, että mene sinä vain, jos sinua paleltaa. Kävelin hänen kanssaan pienen lenkin ja juttelin, kunnes hän viimein suostui tulemaan sisälle lämpimään. Joskus omaishoitajalle vapaa-aikaa tärkeämpää on se, että joku kuuntelee häntä. On käynyt niin, että kun puolison on pitänyt lähteä asioilleen, hän onkin jäänyt kotiin ja jutellut kanssani kaksi ja puoli tuntia. Tuurauksen tärkein tehtävä on tullut silloinkin täytettyä: olen ollut läsnä. Tuuraajan on ansaittava asiakkaan ja omaishoitajan luottamus. Se on äärimmäisen tärkeää, sillä työtä tehdään heidän kotonaan. Työ ei ehkä sopisi vastavalmistuneelle, sillä se vaatii laaja-alaista ammattitaitoa. Tässä työssä pystyn hyödyntämään yli kolmekymmenvuotista hoitajan kokemustani. Hankin tietoa jatkuvasti lisää seuraamalla uusimpia tutkimuksia iäkkäiden hoidosta ja sairauksista, kuten muistisairauksista. Lisäksi on tunnettava ikääntyneille tarjottavat palvelut hyvin. KYSYMYKSIÄ MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ Irma työskentelee omaishoidon tuurajana kolmena päivänä viikossa, kaksi päivää viikosta on varattu pääluottamusmiehen työlle. Jos omaishoidon tuurauksia ei ole, hän työskentelee ikäihmisten palveluneuvonnassa, Nestorissa. Nestorissa kysytään kaikkea maan ja taivaan väliltä. Esimerkiksi miten haetaan asumispalvelupaikkaa tai omaishoidon tukea, mistä saa vaippoja ja kuka voi saada ateriapalvelun. Veteraaniasioista tulee myös paljon kysymyksiä. Samassa rakennuksessa on muun muassa eläkeläisten tilat ja muistitupa. Moni poikkeaa palveluneuvontaan ohi kulkiessaan. Tänään Nestorissa työskentelee lähihoitaja, geronomiopiskelija Minna Ruokamo. Irma käy kysymässä, tuleeko Irma Rouhiainen-Marila kertoo Armas Savelalle, että hän voisi tulla pitämään seuraa, kun vaimon täytyy mennä hoitamaan asioita. 18 SUPER 10/2014
hän avuksi Nestoriin. On rauhallista, joten Minna pärjää yksin. Viime keväänä kun veteraanit hakivat veteraanirahaa tälle vuodelle, Nestorissa oli vilkasta. He tulivat tänne hakemusten kanssa ja kysyivät neuvoa niiden täyttämiseen. Irma soittaa puheluita mahdollisille uusille asiakkaille. Hän ehdottaa, että voisi tulla kertomaan omaishoidon tuurauksesta jo tänään. Kiinnostusta palvelua kohtaan on, mutta kenellekään ei sovi juuri nyt. Sairaanhoitaja Liisa Penttinen on puhunut puhelimessa Maire Savelan kanssa ja heille sopisi, että Irma menisi käymään siellä. Tapaaminen sovitaan kahdeksi. Päivä on harvinaisen rauhallinen. Toimistossa on tehty työhuoneiden vaihdoksia, joten Irma päättää käydä läpi hyllyissä ja muuttolaatikoissa olevia tavaroita. Vanhuuden psykologia -kirja vuodelta 1979. Samana vuonna minä valmistuin apuhoitajaksi. Tämän voisi säilyttää muistona. Muut vanhat tietokirjat joutavat roskiin. Uusin tieto löytyy netistä. Kukaan ei etsi tietoa näistä vanhoista kirjoista. Ovikello soi. Irma menee avaamaan. Oven takana seisoo mies, joka kyselee, millaista neuvontaa Nestorista saa. Hänellä olisi kysyttävää terveysasioista. Irma vastaa, että valitettavasti siihen heiltä ei saa neuvontaa, vaan Nestorista saa tietoa ikääntyneiden palveluista. Kaappien järjestämisen jälkeen on puolen tunnin lounastauko, jonka Irma viettää yhdessä työkavereiden kanssa taukotilassa eväitä syöden. Palveluneuvonta Nestorissa Irman lisäksi työn touhussa ovat terveydenhoitaja Hannele Kraatari ja lähihoitaja Minna Ruokamo. Omaishoitaja Maire Savela esittelee Irmalle taulukon, josta selviää Armaan lääkkeenottoajat. TYÄR MENEE ESITTÄYTYMÄÄN Ruisleivän päälle omenaa, Irma Rouhiainen-Marila suosittelee. Lounasseurana on sosionomi Satu Karekivi-Pallari. Lounaan jälkeen Irma jatkaa kaappien järjestämistä. Sitten hän katsoo iltapäivän asiakkaan tiedot Efficasta, sillä toimintakyvyn ja sairauksien tietäminen ennakkoon on tärkeää. Hieman ennen kello kahta hän ottaa kassinsa ja pyöräilee noin kilometrin matkan päähän asiakkaan luokse. Pihalla kukkia hoitaa herttaisen näköinen, hymyilevä ikääntynyt nainen. Ettehän te vain ole rouva Savela? Arvaus osuu oikeaan. Minä ole se tyär, jonka piti tulla, sanoo Irma lappilaiseen tapaan. Irma ja Maire menevät yhdessä sisälle. Puoliso Armas Savela on päivälevolla. Koti on täynnä kukkivia kukkia. Asuin neljäkymmentäviisi vuotta omakotitalossa. Niiltä ajoilta on jäänyt se, että kynsien alle täytyy saada multaa, Maire sanoo. Irma kertoo, että hän voisi tulla Armaan seuraksi silloin, kun Maire haluaa lähteä jonnekin. Vaikkapa permanenttia ottamaan, Irma tuumaa. Olen hoitanut vanhuksia kolmekymmentä vuotta, joten osaan kyllä hoitaa. Voin keittää kahvit ja tarjota ruokaakin. Halusin tulla esittäytymään, että tiedät kuka olen. Keskustelu soljuu eteenpäin. Maire kertoo elämästään. Savelat ovat olleet 67 vuotta naimisissa. Meillä on kaksi tytärtä. Olisin toivonut, että edes toinen olisi jäänyt Rovaniemelle, mutta he asuvat Helsingissä ja Tukholmassa. Onneksi yksi mei- SUPER 10/2014 19