Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Transkriptio

1 Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

2 Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään? Vanhuusikä yksilöllistä, alkaako 80-ikävuodesta alkaen vanhuus näyttäytyä? Muuttuuko vanhuusikä ja mihin suuntaan? Miten eliniän pidentyminen ja yhteiskunnallinen kehitys näkyy ikääntyneiden ihmisten elämässä? - Mahdollista vai harhakuvaa?

3 Palveluorientoitunut kulttuurimme Yleisen keskustelun perusteella mielikuva siitä, että ikääntyneet ihmiset käyttävät paljon palveluja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - Kääntynyt puhekielessä ja jopa lakiteksteissä Vanhuspalvelulaiksi - Terveydenhuoltolaista ko. lakiin siirretyt preventiiviset osiot jäävät huomiotta - Ohjausta, neuvontaa - Toimintakykyisyyden tukemista ja vahvistamista - PalveluTARPEESTA puhuminen istuu meissä vahvana, palvelun tulisi pohjautua toimintakyvyn arviointiin (toimintakyky on vahvuutta)

4 Ns. vanhuspalveluja käyttää 63 vuotta täyttäneistä vähän Säännölliset kotiin annettavat palvelut Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät) Päivi Voutilainen STM

5 Vanhuusikä ja palvelujen käyttö muuttuu Vanhuusikä entistä pidempi ajanjakso; vuotta, ajattelumme uudistumassa - Yli 100-vuotiaita tunnemme, heitä runsaat Elävätkö 80-vuotiaaksi ennättäneet kalenteri-iän perusteella vanhuuselämän keski-ikää, alkaako vanhuus näyttäytyä? - Toiveena kun sais elää mahdollisimman terveenä, enkä olis muille vaivaksi Ikääntyneet ihmiset käyttävät palveluja, jotka eivät näy vanhuusasioiden tilastoissa - Palveluja, joita ei mielletä vanhuspalveluiksi, esh, pth - Joukossa henkilöitä, joilla useita palveluja rinnakkain - Hyvinvointipalveluja ja omaehtoista huolenpitoa itsestä

6 Haasteita ikääntyneiden ihmisten toimintakykyisyydessä ja kokemuksissa Eriarvoisuus sosioekonomisen aseman mukaan - Terveydessä, toimintakykyisyydessä, myös osallistumisessa - Vanhuusikä jatkoa aiempaan elämään, tottumuksiin, arvomaailmaan - Voiko näihin vaikuttaa, jos siihen tarvetta? - Selviytyvätkö ihmiset eri tavoin luonteensa ja taustansa perusteella? Huolena palvelujen saatavuus, puheet sotesta Turvallisuuden tunne tärkeä mielen hyvinvoinnille

7 Ikääntyneet ihmiset ovat fiksuja Ovat kokeneita, mikä monessa hyödyksi Panostavat itseensä, jatkavat aiempaa elämäntapaansa, hyödyntävät vapaa-ajan aktiviteetteja, kaupallisia tuotteita enenevästi - Tukena ja apuna läheisilleen (tuottavuus ja välittäminen) - Liikunta, kulttuuri, matkustus (omavastuisuus terveydestä) - Oppiminen ja opiskelu, siinä paljon tehtävissä (ajassa mukana) - Teknologinen kehitys - Osallisuus ja itsenäisen asiointi, omista asioista päättäminen Rakentavat tulevaisuuttaan - Vanhustenviikon teema v. 2015

8 Visio hyvästä vanhuusiästä Hyvä vetää puoleensa hyvää - vastineena palveluvaltaiselle puheelle Hyvän puhuminen kannattaa, koska - Kukaan ei halua olla yhteiskunnalle taakka - On paljon mahdollisuuksia, joilla - Ihminen itse voi vahvistaa voimavarojaan - Ohjauksen ja neuvonnan keinoin voidaan tukea hyvän vanhuusiän ja itsenäisen suoriutumisen aikaa - Läheiset voivat olla tueksi - Iäkkäät ihmiset itse voivat tukea toisiaan ja kokea toimintansa merkitykselliseksi - Palvelujärjestelmä kykenee kehittymään - Useimmiten voimavarojen heiketessä paljon on vielä jäljellä - Ongelmilta ei sovi kuitenkaan sulkea silmiään!

9 Työmme lähtee sydämestä, koska arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina!