Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi 30.8.2006 Spatial North -hanke Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen suunnittelun ohjausryhmä Arto Hämäläinen 2005
ITÄ-SUOMEN LUONNON- JA KULTTUURIARVOT ALUETALOUDELLISENA MAHDOLLISUUTENA - SAIMAA PIELISEN JÄRVIALUE MAAILMANPERINTÖALUEEKSI...2 1 ITÄ-SUOMI-OHJELMAN MAKROHANKE M6...2 2 HANKKEEN TAUSTA...3 3 HANKKEEN TAVOITTEET...5 4 YHTYMÄKOHDAT MUIHIN HANKKEISIIN...6 5 HANKKEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS...6 5.1 MAAILMANPERINTÖARVOT...7 5.2 ALUETALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET...8 5.3 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS...9 5.4 TOTEUTTAMINEN...12 6 HANKKEEN HALLINTA...13 6.1 HANKKEEN OHJAUS...13 6.2 HANKKEEN TOTEUTUSAIKATAULU...14 6.3 RESURSSISUUNNITELMA...14 6.4 TALOUS...15 6.5 ITSEARVIOINTISUUNNITELMA...15
Itä-Suomen luonnon- ja kulttuuriarvot aluetaloudellisena mahdollisuutena - Saimaa Pielisen järvialue maailmanperintöalueeksi Hankesuunnitelma Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 toteuttamiseksi 1 Itä-Suomi-ohjelman makrohanke M6 Helmikuussa 2005 valmistui Itä-Suomi-ohjelma, jossa esitettiin neljätoista ylimaakunnallista niin sanottua makrohanketta, joiden tarkoituksena on vauhdittaa Itä-Suomen myönteistä kehitystä. Ohjelman makrohanke M6 on Saimaa Pielisen Lakeland-imagon kohottaminen Saimaa Pielinen maailmanperintökohteeksi. Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on Itä-Suomen ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen ja alueen tunnettavuuden lisääminen, mihin liittyy matkailun kehittäminen, imagomerkityksen kasvattaminen ja tuotteistaminen. Maailmanperintöaluehanke myös vahvistaa Itä-Suomen imagoa ja maakuntien omanarvon tuntoa. Makrohankkeen aluetaloudellinen merkitys perustuu sille, että matkailu on Itä-Suomen maakuntien arvonlisäykseltään ja työllistämisvaikutuksiltaan yksi kolmesta tärkeimmästä toimialasta. Maailmanperintöstatus on erittäin vahva maailmalla tunnettu markkinointivaltti, jota on mahdollista hyödyntää matkailun, vapaa-ajan toimintojen, tuotemarkkinoinnin ja maanarvon kautta. Makrohankkeessa pyritään keskeisesti kehittämään luonnon- ja kulttuuriympäristön aluetaloudellista hyödyntämistä. Helmikuussa 2006 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta Spatial North hankkeesta päätettiin rahoittaa Saimaa Pielisen maailmanperintöhankkeen valmistelun suunnittelutyö kesän 2006 aikana. Suunnitteluhankkeen aikana valmisteltiin tämä hankesuunnitelma sekä taustaselvitys, jossa selvitetään maailmanperintösopimusta ja maailmanperintökohteiden valinnan perusteita, hankkeen aluetaloudellista ja oikeudellista merkitystä, hankkeen valmistelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Suunnittelutyötä on tehty nimetyn ohjausryhmän johdolla. 2
2 Hankkeen tausta Unescon maailmanperintösopimuksen tavoitteena on suojella ihmiskunnan yhteistä kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimuksen mukaisessa maailmanperintöluettelossa on 830 kohdetta, joista 644 kulttuurikohteita, 162 luontokohteita ja 24 yhdistelmäkohteita. Kohteet sijaitsevat 138 jäsenmaassa. Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä seitsemän kohdetta Suomesta ja niistä yksi on Ruotsin kanssa yhteinen luonnonperintökohde: Merenkurkun saaristo Höga Kusten. Suomi esitti Saimaa Pielisen järvialuetta vuonna 2004 maailmanperinnön aieluetteloon kuudentoista Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle sijoittuvan osa-alueen muodostamana kokonaisuutena eli niin sanottuna sarjakohteena. Saimaa Pielisen järvialue on esimerkki maapallon vanhimmasta ajanjaksosta ja maan kuorta muokanneista valtavista kallioperän lohkoliikunnoista, joiden tuloksena on järvialtaan mosaiikkisuus. Alueelta löytyvät todisteet elämän ja ilmakehän synnystä maapallolla 2100 miljoonaa vuotta vanhojen mikrofossiilien muodossa. Alueella näkyvät jääkauden aikaisten muodostumien runsaus ja monimuotoisuus kuten jääkaudella muodostuneet drumliinit sekä jääkauden perääntymisvaiheessa 12 000 vuotta sitten muodostuneet harjut, kumpumoreenit, rantakerrostumat ja suuret vesistöjä salpaavat päätemoreeniselänteet kuten Salpausselät. Alue on myös esimerkki meneillään olevasta geologisesta prosessista eli jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta, minkä seurauksena nykyinen Saimaa Pielisen järvialue on kuroutunut irti Itämerestä ja järviallas on kallistunut ja kallistuu edelleen. Kallistumaa ilmentää se, että vesistöalueen purkautuminen on vaihtunut luoteesta kaakkoon ja eri järvialtaat ovat muuttuneet voimakkaasti sekä kooltaan että vedenpinnaltaan. Tämä todistaa suurta ilmastonmuutosta jääkaudella ja sen jälkeisellä ajanjaksolla. Ilmiötä tukevat luonnontieteellisistä todisteista reliktilajit kuten saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) ja järvilohi (Salmon salar m. sebago), jotka järvialueen kuroutumisen yhteydessä jäivät eristyksiin Itämeren lajistosta ja ovat eriytymässä omiksi lajeikseen, eräät äyriäislajit sekä Vuoksen vesistöön eristyksiin jäänyt saimaannieriä (Salvelinus alpinus), joka geneettisesti poikkeaa muista Suomen nieriöistä. Ilmiötä tukevat esihistoriallisen kulttuuriperinnön todisteet kuten alueella olevat muinaisten asustusten sijaintipaikat sekä kalliomaalaukset, jotka osoittavat vedenkorkeuden vaihtelua alueella ihmisen läsnäolon aikana. Näin tuhansien miljoonien vuosien ketju maapallon kehityshistoriassa kuumine ja kosteine ilmastovaiheineen, jäätiköitymisineen ja hapen määrän ilmakehässä lisääntymisi- 3
neen on ainutlaatuisella tavalla nähtävissä. Toistaiseksi tällaiset järvialueet ovat maailmanperintöluettelossa aliedustettu elinympäristö. Maailmanperintökohteen aluetaloudellisen mahdollisuuden muodostavat yhtäältä nimeämispäätöksen jälkeen entiseen tapaan jatkuvan käytön hyödyt ja toisaalta päätöksen mukanaan tuomat uudet potentiaaliset hyödyt. Uusia hyötyjä ovat ennen kaikkea matkailuelinkeinon vahvistumisesta seuraavat välittömät hyödyt. Välillisiä hyötyjä aiheutuu matkailun lisääntymisestä seuraavan alueen elinvoimaisuuden, rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palvelualoille aiheutuvien kerrannaisvaikutusten, paikallistalouden kokonaisrahamäärän kasvun ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen sekä matkailuelinkeinoon liittyvien, alueella tuotettavien tuotteiden lisääntyvän kysynnän seurauksena. Tertiääriset hyödyt liittyvät alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen ja realisoituvat alueen kiinnostavuutena niin pysyvän kuin vapaa-ajan asumisen ja yritysten sijoittumisen kannalta ja siten maa-alueiden kysyntänä ja arvonnousuna, mutta myös alueen tuotteiden kysyntänä. Välittömät hyödyt ovat helpoiten arvioitavissa, mutta tertiäärisillä hyödyillä on suurin potentiaali. Maailmanperintöhanke mahdollistaa jo suojeltaviksi päätettyjen ja niitä ympäröivien alueiden suurimman mahdollisen hyödyn kestävän realisoimisen. Hyöty alueiden valinnasta maailmanperintöluetteloon voi olla aluetaloudelle sekä alueelliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille moninkertainen verrattuna pelkkään alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Elinkeinona matkailulla on väestömäärään suhteutettuna erittäin suuri merkitys Itä- Suomen maakunnille. Tämän vuoksi matkailun kehittämistoimenpiteitä on tärkeää ja myös luontevaa priorisoida juuri itäisessä Suomessa. Maailmanperintöluetteloon hyväksyminen lisää merkittävästi ulkomaisten matkailijoiden kiinnostusta kohteisiin. Maailmanperintöalue-arvo edistäisi merkittävästi yhteisen mielikuvan ja brändin syntymistä Saimaa Pielisen järvialueesta matkailun vetovoima-alueena Lapin tapaan. Kiinnostuksen realisointi kävijämäärien lisääntymisenä edellyttää, että alueella tehdään aktiivista matkailutoimintaa tukevaa niin infrastruktuurin kuin palvelujen ja tuotteiden kehittämistä. Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöhankkeen keskeisin vaikutus on, että maailmanperintöstatus tuo maailman huipputasoista tunnettuutta, mikä lisää alueen vetovoimai- 4
suutta matkailussa. Lisäksi hanke mahdollistaa alueen tarkastelun ja profiloitumisen kokonaisuutena koko suunnitellulla Saimaa Pielisen maailmanperintöalueella. Hanke edistää matkailukeskuksia kuten Savonlinnaa ja Kolia, niiden ja matkailualueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä Saimaa Pielisen matkailun kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman avulla. Hanke toteuttaa Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeen M6 Saimaa Pielisen Lakelandimagon kohottaminen Saimaa Pielinen maailmanperintökohteeksi. Saimaa Pielisen maailmanperintöhanke toteuttaa osaltaan vuonna 2006 laadittua valtakunnallista matkailustrategiaa. Hanke myötävaikuttaa myös valtioneuvoston valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista antaman päätöksen täytäntöönpanoon niin maantieteellisesti kuin sisällöllisestikin. Hankkeessa tuotetaan käytännönläheiset periaatteet luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden alueiden kestävälle käytölle. Näin hanke kytkeytyy Suomen maaseudun kehittämisstrategian toteuttamiseen, sillä matkailun lisääntyminen alueella luo matkailumajoitus- ja elämystuotteiden kysynnän kasvun kautta mahdollisuuksia esimerkiksi paikallisen ruuan ja muun tuotetarjonnan lisääntymiseen sekä tukee alan yrittäjyyttä maaseudulla. Saimaa Pielisen maailmanperintöhanke on osa opetusministeriön ja ympäristöministeriön ohjaamaa kansallista maailmanperintökohteiden valmistelua. Saimaa Pielisen maailmanperintöalueen valmistelussa hyödynnetään viimeaikaisessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa saatua tietoa käytännön tasolla. Käytännön toimet vahvistavat osallistuvaa suunnittelua, jotta hankkeelle saadaan paikallinen hyväksyttävyys. Vuorovaikutteisella suunnittelulla vähennetään mahdollisia hankkeesta paikallisille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja maksimoidaan siitä heille koituvia hyötyjä. Maaseudun elinkeinoihin ja toimintamahdollisuuksien muutokseen liittyviltä osin kehittämistyössä hyödynnetään paikallista aloitteellisuutta tukevaa toimintatapaa. 3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat valmistella laajasti hyväksytty esitys Saimaa Pielisen maailmanperintöalueeksi ja luoda perusta Saimaa Pielisen luonnon- ja kulttuuriperinnön kestävälle aluetaloudelliselle hyödyntämiselle sekä arvonlisäykselle aluetalouteen. Hanke toteuttaa avointa tiedotusta ja molemminpuolista tiedon siirtoa. Se tuottaa vuorovaikutteisen suunnittelun avulla paikalliseen väestöön kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja ymmärryksen hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. 5
4 Yhtymäkohdat muihin hankkeisiin Hankkeen aluetaloudellinen osio liittyy vahvasti Järvi-Suomen matkailun markkinointihankkeisiin kuten the 1000 Lakes -hankkeeseen. Lisäksi sillä on yhtymäkohtia Itä-Suomiohjelman toisiin makrohankkeisiin (esim. liiketoimintaosaamisen verkosto ja East Side Story). Hanke tuottaa hakemuksen, jolla alueelle haetaan maailmanperintökohteen asema ja luodaan perusta laajalle, Itä-Suomen matkailuimagoon vaikuttavalle pitkän tähtäimen tuotepohjalle, jota voidaan jatkossa markkinoida useita eri kanavia käyttäen. Hanke ei kuitenkaan ole kilpaileva eikä päällekkäinen yllä mainittujen hankkeiden kanssa. 5 Hankkeen yksityiskohtainen kuvaus Hankkeen sisältö rakentuu neljästä osiosta, jotka ovat: 1) maailmanperintöarvot; 2) aluetaloudelliset mahdollisuudet; 3) viestintä ja vuorovaikutus; ja 4) toteutus. tunnettuus Maailmanperintöarvot tulkinta-aineisto Viestintä ja vuorovaikutus puitteet hoito- ja käyttösuunnitelmalle tunnettuus, tuotejakelu vuorovaikutteinen suunnittelu Aluetaloudelliset mahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelmien vuorovaikutteinen suunnittelu Toteutus periaatteet kestävälle hyödyntämiselle 6
5.1 Maailmanperintöarvot Maailmanperintöarvot osiossa laaditaan Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöehdotus. Siinä esitetään kohteen ainutlaatuisuuden osoittava tieteellinen tieto, jonka perusteella kohdetta voidaan ehdottaa maailmanperintöluetteloon, sitä tukevat kulttuuriset ja biologiset arvot, sekä vertailutieto vastaaviin alueisiin maailmalla (Laatokka, Ääninen, Lake Superior, Lake of the Woods). Lisäksi kyseinen tieto muunnetaan alueen arvoja koskevaksi tulkinta-aineistoksi, jota voidaan hyödyntää erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan temaattisten tuotteiden kehittämisessä. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) tieteellinen avausseminaari, jossa vahvistetaan kohteen valmistelun ja tieteellisten tutkimusten perusteena olevat valintaperusteet; 2) maa-alueiden ja järvialtaiden geologinen yleiskuvaus; 3) geologisten arvojen kannalta keskeisten osa-alueiden tunnistaminen ja kohdentaminen aieluettelossa esitetyillä osa-alueilla sekä tarvittaessa kohteen täydentäminen arvojen kannalta keskeisillä osa-alueilla olemassa olevien tietojen avulla; 4) geologisesti arvokkaiden yksittäiskohteiden tarkempi maastokartoitus sekä tarvittaessa maaperäkartoitus (1:20 000) ja kallioperäkartoitus (1: 100 000) esityksen kohdealueilta; 5) maailmanperintöalue-ehdotukseen sisällytettävien kohteiden rajojen määrittely; 6) geologisten arvojen kirjallinen kuvaus maailmanperintöhakemuksessa; 7) geologisia arvoja tukevien Saimaa Pielisen järvialueen luonnonarvojen kuvaus maailmanperintöhakemuksessa; 8) arkeologiset tutkimukset kohdealueilta; 9) kivikautisten asuinpaikkojen tutkimus; 10) ihmisen sopeutumista Saimaan alueen luonnonoloihin asutuksen eri vaiheissa kuvaavan historiatutkimusaineiston kartoitus, analysointi ja käsittely; 11) geologisia arvoja tukevien kulttuuriarvojen koostaminen ja esittäminen maailmanperintöhakemuksessa; 12) alueen arvojen kirjallinen vertailu vastaaviin geologisesti arvokkaisiin kohteisiin maailmanperintöhakemuksessa; sekä 13) maailmanperintöehdotuksen tekninen koostaminen. 7
Yhteydet toisiin teemoihin: 1) Osiossa tuotetaan keskeinen taustatieto alueesta ja sen arvoista käytettäväksi erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan temaattisten tuotteiden kehittämisessä. 2) Osiossa osoitetut osa-alueiden maantieteelliset rajaukset ja arvot muodostavat puitteet alueen hoito- ja käyttösuunnitelmalle sekä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden osallistumiselle. 5.2 Aluetaloudelliset mahdollisuudet Aluetaloudellisessa osiossa haetaan laajempaa viitekehystä aluetalouteen, laajennetaan tietopohjaa ja vahvistetaan verkostoitumista ja yhteistoimintaa alueen maailmanperintöasemaan liittyvässä taloudellisessa toiminnassa sekä paikalliselle väestölle ja maaseudun yritystoiminnalle koituvia myönteisiä impulsseja. Maailmanperintöhankkeella tuotetaan välittömiä matkailullisia ja vapaa-ajan ja virkistyksen hyötyjä sekä niiden seurauksena lisätään Itä-Suomen elinvoimaisuutta ja elinkeinomahdollisuuksia niin matkailukeskuksissa kuin maaseudulla. Hanke kasvattaa alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen liittyviä hyötyjä, jotka realisoituvat alueen kiinnostavuutena niin pysyvän kuin vapaa-ajan asumisen ja yritysten sijoittumisen kannalta ja siten maa-alueiden kysyntänä ja arvonnousuna, mutta myös paikallisten tuotteiden kysyntänä. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Sisällöntuotanto, johon kuuluvat matkailun ja vapaa-ajan kohde- ja teematietokannan kehittäminen, teemakohtainen sisällöntuotanto maailmanperintöarvot -osion tuottaman tiedon pohjalta; tuotekehitysaihioiden tuottaminen yrityksille; sekä koulutuspaketit yrittäjille ja tuotekehittäjille maailmanperintöhenkisten tuotteiden ja järvimatkailutuotteiden kehittämiseksi; 2) Yritysten ja organisaatioiden osaamista tukevat verkkopalvelut sitoutuneille toimijoille ja yhteistyösopimukset toimijoiden kesken sisällön hyödyntämisestä; teemojen kannalta keskeisten kohteiden palvelutarjonnan kartoittaminen ja kehittämistarpeiden arvioiminen; sekä maailmanperintöarvoa tuotannollisessa toiminnassa hyödyntävien yritysten selvittäminen; 3) Maaseudun uudenlaisten elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen pienimuotoiseen palvelu- ja tuotantotoimintaan kuten paikalliseen ruokaan ja raaka-aineisiin sekä alueen hoitoon; 8
4) Strategiset kehittämistoimet alueella kuten kuntien ja elinkeinopolitiikasta vastaavien kehitysyhtiöiden markkinointiyhteistyö; matkailun ja vapaa-ajan klusterin strategisten tavoitteiden määritteleminen suhteessa luonnon ja kulttuuriarvojen hyödyntämiseen; matkailun ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelman laatiminen koko Saimaa Pielisen maailmanperintöalueelle; sekä maailmanperintökohdetta koskevan tiedon jalkauttaminen alueellisiin matkailu- ja maaseudun kehittämisstrategioihin ja hankkeisiin. Yhteydet muihin teemoihin: 1) Teemakohtainen sisällöntuotanto perustuu maailmanperintöarvot osiossa tuotettuun tietoon. 2) Luonnon- ja kulttuuriarvojen kestävän hyödyntämisen periaatteiden kehittäminen toteutetaan vuorovaikutteisena suunnitteluna. 3) Sisällöntuotanto ja tuoteaihiot jaetaan sitoutuneille toimijoille mm. viestintäosiossa tuotettavan verkkosivuston kautta. 5.3 Viestintä ja vuorovaikutus Viestintä- ja vuorovaikutusosiossa välitetään tietoa alueen arvoista ja merkityksestä sekä lisätään alueen tunnettuutta ja saavutettavuutta kokonaisuutena sekä kerrotaan mitä maailmanperintöasema merkitsee alueen taloudelle ja mitä vaikutuksia sillä on. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa kehitetään hankkeen paikalliseen väestöön kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia ja tuotetaan ymmärrys hankkeen sosiaalisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. Tietoa välitetään - paikallisille asukkaille, yrittäjille, muille sidosryhmille, kunnille ja viranomaisille alueen arvoista, niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista ja rajoituksista; - viranomaisille ja kuntien päättäjille paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmientahojen arvoista, odotuksista, huolenaiheista ja tiedontarpeista; - paikallisten asukkaiden ja intressinhaltijoiden (metsästäjät, kalastajat, maatalousyrittäjät yms.) sekä matkailu- ja vapaa-ajan alan toimijoiden välillä alueen matkailuja vapaa-ajan yrittämisen vaikutuksista ja vastavuoroisesti yhteistyömahdollisuuksista; ja 9
- maailmanperintökomitealle, matkailijoille ja kansainvälisille matkailuyrityksille alueen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisista arvoista. asukkaat, maanomistajat, metsästäjät, kalastajat jne matkailu- ja vapaa-ajan yrittäjät ulkopuoliset: UNESCO, matkailijat yms. valtion viranomaiset kuntaviranomaiset ja - päättäjät Kaavio 1. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kohderyhmät. Keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Tehdään vuorovaikutus- ja viestintäsuunnitelma. 2) Tehdään aluetta koskevat verkkosivut, joilla Saimaa Pielisen järvialue esitellään kokonaisuutena. Verkkosivut antavat mm. alueen matkailutoimijoille maailmanlaajuista saavutettavuutta. Verkkosivuille kootaan kaikki aluetaloudellisessa osiossa tuotettu aineisto alueen hankkeeseen sitoutuneiden toimijoiden käyttöön. Verkkosivuille tuotettava aluetta ja sen arvoja esittävä aineisto julkaistaan myös paperimuodossa. 3) Huolehditaan jatkuvasta hankkeesta tiedottamisesta paikallisissa tiedotusvälineissä. 4) Järjestetään hankkeen läpi kestävä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. a. Yleisölle avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet järjestetään kaikissa alueen kunnissa hankkeen alkuvaiheessa sekä hankkeen edetessä vuosittain. b. Kuntapäättäjien kanssa järjestetään neuvottelutilaisuuksia hankkeen edetessä vuosittain. c. Yleisölle tehdään taustakysely. d. Eturyhmien edustajien fokusryhmäkokoukset ja teemahaastattelut, joilla syvennetään taustatietoa, selvitetään odotuksia ja asenteita. 10
e. Yleisötilaisuuksien palautteen ja kyselytulosten perusteella järjestetään temaattisia yleisötilaisuuksia tai kansalaispaneeleita ohjausryhmän päätöksen mukaisesti. Ennalta arvioiden todennäköisiä teemoja ovat esimerkiksi maailmanperintöalue-aseman vaikutukset maankäyttöön sekä matkailun ja muiden alueen käyttömuotojen yhteen sovittaminen sekä alueen arvojen aluetaloudellinen hyödyntäminen. Työpajoissa on mukana teeman asiantuntijoita (mm. oikeustiede, ympäristötalous), jotka laativat selvitykset työpajoissa nousseiden kysymysten pohjalta (ks. toteutusosio). f. Eri eturyhmien edustajista ja asiantuntijoista koostuvissa työpajoissa käsitellään ja ratkaistaan keskeisiä, syventymistä vaativia ongelmia. Alustavia työpajateemoja ovat hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaiden alueiden kestävän hyödyntämisen periaatteet. 5) Kerätään palaute sidosryhmiltä ja erityisesti paikallisilta toimijoilta teemahaastatteluin. Hankkeen alkuvaiheessa palautteella tunnistetaan tietotarpeita ja asenteita hanketta kohtaan sekä odotuksia hankkeen toteutuksesta. Tulosten perusteella tarkistetaan vuorovaikutusta ja tehtäviä selvityksiä. ohjausryhmä työpajat, kansalaispaneelit kyselyt, teemahaastattelut, fokusryhmät, yleiset ja temaattiset yleisötilaisuudet tiedotteet, näyttelyt, internetsivusto, tiedotusvälineet Kaavio 2. Yhteistoiminnallisen osallistumisen muodot. 11
Yhteydet muihin teemoihin: 1) Toteutus-osiossa tehtävät hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä luonnon- ja kulttuuriarvoja sisältävien alueiden kestävän hyödyntämisen periaatteet laaditaan vuorovaikutteisella suunnittelulla. 5.4 Toteuttaminen Toteuttaminen-osiossa kehitetään vuorovaikutteisesti oikeudelliset, hallinnolliset sekä sopimukselliset puitteet ja rakenteet Saimaa Pielisen maailmanperintöalueen taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja käytölle. Keskeiset toimenpiteet: 1) järjestetään UNESCOn maailmanperintökomitean asiantuntijajärjestöjen IUCN:n ja ICOMOSin edustajien kanssa konsultaatio maailmanperintöalueen valinta- ja valmisteluperusteista; 2) laaditaan selvitys hankkeen oikeudellisista vaikutuksista alueen maankäyttöön vuorovaikutteisesti. Selvityksen lähtökohtana ovat olemassa olevat suojelusäännökset ja päätökset.; 3) laaditaan arvio hankkeen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista; 4) laaditaan maailmanperintöarvojen säilymisen varmistavat periaatteet luonnon- ja kulttuuriarvojen kestävälle hyödyntämiselle Saimaa Pielisen alueella vuorovaikutteisena suunnitteluna; 5) laaditaan maailmanperintösopimuksen edellyttämä hoito- ja käyttösuunnitelma joko erillisenä tai osana Natura 2000 verkoston edellyttämää hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuorovaikutteisena suunnitteluna; ja 6) suunnitellaan alueen opastus- ja matkailupalvelujen sijaintia, sisältöä ja yhteistyötä yhdessä alueella jo olevien tai sinne sijoittumassa olevien luonto- ym. keskusten kanssa. Tavoitteena on saada syntymään toimijaverkosto, jossa maailmanperintökohteeseen opastavat palvelut ovat saatavilla alueen eri puolilla. 12
6 Hankkeen hallinta 6.1 Hankkeen ohjaus Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon pyydetään edustaja Etelä-Savon ympäristökeskuksesta, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitoista, Joensuun yliopistosta, Metsähallituksesta, Metsäntutkimuslaitokselta, Museovirastosta, GTK:sta, Itä-Suomen lääninhallituksesta, yhdestä alueen TE-keskuksesta, Matkailun edistämiskeskuksesta, Ruralia-instituutista, MTK:n paikallisjärjestöistä (MTK-Etelä-Karjala, MTK-Etelä-Savo, MTK-Pohjois-Karjala, MTK-Pohjois-Savo), Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupiireistä (Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri), matkailun alueorganisaatiot Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta sekä kaikista suunniteltavan maailmanperintökohteen kunnista. Ohjausryhmän tehtävät ovat: 1) edesauttaa, seurata ja ohjata hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista sekä tehdä hankkeen itsearviointi väliraporttien pohjalta; 2) päättää hankesuunnitelman ja sen toteutuksen muutoksista; 3) päättää ulkoisesta tiedotuksesta; ja 4) tehdä ehdotus maailmanperintöalueen tulevasta hallintamallista. Kokonaishankkeen käytännön toteutusta hallinnoi koordinaatioryhmä, johon kuuluvat keskeiset hankkeen toteuttajat Metsähallitus, Metla, GTK, Museovirasto, vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttaja, Etelä-Savon ympäristökeskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Koordinaatioryhmän tehtävät ovat: 1) koota osahankkeiden vastuutahoilta puolivuosittain raportti hankkeen etenemisestä sekä varojen käytöstä; 2) tehdä ehdotukset ohjausryhmälle hankkeen toteutuksen yksityiskohdista sekä tarvittavista muutoksista; 3) pitää yhteyttä viranomaisiin kuten ympäristöministeriöön ja alueellisiin ympäristökeskuksiin sekä vastata asianosaisten kuulemiseen liittyvän materiaalin tuottamisesta; ja 13
4) ohjata Saimaa Pielisen järvialueen maailmanperintöehdotuksen valmistelua. Ympäristöministeriö ja alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat viranomaistehtävistä, jotka liittyvät kohteen maailmanperintöluetteloon ehdottamiseen kuten asianosaisten kuulemisesta, kuulutuksista ja tiedoksiannosta. 6.2 Hankkeen toteutusaikataulu Hanke toteutetaan pääosin vuosina 2007 2009, yhteensä 36 kk. Hankkeen koordinointi, toteutusosio sekä aluetaloudelliset mahdollisuudet jatkuvat vielä vuoden 2010 aikana. 6.3 Resurssisuunnitelma Henkilöresurssien käyttö 2007 2008 2009 2010 Yht. Henkilötyökuukausia MAAILMANPERINTÖARVOT Geologiset selvitykset 25 25 10 60 Biologiset selvitykset 3 3 7 13 Kulttuuriset selvitykset 8 14 8 30 ALUETALOUDELLINEN HYÖTY tulkinta-aineisto GTK / MH 6 12 18 matkailun sisällöntuotanto 6 6 12 yritysten ja organisaatioiden tukeminen 5 5 5 15 maaseudun kehittämistoimet 6 7 6 19 strateginen työ 7 7 14 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Fasilitointi 6 6 6 18 Osallistuminen vuorovaikutukseen GTK/MH 4 4 4 12 Tiedottaminen 4 4 4 12 TOTEUTTAMINEN Hoito- ja käyttösuunnitelmat 7 8 7 22 Oikeudelliset vaikutukset 3 3 6 Kestävän käytön periaatteet 3 3 6 HANKKEEN HALLINTA 14
Projektinjohto 6 6 6 2 20 Yhteensä 58 101 105 13 277 6.4 Talous Kustannukset Euroa MAAILMANPERINTOARVOT 588.000 - Tieteellinen avausseminaari 20.000 - Geologiset selvitykset 353.000 - Biologiset selvitykset 73.000 - Kulttuuriset selvitykset 142.000 ALUETALOUDELLISET MAHDOLLISUUDET 410.000 - Matkailun sisällöntuotanto 60.000 - Yritysten ja organisaatioiden yhteistyön tukeminen 75.000 - Maaseudun kehittämistoimet 94.000 - Strateginen työ 70.000 - Tuotteistaminen ja interpretaatioaineisto 111.000 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS 297.000 - Vuorovaikutteinen suunnittelu 205.000 - Tiedottaminen 92.000 TOTEUTTAMINEN 189.000 - IUCN:n ja ICOMS:in konsultaatio 10.000 - Hoito- ja käyttösuunnitelmat 113.000 - Oikeudellisten vaikutusten selvittäminen 28.000 - Kestävän käytön periaatteet 28.000 - Ympäristövaikutusten arviointi 10.000 HANKKEEN HALLINTO 116.000 YHTEENSÄ 1.600.000 6.5 Itsearviointisuunnitelma Hankkeen toteutumista seuraa ohjausryhmä itsearvioinnin avulla. Itsearviointi toteutetaan koordinaatioryhmän puolivuosittain kokoaman väliraportoinnin avulla. Itsearvioinnissa tar- 15
kastellaan sekä koko hanketta että osahankkeita. Siinä kiinnitetään huomiota seuraaviin tekijöihin: - hankkeen kyky vastata Itä-Suomi-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin; - hankkeen yhteyksiin muihin hankkeisiin; - osahankkeiden välisiin yhteyksiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen; - osahankkeen kyky hyödyntää aiemmin tehtyä työtä ja tutkimusta; - osahankkeissa tunnistetut ongelmat ja esteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä suunnitelmat niihin vastaamiseen; - hankkeen ja osahankkeiden tuotoksiin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen; sekä - vaikutusten ennakointiin. Vaikuttavuutta tarkastellaan koko hankkeen osalta sekä koko Saimaa Pielisen järvialueen alueella että maakunnittain. Vaikuttavuudessa tarkastellaan - välittömiä tuotoksia ja tuloksia; - realisoituvia kokonaisvaikutuksia; - mahdollisia vaikutuksia; sekä - tahtotilaan liittyviä vaikutuksia. 16