9M609212 12.1.2010 Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Varjakan osayleiskaava Tarkennuksia alueen luontoselvityksiin
Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Varjakan osayleiskaava Tarkennuksia alueen luontoselvityksiin 1 Sisältö 1 SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA 1 2 SELVITYSALUEELTA LAADITUT LUONTOSELVITYKSET 1 3 ERKKI VILPAN TIEDOT ALUEELTA 2 4 TARKENTAVAN KASVILLISUUSKÄYNNIN (26.8.2009) TULOKSET 2 5 LUONNONSUOJELUALUEET JA MUUT LUONTOARVOJEN KANNALTA HUOMIOITAVAT KOHTEET 3 5.1 Natura 2000 alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet 3 5.2 Natura 2000 alueiden suojeluperusteet ja aluekuvaukset 4 5.3 Huomioitavat luontotyypit 6 5.4 Huomioitavien lajien esiintymät 7 6 ELÄIMISTÖ 8 7 SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELULLE 8 8 KIRJALLISUUS 9 Liitteet Liite 1 Maankäytön suunnittelussa huomioitavat kohteet (kartta A3) Pöyry Finland Oy Sari Ylitulkkila FM (biologi, kasviekologia) Juha Parviainen FM (biologi, eläinekologia) Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33 280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
1 1 SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA Työtehtävä käsitti Varjakan osayleiskaavan luontovaikutusten arvioinnin. Koska suunnittelualueelta on käytettävissä runsaasti aiempaa luontotietoutta, ei varsinaisen luontoselvityksen laatimista nähty tarpeellisena. Tähän raporttiin on koottu tietous aiemmista selvityksistä sekä esitetty tietojen päivitykset/päivittämistarpeet. Lisäksi on esitetty luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet. Raportti on koottu alueen maankäytön suunnittelun tarpeita ajatellen, eikä sitä ole laadittu kattavaksi esitykseksi selvitysalueen luonnonoloista. Tehtävän alkuvaiheessa kerättiin kaavahankkeen vaikutusalueelta tehdyt luontoselvitykset ja arvioitiin niiden riittävyyttä. Aineistoa päivitettiin tarkistamalla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta (Mari Pulkkinen 28.8.2009) uusin tieto uhanalaisten lajien esiintymätiedoista sekä tiedot alueelta inventoiduista luonnonsuojelulain 29 mukaisista luontotyypeistä. Kasvillisuuden osalta Varjakansaaren ja Varjakanniemen-Akionlahden alueelle tehtiin tarkistava maastokäynti 26.8.2009 (Sari Ylitulkkila, Timo Takala). Linnuston osalta on selvitetty alueella tehtyjä laskentoja ja havaintoja kirjallisuudesta ja luontoharrastajia haastattelemalla. Akionlahden Natura 2000 alueen (FI1103200) osalta laaditaan tarvittaessa kaavahankkeen myöhemmässä vaiheessa Natura-arvioinnin tarveselvitys/natura-arviointi. Samassa yhteydessä huomioidaan tarvittaessa myös välittömästi vaikutusalueen pohjoispuolella sijaitseva Perämeren saarten Natura-alue (FI1300302). 2 SELVITYSALUEELTA LAADITUT LUONTOSELVITYKSET Seuraavaan on koottu listaus hankealueen luontoon liittyvästä aineistosta: Arkkitehtiasema Oy 2000. Oulunsalon yleiskaavan luontoselvitys. S. Ylitulkkila. Ecoriver Oy 2002: Akionlahden kluuvijärven kunnostustoimenpiteiden suunnittelu ja hulevesienkäsittelysuunnitelma. Hannula, J. (toim.): Kotikuntani Oulunsalo Kallioperäkartta 1:400 000. Suomen geologinen yleiskartta. Geologisen tutkimuslaitoksen julkaisema kivilajikartta. Oulu ja Tornio. Lehdet C5 ja B5. Maanmittaushallituksen kivipaino. Helsinki 1952. Kemiläinen, H., Vainio, M., Kukko-oja, K. & Heikkilä, H. 1988: Varjakan alueen ympäristöselvitys. Ympäristöinstituutti. Raportti 6. Maisema-arkkitehtitoimisto Terttu Kurttila 1999: Selvitys Varjakan niemen maisema- ja luontoolosuhteista. Pessa, J. 1993: Akionlahti. Arvokas osa Liminganlahden lintuvesialuetta. Aureola VSK 19 70-74 Pessa, J. 1993: Akionlahden linnusto. Oulun yliopisto. Perämeren tutkimusaseman monisteita 24: 1-28. Pessa, J. 1996: Akionlahti. Teoksessa: Pohjois-Pohjanmaan linturetkiopas. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Rämä, T. 2004: Varjakansaaren sieniselvitys 2003. Ruohonen, A 1989: Oulunsalon maisemasuunnitelma. Luonnos 30.9.1989. Maisema- ja ympäristösuunnittelu Anneli Ruohonen. Siira, J 1993: Akionlahti ja sen kasvillisuus. Oulun yliopisto. Perämeren tutkimusaseman monisteita 23. Tynjälä, M. 1994: Kempeleenlahti lintuvetenä. Aureola 19:90-94.
2 Varjakan niemen metsänhoitosuunnitelma Valtion ympäristöhallinto 2009: o Akionlahti, lintutorni http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=185990 o Akionlahden Natura-alue http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=21175&lan=fi o Perämeren saarten Natura-alue http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62764&lan=fi Valtion ympäristöhallinto 2006: o Luonnonsuojelulain luontotyyppien kartoitus, Varjakansaari S, Pohjois-Pohjanmaa, Oulunsalo tuloste 27.8.2009 3 ERKKI VILPAN TIEDOT ALUEELTA Varjakansaaren alueella retkeillyttä Erkki Vilpaa haastateltiin 9.10.2009 hankkeeseen liittyen, seuraavaan on koottu keskustelussa esiin nousseet asiat. ei pitkäaikaista kokemusta Varjakan luonnosta, joskus satamassa veneellä käymässä oppaana luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä kesällä 2009 -> päätti kartoittaa Varjakansaaren kasvillisuuden muutokset alueen luonnossa aiempiin luontoselvityksiin verrattuna pieniä kulttuurivaikutus saaren kasvillisuudessa vähentynyt saaressa kuusikko paikoin tiheää, järkevä harventaminen satamarannan lähellä ja paloaseman alueella tarpeen (aluskasvillisuus hävinnyt) rantavyöhykkeen kasvillisuus säilynyt ennallaan, rantaniityt samassa tilassa kuin ennenkin (26.8.2009 tehdyllä maastokäynnillä merenrantaniityillä havaittu selvää ruovikoitumista/ylitulkkila) uposkasveja ei kartoittanut - vesi oli kesällä 2009 liian korkealla. Kartoittaa ne kesällä 2010 Luonnontieteelliselle Keskusmuseolle. Toivoo, että rantavyöhyke säilyisi ennallaan vaikka Varjakkaa hyödynnettäisiin. Muuten alueella ei tarvetta suojeluun. sieniä, kääpiä, sammaleita tai jäkäliä ei ole inventoitu (huom. Rämä, T. 2004: Varjakansaaren sieniselvitys 2003) lintuinventoinneista ei tietoa, mutta Antti Rönkä retkeillyt alueella keväällä 2009 (ei tehnyt laskentoja) 4 TARKENTAVAN KASVILLISUUSKÄYNNIN (26.8.2009) TULOKSET Varjakan saaresta ja Varjakan niemen alueelta on laadittu vuonna 1988 (Kemiläinen ym.) kattava kasvillisuusinventointi ja kuviointi. Maastossa saari kierrettiin ympäri tarkastellen v. 1988 laadittujen kasvillisuuskarttojen ajantasaisuutta. Todettiin v. 1988 tehty kasvillisuusselvitys edelleen pitkälti paikkansa pitäväksi, päivittämistarpeet ovat vähäisiä. Näkyvimmät muutokset ovat alueella tapahtuneet avointen, matalakasvuisten merenrantaniittyjen osalta. Kahdessakymmenessä vuodessa merenrantaniityillä on tapahtunut huomattavaa umpeenkasvua ja järviruovikko on lisääntynyt niityillä voimakkaasti. Avoimia merenrantaniittyjä on jäljellä pienialaisina. Yksi kohde on kelpuutettu luonnonsuojelulain luontotyypiksi (PPO:n inventointi) konttorin pihalla useita komeita mäntyjä pihaniityillä tapahtunut metsittymistä saaren keskiosissa tuulenkaatoala maastokäynnillä otettiin runsaasti valokuvia Luotiin yleiskuva selvitysalueen kasvillisuudesta sekä käytiin kaavoittajan kanssa tarkastelemassa alueet, joille uutta maankäyttöä on suunniteltu sijoitettavan.
5 LUONNONSUOJELUALUEET JA MUUT LUONTOARVOJEN KANNALTA HUOMIOITAVAT KOHTEET 3 5.1 Natura 2000 alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevat seuraavat Natura 2000 alueverkoston kohteet ja luonnonsuojelualueet (Valtion ympäristöhallinto 2009) on koottu seuraavaan: Suojelualue pinta-ala (ha) lisätietoja Natura-alueet Akionlahti FI1103200 260 SPA/SCI Perämeren saaret 7136 SPA/SCI Yksityiset suoelualueet Akionlahden luonnonsuojelualue YSA200169 (2 osaaluetta) 256 + 2,5 Akion luonnonsuojelualue YSA202432 (2 osa-aluetta) 2,6 + 0,03 Välitörmän luonnonsuojelualue YSA203411 10,8 Perinnemaisemat Välitörmä 30,7 Linnustoalueet merenrantaniitty, metsälaidun, arvoluokka M Liminganlahti-Lumij.Selkä,Akionl,Nenänn,Leppän,Pajul. LVO110237 11 439 IBA Oulun seudun kerääntymisalue FI028 FINIBA Oulun seudun kerääntymisalue 810230 81781 FINIBA-alueen yleiskuvaus: Oulun kaupungin eteläpuolella sijaitseva, Suomen oloissa ainutlaatuinen, rehevien, matalien merenlahtien ja saariston muodostama kosteikkokokonaisuus, johon liittyvät kiinteästi rannikolta itäkaakkoon suuntautuvat laajat viljelyalueet (BirdLife 2009). Oulun seudun kerääntymisalueen rajaukset, IBA- (vasemmalla) ja FINIBA-rajaus (oikealla, lähde: BirdLife 2009):
5.2 Natura 2000 alueiden suojeluperusteet ja aluekuvaukset 4 Akionlahti FI1103200 on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. Natura-alue on kooltaan 260 ha ja se sijaitsee kokonaisuudessaan Oulunsalon kunnan alueella. Akionlahden Natura-alueen tietolomakkeessa Natura-alueen suojeluperusteina on esitetty: Luontodirektiivin luontotyyppi (* = priorisoitu luontotyyppi) % Natura-alueen pinta-alasta Rannikon laguunit* 50 Merenrantaniityt* 9 Luontodirektiivin liitteen II lajit Ruijanesikko Upossarpio Lintudirektiivin liitteen I lajit Ampuhaukka Kalatiira Kapustarinta Kurki Lapintiira Laulujoutsen Liro Mustakurkku-uikku Pikkutiira Räyskä Ruskosuohaukka Sinirinta Sinisuohaukka Suokukko Suopöllö Uivelo Vesipääsky lisäksi 2 uhanalaista lajia Primula nutans Alisma wahlenbergii Falco columbarius Sterna hirundo Pluvialis apricaria Grus grus Sterna paradisaea Cygnus cygnus Tringa glareola Podiceps auritus Sterna albifrons Sterna caspia Circus aeruginosus Luscinia svecica Circus cyaneus Philomachus pugnax Asio flammeus Mergus albellus Phalaropus lobatus Akionlahti on merestä lähes irti kuroutunut merenlahti Oulunsalonniemen kärjessä. Se on syntynyt noin 400 vuotta sitten. Akion ja Nupan saaret ovat pitkänomaisia moreeniselänteitä eli drumliineja. Akionlahden vesipinta-ala on supistunut voimakkaasti 1900-luvulla ja lahden suurin syvyys on nykyään 130 cm. Akionlahden lounaisrannalla on matalia jäiden työntämiä valleja muistona meren voimien vaikutuksista. Lounaisrannan kasvillisuuteen kuuluu suolakkokasveja, koska nämä kasvit sietävät runsassuolaista maaperää (ns. halofiileja). Näitä lajeja ovat mm. suolasara, merisara ja rannikki. Akionlahden rantakasvillisuus on selkeästi vyöhykkeistä, jossa on nähtävissä niittykasvillisuusvyöhykkeet matalan veden luikkakasvustoista laajoihin heinä- ja vihviläniittyihin (Valtion ympäristöhallinto 2009). Alueen pesimälinnusto on sekä lajistollisesti että määrällisesti runsas, ja lahti on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue. Enimmillään muuttoaikoina lahdella voi olla yli 2 000 lepäilevää vesilintua. Akionlahti sisältyy Liminganlahden ohella valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Valtion ympäristöhallinto 2009). Akionlahden suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesialueiden osalta vesilain nojalla. Välitörmän perinnemaiseman suojelun ensisijaisena toteutuskeinona on maanomistajan kanssa tehtävä sopimus (Valtion ympäristöhallinto 2009). Perämeren saaret FI1300302 on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. Natura-alue on kooltaan 7 136 ha ja se sijaitsee Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon kuntien alueella (Valtion ympäristöhallinto 2009).
5 Perämeren saarten Natura-alueen tietolomakkeessa Natura-alueen suojeluperusteina on esitetty: Luontodirektiivin luontotyyppi (* = priorisoitu luontotyyppi) % Natura-alueen pintaalasta Vedenalaiset hiekkasärkät < 1 Jokisuistot 1 *Rannikon laguunit < 1 Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 3 Itämeren boreaaliset luodot ja saaret < 1 *Itämeren boreaaliset rantaniityt 3 Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 1 Rannikon liikkuvat Ammophila arenaria-rantakauradyynit ("valkoiset dyynit" < 1 *Rannikoiden kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit ("harmaat dyynit") < 1 Kuivat Calluna ja Empetrum nigrum-nummet/dyyni < 1 *Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 1 *Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 1 Boreaaliset lehdot < 1 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet < 1 Luontodirektiivin liitteen II lajit Persicaria foliosa Hippuris tetrafylla Moehringia lateriflora Alisma wahlenbergii Lintudirektiivin liitteen I lajit lietetatar nelilehtivesikuusi laaksoarho *upossarpio allihahka ampuhaukka hiiripöllö etelänsuosirri kaakkuri kalatiira kapustarinta kaulushaikara kuikka kurki lapintiira laulujoutsen liro luhtahuitti mehiläishaukka mustakurkku-uikku palokärki pikkujoutsen pikkulepinkäinen pikkulokki pikkutiira ruskosuohaukka sinirinta räyskä sinisuohaukka suokukko suopöllö teeri uivelo vesipääsky lisäksi 6 uhanalaista lajia Alue muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Perämeren saarten alueella on tyypillistä maankohoamisrannikon ja murtovesialueen lajistoa: suolavihvilä, merikohokki, merivalvatti, rantavehnä, merihanhikki, pohjanlahdenlauha, suomyrtti, siniyökönlehti, merinätkelmä, tyrni ja ristilimaska. Muutamilla saarilla on pienialaisesti saniaislehtoa ja tyypillisiä lehtolajeja kuten kotkansiipeä ja pohjansinivalvattia (Valtion ympäristöhallinto 2009).
6 Alueellisesti uhanalaisista kasvilajeista alueella kasvaa verikämmekkä, punakämmekkä, pussikämmekkä, ahonoidanlukko, luhtalemmikki, käärmeenkieli, merinätkelmä ja tyrni. Kemin edustalta Iso-Räiskiön saarelta on vuonna 2004 löydetty lietetattaren esiintymä. On todennäköistä, että lajia esiintyy muuallakin Perä-Meren saarten alueella. Alue täydentää merkittävällä tavalla Perämeren kansallispuiston ja yleensä Perämeren maankohoamisrannikon luontotyyppien ja lajien suojelua. Erityisesti Krunnit on merkittävä lintualue (Valtion ympäristöhallinto 2009). Perämeren saarten toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki. Alue on toteutettu Murhaniemen ja Krunnien osalta, jotka on jo perustettu yksityisiksi suojelualueiksi. Vahvistetussa seutukaavassa osa alueesta on varattu suojelualueeksi. Lisäksi Kemin yleiskaavan ja Simon osayleiskaavan valmisteluun liittyvissä neuvotteluissa aluetta on esitetty suojelualueeksi (Valtion ympäristöhallinto 2009). 5.3 Huomioitavat luontotyypit Vuonna 1988 laadittua luontoselvitystä on tarkennettu selvittämällä huomioitavat luontotyypit alueelta. Huomioitavat luontotyypit on esitetty liitteessä 1. Luonnonsuojelulain 29 luontotyypit Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on inventoinut ja rajannut Varjakansaaresta yhden luonnonsuojelulain 29 mukaisen luontotyypin Varjakansaari S, avoin matalakasvuinen merenrantaniitty. Kohde sijaitsee Varjakansaaren etelärannalla Varjakansaaren ja Pyydyskarin välisen lahden rannalla. Inventointilomakkeen mukaan kohde on laaja, tasainen ja avoin tupassara- ja luhtavillavaltainen niitty, jolla on myös järviruokoa ja sinikaislikkoa. Niityllä kasvaa ruijanesikkoa ja käärmeenkieltä. Kohteen edustavuus on luokiteltu luokkaan hyvä (3+), kohde on luonnontilainen (4-). Niittykohde rajautuu lännessä ruovikoituneeseen kapeaan niittyyn, maan puolella pajupensaikkoihin ja itälaidalla puutavarajätteen peittämään rantaan. Järviruokokasvuston on arvioitu todennäköisesti runsastuvan niityllä, kohde vaatii pidemmän ajan kuluessa hoitoa. Vesilain 15 a ja 17 a mukaiset kohteet Alueelta ei ole tietoja vesilain tarkoittamista suojeltavista kohteista (läh. mahdollisia kohteita fladat, kluuvijärvet). Metsälain 10 mukaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavat kohteet Alueelta ei ole tietoja metsälain mukaisista metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä elinympäristöistä. Metsälakikohteita on yleensäkin merenrantaluonnossa vähäisesti. Uhanalaiset luontotyypit Seuraavaan taulukkoon on koottu Kemiläisen ym. 1988 raportissa esitetyt kasvillisuustyypit mukautettuina uhanalaisten luontotyyppien luokitukseen (Raunio ym. 2008). Kangasmaiden metsät on jätetty tarkastelusta pois rannikon tyyppejä lukuun ottamatta.
Luontotyyppi Uhanalaisuus Huomiot Itämeren kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat NT kapeina vöinä rannoilla Itämeren hiekkarannat EN pienialaisia Rannikon kosteat terva- ja harmaaleppälehdot NT V. 1988 kasvillisuuskartalla FiT Rannikon tuoreet terva- ja harmaaleppälehdot NT V. 1988 kasvillisuuskartalla SilMiT Rannikon tuoreet koivu- ja tuomilehdot NT V. 1988 kasvillisuuskartalla SilMiT Rannikon kuivat koivu- ja tuomilehdot NT V. 1988 kasvillisuuskartalla CorDeT, CorLycT Rannikon lehtomaiset lehtimetsät VU V. 1988 kasvillisuuskartalla CorDeT, CorLycT Rannikon tuoreen kankaan kuusikot EN erit. Varjakansaaressa kulttuurivaikutusta Rannikon tuoreen kankaan koivikot NT monin paikoin kulttuurivaikutusta Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat CR kulttuurivaikutusta, paikoin selkeää sukkessiosarjaa Suursaramerenrantaniityt CR pienialaisia Matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja saramerenrantaniityt CR pienialaisia, merkittävin kohde Luonnonsuojelulain luontotyyppirajaus 9M609212 7 Uhanalaisilla luontotyypeillä ei ole lainsäädäntöön perustuvia suojeluvaikutuksia. Edustavat kohteet on kuitenkin hyvä huomioida maankäytössä luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. Selvitysalueella uhanalaisista luontotyypeistä ovat merkittävimpiä matalakasvuinen merenrantaniitty (luonnonsuojelulain luontotyyppirajaus) sekä merenrannan sukkessiometsien kehityssarjat (osin kulttuurivaikutteista). 5.4 Huomioitavien lajien esiintymät 28.8.2009 tarkistettujen uhanalaistietojen mukaan alueella tiedetään sijaitsevan muutamia huomioitavien putkilokasvi- ja sienilajien esiintymiä. Lajeista osa on tiukasti suojeltuja. Esiintymätiedot on kerätty seuraavaan: laji Suojelustatus esiintymätiedot ruijanesikko Primula nutans var. jokelae Luontodirektiivi IV Erittäin uhanalainen (EN) 4 esiintymää Akio N (yli 300 yks.) Rauhoitettu Suomen vastuulaji kansainvälinen Varjakansaari-Pyydyskari (50 yks.) Akionlahti SE esiintymätieto 1960-luvulta, hävinnyt Varjakka esiintymätieto 1960-luvulta, hävinnyt suikeanoidenlukko Botrychium lanceolatum upossarpio Alisma wahlenbergii himmihiippo Mycenela lasiosperma pursukääpä Amylocystis lapponica pähkinänkääpä Dichomitus campestris Vaarantunut (VU) Luontodirektiivi IV Vaarantuntunut (VU) Erityisesti suojeltava laji Vaarantunut (VU) Vaarantunut (VU) Silmälläpidettävä (NT) 1 esiintymä: Pyydyskari keto metsittynyt, hävinnyt 3 esiintymää: Akion silta NE (47 yks.) Simppukari-Pyydyskari (> 5000 yks.) Akion silta S kasvupaikka rehevöitynyt, hävinnyt 1 esiintymä: Varjakansaari (1 yks.) 1 esiintymä Varjakka (1 yks.) 7 esiintymää: Varjakansaari A-F (1-6 yks.) Esiintymien sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1.
6 ELÄIMISTÖ 8 Jorma Pessan (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.10.2009) mukaan ympäristökeskus on tehnyt laskennat Akionlahden Natura-alueella vuosina 1999 ja 2004. Sitä ennen laskentoja on tehty 1990-luvun alussa. Suojelualueiden ulkopuolisten osien linnustoa ei ole ympäristökeskuksen toimesta inventoitu. Selvitysalueen linnustosta ei saatujen tietojen mukaan ole käytettävissä tuoreita inventointiaineistoja. Viimeisimmät julkaistut aineistot ovat 1990-luvulta ja liittyvät pääosin Akionlahdella tehtyihin selvityksiin. Varjakansaaren linnustosta ja muusta eläimistöstä on käytettävissä lähinnä luontoharrastajien ja retkeilijöiden hajahavaintoja. 7 SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELULLE Alueen suunnittelussa huomioitavat suojelu- tms. alueet: Akionlahden Natura-alue muut suojelualueet (Akionlahti, Akio, Välitörmä) perinnemaisemakohde (Välitörmä) luonnonsuojelulain luontotyyppirajaus Varjakansaari S, merenrantaniitty Alueen suunnittelussa huomioitavat lajiesiintymät: Luontodirektiivin IV liitteen lajien esiintymiä ei saa hävittää eikä heikentää (ruijanesikko, upossarpio). Kiellosta voi hakea poikkeusta. Erityisesti suojellun lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (upossarpio) Lajin rauhoitus (ruijanesikko) poimiminen on kielletty. Poikkeusta voi hakea. Valtakunnallisesti uhanalaisten tai silmälläpidettävien (ei uhanalainen) lajien osalta ei lakiin ole kirjattu selkeitä suojeluvelvoitteita. Himmipiipon, pursukäävän ja pähkinänkäävän esiintymien säilymisestä tulee huolehtia osana alueen luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Muita alueen suunnittelussa luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita: merenrantaniityt hoitotoimilla (niitto, laidunnus) voitaisiin säilyttää avoimina merenrannan sukkessiometsät tulisi säilyttää laajoja sukkessiosarjoja, myös kääpäesiintymien kannalta tärkeitä piha-alueiden komeat männyt maisema-arvot Linnustotietojen vähäisyyden (erit. Varjakansaari) takia alueella on syytä toteuttaa pesimäaikainen linnustoselvitys (kesäkuu 2010). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Tuukka Pahtamaa 30.10.2009) mukaan Varjakansaaressa tulee tehdä pesimälinnuston linjalaskenta ja lisäksi kartoituslaskenta muuttuvilla ranta-alueilla.
8 KIRJALLISUUS 9 BirdLife 2009: Internet-sivut osoitteessa www.birdlife.fi Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.(toim.), 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen Ympäristö 8/2008. s. 572 Valtion ympäristöhallinto 2009: Internet-sivut osoitteessa www.ymparisto.fi ja Oiva-tietokanta osoitteessa: https://wwws.ymparisto.fi/oiva
Liite 1. Maankäytön suunnittelussa huomioitavat kohteet. 0 250 500 m Uhanalaisten ja huomioitavien lajien esiintymät Upossarpio Ruijanesikko Himmihiippo Pähkinänkääpä Pursukääpä Natura-alueen rajaus Varjakansaari S - Luonnonsuojelulain luontotyypin rajaus