Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe
|
|
- Petri Mikko Salo
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Natura-arvioinnin tarveharkinta Ehdotus
2
3 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun kaupunki Paiholan metsä, 76 ha, Kontiolahden kunta Pöllönvaara-Kruununkangas, 537 ha, Kontiolahden kunta Soikkelin metsä, 21 ha, Kontiolahden kunta Kuorinka, ha, Liperin kunta Mattisenlahti, 63 ha, Liperin kunta Munakukkula-Niinivaara, 181 ha, Liperin kunta Särkijärvi, 66 ha, Liperin kunta Reposuo-Kalliolahdensuo, 910 ha, Lieksa Petkeljärvi-Putkelanharju, ha, Ilomantsi Päätyeenlahti, 314 ha, Kitee Päätye-Sepänniemi, 12 ha, Kitee Sopensuo, 37 ha, Kitee Yhteenveto Leena Leskinen Ympäristösuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
4 1 Johdanto Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Pohjois-Karjalan maakunnassa on yhteensä 128 Natura 2000 aluetta, joista valtaosa (111 kpl) on luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on yhteensä 10 kpl. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalassa on 7 aluetta, jotka kuuluvat molempien direktiivien mukaisiin SCI- ja SPA alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jonka valmistelussa ja päätöksenteossa on varmistettava, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty Natura verkostoon, merkittävästi heikennetä. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura-arviointi on kaksivaiheinen. Tarveharkinnassa selvitetään, aiheutuuko alueelle todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jos niitä ei aiheudu, Natura-arviointi on tarpeeton. Jos merkittäviä haitallisia vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, tehdään luontotyyppi- ja lajikohtainen Natura-arviointi, jossa selvitetään yksityiskohtaisemmin luontotyypeille ja lajeille aiheutuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan kaavaa ei voida hyväksyä tai vahvistaa, mikäli arviointi osoittaa luontoarvojen merkittävästi heikentyvän. 2 Aineisto ja menetelmät Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen Natura 2000 verkostoon aiheuttamien vaikutuksien arvioinnin tarveharkinta tehtiin paikkatietopohjaisena karttatarkasteluna. Tarveharkintaa tehdessä käytössä oli maakuntakaan 4. vaiheen kaavaluonnoksen kaavamerkinnät, voimassaolevien maakuntakaavojen merkintöjen yhdistelmäkartta sekä Natura 2000 verkoston kohteet paikkatietoaineistona. Kartta-aineistoja vertailemalla löydettiin kolmetoista Natura-aluetta, jotka sijaitsevat kaavamerkintöjen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Natura-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 7989 hehtaaria. Näistä kahdeksan sijaitsevat Joensuun seudulla ja viisi Lieksan Pankakosken, Kiteen ja Ilomantsin taajamien vieressä tai läheisyydessä. Tarkastelussa huomioitiin myös Natura-alueet, jotka voivat välillisesti liittyä kaavamerkintöihin. Näiden kolmentoista alueen osalta tarkasteltiin, millä tavoin niitä ympäröivien alueiden kaavamerkintöihin on tulossa muutoksia. Kaavamuutoksista arviointiin niiden mukaisista maankäytön muutoksista aiheutuvia vaikutuksia Natura alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. Luvussa 3 esitellään tarkastelun tulokset Natura-aluekohtaisesti. Taulukko 1. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevat Natura-alueet, Joensuun seutu Koodi Nimi suojeluperuste Pinta-ala, ha FI Mattisenlahti SPA 63 FI Noljakanmäen alue SCI 50 FI Kuorinka SCI 1301 FI Särkijärvi SCI 1070 FI Munakukkula Niinivaara SCI 181 FI Soikkelin metsä SCI 21 FI Paiholan metsä SCI 76
5 FI Pöllönvaara - Kruununkangas SCI 537 Kuva 1. Natura-alueet Joensuun seudulla ja maakuntakaavaluonnos Taulukko 2. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevat Natura-alueet, Lieksassa, Ilomantissa ja Kiteellä Koodi Nimi suojeluperuste Pinta-ala, ha FI Reposuo Kalliolahden suo, SCI ja SPA 910 FI Petkeljärvi Putkelanharju SCI FI Päätyeenlahti SPA 314 FI Päätyeenlahti Sepänniemi SCI, SPA:n sisällä 12 FI Sopensuo SCI ja SPA 37
6 3 Tulokset 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun kaupunki Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, sopimus) Lehdoista, niitystä ja vanhoista hakamaametsistä muodostuva Noljakanmäen alue sijaitsee Joensuun kaupunkiasutuksen kupeessa. Kohteelle on leimallista luontotyyppien päällekkäisyys ja mosaiikkimaisuus: eteläosan lehtojen lajistossa on nähtävissä merkkejä pitkäaikaisesta kulttuurivaikutuksesta ja hakamaaksi luokitellut länsiosat ovat puolestaan lähes kauttaaltaan lehtoisia. Lehtoalueisiin sisältyy laikuttain myös rehevää korpikasvillisuutta. Alueella elää runsas ja monipuolinen linnusto sekä lukuisia lehtoisuudesta ja runsaasta lahopuusta riippuvaisia harvinaisia ja uhanalaisiakin eliölajeja. Vanhat kiviaidat ja perinteisten rakennusten kunnostaminen lisäävät alueen maisemallista viehättävyyttä. Noljakanmäen hoidossa on merkittävä rooli paikallisen luonnonsuojelujärjestön ja aktiivisten asukkaiden yhteistyöllä. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: boreaaliset lehdot, Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet, puustoiset suot, Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, liito-orava (Pteromys molans, luontodirektiivin liitteen II laji) sekä seuraavat lintudirektiivin liitteen I linnut: pyy (Bonasa bonasia), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), pikkusieppo (Ficedula parva). Tarkastelussa todettiin, ettei 4. vaihemaakuntakaava aiheuta alueen läheisyyteen maankäytön muutoksia verrattuna voimassaolevaan kaavaan. Näin ollen kaavalla ei ole vaikutuksia suojeluperusteena oleviin Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 3.2 Paiholan metsä, 76 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki) Paiholan metsä on harjumaastoon sijoittuvaa kuivan kankaan vanhaa männikköä, jonka ikärakenteeltaan vaihteleva puusto on harvaa ja järeää. Metsästä löytyy myös lähteinen korpilaikku. Lisäksi tähän Naturakohteeseen kuuluu erillinen pienempi alue, jossa on nuoria rämemänniköitä sekä iäkkäitä mänty- ja kuusisekametsiä. Puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät ovat alueella sijaitsevat luontodirektiivin mukaiset suojeluperustana toimivat luontotyypit. Lisäksi alueella elää seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: pyy (Bonasa bonasia), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), metso (Tetrao urogallus). Tarkastelussa todettiin myös, että 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on merkitty viheryhteystarve, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun yhteystarpeeksi mutta jolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteystarpeena. Viheryhteyden toteutuminen saattaisi lisätä ihmisten liikkumista Natura-alueen läheisyydessä, toisaalta kohdentaisi sen reitille. Viheryhteydellä ei hyvin todennäköisesti ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. 3.3 Pöllönvaara-Kruununkangas, 537 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (Maa-aines- ja rakennuslaki) Alue on monimuotoista harjualuetta, johon kuuluu Pöllönvaaran kapea ja jyrkkärinteinen selänne sekä Kruununkankaan leveä deltamuodostelma. Harjukuoppia ja -hautoja on runsaasti ja rinteillä on paikoin muinaisrantalohkareikkoja. Erityisen vaikuttava on alueen keskellä sijaitseva verkkomainen suppamuodostuma. Kasvillisuus on yleisolemukseltaan rehevää. Metsäruusua, näsiää ja kalliokieloa esiintyy läpi alueen. Kaiheorvokki on paikoittain hyvin runsas, lehto-orvokkia on useilla paikoilla ja myös lehtomataraa löytyy
7 harvakseltaan. Järeitä haapoja ja raitoja esiintyy läpi alueen. Lisäksi alueella kasvaa myös metsälehmusta. Rehevyys heijastuu myös alueen sisään jääviin soihin. Niin soilla kuin lampien rannoilla kasvaa hieman keskivertoa runsaampaa ravinteisuutta suosivia saroja, esimerkiksi pohjoispainotteista nuijasaraa. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, vaihettumissuot ja rantasuot, puustoiset suot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, boreaaliset lehdot. Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavan luonnos sisältää ampumaratavaihtoehdon (kuva 1), jonka melualue olisi mahdollisesti yltänyt Natura-alueelle. Tämä ampumaratavaihtoehto poistetaan kaavaehdotuksesta. Tarkastelussa todettiin myös, että 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läpi on merkitty kulkemaan viheryhteystarve, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun yhteystarpeeksi mutta jolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteystarpeena. Viheryhteyden toteutuminen saattaisi lisätä ihmisten liikkumista Natura-alueella, toisaalta kohdentaisi jo olemassa olevaa liikkumista reitille. Viheryhteydellä ei hyvin todennäköisesti ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. 3.4 Soikkelin metsä, 21 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (Luonnonsuojelulaki) Rinteessä sijaitseva aarniometsä on runsaspuustoista tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kuusivaltaisen metsän seassa on koivuja ja siellä täällä myös haapakeskittymiä. Paikoin kivisen ja louhikkoisen metsän rinteessä on tihkupintoja ja noroja, joiden ympärillä kasvaa pienialaisia lehtolaikkuja. Lahopuustona on lähinnä kuolleita kuusipystypuita, koivupökkelöitä ja maapuita. Alueen itä- ja luoteisosassa esiintyy mäntyvaltaisia kankaita, joissa on enemmän talousmetsien piirteitä. Ylätasanteella ja rinteen alaosassa on pienipiirteisiä korpialueita. Vanhoja kantoja löytyy harvakseltaan kautta koko alueen merkkinä menneestä metsätalouskäytöstä. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman piiriin. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Alueella elää lintudirektiivin liitteen I lajeista varpuspöllö (Glaucidium passerinum), pyy (Bonasa bonasia), pikkusieppo (Ficedula parva), viirupöllö (Strix uralensis), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), mehiläishaukka (Pernis apivorus). Tarkastelussa todettiin Natura-alueen olevan kaava-alueen läheisyydessä. Jaamankankaalle esitetään tarkentavaa kaavamerkintää MU-1 (entinen MU) Onttolassa säilyvät taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden merkinnät. Näin ollen 4. vaihemaakuntakaavan muutokset eivät aiheuta Natura-alueen läheisyyteen maankäytön intensiteettiä lisääviä muutoksia. Voidaan arvioida, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Naturaluontotyyppeihin tai lajeihin. 3.5 Kuorinka, ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (vesilaki) Karun ja kirkasvetisen Kuoringan näkösyvyys yltää aina 10 metriin saakka. Vesistö kuuluu luontotyypiltään niukkaravinteisiin, runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta sisältäviin järviin, ja se on tämän tyypin edustavimpia koko Suomessa. Käyttökelpoisuudeltaan Kuoringan vesi on erinomaista ja järvellä on suuri merkitys kalastukselle ja muulle virkistyskäytölle. Kuorinka on määritelty hiekkamaiden niukkamineraaliseksi niukkaravinteiseksi vedeksi, mikä luontodirektiivin mainitsema luontotyyppi. Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavassa Kuoringan rannalla ja 9 tien varrella oleva levähdyspaikka merkitään yhdessä Luovin alueen kanssa vähintään seudullisesti merkittäväksi virkistyskohteeksi. Kuoringan uimaranta on laajassa käytössä kesäisin ja siellä on myös kioski. Ranta tunnetaan myös maakuntarajojen ulkopuolella ollen muun muassa moottoripyöräilijöiden suosiossa. Kaavamerkintä lähinnä toteaa olemassa olevan tilanteen eikä tavoitteena ole esimerkiksi lisätä virkistyskohteen rakenteita. Virkistyskäyttöarvot perustuvat järven kirkasvetisyyteen ja puhtauteen ja ovat
8 yhteneviä alueen Natura -luontoarvojen kanssa. vaikutusta Natura-luontotyyppeihin. Voidaan arvioida, ettei kaavalla ei ole heikentävää 3.6 Mattisenlahti, 63 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SPA (vesilaki) Mattisenlahti on Pohjois-Karjalan umpeenkasvaneimpia lintuvesiä. Järviruo'on valtaaman matalan lahden rehevöityminen on paljolti seurausta ympäröivän maanviljelyksen ravinnekuormasta. Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Mattisenlahti on erityisesti ruovikkospesialistien, kuten rastaskerttusen, kaulushaikaran, ruskosuohaukan ja luhtakanan valtakuntaa. Alueella elää useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, kuten helmipöllö (Aegolius funereus), kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kaulushaikara (Botaurus stellaris), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), peltosirkku (Emberiza hortulana), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pohjantikka (Picoides tridactylus), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus), uivelo (Mergus albellus), vesipääsky (Phalaropus lobatus). Tarkastelussa todettiin, ettei 4. vaihemaakuntakaavassa esitetä alueen läheisyyteen maankäytön muutoksia. Natura-alue rajautuu taajamatoimintojen alueelle. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentäviä vaikutuksia alueella eläviin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. 3.7 Munakukkula-Niinivaara, 181 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (maa-aineslaki, rakennuslaki, luonnonsuojelulaki) Munakukkula Niinivaara on suppien ja kumpujen kirjomaa harjualuetta, jossa kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja. Siellä sijaitsee Suomen ainoa lehtokattaran kasvupaikka sisämaassa. Alueella on laajoja lähdevaikutteisia soita, jotka ovat suurelta osin luonnontilassa. Kohde kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: puustoiset suot, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta, letot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot, humuspitoiset lammet ja järvet, kasvipeitteiset silikaattikalliot. Lintudirektiivin liitteen II lajeista alueella elää pyy (Bonasa bonasia). Tarkastelussa todettiin, että viheryhteystarvetta siirretään 4. vaihemaakuntakaavassa kulkemaan Naturaalueen eteläpuolelta, kun se voimassaolevassa kaavassa kulkee Natura-alueen läpi. Lisäksi todettiin, että Natura-alueen läheisyydessä, kuitenkin Polvijärventien toisella puolella olevaa, moottoriradan aluevarausta laajennetaan. Moottorirata ei uhkaa alueen harjua ja sen kasvillisuutta. Alueella elää pyy (Bonasa bonsia), joka on lintudirektiivin liitteen II laji. Myös mahdollisesti lisääntyvän melun vaikutusta mm. linnustoon voidaan pitää niin vähäisenä, etteivät alueen luontotyypit tai lajit vaarannu. 3.8 Särkijärvi, 66 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki) Särkijärvi on pieni, toistaiseksi melko vähän umpeenkasvanut lintujärvi, jonka vesilinnusto on kuitenkin varsin monipuolinen. Kasvistollisesti vesistö on merkittävä, sillä järvessä kasvavat muun muassa harvinaiset hentoja notkeanäkinruoho. Hentonäkinruohoa esiintyy EU-maista vain Suomessa. Järvi edustaa myös Pohjois- Karjalassa harvinaista vesiluontotyyppiä: luontaisesti runsasravinteiset järvet. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.
9 Alue on määritelty Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiseksi luontaisesti ravinteiseksi järveksi. Siellä elää luontodirektiivin liitteen II lajeista notkeanäkinruoho (Najas flexilis) ja hentonäkinruoho (Najas tenuissima) sekä lintudirektiivin liitteen I lajeista kaulushaikara (Botaurus stellaris), luhtahuitti (Porzana porzana), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) ja mustatiira (Chlidonias niger). Tarkatelussa todettiin Natura-alueen sijaitsevan kaava-alueen läheisyydessä. Kaavassa ei kuitenkaan esitetä muutoksia läheiseen Viinijärven taajama-alueeseen. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 3.9 Reposuo-Kalliolahdensuo, 910 ha, Lieksa Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki) Natura-alueen kolme suota kuuluvat Pohjois-Karjalan keidasssoiden ja Pohjanmaan aapasoiden vaihettumisvyöhykkeelle ja soiden rakenteessa onkin havaittavissa molempien suoyhdistymätyyppien piirteitä. Suot ovat luonnontilaisia, ihmistoiminnasta ovat merkkinä vain hakatut kivennäismaasaarekkeet. Alue on linnustollisesti tärkeä ja se toimii esimerkiksi joutsenien ja kurkien muutonaikaisena levähdyspaikkana. Reposuolle on vuonna 2002 tehty kivennäismaiden ennallistamissuunnitelma. Suolla on 12 kilometrin mittainen luontopolku. Alueelle sijoittuvat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta, keidassuot, puustoiset suot, humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot, vaihettumissuot ja rantasuot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää saukko (Lutra lutra) ja metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella elää kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan lyhyeltä matkalta Pankakosken taajamaalueeseen (kuva 2). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueeseen. Näin ollen voidaan todeta, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin.
10 Kuva 2. Reposuo-Kalliolahdensuon Natura-alue.
11 3.10 Petkeljärvi-Putkelanharju, ha, Ilomantsi Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelu-, vesi-, maa-aines- ja rakennuslaki) Petkeljärven-Putkelanharjun harjumaisemaa hallitsee järvien, lampien ja avosoiden avartama näkymä. Alueen metsät ovat pääosin kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita, vanhimpien metsien sijaitessa Petkeljärven kansallispuiston alueella. Lähes puolet kohteen pinta-alasta on karuja järviä ja lampia, suot ovat pääasiassa rämeitä. Alueelle ovat tyypillisiä myös pienissä supissa esiintyvät vähäpuustoiset tai puuttomat suot. Kansallispuistossa on noin 10 kilometriä patikointipolkua ja puiston reitistö on myös osa pidempää, 35 kilometrin mittaista Taitajan taipaletta. Seuraavat luontodirektiivin luontotyypit sijoittuvat harjulle: keidassuot, hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae), humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot, puustoiset suot, vaihettumissuot ja rantasuot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, boreaaliset luonnonmetsät, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta, Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää ilves (Lynx lynx), karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus) ja jättisukeltaja (Dytiscus latissimus). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on tavattu helmipöllö (Aegolius funereus), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), metso (Tetrao urogallus), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöllö (Asio flammeus) ja viirupöllö (Strix uralensis). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan lyhyeltä matkalta Ilomantsin taajama-alueeseen (kuva 3). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueen rajaukseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin.
12 Kuva 3. Petkeljärvi Putkelanharjun Natua-alue.
13 3.11 Päätyeenlahti, 314 ha, Kitee Suojeluperuste: SPA (luonnonsuojelu-, vesilaki) Maakunnan mittakaavassa toiseksi arvokkain lintuvesi, Päätyeenlahti, on järvikortevaltainen matala ja pitkä lahti Kiteenjärvessä. Kohteen rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat linnuston kannalta lähellä optimia. Vesilinnusto on monipuolista ja alue on erityisen hyvää laulujoutsenen pesimäympäristöä. Lisäksi Päätyeenlahdella on huomattava merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Päätyeenlahti kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue sisältyy myös kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoalueisiin, eli niin sanottuihin RAMSAR-kohteisiin Päätyeenlahden suojeluperusteena on lintudirektiivin, jonka liitteessä I mainituista lajeista alueella elää ampuhaukka (Falco columbarius), haarahaukka (Milvus migrans), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), mustatiira (Chlidonias niger), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pyy (Bonasa bonasia), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöllö (Asio flammeus) ja uivelo (Mergus albellus). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan Kiteen taajama-alueeseen (kuva 4). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueen rajaukseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta lintudirektiivin lajeihin Päätye-Sepänniemi, 12 ha, Kitee Suojeluperuste: SCI, SPA:n sisällä, (luonnonsuojelulaki) Sepänniemen alue Päätyeenlahdella on järvissä ja suurissa lammissa elävän hyönteisen, isolampisukeltajan, elinympäristöä. Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on luontodirektiivin liitteessä II mainittu laji. Päätyeenlahti itsessään on yksi maakunnan merkittävimpiä lintuvesiä. Tarkastelussa todettiin alueen sijaitsevan Kiteen taajama-alueen vieressä (Kuva 4). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueen rajaukseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole isolampisukeltajan elinympäristöä heikentävää vaikutusta Sopensuo, 37 ha, Kitee Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki) Välittömästi Kiteen keskustan laidalla sijaitsevan Sopensuon Natura-alueen suot ovat puustoisia rämeitä, reheviä korpia ja luhtia, metsät puolestaan lehtipuuvaltaisia tai sekapuustoisia. Sopensuolla kasvaa Pohjois- Karjalassa harvinainen kaislasara. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman piiriin. Alueella sijaitsee seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: koivuvaltaiset puustoiset suot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset, vanhat lehtipuuvaltaiset metsät, Fennoskandian metsäluhdat sekä mäntyvaltaiset puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella elää palokärki (Dryocopus martius). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan työpaikka-alueeseen (TP, kuva 4). Kaavassa ei esitetä muutoksia työpaikka-alueen rajaukseen. Läheiselle taajama-alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle k-m² ja muulle vähittäiskaupalle k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin.
14 Kuva 4. Kiteen Natura-alueet.
15 4 Yhteenveto Tarkastellut kolmetoista Natura-aluetta sijaitsivat joko kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Kuorinka, Särkijärvi, Soikkelin metsä, Munakukkula Niinivaara, Noljakanmäen alue, Pöllönvaara Kruununkangas, Paiholan metsä sekä Petkeljärvi- Putkelanharju on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. Mattisenlahti ja Päätyenlahti on valittu Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin SPA perusteella. Päätye-Sepänniemi on SCI alue SPA alueen sisällä. Sopensuon ja Reposuo - Kalliolahdensuon alueet on valittu Natura 2000 verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisina alueena. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetyt maankäytön muutokset eivät aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät niitä luototyyppejä tai lajeja, joiden perusteella kohteet on valittu Natura 2000 verkostoon. Lähteet: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, luonnosvaiheen kartta ja kaavaselostus Yhdistelmäkartta Pohjois-Karjalan voimassaolevien maakuntakaavojen kaavamerkinnöistä OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Suomen Natura 2000 alueet. viitattu ja
16
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Julkaisu 184 2016 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotPerho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset
Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA
NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotTuulivoimahanke Soidinmäki
Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
Lisätiedotwpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta
60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta
FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto 31.3.2010 Metsähallitus Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto LIITE 2 FCG Oulu/ Minna Tuomala 31.3.2010
LisätiedotLausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:
Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotUUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE
UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE - VAIKUTUKSET KISKONJOEN VESISTÖN (FI0200083) NATURA-ALUEESEEN Esiarviointi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin
LisätiedotPelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti
Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan
LisätiedotPuruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus
LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012 1 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu
LisätiedotJYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.
JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.fi PUDASJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 2. KALLIO- JA MAAPERÄ... 4 3.
LisätiedotNATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen
NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimahankkeen
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotSikamäen tuulivoimahankkeen
LIITE 13 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimahankkeen Natura-arviointi (päivitetty 29.1.2016) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2015 P20221 Natura-arviointi (päivitetty
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010
KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa.
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Kotiranta 4:193 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa sijaitseva Vatulanharju-Ulvaanharjun harjujakso on kaikkiaan yli
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotVoimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys Tutkittavana olevien tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura- ja Päivitetty 4.6.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotLiite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset
Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,
LisätiedotMäntsälä, Zonation-aluetunnus 46
Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) Alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
Lisätiedotwpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa
23.6.2009 tark. 1.7.2009 wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarvearviointi Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain
LisätiedotNyynäisissä sijaitsevien kiinteistöjen Aukunniemi RN:o 3:19 ja Aukunniemi 1 RN:o 3:28 edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:13 ruoppaus, Masku
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 145/2012/2 Dnro ESAVI/160/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2012 ASIA Nyynäisissä sijaitsevien kiinteistöjen Aukunniemi RN:o 3:19 ja Aukunniemi 1 RN:o 3:28 edustalla olevan
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotKORPELAN ASEMAKAAVA-ALUEEN NATURA-ARVION TARVEHARKINTA. TOIMI ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU
KORPELAN ASEMAKAAVA-ALUEEN NATURA-ARVION TARVEHARKINTA ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU 2013 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Puruveden Natura 2000 alue (FI0500035)... 1 3. Hankkeen
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotNATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA
Vastaanottaja Rääkkylän kunta Asiakirjatyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päivämäärä 17.12.2014 Viite 82122815-31 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEIS- KAAVA - RÄÄKKYLÄ ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016
Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo Kapustasuon ja Ohtosensuon Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 43 Kuusisuo Hattusuon, Soininsuo
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotHERTTUALAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN LUONTOVAIKUTUKSET
HERTTUALAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN LUONTOVAIKUTUKSET Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.3.2006 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO... 2 3. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KAAVALUONNOS... 3 4. ALUEEN
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotARVIO UUKUNIEMEN YLEISKAAVA- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA KAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVIEN NATURA- ALUEIDEN LUONTOARVOIHIN
Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päivämäärä 4.2.2013 Viite 82136257 ARVIO UUKUNIEMEN YLEISKAAVA- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA KAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVIEN NATURA-
LisätiedotMiehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.
Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto
LisätiedotLuontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet
Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013 VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntakaavan Natura 2000 vaikutustenarvioinnin tarveharkinta
Päijät-Hämeen maakuntakaavan Natura 2000 vaikutustenarvioinnin tarveharkinta Päijät-Hämeen liitto Jussi Mäkinen 19.5.2014 Natura 2000 verkostoon kohdistuvien vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotBILAGA 8. Natura 2000 evaluering
BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 2 Natura-arviointi Julkaisu 165 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheen Natura-arvion tarvehankinta TOIMI ympäristöalan asiantuntija
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotNatura-arvioinnin tarveharkinta
FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy WPD FINLAND OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT JA AINEISTO... 3 2.1 Natura-arviointi... 3 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit...
LisätiedotPIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29372 Natura-arviointi 1 (24) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 1. Aineisto ja
LisätiedotOULUNSALO-HAILUOTO MERITUULIPUISTO: NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS UUDEN SUUNNITELMAN OSALTA
NATURA-ARVIOINTI 6.11.2014 OULUNSALO-HAILUOTO MERITUULIPUISTO: NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS UUDEN SUUNNITELMAN OSALTA PROPEL VOIMA OY LUMITUULI OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotToimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68
Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja
LisätiedotMAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSEN NATURA-ARVIOINTI: KEMIHAARAN ALLAS
Vastaanottaja Lapin liitto Päivämäärä 30.10.2015 Viite 1510020496 MAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSEN NATURA-ARVIOINTI: KEMIHAARAN ALLAS Päivämäärä 30.10.2015 Laatijat Kuvaus Tarja Ojala, Jussi Mäkinen Luonnonsuojelulain
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi
Liite 2 NATURA-ARVIOINTI 16WWE1127.B723M.SLU Marraskuu 2011 METSÄHALLITUS LAATUMAA Sisältö 1 JOHDANTO...1 1.1 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien mukainen Natura-arviointi...2 1.2 Hankkeen kuvaus...3 2 TUULIAAPA
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotYleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Raivaanmaa 21:0, Kotiranta 4:193, Saunalepo 1:15, Isoluukas 1:48 ja Vähäluukka 1:43 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
Lisätiedotlausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven Natura-alue
Päiväys Dnro 20.10.2009 PPO-2007-R-5-531 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie 207 91101 Ii Viite Kollaja-hankkeen YVA-menettely ja Natura-arviointi Asia lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven
LisätiedotNaantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus
67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 29.3.2012 1 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO KEMINMAA PETÄJÄSKOSKI 400 KV JOHTOHANKKEESTA
LAUSUNTO 29.5.2006 LAP 2005 R 5 53 Fingrid Oy PL 530 00101 HELSINKI Ympäristövaikutusten arviointiselostus LUONNONSUOJELULAIN 65 :N MUKAINEN LAUSUNTO KEMINMAA PETÄJÄSKOSKI 400 KV JOHTOHANKKEESTA Hankkeen
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotMetsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava
VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 6. Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULISAIMAA
LisätiedotHyrynsalmi, Iso Tuomivaara
Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.
Lisätiedot