Tiedolla johtaminen. pj. Arto Honkala siht. Marjo Lindgren

Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa

Sote integraatio. pj. Jarmo Ruohonen siht. Marjo Lindgren

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Asukaslähtöisyys. pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen

Asukaslähtöisyys. Marja-Liisa Akselin siht. Pentti Palomäki

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016

Sote -integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä pj. Aleksi Heikkilä, Hausjärven kunta

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Kustannustehokkuus. pj. Katja Tommiska siht. Marjo Lindgren

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Uudistumisella tuottavuusloikka

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

Oma Häme kuntakierros Forssa

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Ketterä verkosto Rivakka Ote!

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Katja Berg, palvelupäällikkö JOHTAMISEN MUUTTUMINEN YHTEISKEHITTÄMISESSÄ

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat?

Ohjausryhmän ryhmätyöskentelyn koonti: Perhekeskus

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Pelin johtaminen. Lupaavien kurssi 1/2013

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Asumissosiaalinen työote

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös

Espoon Avoimen osallisuuden malli

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

ACUMEN O2: Verkostot

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta

Terveyden edistämisen laatusuositus

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Kulttuurien välisen työn valmukseen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä -MULTI-TRAIN, Toimintatutkimushanke

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Laadun imperatiivit ja laatukustannusajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä

Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Transkriptio:

Tiedolla johtaminen pj. Arto Honkala siht. Marjo Lindgren

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Asiakkaiden osallistuminen ja osallistaminen Miten ääni saadaan valmisteluvaiheessa kuuluviin? Asukaslähtöisyys on enemmän kiinni työntekijöistä. Asiakas otetaan aidosti mukaan suunnittelemaan palveluita ja asiakkaan palvelut suunnitellaan yksilöllisesti ja kirjataan palvelusuunnitelman

Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa sitä, että Yhteistyöhakuisuuden lähtökohtana on riittävän hyvä ammattiidentiteetti, jonka myötä on mahdollista perustella oma toiminta ja olla kriittinen myös omaan työtä kohtaan. Sote- integraatio on valtavan tärkeä asia, mutta liikunnalla, terveysvalmennuksella ja kulttuurilla sekä itseilmaisulla on suuri vaikutus hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauden ehkäisemisessä. Soten pitää integroitua yhteiskuntaan! Voiko sote- uudistus vaikeuttaa jo hyvin toimivaa yhteistyötä esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa? Palveluilla ei välttämättä hyvinvointia lisätä, ammattilaisten osaamisella ja merkityksellä on rajansa Yhteistyön pitäisi olla rakenteissa ja kulttuurissa eikä perustua persoonaan tai henkilökohtaisiin mieltymyksiin Soten ja kuntien sivistystoimien yhteistyöstä voi tulla erittäin haasteellista

Yhteistyöhakuisuuteen liittyvät toimenpiteet 2016 Kunta itsehallintoalue vastakkain asettelun syntyminen pitää ehkäistä Vuoropuhelua pitää käydä ja edistää Pitää varoa sitä, etteivät toimivat yhteistyöfoorumit lopu Käynnistetään hankkeen puitteissa kriittisten rajapintojen foorumit (esim. lapset ja nuoret)

Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että Ensin pitäisi katsoa peiliin. Perustuuko tämän hetkinen toiminta tietoon ja onko se perusteltavissa? Kun sote itsehallintoalue on tiedossa pitää miettiä, mitä palveluja pitää hankkia ja mitä tehdään itse. Tarvitaan monialaisen tiedon lisäämistä ja toisaalta myös maalaisjärjen käyttöä. Kokemustietoa pitää hyödyntää. Kolmannen sektorin tietoa ja osaamista tulisi hyödyntää, kuten myös palvelujen käyttäjien vertaisena jakamaa tietoa Asiantuntijanäkemys on aina rajallinen Alueilta tarvitaan yhteistä ja yhtenevää tietoa. Tarvitaan kovaa faktaa. Tarvitaan tutkimusta palvelujärjestelmästä ja toiminnasta. Tutkimusta tarvitaan, mutta kiire tulee. Olisi hyvä, jos tutkimuksesta saadaan irti muutakin kuin osallistujien tunnelmat.

Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että Tietoa tarvitaan ja pitäisi priorisoida asiat, joista ainakin hankitaan tietoa Kainuun ja Eksoten kokemusperustaista tietoa tulisi pystyä hyödyntämään Kun toiminta käy, sen ohjaamiseen tarvitsee jatkuvaa tietoa -> toiminnanohjausjärjestelmät pitäisi saada aivan eri tasolle kuin tällä hetkellä Toimintaa pitää kehittää jatkuvasta Rakenteen määrittelyssä on äärimmäisen tärkeää, että kehittämispotentiaali huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa Tiedolle pitää asettaa tiettyjä rajoja, pitää olla tietty minimivaatimus siitä, miten suurta joukkoa asukkaita tieto tai tutkimus hyödyttää Ideaalimaailmassa uusi organisaatio tekee asiat oikeasti uudella tavalla Edellytämme että uusi organisaatio rakentaa tietohuollon, jota johto pystyy hyödyntämään

Tietoon perustumiseen liittyvät toimenpiteet 2016 Tutkimusta pitää tehdä ja siihen pitää osoittaa organisaatio -> tehdään tutkimusohjelma keskeisistä teemoista (toiminta, palvelujärjestelmä ja johtaminen) Nyt on mahdollista tehdä tutkimusasetelmia Seuduilla on jo nyt erilaisia tapoja toimia ja niiden toimintatapojen vaikutuksia on mahdollista tutkia

Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että Läpinäkyvyyttä on se, että asiakkailla on käytössään kriteerit, joihin päätökset perustuvat. Jo hakiessaan on mahdollista arvioida, onko minulla mahdollisuus johonkin etuuteen. Virkamiesten ajasta noin 80 % menee luottamuksen rakentamiseen ja loput on varsinaista työtä. Viestinnän kieli on selkeää ja asiakkaalle ymmärrettävää. Ymmärtävätkö edes ammattilaiset kieltä, jota he käyttävät ja onko tarkoitus ymmärtää? Sama termi ei välttämättä tarkoita samaa asiaa. Esimerkiksi Riihimäen A-klinikalla ja terveyskeskuksen ky:ssä lähetteellä tarkoitettiin aivan eri asioita. Mistä tieto johdetaan? Tarvitaan tiedon eri tasoista tiivistämistä. Samasta aiheesta voi olla eri tasoisia tietopaketteja esim. asukkaille, soteammattilaisille ja erityisasiantuntijoille.

Läpinäkyvyys ikäryhmittäin Lapsiperheissä tietoa ja tiedon läpinäkyvyyttä osataan vaatia Tiedotuksessa kohderyhmä pitää huomioida (kohderyhmän tietorakenne) Eri ikäpolvien ihmiset etsivät tietoa eri paikoista (internet, sosiaalinen media, sanomalehdet, tiedotustilaisuudet) Reseptien muuttaminen sähköisiksi 2017 alusta on ikäihmisille suuri muutos Palvelut ja palveluprosessit eivät saa olla liian monimutkaisia. Väliinputoamisen vaara kasvaa erikoistuneessa ja monimutkaisessa palveluprosessissa (ei kuulu meille - ajattelu) Monimutkaisuutta hallitaan yksinkertaisuudella?

Läpinäkyvyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 Sote tiedotuskanavat pitää miettiä uudelleen (tiedotussuunnitelma ja alan ammattilainen) Tarvitaan uusia kanavia (portaali, mobiilikäytettävyys jne.) Sosiaalisen median hyödyntäminen

Luottamus tarkoittaa sitä, että Palvelujen käyttäjien tulee luottaa palveluihin ja se edellyttää tietoa vaikuttavuudesta, tuloksista jne. Palveluja ei kannata järjestää ellei meitä valita tuottamaan niitä. Luottamus kunnissa, varsinkin pienissä on erittäin tärkeää. Miten saadaan järjestettyä luottamuksellinen toiminta kuntiin jääviin sidosryhmiin (koulutoimi, oppilashuolto, varhaiskasvatus, terveyden edistäminen) Palaute Forssasta tuli sekä poliitikoilta että yt- kumppaneilta, ei asiakkailta Erityisesti kunnan suuntaan tulee miettiä luottamusta lisääviä toimenpiteitä Vaikuttaako resurssien saamiseen maantieteellinen sijainti itsehallintoalueella, jäämmekö periferiaan ja reuna-aluelle? Luottamusta pitää rakentaa sote-alueella Arvoista luottamus on tärkein, ellei sitä ole, ei muillakaan arvoilla ole merkitystä

Luottamus tarkoittaa sitä, että Luottamus perustuu asenteisiin ja tunteisiin. Luottamus on tunnetta. Pitää saada luottamus toisiimme, poliittisiin päättäjiin, asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Luottamus on erittäin monitasoinen kysymys. Tieto ja läpinäkyvyys ovat merkittäviä tekijöitä luottamuksen syntymisessä. Miten määritellään lähipalvelu kytkeytyy myös luottamukseen. Lähipalvelu: asiakkaat pysyvät, mutta ongelmat vaihtuvat Erityispalvelu: taudit pysyvät, mutta asiakkaat vaihtuvat Ammatti-identiteetti ja ammattitaidon ylläpitäminen ovat tärkeitä. Oman osaamisen rajat tulee ymmärtää, jotta pystyy tekemään yhteistä työtä. Luottamus ei synny muutoin kuin vuorovaikutuksen ja keskustelun kautta Tiedon kulkua pitää tapahtua sekä alhaalta ylös että ylhäältä alas

Luottamus tarkoittaa sitä, että Nykytilanne on erittäin hankala johdon näkökulmasta, koska konkreettisesti tietoa ei ole. Jotain tietoa pitäisi pystyä antamaan, mutta sitä ei tässä vaiheessa ole. Johtamisessa pitää pystyä luottamaan myös informaaliin tietoon. Tietoa pitää saada myös työntekijätasolta esimiestasolle. Yhteen hiileen puhaltamiseen pitää pyrkiä. Arvoista keskusteleminen on jäänyt arjen jalkoihin. Niistä puhutaan, mutta toteutetaanko toimintaa niiden mukaan? Sote alueiden perustehtävä pitää määritellä yksiselitteisesti. Luottamuksen lähtökohta on vuorovaikutus ja rehellisyys Luottamus on vastakohta epärehellisyydelle Kyky ottaa henkilökohtaista vastuuta Olettamisen kulttuuri ja vaikenemisen kulttuuri pitäisi jättää taakse Luottamukseen liittyy ennakoitavuus ja jatkuvuus

Luottamus tarkoittaa sitä, että Viestinnällä on valtavan suuri merkitys. Viestinnän ammattilaisia tarvitaan. Viesti täytyy kuitenkin myös ottaa vastaan. Turvallisuuden tunne on edellytys luottamukselle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjen uudistamiseen on valtava tarve, joka on patoutunut odottamaan soteuudistuksen etenemistä Tarvitaan uutta oppimista ja uusia innovaatioita Mitä isompi organisaatio sitä enemmän on sääntöjä ja pykäliä. Innovaatiot eivät pysy hengissä byrokratiassa. Kaikkea ei voi tehdä valmiiksi Mitä isompi organisaatio sääntöjä pitäisi olla vähemmän. Rajat ovat väljemmät, loppu täyttyy luottamuksella. Johtamiskulttuurilla on valtava merkitys Sillä on merkitystä, millainen johtamiskulttuuri sote- alueelle valitaan. Kyseessä on arvovalinta.

Luottamus tarkoittaa sitä, että Miten saadaan aikaan tekemisen meininki? Yhdessä pitää kirjoittaa oppikirja ja yhdessä opiskella sitä. Koulutuksella ei välttämättä pystytä saamaan aikaan oppimista. Opiskelu on raskasta, joskus myös oppiminen mutta osaaminen on hienoa. Yhteinen maali, johon kaikki potkivat pitää koko ajan olla tiedossa. Avoimuus tarkoittaa sitä, että pystyy argumentoimaan omia näkökulmia ja toisaalta myös kuuntelemaan sekä tarvittaessa muuttamaan omia näkökulmiaan

Luottamukseen liittyvät toimenpiteet 2016 Vuorovaikutus, tiedotus, johtaminen Tiedotetaan myös silloin kun ei tiedetä Määritellään millä periaatteilla sote- valmistelua johdetaan