Hyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa?

Hyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa? Alueelliset erityisnuorisotyön päivät Kokkola 23.10.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto matti.rimpela@uta.fi

Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS-Kustannus. Jyväskylä 2013. sivut 17-47 Rimpelä M. MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta lehti 2014/1: sivut 14-20. Rimpelä M. Miten ymmärrän hyvinvointitalouden ja sen ajankohtaiset haasteet? Kirjassa Särkelä R (toim.) Hyvinvointitalous, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys. Julkaistaan 6.11.2014. Rimpelä M. Kiista oppivelvollisuudesta kertoo rakenteellisesta välinpitämättömyydestä. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5:560-68 2

Puhun lapsi- ja nuorisobudjetoinnista ja lapsipolitiikasta asiakkuudesta nuoriso-osaamisesta sukupolvien uusiutumisesta ja pärjäämiskyvystä lapsen kehityksestä aikuiseksi kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta yhteisöosaamisesta, hyvinvointipalvelujen kriisistä ja asiakkaista innostuneista lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista 3

Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus, soveltaen: Kun aikuiset huomaavat joen virrassa ajelehtiva nuoria, useimmat juoksevat heitä pelastamaan, mutta... viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle 1. selvittämään, miksi nuoret putoavat jokeen, 2. rakentamaan heille turvallisempia elinoloja 3. opettamaan selviytymistä elämän karikoissa. 4

Mitä lasten/nuorten tuet/palvelut maksavat? Emme tiedä Suomessa ei sovelleta väestölähtöistä budjetointia Voimavarat jakautuvat kymmenille momenteille Läheskään kaikissa ei erikseen lapsiin/nuoriin kohdistuvia voimavaroja Ainoa usean vuoden kokonaisarvio Oulussa Kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys 2005 2012 5

Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v. 2012 2005 2012 Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 % 6

Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset 2005-2012 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias 8 600 -> 11 000 Kasvua /alle 18 vuotias + 2 400 +28 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uusi Oulu 7

Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos 2005-2012 vuoden 2012 euroina Muutos 2005-2012 /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki + 1 584 + 21% Tehostettu/erityinen tuki + 805 + 72% 8

Päätelmiä lapsi- ja nuorisopolitiikan taloudesta Osuus kunnan käyttömenoista on suurempi kuin yleisesti ajatellaan. Voimavarat lisääntyivät huomattavasti 2005 2012? Koko maassa sukupolvien uusiutumisen tuet yhteensä jopa 25 miljardin euron suuruusluokkaa Yhtä paljon kuin sotepalvelujen menot 2012!!! Kustannusvaikuttavuus ratkaistaan (yli 70 %) varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Voimavarojen kasvu painottui häiriösuuntautuneisiin Rimeplä: Hyvinvointipalveluja palveluihin nuorille. 9

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen 10

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kenttä Pedagoginen arviointi Laajat terveystarkastukset Häiriö/tauti Kasvatuksen tuki käytöshäiriöissä Edistäminen Oppilashuolto Neuvola Lapsilisät, vanhempain vapaat Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2030 tavoiteohjelma Yhteisö Lastensuojelun perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Sijaishuolto Terveysasema Erityisopetus Toimeentulotuki Korjaaminen Ongelmakeskeiset hyvien käytäntöjen suositukset, politiikat, ohjelmat Hoitotakuu 11

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kriittinen polku Häiriö Edistäminen Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhteisö Lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen Korjaaminen 12

Kriittinen polku lapsipolitiikassa Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Luonnonvoimainen globaali paine vie erikoistuviin häiriöpalveluihin/ häiriöiden ehkäisyyn. Hyvinvoinnin edistäminen vatii suunnitelmallista (riski)investointia tulevaisuuteen, jopa kymmenien vuosien tuotto-odotuksilla Korjaaminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteinen ymmärrys Yhteisö tasapainosta? 13

Muutos 1970-80 ---> 2013 Tulonsiirrot Häiriö Edistäminen Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen 14

Tavoite 2014 ---> 2020 Häiriö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Edistäminen Tulonsiirrot Yhdyskuntasuunnittelu Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Yhteisö Korjaaminen 15

Mitä tarkoittavat asiakas ja asiakkuus? Lasten ja nuorten palvelut ovat tietointensiivisiä KIBS / CAS, vrt. IBM, Accenture, yms. Perustason asiantuntijat ratkaisevat tulokset Mitä tietointensiivisten palveluyritysten asiakkuudesta opetetaan kauppakorkeakoulussa? Suosittelen esimerkiksi. K Ojasalo: Palveluyrityksen tuottavuuden tehostaminen resurssien minimoimisesta asiakas-ajatteluun. ks. Grönroos ja Järvinen (toim.) Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteessä. Kauppakaari Oyj. Helsinki 2001, sivut 56-63. Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014. 16

Asiakas osaamista Asiakkaina ovat yksittäiset ihmiset nuoret ja heidän vanhempansa nuoriso-osaaminen muut ammattihenkilöt verkostoitumisessa/yhteistoiminnassa olemme toistemme asiakkaita! mutta myös yhteisöt perhe, asuinalue, oppilaitos, TE-toimisto, kunta, yms. yhteisöosaaminen 17

Kaksi ydinkysymystä: Segmentointi tuen tarpeen mukaan Millaisiin kohtuullisen yhteismitallisiin osiin asiakkaiden kokonaisuus jakautuu, kun kriteerinä ei ole ensisijaisesti ammatilliset määritellyt ongelmat eikä hallinnolliset rakenteet, vaan tuen tarve Luottamuksen rakentaminen Keskinäinen luottamus on välttämätön onnistumisen edellytys ammattihenkilö vs. asiakas (yksilö/yhteisö) ammattihenkilö vs. ammattihenkilö Sitä tärkeämpää mitä vaativampaa on tuen tarve 18

Mitä tarkoittaa asiakaslähtöisyys? (ei asiakassuuntautuminen) Asiakasläheisyys Asiakasymmärrys Arvon yhteisluonti Palvelusysteemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 19

Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. Asiakkaat eivät halua rajoittua valmiina tarjottuihin palvelukanaviin vaan he haluavat asioida omilla ehdoillaan. 20

palveluyrityksissä resurssien minimoiminen ja tuotosten maksimoiminen eivät sellaisenaan saa olla tuottavuuden kasvattamiskeinoja. sisäisistä kustannussäästöistä strategioihin, jotka ensisijaisesti tähtäävät asiakkaiden saaman arvon kasvattamiseen ja ulkoisen hyödyn tuottamiseen Asiakkaiden laatuarvioiden tulisi palveluyrityksissä olla keskeisellä sijalla 21

Tuottavuutta voidaan parantaa: 1. Asiakkaille aktiivinen rooli, opetetaan tuomaan oikealla tavalla omia panoksiaan. 2. Tunnetaan asiakkaiden odotukset ja palveluista saadut kokemukset 3. Tasataan kysynnän ja tarjonnan suhdetta 4. Sisäinen markkinointi keskeistä henkilöstön asenteet, tiedot, taidot, sitouttaminen henkilökunnan vaihtuvuuden vähentäminen asiakkaiden vaihtuvuuden vähentäminen ja asiakassuhteiden pidentäminen asiakkaiden opettaminen osallistumaan tuotantoon 22

Yrityksen asiakaskeskeisyyden neljä tasoa: Löytänä ja Korkiakoski 2014, 25-27 1. Keskittynyt: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä 23

Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, (vrt. intialainen viisaus) 24

Seuraavaksi hieman enemmän nuoriso-osaamisesta yhteisöosaamisesta asiakkaista innostuneista otganisaatioista 25

Nuoriso-osaamisesta: Tarvitsemme yhteistä ymmärrystä lapsen kehityksestä aikuiseksi hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin olemuksesta 26

Lapsen kehitys aikuiseksi: Tasanteita ja herkyysvaiheita Kriittisiä vaiheet ja tasanteet vuorottelevat UUSI 4. kr. vaihe ->2, 2-5, 5-7, 7-11, 11-14, 14-16, 16-19, 19 -> Suuri yksilöllinen vaihtelu Murrosiässä 3-4 vuoden luonnollisia vaihe-eroja Näkyvät jo varhaislapsuudessa, korostuvat nuoruudessa Kriittisessä vaiheessa tuen tarve kasvaa Olennaista jatkuvuus: Ympäristö + ihmiset + moraali 27

Eroja lasten kehityksessä! SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) 25 20 Pojat Tytöt 15 10 Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 28

Uusi 4. kriittinen vaihe aikuistumisessa Keskimäärin biologinen kypsyminen varhaistunut, mutta psyykkinen ja sosiaalinen viivästynyt? yksilölliset erot lisääntyneet Ympäristö muuttunut monimutkaisemmaksi Aikuisuuden vaatimukset kasvaneet Seurauksena: Kasvava osa 17-vuotiasta ei ole kypsynyt vastaamaan aikuisuuden haasteisiin ¾ poikia, tyttöjen osuus kasvamassa 29

Sukupolvien uusiutuminen/ pärjäämiskyky Väestö on uusiutuva luonnonvara: Kulumisen ja uusiutumisen vuorovaikutus syntymät vs. kuolemat, muuttoliike Syntymässä yksilöllinen hyvinvointipääoma biologinen + sosiaalinen + ympäristö = perimä Jokainen päivä uusintaa ja kuluttaa hyvinvointipääomaa Olennaista uusiutuminen: pärjäämiskyky vrt. työkyvyn talomalli /Ilmarinen, resiliensssi henkilökohtaisten ominaisuuksien suhde sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön Olennaista kulumisen ja uusiutumisen suhde toisiinsa yksilön elämänkulussa ja sukupolvien vaihtuessa 30

Vanhempien/ perheen/ lasten pärjäämiskyky vrt. Ilmarisen työkyvyn talomalli 31

Lapsiperheen pärjäämiskyky kehittyy ajan myötä Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - asuinalue - perherakenne - toimeentulo Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Vanhemmuus - mielikuvat vauvasta - kasvatusosaaminen -vuorovaikutus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit 32

Pärjäämiskyky: Mihin voimme vaikuttaa? Henkilökohtaiset ominaisuudet Ympäristö - sosiaalinen - fyysinen Syntymä Hyvinvointipääoman kuluminen ja uusiutuminen Aikuisuus Aika 33

Vaarassa hitaasti kypsyvät ja muuten erilaiset Palvelut kronologisen iän mukaan, oletetaan esim.: Kaikki 7 vuotiaat kypsiä ekaluokalle Kaikki 13-vuotiaat selviytyvät hajautetussa aineopetuksessa Kaikki 17-vuotiaat valmiita rakentamaan omaa tulevaisuuttaan Sosiaalinen osaaminen kypsynyt hitaasti - ei valmiutta selvitä uudessa yhteisössä Poikia noin ¾ - useimmiten häiriköivät Tyttöjä noin ¼ - useimmiten kääntyvät sisäänpäin Normaalisuuden rajat kaventuneet -> Poislähettämisen kulttuuri Tulkitaan henkilökohtaiseksi ongelmaksi Ohjataan asiakkaaksi ongelmiin erikoistuneelle ammattihenkilölle 34

Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta 35

Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ja nuoret ovat laumaeläimiä 36

Kehitysyhteisöjä Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsen kasvuympäristö 37

Bronfenbrenner: Ekologinen systeemiteoria: Lapsi varttuu kasvuympäristössä, Lapsen ainutkertainen kasvuympäristö rakentuu useista rinnakkaisista kehitysyhteisöistä, joihin lapsi kuuluu jäsenenä, ei asiakkaana! Perhe Päiväkoti Harrastukset Asuinalue Koulu Katu Media 38

Rinnakkaisia kehitysyhteisöjä yhä enemmän Lapset ja nuoret ovat osa kehitysyhteisöjään, ei niiden asiakkaita! Kilpailevat lasten ja nuorten ajasta Olenko hyväksytty? Kuulunko todella? Vanhemmuus on tullut vaikeammaksi Kun vanhemmat eivät osaa tai eivät jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajautui harhateille on kasvanut Vanhempien tukeminen ja kasvatuskumppanuus yhä tärkeämpää 39

Kasvatuskumppanuus Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden -> Miten kehitysyhteisöt suhtautuvat toisiinsa? Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? ohjattuna vs. sattumanvaraisesti Kasvatuskumppanuus välttämätöntä kaaoksen hallitsemiseksi 40

Lasten tulisi oppia selviytymään arjen ongelmista kehitysyhteisöissään Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus -> kotona, koulussa, päiväkodissa Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Tavoitteena ei asiakkuus, vaan lapsiasiakkuuksien vähentäminen 41

Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 42

Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20-30! 43

Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito 44

Sosiaalisessa pätevyydessä halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) 46

Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös on sosiaalisen kanssakäymisen väline, mutta ei yksilöllinen taito; jokainen voi oppia hyvän käytöksen yhtä hyvin temperamentistaan ja persoonallisuudestaan riippumatta; Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012 47

Kuin sosiaalinen kehitys viivästyy? Esimerkkinä käytöshäiriöt Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus http://www.med.utu.fi/sivustot/voimaperheet/ Käytöshäiriö ei lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Ei ole oppinut rakentavaa toimintaa sosiaalisissa vuorovaikutusuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen lasten ongelmien hallitsemiseen. -> kasvatusvalmennusta 48

Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan 50

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta 2. 3. 51

Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13-vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970-luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän! 52

Tutkimustuloksia pahoinvoinnista Nuorten vankien koulukokemuksia Masentuneisuus 53

Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi 2012. peruskoulu oli epäoikeudenmukainen paikka. Ensimmäisinä kouluvuosina intoa ja oppimisen iloa, yrittivät tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin, mutta kouluvuosien edetessä alkoivat tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi. 54

Kiitosta luokanopettajille, tuntuivat aidosti välittävän käyttäytymisellään kipuilevista koululaisista, mutta yläkouluun siirtyminen taitekohta, lisäsi räjähdysmäisesti vaikeuksia, laajensi ongelmia kenttää. opettajat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät muuttuivat rangaistuskeskeisiksi alaluokilla kohtuullisesti pärjänneet oppilaat alkoivat käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. (Äärelä 2012) 55

Olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä. 56

jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa (Äärelä 2012) 57

Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko mielenterveysongelmat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta 58

Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea 18 16 14 12 10 13,5 12,2 13 13,4 13,4 13,4 8 6 4 2 0 4 3,5 4,2 4,1 4,3 4,7 2000 2002 2004 2006 2008 2010 59

Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % 8.-9. luokat 2000-2011 Pojat High education, employment Medium education, employment 14 12 10 Low education employment High education, unemployment 8 6 4 Medium education, unemployment Low education, unemployment 2 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Torikka ym. 2013 Kouluterveyskysely 60

Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 60 50 40 Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja2 20 10 0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-61

Miten tulkitsemme tuloksia masentuneisuudesta? 1. Ongelmasuuntautunut Lisää mielenterveyspalveluja 2. Hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukea ja iloa myös niille lapsille ja nuorille, joilta ne uhkaavat jäädä 3. Palvelurakenne Universaalipalvelut sovitetaan myös hitaasti kehittyville ja/tai muuten oppimisessa tukea tarvitseville lapsille ja nuorille työnjohto ja työyhteisö myös perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa 62

Mitä ajatuksia edellä esitetystä? Kysymys on lapsen varttumisesta aikuiseksi kokonaisuutena aikaisemmat elinolot ja kokemukset summautuvat kohtaamisista millä tavalla opettajat kohtaavat lapsia, erityisesti silloin kun lapset kehittyvät keskimääräistä hitaammin tai muuten eivät toimi hyvän tavan mukaan rakenteista miten rakenteet tukevat lapsiin, nuoriin ja heidän taustaansa tutustumista kehityksen tukemista ajoissa, jatkuvasti ja kokonaisuutena, erityisesti silloin, kun tarvitaan tehostettua/erityistä tukea normaalin rajat ovat kaventuneet poislähettämisen kulttuuri 63

Yhteisöosaamisesta 64

Tyhjät vatsat eivät suudelmilla täyty Välittäminen ja hallinnon pyhäpuheet eivät auta, jos mikään ei muutu nuorten arjessa 65

Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Poikkeuksellisen nopea muutos maaseudulta kaupunkiin maalais/työläiskulttuurista tietokulttuuriin käräjäkiviltä globaaliin maailmaan Minulle lehmät kotieläimiä, lastenlapsilleni sirkuseläimiä! media Markus sedän satutunti radiossa torstai iltapäivisin, lapsenlapselleni jokapäiväinen yhteisö Lapsiperheen arjen osaamisen kulttuuriviive Arki on tullut lapsiperheille, lapsille ja nuorille vaikeammaksi! 66

Muutos haastaa erityisesti yhteisöosaamisen 67

Vanhan maailman organisaatioille ominaista ennustettavuus ja turvallisuus Tänään elämme muutoksessa, tulevaisuutta vaikea ennakoida, pohdin neljää megatrendiä 1. Ongelmaosaamisen vahvistuminen 2. Ammattikunnista tiimiosaamiseen 3. Organisoitumisen ja johtamisympäristöjen muutos 4. Infiormationalismi 68

Ongelmaosaaminen vahvistunut Ammattihenkilöt ovat 1980-luvulta alkaen antaneet lasten ja nuorten ongelmille nimiä! Masennus, tarkkaavaisuushäiriö, ADHD, Aspergen Kehitetty ongelmalähtöistä terapiaa Tutkimus kasvatus- ja perheneuvoloisssa 1985 Vanhemmat tulivat hakemaan tukea kasvatukseen Työntekijät kokivat olevansa terapeutteja Diagnoosi siirtää vastuuta erikoistuneille ammattihenkilöille Poislähettämisen kulttuuri Puhevalta organisaatioissa siirtynyt ongelmiin erikoistuneille ammattihenkilöille, esim. lastenpsykiatrit 69

Ammattikunnista tiimiosaamiseen Osaaminen, tehtävät ja vastuut keskittyneet ammattinimikkeisiin -> yksilövastuu Peruskoulutuksen tuottama pätevyys, suojatut ammattinimikkeet, Tutkinto määrittänyt osaamisen koko työuraksi Professiolla/ammattikunnalla ollut erityinen painoarvo työelämässä Ammattijärjestöt Tehtäviin haettu ammattitutkintoja Osaaminen irtautuu ammattinimikkeistä Ammattihenkilöiden yhteistyöstä ( moniammatillisuudesta ) tiimien rakentumiseen, tiimiosaamiseen ja tiimivastuuseen moniosaamiseen Esimerkiksi nuorisotyö on osaamista, jota tulee olla paljon laajemmin kuin vain nuorisotyön ammattitutkinnon suorittaneilla. Ratkaisevaksi osaaminen + kehittyminen työvuosien myötä + kyky tuottaa tiimille lisäarvoa Palkataan tiimiä vahvistavia osaajia Ammattikunnat kokoontuvat iltaisin kiltatapaamisiin 70

Uusi organisoituminen "Complexity science" tuli 1990-luvulla ensin yritystutkimukseen ja sittemmin myös hyvinvointipalveluihin They find themselves in charge, but not in control (Kernick 2004) Organisaatioita eivät ole vain tiettyjä tehtäviä suorittavia ihmisiä yhteen tuovia rakenteita, vaan niissä ihmiset myös hakevat merkitystä elämälleen! 71

Tietointensiiviset palvelut (KIBS) Perustuvat osaamiseen Perustason asiantuntijat tekevät tuloksen yhteistyössä toistensa ja asiakkaidensa kanssa Hyvinvointipalvelut ovat tietointensiivisiä Kaksi perustyyppiä sinfoniaorkesteri -> lasten somaattinen erikoissairaanhoito jazzjamit -> kiireinen sijoitus lastensuojelussa 72

Parhaimmillaan hyvinvointipalvelut = complex adaptice system/cas) a 'complex macroscopic collection' kohtuullisen samanlaiset ja toisiinsa liittyvät tiimit yhdistyvät sopetuakseen muuttuvaan ympäristöön ja vahvistaakseen näin muodostuvalla makrorakenteella selviytymistä tehtävissään complex dynaamista vuorovaikutusta ja verkostoja, jotka eivät rajoitu vain vakiintuneiden yksilöammattilaisten yhteenliittymiseen adaptive: yksilöllinen ja kollektiivinen käyttäytyminen uudistuvat ja itseorganisoituvat vastaamaan yksittäisten tapahtumien ja niiden kasautumisen tuottamiin muutosvirikkeisiin 73

Mikä olennaista? Monimutkainen asiantuntijasysteemi rakentuu verkostoituneista toimijoista (yksilöjä ja yhteisöjä), joiden vaihtaessa informaatiota yhden toimijan muutos muuttaa myös muita toimijoita. 74

Johtamista kaaoksen reunalla Dynaaminen systeemi uudistaa rakennettaan niin että se voi paremmin vastata muuttuvan ympäristön haasteisiin. Kompleksisuus voi olla hallittua, jolloin se tukee sisäistä uudistumista ja luovuutta Hallitsemattomana johtaa vähitellen kaaokseen. (Kernick, 2004:24) 75

Johtamisen erilaiset ympäristöt 76

Viisi tulkintaa (Cynefin) Yksinkertainen: Syy-seuraussuhteet selvät: Havaitse luokita vastaa. Parhaita käytäntöjä. Byrokraattisessa ympäristössä toimineet tulkitsevat usein kaikki tilanteet yksinkertaisiksi. Monimutkainen: Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii analysointia tai ammattiosaamista: Havaitse analysoi vastaa. Hyyviä käytäntöjä. Parhaan käytännön tuputtaminen aiheuttaa helposti turhautumista. Kompleksinen: Syy-seuraus suhteet havaitaan yleensä jälkeenpäin: Tutki havaitse vastaa. Uusia käytäntöjä. Sopii kun toimeksiantona on ratkaista ongelma yhteistyöllä. Kaoottinen: Ei selviä syy-seuraus vuorovaikutuksia: Toimi havaitse vastaa. Ainutlaatuisia käytäntöjä. Toimii vain ideoinnissa. Epäjärjestys: Ei tunneta syy-seuraussuhdetta eikä ympäristöä. Päätöksiä tehdään omassa mukavuustilassa, vaikka todellinen ympäristö vaatisi toisenlaista ajattelua ja lähestymistapaa 77

Miten hallitsemme moninaisuutta? Ulkoa johdettu, rakenteisiin keskittyvä muutos ei tue moninaisuuden hallintaa, vaan pikemminkin lisää kaaosta johtaa helposti hallitsemattomiin markkinoihin! Systeeminen muutos kaikilla tasoilla sisäinen ( kulttuurin ) muutos rinnan rakenteiden muuttumisen kanssa arviointikulttuuri: tehokkuusvaatimuksen sisäistäminen ja tilivelvollisuuden hyväksyminen 78

Informationalismi hyvinvointipalveluissa Esimerkkejä uuden terveystutkimuksen avainsanoista: it-based services telemedicine telerehabilitation internet-based monitoring and education internet-based therapy technology-assisted psychotherapy technology-based patient education Uusi teknologia ei muuta vain tiedon hallintaa vaan myös vuorovaikussuhteita Vastaanoton rinnalle uusia vuorovaikutuksia 79

Cognitive behavior therapy via the Internet (ICBT) Hedman et al. /Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research 2012;12/6:745-764 Comparison to conventional CBT showed that ICBT produces equivalent effects. Cost effectiveness data were relatively scarce but suggested that ICBT has more than 50% probability of being cost effective compared with no treatment or to conventional CBT The large effects and the limited therapist time required suggest that the treatment is highly cost effective for well-established indications. 80

Cochrane -katsaus mediavälitteistä hoidoista (Montgomery ym. 2009) Näillä menetelmillä toteutettu hoito on verrattavissa yksilö- ja ryhmämuotoiseen hoitoon vaikeimpia tapauksia lukuun ottamatta 81

Mikä muuttui 1970-2014? 82

Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen monien kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013) 83

ongelmiin Jotakin muuttui 1980-1990 luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka jopa miljardi uutta euroa häiriöpalveluihin Mikä muuttui - miksi menestystarinaan tuli säröjä? 84

Trendit jatkuvat ennallaan, vaikea löytää myönteisiä tietoja Esimerkkinä lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Kiireelliset sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 85

Miksi? 1990-luvun alun talouslama? Julkisen vallan rakenteiden jäätyminen 1980- luvulle? Valtion ohjaaman kehittämisen pysähtyminen hienosäätöön vallitsevia valtarakenteita muuttamatta? Kymmeniä ohjelmia, satoja raportteja, tuhansia hankkeita ja projekteja Kuntien kyvyttömyys yksinään/yhdessä vastata muuttuviin haasteisiin Muurahaiset ahertavat, mutta keko ei kasva 86

Kokonaisuus katosi jo 1970-luvulla Sektoroitunut ja ammattikeskeinen strategia toimi hyvin, kun julkisia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen, mutta Kv. lasten vuoden 1979 komitea (1980): kehittämisestä on valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei hyvien ehdotusten puute. politiikka on ollut lyhytjänteistä ja sattumanvaraista. 87

Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyessä eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. Kielteisiä seurauksia: Ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet. 88

Ehdotuksia, STM 1985 1. Voimavaroista puutetta mutta myös olemassa olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista 2. Hallintokuntien yhteistyön syventäminen 1. Yhteistyötä eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa 2. Olennaista eri tahojen näkemysten, kokemusten ja ideoiden vaihtaminen ja yhdessä arviointi. 3. Uudistumista myös käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. 3. Perinteisten työtapojen uudistaminen 89

LOS/1. Suomen maaraportti (UM 1994) mikään esityksistä ei ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa rakenteellista välinpitämättömyyttä. Rakenteellista välinpitämättömyyttä aiheuttaa hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa, että on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja 90

Yhteenvetoa:Palvelut etääntyivät arjesta 1970-80 -luvuilla Perhe Ympäristöt, yhteisöt Kasvatus Perhekasvatus Kotikäynnit Kasvatuspalvelut 2000-> Lapsi/nuori Häiriö/ongelma Varhainen tuki Terapia Vastaanotot, muut omat tilat 91

Missä olemme tänään? 92

Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan 2013. Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa 93

Toimiva lastensuojelu STM 2013:19:sivu 53.lukuisissa ohjelmissa, työryhmämuistiossa ja hankkeissa on korostettu peruspalvelujen ja ehkäisevän työn tehostamista,.valtaosa uusista voimavaroista on suunnattu korjaavaan toimintaan. Ongelmakeskeisyys lisääntynyt esimerkkinä on lastensuojeluilmoituksen vaatiminen ehtona perhetyön ja/tai kodinhoitoavun saamiseksi. 94

Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) sos.työ (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Rimeplä: Hyvinvointipalveluja sijoituspalvelut nuorille. (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälki-huollo n sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) 95 Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

Rakenteellista välinpitämättömyyttä 1980-luvulta alkaen Samat keskeiset toimenpide-ehdotukset toistettu useissa ohjelmissa, työryhmäesityksissä ja raporteissa Jopa tuhansia ministeriöiden, Raha-automaattisyhdistyksen, Sitran, EUn, jne. rahoittamia hankkeita Lukuisia hyviä käytäntöjä ja palvelumalleja, mutta missään ei ole rakennettu kustannusvaikuttavaa kokonaisuutta Muurahaiset ovat ahertaneet, mutta keko ei ole kasvanut Haasteisiin pyritty vastaamaan valtarakenteita muuttamatta 96

Miksi näin? Kehittämistyö on keskittynyt organisaatioihin neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, lastensuojelu, lastenpsykiatria, oppilashuolto, ja ammattiryhmien tehtäviin lääkärinpalvelut, psykologipalvelut, lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät, Asiakaslähtöisyyden olemusta ei ole ymmärretty Asiakasläheisyys -> asiakasymmärrys-> hyvinvoinnin tuottaminen yhdessä - >palveluinnovaatio 97

Mistä oikeastaan on kysymys? Säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä +häiriösuuntautuneisuus Ammattihenkilöiden palvelut etääntyneet lapsiperheiden, lasten ja nuorten arjesta Tuki ansaitaan ongelmilla! 98

Monimutkaisuus, hajanaisuus ja kokonaiskuvan puutuminen korostuvat oppivelvollisuuden päätyessää Suunnitelmallinen ja edullinen polku niille, jotka etenevät suunnitelmallisesti koulutuksessa Koulutuksesta putoaville ei mitään suunnitelmallista ja jatkuvaa tukea Ovat projektiruokaa Miksi pitää ensin hukata, jotta etsivä nuorisotyö voisi löytää? 99

Mistä tuulisi lähteä liikkeelle? Lapsen kehitys aikuiseksi tasanteet ja herkkyys/kriisivaiheet kehitysyhteisöt ja hyvinvointioppiminen YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1991-> 100

Tarvitaan kokonaisnäkemys: Kunnan lapsipolitiikka tarkoittaa kaikkea uusien sukupolvien tuottamiseen suunnattua tukea ja toimintaa: raskauden alusta 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon myös lapsiperheiden vanhempien tuet ja palvelut Julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset 101

Kokonaisuuden kehittyminen näkyväksi 1. viime vuosien kehitys (2-3 vaalikautta) 2. talouden ja hyvinvoinnin vuorovaikutus 3. talousarviovalmistelussa ehdotettujen muutosten todennäköiset vaikutukset kokonaisuuteen, ja hyvinvointikehitykseen 4. politiikkavaihtoehtojen talous- ja hyvinvointivaikutukset tulevaisuudessa vrt. yritysten markkinanäkymien ennakointimallit 102

Ratkaisevaa: Millaisiksi kokonaisuuksiksi tiedot kertyvät? Hajotetaanko lapsi ja perhe hallintokuntiin, organisaatioihin ja ammattikuntiin vai tarkastellaanko lapsi- ja lapsiperhelähtöisesti? Lapsen oikeudet ymmärretty väärin: Tietojen hajauttaminen lukuisiin erillisrekistereihin siitä seuraava tietosuojapeli ovat vastoin YK/LOS:n tarkoittamaa lapsen etua 103

Nuorten yksilölliset polut elämänkulun myötä: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat Neuvola Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus - 7kk 0 6 7 13 18 21 18 Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat? Miten niihin on tultu? Yhteiset palvelut ja yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki 104

Millainen on oma näkymäni 2020-30 luvuille? Millaisia olisivat asiakkaista innostuneet hyvinvointipalvelut 1920-luvulla lapsiperheille, lapsille ja nuorille? 105

Huomion on siirryttävä järjestelmistä ja ammattikunnista -> ihmisiin (kuntalaisiin, asiakkaisiin) -> lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin, heidän tarpeisiinsa 106

Hienosäätö ei riitä! Tarvitaan systeemistä uudistumista 107

Tekesin katsaus 286/2011 Mitä tarkoittaa systeeminen uudistuminen? Sosiotekniset järjestelmät,. ovat taipuvaisia lukkiutumaan vallitseviin toteutusmalleihin. Suuriin haasteisiin vastaamiseksi on kyettävä kiihdyttämään muutoksen vauhtia ja avaamaan järjestelmätason lukkiutumia. 108

Yksittäisten palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia, lainsäädännöllisiä sekä kulttuurisia muutoksia 109

Tarvitsemme 1. innostusta 2. luottamusta, ja 3. tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteistä ymmärrystä Uusin tieto perheestä, kasvatuksesta ja lapsen kehityksestä aikuiseksi Miten käytettävissä olevilla voimavaroilla vastaamme kustannusvaikuttavasti 2020-2030 lukujen haasteisiin? 110

Millaisia palveluja lapsiperheet, lapset ja nuoret haluavat? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen voidaan kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä (Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974) Kotiin menevää leimaamatonta tukea pitäisi antaa ensisijaisesti jo ennen ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014) Leimaamattomia 111

Kaikille tukea 20. ikävuoteen saakka Julkisen vallan velvollisuus jokaiselle suunnitelmallisesti tarpeen mukaan lapsiperheiden, lasten ja nuorten oikeus, kaikilla samanlainen oikeus saada tukea tarpeen mukaan mutta myös lapsiperheiden, lasten ja nuorten velvollisuus julkisen vallan mittavan investoinnin vastaan ottaminen velvoittaa yhteistyöhön 112

Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut 16-20 v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta, -oikeutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut koko ikäluokalle Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä 113

Jakaisin tuen ja palvelut kolmelle tasolle, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa 114

Tehostaisin yleistä tukea Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Pärjäämisvalmennus uutta teknologiaa hyödyntäen ja henkilökohtaisena tukena ja palveluohjauksena arjesta selviytymiseen 2. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille (esim Voimaperheet ) 3. Perhetyö ei sosiaalityönä, vaan yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAM) 4. Kodinhoitoapu yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 5. Nuorisotyö (noin 10-12 ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle Rimeplä: Hyvinvointipalveluja nuorelle nuorille. PT/KAM 115

Uudistaisin vähitellen organisaatiota 116

Tänään Suunnitelmallista tietoa vain taloudesta, ja sekin jakautuu lukuisiin osiin. Lukuisia erillisiä asiakastietojärjestelmiä Neuvolat Perussairaan hoito Varhaiskasvatus Asuminen, perhe, lapsi ja nuori Lastensuojelu Kaavoitus Amkot Perusopetus ja sen oppilashuolto Lukio Ei vertailukelpoisia tietoja toiminnasta eikä hyvinvoinnista. Ei kokonaiskuvaa kunnan johtamisen eikä myöskään perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. 117

Tavoite 2025 (Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 tavoitehjelma, 2012) Kaikilla tasoilla vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, toiminnasta ja taloudesta Tiedot tuottavat kokonaiskuvan kunnan johtamisen ja myös perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. Keskenään yhteensovitetut asiakastietojärjestelmät. Mahdollistaa kustannusvaikuttavuuden arvioinnin 118

Pienillä askeleilla yhteiseen päämäärään Laajan systeemisen uudistumisen välttämättömyys tuottaa helposti ahdistusta On rakennettava mahdollinen polku pienistä askeleista oikeaan suuntaan Hyväksyttävä epävarmuutta Valmiutta riski-investointeihin ja epäonnistumisen hyväksymistä Esimerkkinä Imatra 119

Mitä kunta voi heti tehdä? Esimerkkinä Imatra (28 000 asukasta) Haastava ympäristö Häiriöpalvelujen kustannusten nopea kasvu Pitkän valmistelun jälkeen 2008 päätettiin investoida hyvinvointineuvolaan leimaamatonta perhetyötä 6 perhetyöntekijää neuvoloihin 1.4.2009 alkaen ei hankkeena vaan vakituisina kotikäyntejä, vertaisryhmiä, yms. ei vastaanottohuoneita Käynnisti jatkuvan kehitys- ja uudistumisprosessin 120

Kehittämisen punainen lanka Imatralla Voimavarojen lisääminen ei ratkaisut Keskitytään tukemaan perheitä Riittävästi resursoitu varhainen koko perheen tuki ehkäisee korjaavien palveluiden tarvetta Perhetyö! Monialaisuus Palvelut organisoidaan perheiden palvelutarpeiden mukaisesti, ei perinteisten professio- ja sektorirajojen mukaan Palvelut - myös erityispalvelut - viedään sinne missä lapset, nuoret ja perheet arkeaan viettävät Kodit, koulut, päivähoito, nuorisotyö jne. Vältetään asiakkuuksia, lapsen ja nuoren tai perheen lähettämistä asiakkaaksi erityispalveluihin ja perheen jäsenten erillistä hoitamista 121

1000 12 000 Häiriöpalvelumenot v. 2005-2012 ja muutos-% ed. vuoteen 10 000 9 449 9 912 10 080 9 122 9 109 9 217 9 087 8 000 7 245 7 429 8 177 7 876 8 199 8 482 7 493 7 555 7 464 7 310 6 000 6 604 4 000 2 000 1 574 1 714 1 598 1 630 1 554 1 752 1 777 641 748 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ta2013 Ennalta ehkäisevä toiminta Korjaava toiminta (häiriöpalvelumenot) Yhteensä 122

Näin hahmotan omaa tarinaani lapsiperheiden, lasten ja nuorten kuntapalvelujen tulevaisuudesta 123

Esitykseni viesti ei ollut uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja opettamaan selviytymistä arjen ongelmista luonnollisissa kehitysyhteisöissä (Huomaa! Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja ja oppiminen selviytymään arjen ongelmista kehitysyhteisöissä) 124

Kiitos mielenkiinnosta! Palautteet, ehdotukset, kommentit, kysymykset: matti.rimpela@uta.fi 125