Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Aperehuruokinnan periaatteet

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Maitotilan resurssitehokkuus

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016


Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehun tuotantokustannus

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

MaitoManagement 2020

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Tankki täyteen kiitos!

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Tuotosseurannan tulokset 2013

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Lisää luomulihaa. Luomupäivä Tampere

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen

Suomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018

Sari Kajava, Annu Palmio

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Hyödyllinen puna-apila

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Maississa mahdollisuus

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Kaura lehmien ruokinnassa

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Transkriptio:

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat

Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon hanke - Perustietoa hankkeesta - Mitä hankkeessa tehdään? 3. Loppuyhteenveto

Mikä on lypsylehmän suurin ongelma? Kuva: BBC

Mikä se piilevä ketoosi on ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan? Lehmä ei saa riittävästi energiaa suhteessa kasvavaan maidontuotantoonsa poikimisen jälkeen Lehmän ketoaineiden määrä veressä ja maidossa on lisääntynyt, mutta sillä ei ole näkyviä oireita, koska yleisoireet puuttuvat Hoitamattomana vaikuttaa Tuotokseen Riskiin sairastua muihin tauteihin ja ennenaikaisiin poistoihin

Miksi piilevästä ketoosista pitäisi olla huolissaan? Kuva: clipartpanda.com 33 alankomaalaisessa karjassa 47 %: lla lehmistä oli piilevä ketoosi poikimisen jälkeen (Vanholder ym. 2015) Ranskassa 53 %, Alankomaissa 46 %, Saksassa 43 % Iso-Britanniassa 31 % ja Italiassa 31 % lehmistä kärsi piilevästä ketoosista poikimisen jälkeen (Berge ja Vertenten 2014) Suomessa 23 %:lla tutkituista lehmistä (yhteensä 226 lehmää) esiintyi piilevää ketoosia. Joillakin tiloilla ei ollut yhtään sairastapausta ja enimmillään 86 % tilan lehmistä sairasti piilevää ketoosia (Dredge ja Soveri 2000) Pelkän piilevän ketoosin kustannus tutkimusten mukaan vaihtelee 107 eurosta (McArt ym. 2015) 257 euroon (Raboisson ym. 2015)

Maidosta Maitoon MaMa -hanke Kuvaaja: Lea Puumala Kuvaaja: Merja Keisala Toteuttajina ProAgria Etelä-Pohjanmaa Työtehoseura (TTS) sekä ProAgria Keskusten Liitto Toiminta-alue: Etelä-Pohjanmaa Toiminta-aika: 12/2015 11/2018

Mitä hankkeessa tehdään? Kaksi kyselyä alueen maitotiloille Pilottitilat Koulutuksia (7.12.16 seminaaripäivä) Tilavierailuja Ulkomaanmatka keväällä 2017

Kysely alueen maitotiloille Tavoitteena oli selvittää eteläpohjalaisilla lypsykarjatiloilla käytössä olevia toimintatapoja ketoosin Tunnistamisessa Hoidossa Ennaltaehkäisyssä Lehmälukumäärä kpl Osuus vastaajista Ketoositilojen määrä Piilevää ketoosia tilallaan epäilee alle 40 37 52 % 59 % 51 % 40-70 20 28 % 65 % 70 % yli 70 14 20 % 86 % 93 % Yhteensä 71 66 % 65 % Lisää tuloksia hankkeen nettisivuilla

Hankkeessa pilottitiloilla Selvitetään 12-15 eteläpohjalaiselta pilottitilalta piilevän ketoosin ilmenemistä poikimisen jälkeen Tilojen työnkäytön sekä lehmien olosuhteiden ja ruokinnan perusteella arvioidaan näiden tekijöiden vaikutusta lehmien terveyteen ja tilan tuloksiin Tilakäynti Seuranta Kehitysehdotukset Seurantakäynti Loppupalaute

Pilottitilat Mukana 14 tilaa Pihattonavetoita 12 ja parsinavetoita 2 Robotti (7), asema (5) ja parsilypsyä (2) Ruokintana: täysape (5), ape+väkirehu (6) ja erillisruokinta (3) Luomutiloja 3 Lehmämäärä vaihtelee 40 150 (keskimäärin 105)

Mitä hankkeessa tehdään pilottitiloilla? Säilörehu Appeenteko Ruokintapöytä Lehmä Kuntoluokka Poikiminen Terveys Sonta Siisteys Maito Ketoositesti Pitoisuudet Määrä Management, olosuhteet ja työajankäyttö

Aloituskäynti Säilörehu - lämpötila 1.sato 2015 säilötty hapolla leikattu rehuleikkurilla Rehu otettu repimällä 15 14 16 14 12 16 21 18 2.sato 2015 biologinen aine ei otettu rehuleikkurilla 28 20 19 18 22 19

Aloituskäynti Säilörehu kuiva-aine Kuiva-aineen pikamääritys tilakäynnillä Vertailu aiemmin otettuun analyysiin ja uusi analyysi, jos edellisestä aikaa Esimerkki 240 g/kg ka mitattu käynnillä 7/16 298 g/kg ka vanhan analyysin mukaan (tehty 5/16) 211 g/kg ka uusi rehuanalyysi Vaikuttaa seoksen väkirehu% jos säilörehun määrää ei muuteta!

Aloituskäynti Appeenteko Lehmien ape klo rehu vaaka Huomioita 12.49 säilörehu 3270 vaunun vaaka näyttää 100 kg 13.05 vilja 3680 rahtimylläri, joka sis. Kivennäisen 13.09 rypsi 3990 13.15 vilja 4050 13.33 jako alkaa 13.42 jako loppuu

Aloituskäynti Ruokintapöytä 10 % 70 % 20 %

Aloituskäynti Lehmä sonta ja siisteys

Seuranta Lehmä - Poikiminen Lehmä Siirto poikimakarsinaan Poikima PVM Vasikka (sukupuoli ja/tai korvanro) Vasikasta lisähuomioita Milloin poiki Poikimaapu Jälkeiset jäivät Milloin ternimaito lypsettiin CalDrench Ternimaidon laatu Siirto lypsy-osastoon just ennen 622 29.6. poik. 29.6. ilta L 786 terhakka ilta poiki itse ei 1 h sis. Poik. 24 29.6. myöh illalla/yöllä 683 29.6. 5.7. aamu S 1168 ok aamu vetoapu ei 2 h sis. Poik 20 aamupv 52 29.6. 4.7. aamupv. S 1167 ok aamupv. poiki itse ei klo 18:00 vasikka nisällä 18 5.7. aamu syntyi takap. 682 1.7. 18:00 1.7. 20:00 S 1166 Kova vetoapu 20:00 kova vetoapu ei 21 2.7. aamu Kuva: Minna Norismaa

Seuranta Lehmä - Ketoositestit Tässä hankkeessa Porta BHB ketoosiliuskat viikottain maidosta tehtävä näyte Myös Pelman BHB-check testissä, jolla ketoaineita määritetään verestä

Ketoositesti - Testauspäivältä kerätään lisäksi maito- ja väkirehumäärä testauspv la 18.6. 25.6. 2.7. 9.7. 16.7. 24.7. 30.7. 6.8. 13.8. 20.8. korva nimi od.poik.pv poik.pv 686 ILTA 17.6. 21.6. 100 200 100 100 100 100 100 737 JASMINE 19.6. 19.6. 50 100 50 50 50 50 50 617 HÖPÖNASSU 21.6. 19.6. 100 200 200 100 200 200 200 649 HANTIIKKI 22.6. 21.6. 50 50 50 50 50 50 50 713 JALOPENO 23.6. 4.7. 50 100 50 100 100 752 KOKIS 23.6. 27.6. 100 50 50 50 50 50 696 IBERO 23.6. 23.6. 50 50 50 50 50 50 50 805 LAKU 25.6. 2.7. 50 50 50 100 200 635 Hippaliinu 25.6. 1.7. 50 50 50 50 50 50 607 HELUNA 26.6. 30.6. 100 200 200 100 200 200 636 HUPUNA 30.6. 5.7. 50 50 50 50 50 539 ÄKKILÄHTÖ 1.7. 2.7. 200 50 50 100 100 743 JESPERI 5.7. 5.7. 50 50 50 50 100 236 Hupakko 7.7. 9.7. 100 100 100 100 742 JASPERI 7.7. 4.7. 50 50 50 50 50 653 ILOTULITUS 23.7. 26.7. 50 50 792 HYVÄ 28.7. 25.6. 50 50 50 50 50 50 725 JIKSU 3.8. 31.7. 200

Seuranta Lehmä - kuntoluokka

Kerran kuukaudessa Webex, jossa: Käydään läpi Kuulumiset Siihen mennessä kerätyt tulokset Ruokintaa (päivälaskelma, uudet rehunäytteet)

Yhteenveto Piilevä ketoosi on aineenvaihdunnallinen ongelma, kun lehmä ei pysty syömään tuotostaan vastaavasti poikimisen jälkeen ja käyttää kudosvarastojaan energiaksi Todennäköisesti ongelmana monella poikineella lypsylehmällä (tutkimuksissa 23 86 % poikineista sairaita) Ei kuitenkaan löydetä kuin testien avulla Maidosta Maitoon MaMa-hanke selvittää piilevän ketoosin ilmenemistä eteläpohjalaisilla tiloilla ja yrittää löytää parhaita toimintatapoja miten ilmeneviä ongelmia voidaan taklata

Hankkeesta ajankohtaista Facebookissa: https://www.facebook.com/mamahanke/ Kotisivuilla: https://proagria.fi/hankkeet/mama-maidostamaitoon-6002 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=j4m5vtyxf 08&feature=youtu.be tai helpommin haulla esimerkki ketoositestin ottamisesta

Lypsylehmän suurin ongelma on se, jota ei tunnisteta ja hoideta! Kuva: clipartix.com

Lähteet Berge A. ja Vertenten G. 2014. Journal of Dairy Science 97: 2145 2154. Dredge K. ja Soveri T. 2000. Hankkeen loppuraportti. Piilevän ketoosin esiintyminen luomu ja tavanomaisissa karjoissa Etelä-Savossa. McArt J. ja Nydam D. 2015. Progressive Dairyman 4: 40 41. Raboisson D. ym. 2015. Preventive Veterinary Medicine 122: 417 425. Vanholder T. ym. 2015. Journal of Dairy Science 98: 880 888.