Hankearvioinnin keskustelutilaisuus Kannattavuuslaskelman rooli eri tyyppisten hankkeiden arvioinnissa

Samankaltaiset tiedostot
CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje

Rakennesuunnitelma 2040

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Liikenteen tavoitteet

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Hannu Pesonen Strafica Oy

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

SUUNNITTELUPERIAATTEET

MAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola

Saavutettavuustarkastelut

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen

Saavutettavuustarkastelut

Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu. Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Arjen liikkumisen ja kuljetusten turvaaminen, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan?

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut

PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Hannu Penttilä

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Ratikka tulee Tampereelle

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari

Kirkonkylän osayleiskaava

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Yleiskaavaluonnoksen liikenteelliset vaikutukset. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Liikenneväylähankkeet

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Liikenteellinen arviointi

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

MAL 2019 suunnitelmaluonnos ja MAL arviointiselostusluonnos. Lausunnon antaminen asiakirjoista, KH

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Liikennekaari. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kaisa Mäkelä

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Helsingin kaupunki Esityslista 30/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Ihmisen paras ympäristö Häme

Rakennesuunnitelma 2040

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Järvenpään yleiskaava Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellinen arviointi

Transkriptio:

Kannattavuuslaskelman rooli eri tyyppisten hankkeiden arvioinnissa

Esimerkkiarviointeihin liittyviä huomioita: Arvioinneissa on yleensä selvitetty vaikutukset huolellisesti ja monipuolisesti Arvioinnin tulos (yhteenveto) painottuu usein kannattavuuslaskelmaan Vaikutusten tarkastelu eri tavoitenäkökulmista sisältyy usein arviointeihin, mutta jää yhteenvedossa H/K-laskelman varjoon Yhteenvedoista ei usein selviä, mitkä olennaiset vaikutukset sisältyvät H/K-laskelmaan ja mitkä eivät Laadullisesti vaikuttavissa hankkeissa kustannukset/käyttäjä havainnollinen tunnusluku Laadullisten vaikutusten arvoa voi haarukoida spekuloimalla maksuhalukkuustutkimusten tai valintamallien parametrien perusteella.

Kannattavuuslaskelmaan sisältyvät ja sisältymättömät vaikutukset : Sisältyy yleensä: Infrastruktuurin kustannukset Liikennöinnin kustannukset Aikahyödyt Onnettomuushyödyt Ei yleensä sisälly: Laadulliset palvelutasotekijät (ml. toimintavarmuus ja täsmällisyys) Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntien kehittymiseen (ml. elinkeinoelämä) Pääosa ympäristövaikutuksista

TAVOITELOHKOT Kaupunkiratahankk een vaikutukset v. 2025 Sisältyminen rahamääräisiin vaikutuksiin Liikenteen palvelutaso - Joukkoliikenteen vuorotiheys ja nopeus ++ kyllä - Joukkoliikenteen täsmällisyys ja säännöllisyys ++ ei - Joukkoliikenteen muut palvelutasotekijät + osin - Ajoneuvoliikenne + kyllä - Kevyt liikenne + ei Turvallisuus ja terveellisyys - Liikenneturvallisuus + kyllä - Melu ja ihmisille haitalliset päästöt + osin Sosiaalinen kestävyys - Ikääntyneiden, lasten ja liikkumisrajoitteisten ei + liikkumisedellytykset - Matkustamisen koettu turvallisuus + ei - Autottoman elämäntavan edellytykset + ei Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen - Yhdyskuntarakenne ja alueiden kehittymisedellytykset ++ osin - Kaupunkikuva ja maisema + ei - Yritysten toiminta- ja sijoittumisedellytykset + ei Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset - Välittömät luontovaikutukset ei - Liikenteen energiankulutus ja ympäristölle haitalliset päästöt + osin - Maa-alan ja muiden luonnonvarojen käyttö ei Liikennejärjestelmän kustannukset ja tehokkuus - Investointitarve ja rahoitusmahdollisuudet kyllä - Kunnossapitokustannukset kyllä - Joukkoliikenteen kustannukset kyllä - Muut liikenteen kustannukset + kyllä - Kustannustehokkuus + - ++ Vaikutukset merkittävällä tavalla myönteisiä + Vaikutukset myönteisiä, mutta eivät hankkeen kokoon suhteutettuna merkittäviä 0 Neutraali, merkityksetön + Vaikutukset ristiriitaisia, sekä positiivisia että negatiivisia Vaikutukset lievästi kielteisiä Vaikutukset merkittävästi kielteiset

Joukkoliikennehankkeiden erityispiirteitä Laadulliset palvelutasotekijät: Usein merkittävä osa hankkeen perusteista ja vaikutuksista Harvoin mukana kannattavuuslaskelmassa, mutta usein liikenne-ennustemallissa Arvottamisperiaatteisiin ei ole ohjeistusta Yhdyskuntarakennevaikutukset: Merkittävä osa kaupunkiraideliikennehankkeiden vaikutuksia Liikennevaikutukset voidaan huomioida mallien avulla Miten osoitetaan vaikutukset maankäyttöön määrällisesti? MEUR/v 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10 Liikennejärjestelmän vaikutus Yhdyskuntarak. vaikutus Liikennöinti Ajoneuvo Aika Muu palvelutaso Onnettomuus Ympäristö Ylläpito

Ehdotuksia hankearvioinnin ja vertailun kehittämiseksi Joukkoliikennehankkeiden arviointi: Pelisäännöt laadullisten palvelutasohyötyjen huomioimiseksi H/K-laskelmassa Yleisesti sovittavat arvot liikennöinnin yksikkökustannuksiksi (ml. kaupunkien raideliikennehankkeet) Ei-rahamääräisten vaikutusten esittäminen: Ytimekäs, sabluunamainen esittämistapa H/K-luvun rinnalle Osoitetaan vaikutusten suunta, merkittävyys ja sisältyminen kannattavuuslaskelmaan Eri tavoitenäkökulmat tuotava esiin

Hankkeen merkittävimmät vaikutukset +++ Parantaa selvästi alueen sisäisiä ja seudullisia joukkoliikenneyhteyksiä Sisältyminen rahallisiin vaikutuksiin Kyllä +++ Vähentää selvästi joukkoliikenteen käyttökustannuksia Kyllä ++ Kaupunkirakenteen tiivistyminen edistää selvästi kevyen liikenteen edellytyksiä. Autosidonnaisuus vähenee. ++ Bussiliikenteen väheneminen ja kaupunkirakenteen tiivistyminen vähentää liikenneonnettomuuksia, liikenteen energiankulutusta sekä päästöjä. ++ Parantaa työpaikkojen välisiä yhteyksiä, työvoimasaavutettavuutta ja luo uusia potentiaalisia toimipaikka-alueita. ++ Luo mahdollisuuksia kehittää alueita ja kaupan palveluverkkoa Ei + Joukkoliikenneyhteyksien paraneminen ja kaupunkirakenteen tiivistyminen keventää hieman tieliikennettä ja vähentää sen kustannuksia. + Parantaa hieman liikkumisrajoitteisten liikkumismahdollisuuksia Ei - Eräillä hankkeesta etäälle jäävillä alueilla joukkoliikenneyhteydet heikkenevät. - Suurimittainen rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja. Ei -- Alueiden muutospaineet voivat uhata haluttua kehitystä Ei -- Maanalainen matkustaminen koetaan usein pelottavaksi Ei Osin Kyllä Osin Kyllä Kyllä --- Investointikustannukset ovat hyvin suuret Kyllä MEUR 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Rahamääräiset hyödyt ja kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna Hyödyt Kustannukset Liikennöinti Ajoneuvo Aika Muu palvelutaso Onnettomuus Ympäristö Investointi Ylläpito

Ohjelmatason arviointi Ohjelmatason hankearviointi: Mikä on yksittäisen hankkeen vaikutus kokonaisuudessa? => hankearviointia Mitkä ovat ohjelmaan sisältyvien hankkeiden vaikutukset yhteensä? => yhdistetään hankekohtaiset arviot tai tehdään uusi hankejoukkoarviointi Ohjelmakokonaisuuksien arviointi: Hankkeiden arvioinnista kokonaisuuden ja painotusten arviointiin Arviointi eri näkökulmista ja tavoitteita vasten korostuu Nykytilan ja toimintaympäristön muutosten arviointi tärkeää Asiantuntija-arviointi, jonka taustalla ovat hankekohtaiset arviot sekä määrällistä vaikutustietoa kokonaisuudesta?

Nykytila Pääkaupunkiseudun rakennettu alue laajenee 50 70 metriä vuosittain. Alue- ja asukatiheys laskevat ja työssäkäyntietäisyydet kasvavat. Tiheä asutus on levinnyt sormimaisesti Helsingin keskustasta pääväylien varsille. Seudun rakenteessa ovat vahvistumassa verkostomaiset ja vyöhykemäiset piirteet. Vyöhykkeistä selvin on Kehä III:n ympäristö. Sekä päivittäis- että erikoistavarakauppa keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin liikenneväylien varsiin. Pientalomaisen asumisen suosio kasvaa varallisuuden kasvaessa. Liikkumisen kustannusten merkitys Keskeiset muutokset ja vaikutukset eri vaihtoehdoissa Muutos nykytilasta vuoteen 2025 vertailuvaihtoehdossa 0+ Yhdyskuntarakenne leviää ja hajautuu asumisen ja kaupallisten palvelujen osalta. Työmatkat pitenevät sekä aikana että matkana mitattuna. Autosidonnaisuus kasvaa. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee kuitenkin monilla alueilla. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan, mutta rakenteen hajoaminen heikentää kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Kevyen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus pienenee 2,5 %-yksikköä. Toimintalinjan 1 (PLJ 1998) ero vaihtoehtoon 0+ Helsingin keskustan rauhoittamisella autoliikenteeltä ja kävelykeskustan rakentamisella on paikallisesti merkittävä vaikutus (edellyttänee keskustatunnelia). Marja-rata, Espoon kaupunkirata ja metro Matinkylään luovat paremmat mahdollisuudet sijoittaa maankäyttöä joukkoliikenteen varaan. Kevyen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus pienenee kuitenkin yhtä paljon kuin vaihtoehdossa 0+. Toimintalinjan 2 (Liikenteen hallinta) ero vaihtoehtoon 0+ Ruuhkamaksujärjestelmä vähentää autoliikennettä ja tukee joukkoliikenteen edellytyksiä, mutta lisää reuna-alueiden houkuttelevuutta työpaikka- ja palvelualueina. Marja-rata, Espoon kaupunkirata ja metro Matinkylään luovat paremmat mahdollisuudet sijoittaa maankäyttöä joukkoliikenteen varaan. Kevyen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 2,7 %-yksikköä suurempi. yksilöille pienenee. Toimintalinjan 3 (Maankäytön hallinta) ero vaihtoehtoon 0+ Maankäyttöä sijoitetaan liikenteen kannalta optimaalisesti ja keskusta-alueiden pysäköintiä rajoitetaan. Syntyy palveluiltaan ja toiminnoiltaan monipuolisempia aluekeskuksia. Marja-rata, Espoon kaupunkirata ja Helsingin toinen metrolinja luovat paremmat mahdollisuudet sijoittaa maankäyttöä joukkoliikenteen varaan. Kevyen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 3,3 %- yksikköä suurempi. Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne selvästi negatiivinen (--) selvästi positiivinen (++) selvästi positiivinen (++) merkityksetön (0) erittäin selvästi positiivinen (+++) Muutokset ja erot suhteessa tavoitteisiin Kävelyä ja pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne erittäin selvästi positiivinen (+++) Elinvoimaiset ja palvelutasoltaan hyvät aluekeskukset selvästi positiivinen (++) erittäin selvästi positiivinen (+++) selvästi positiivinen (++) Yhdyskuntarakentee n hajautumisen ehkäiseminen erittäin selvästi negatiivinen (---) selvästi negatiivinen (--) selvästi positiivinen (++) selvästi negatiivinen (--) erittäin selvästi positiivinen (+++)

Tavoitealueet, joiden suhteen muutosta ja vaikutuksia arvioidaan Muutos nykytilasta vuoteen 2025 Ve 0+ Toimintalinjojen ero vertailuvaihtoehtoon 0+ vuonna 2025 Ve 1 PLJ 1998 Ve 2 Liikenteen hallinta Ve 3 Maankäytön hallinta Muutos nykytilasta vuoteen 2025 eri toimintalinjoissa Ve 1 PLJ 1998 Ve 2 Liikenteen hallinta Ve 3 Maankäytön hallinta Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kustannukset - Joukkoliikenteen palvelutaso, kilpailukyky ja kulkutapaosuus + + +++ ++ + +++ ++ - Ajoneuvoliikenteen toimivuus --- + +++ ++ -- - - - Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset + ++ ++ +++ ++ ++ +++ - Liikennemuotojen yhteiskäyttö + ++ +++ +++ ++ +++ +++ - Tavaraliikenteen toimivuus -- ++ ++ ++ - - - - Työpaikka-alueiden joukkoliikenneyhteydet + ++ ++ ++ ++ ++ ++ - Liikennejärjestelmän tehokkuus -- + +++ ++ -- - -- - Ajoneuvoliikenteen kasvun hillintä 0 - ++ + - ++ + - Joukko- ja kevyen liikenteen rahoitusosuus -- ++ +++ ++ - + 0 Turvallisuus ja terveys - Liikenneturvallisuus + + + + + + + - Liikenteen päästöt, vaikutus ilmanlaatuun + 0 0 0 + + + - Liikenteen melualueiden laajuus ja melulle altistuvien määrä --- 0 0 0 --- --- --- Sosiaalinen kestävyys - Esteettömyys + + + + + + + - Autottomien liikkumismahdollisuudet (joukko- ja kevyt liikenne) ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ - Peruspalvelujen saavutettavuus - + + ++ 0 0 + - Yhdyskuntien autosidonnaisuus -- + + ++ - - 0 Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen - Joukko- ja kevyttä liikennettä tukeva yhdyskuntarakenne -- ++ ++ +++ - 0 + - Aluekeskusten elinvoimaisuus - + ++ +++ - + ++ - Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen --- + ++ +++ -- -- - - Elinympäristön toimivuus, turvallisuus ja terveellisyys + + + + + + + - Liikenneväylien estevaikutus - - - - - - - - Kaupunkikuva ja kulttuurimaisema - - - - - - - - Viheralueverkoston yhtenäisyys 0 - - - - - - Vaikutukset luontoon - Liikenteen hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus + 0 + + + ++ + - Luonnon monimuotoisuus, suojelukohteiden luonnonarvot - 0 0 0 - - - - Maa-alan ja luonnonvarojen käyttö - -- -- -- -- -- -- - Ympäristöä säästävät liikkumistottumukset - 0 + + - 0 0 k l k h l h h h