n kaupunkisuunnittelu Sarja A 184 ISSN 0357-8194
n seudun asukasbarometri 2006 Sisältö Esipuhe...1 Johdanto...2 1. Vastaajien taustatiedot...3 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli... 3 1.2 Asuntokunnan koko ja perhetyyppi... 4 1.3 Elämäntilanne ja sosioekonominen asema... 6 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka... 8 1.5 Asumisaika... 9 1.6 ttaneet ja muuton syyt... 10 2. Asunto...13 2.1 Hallintamuoto... 13 2.2 Asunnon koko ja asumisväljyys... 16 2.3 Asumiskustannukset... 18 2.4 Asunnon tilat ja kunto... 20 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet... 23 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet... 25 3. Asuintalo...28 3.1 Talotyyppi ja asukkaat... 28 3.2 Kerrostalojen yhteistilat... 29 3.3 Kerrostaloasukkaiden asumistoiveet... 30 4. Asuinalue ja ympäristö...32 4.1 Asuinalue... 32 4.2 Melu- ja muut ympäristöhaitat... 36 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet... 36 4.4 Asuinalueiden ja -ympäristön kehittämistarpeet... 37 4.5 Asuinympäristöä koskevat toiveet... 39 4.6 Liikenneyhteydet ja liikkuminen... 40 4.7 Asuinalueen palvelut... 42 5. Toiveasunto ja asuinalue...48 5.1 Toiveasunnon hallintamuoto... 48 5.2 Toiveasunnon talotyyppi... 48 5.3 Toiveasuinkunta ja asuinalue... 52 5.4 Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso... 54 6. Asunnonvaihtosuunnitelmat...56 6.1 ttohalukkuus ja muuton syyt... 56 6.2 Asumisolosuhteet muuton jälkeen... 58 7. n seudun asukkaiden palvelut...60 7.1 Identiteetti... 60 7.2 Kunnan järjestämät palvelut... 61 7.3 Palveluiden järjestäminen n seudulla... 62 8. Vertailu n asukasbarometriin 2001...64 9. Yhteenveto n seudun asukasbarometrista 2006...66 10. Johtopäätökset...68 Liite: n seudun asumistoivetutkimus 2006, kyselylomake
Esipuhe n seudun asukasbarometrin tavoitteena on tuottaa tietoa asukkaiden asumisolosuhteista, asuinympäristöstä ja palveluista sekä näihin liittyvistä asukkaiden tarpeista ja toiveista. Barometristä saatuja tietoja hyödynnetään sekä n kaupungin että seudun kuntien asumisen ja asuinympäristön kehittämisessä ja rakentamisessa. Raportin tulokset otetaan huomioon myös syksyllä 2006 käynnistyneessä seudun yhteisessä maankäytön toteuttamisohjelmatyössä. Tuloksia hyödynnetään myös asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä palvelujen kehittämisessä. Tutkimuksen on laatinut fil. yo, suunnittelumaantieteen opiskelija Ismo Vendelin n yliopiston maantieteen laitokselta. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet suunnittelumaantieteen professori Jussi S. Jauhiainen, seudun kehittämispäällikkö Claes Krüger, tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo, yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen, asuntotoimenpäällikkö Kaija Puhakka, projektipäällikkö Margit Päätalo, projektipäällikkö Mervi Uusimäki, suunnittelija Sinikka Vehkalahti ja suunnittelija Maria Ala-Siuru. Tutkimus on rahoitettu n kaupungin teknisen toimen, keskushallinnon talous- ja strategiaryhmän, -hankkeen ja TEJO-OULU hankkeen yhteistyönä. ssa 26. marraskuuta 2006 Claes Krüger Seudun kehittämispäällikkö n
2 Johdanto n on yhtenäinen asuntomarkkina-, työssäkäynti- ja palvelualue, jonka asukkaat kuuluvat paitsi omaan kuntaansa myös yhteiseen kuntaan. n seudulla kuntien rajat eivät ole poissulkevia tai seudun asukkaiden mahdollisuuksia rajaavia, sillä esimerkiksi kuntien välinen pendelöintiliikenne on alueella vilkasta. n on Suomen nopeimmin kasvava kunta. Rakentaminen on jatkunut vilkkaana jo vuosia, ja uusia asuinalueita suunnitellaan yhä enemmän myös keskustojen ulkopuolisille alueille. Tonttien luovutuslukumäärää on entisestään nostettu vastaamaan seudun asukkaiden tarpeita. Jotta muuttuviin olosuhteisiin voidaan suunnittelun keinoin vastata, tarvitaan myös tietoa asukkailta itseltään. n seudun asukasbarometrin 2006 tavoitteena on selvittää ja hakea palautetta asukkailta asunnoista ja asuinolosuhteista, rakennetuista alueista, asuinympäristöstä ja palveluista. Lisäksi selvitetään asukkaiden mielipiteitä ja asukasnäkökulmia kaupunkisuunnitteluun ja erityisesti asumisen suunnitteluun. Tutkimuksen antaman tiedon avulla pyritään arvioimaan asumisen laatua n seudulla, kehittämään asuinoloja ja palveluita sekä parantamaan asukkaiden elinympäristön laatua. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan osin koko seudun osalta. Vastaajajoukosta johtuen myös verrataan, kuinka poikkeavia toisistaan ovat n ja muun n seudun kuntien asukkaiden mielipiteet omista asuinoloistaan. Lisäksi selvitetään, ovatko oululaisten asuinolot muuttuneet viisi vuotta aikaisemmin toteutetun n asukasbarometrin jälkeen ja millä tavoin. Käsillä olevan tutkimuksen tuloksia on verrattu vuonna 2001 toteutettuun n asukasbarometri -tutkimukseen sekä osaltaan vuoden 1997 n kaupunkiseudun muuttoliiketutkimukseen. n seudun asukasbarometri 2006 on siten osa noin joka viides vuosi laadittavaa seurantatutkimusta. Kyselylomake lähetettiin kevään 2006 aikana yhteensä 1536 n seudun asukkaalle, jotka olivat iältään 18 80 vuotta. Kyselyt lähetettiin seudun kuntiin satunnaisotannalla niin, että kuhunkin kuntaan lähteneiden kyselylomakkeiden määrä vastasi kyseisen kunnan asukkaiden suhteellista osuutta etukäteen suunnitellusta noin 1500 henkilön otoksesta koko seudun väestöstä. Nämä osuudet pyöristettiin edelleen ylöspäin täysin kymmeniin. Kuntien osuudet lomakkeiden kokonaismäärästä olivat: Hailuoto 10, Haukipudas 110, Kempele 100, Kiiminki 80, Liminka 50, Lumijoki 20, Muhos 60, nsalo 60, 1006 ja Tyrnävä 40. Kyselylomakkeen palautti 405 asukasta, joten kyselyn vastausprosentti oli 26,4. Vastausprosentti on hyvin samansuuntainen kuin seudulla tehdyissä muissa samankaltaisissa kyselyissä, mutta alhaisempi kuin edellisessä asukasbarometri-tutkimuksessa. n seudun asukasbarometri 2006 -raportti edustaa vastaajajoukon tilannetta, ei seudun todellista tilannetta. Tilastokeskuksen ja n kaupungin tietoja seudun tilanteesta on esitetty ainoastaan lukujen 1 ja 2 tilastolaatikoissa sekä tekstissä siten, että lähde on erikseen mainittu.
3 1 Vastaajien taustatiedot 1.1 Asuinkunta, ikä ja sukupuoli Tutkimuslomakkeen palauttaneista 301 on oululaisia ja 99 muista seudun kunnista. Viisi kyselyyn vastannutta ei ilmoittanut kotikuntaansa. laisista kyselyn saaneista noin 30 prosenttia vastasi kyselyyn ja muun seudun osalta yhteisesti tarkasteltuna vastasi lähes 20 prosenttia kyselyn saaneista. Seuraavaksi suurimmat kunnittain laskettavat vastausprosentit ovat Haukiputaalla (29 %) ja Limingassa (22 %). Vastaavasti pienimmät vastausprosentit ovat Muhoksella (7 %) ja Hailuodossa, mistä ei palautunut yhtään vastausta. laisten osuus kaikista kyselyyn vastanneista on hieman yli 75 prosenttia. Koko seudulta saadut kyselyvastaukset ovat erityisen tärkeitä suunnittelun pohjana käytettävän vertailukelpoisen tiedon kannalta. Väestön ikäjakauma n seudulla 31.12.2005 n kunta Koko väestö yhteensä 128 962 206 549 0 6-vuotiaat 10 914 21 421 7 14-vuotiaat 11 400 22 342 15 24-vuotiaat 21 875 30 764 25 44-vuotiaat 39 318 61 475 45 64-vuotiaat 30 349 48 190 65 74-vuotiaat 8 302 12 584 75 84-vuotiaat 6 804 9 773 85 vuotiaat 1 472 2 078 Lähde: Tilastokeskus. Tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin n seudun todellista 18 80-vuotiaiden ikäjakaumaa. Ainoastaan nuorimmat vastaajat, alle 25-vuotiaat, ovat selkeästi aliedustettuina ja 55 64-vuotiaat sekä etenkin yli 65-vuotiaat yliedustettuina. n asukasbarometriin 2001 verrattuna vanhimmat ikäluokat ovat nyt koko a käsittelevässä tutkimuksessa aktiivisempia vastaajia. ssa sekä nuorimpia että vanhimpia vastaajia kyselyn palauttaneista on suhteellisesti enemmän kuin muulla seudulla. Vastaavasti muun seudun vastaajista huomattavin osa on 35 44-vuotiaita.
4 Vastaajien ikäjakauma 25 20 15 % 10 20,7 18,0 16,5 17,8 15,8 5 9,9 0 alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65-v. tutkimus vastaava ikäjakauma koko seudulla 31.12.2005 Kyselyyn vastanneista lähes kaksi kolmasosaa on naisia (62 %), muun seudun vastaajista hieman useampikin ja oululaisista hieman harvempi. n seudulla naisten osuus 18 80- vuotiaista on kuitenkin vain hieman yli puolet (Tilastokeskus). Saatuja tuloksia on tämän vuoksi tarkasteltu myös erikseen miesten ja naisten suhteen. Vastaajien sukupuolijakauma on tässä tapauksessa lähes identtinen edellisen tutkimuksen ja samankaltainen useimpien vastaavien kyselytutkimusten kanssa naisten osallistuessa kyselyyn miehiä aktiivisemmin. Väestö sukupuolen mukaan n seudulla 31.12.2005 Koko väestö Miehet % Naiset % 128 962 62 850 49 66 112 51 n kunta 206 549 102 305 50 104 244 50 Lähde: Tilastokeskus. 1.2 Asuntokunnan koko ja perhetyyppi Tyypillisin vastaajien ilmoittama asuntokunta on kahden hengen kotitalous, jollaisessa lähes puolet kyselyyn vastanneista asuu. Yksin asuvien osuus vastanneista on pieni, vain 17 prosenttia, joten etenkin 2 4 hengen asuntokunnat ovat tutkimuksessa yliedustettuina. Asuntokuntien koko n seudulla 2004 n kunta Asuntokunnat yhteensä 61 481 88 668 Asuntokuntien keskikoko 2,0 2,3 Lähde: Tilastokeskus.
5 Tutkimukseen osallistuneiden asuntokuntien keskikoko on 2,5 henkeä. Asuntokuntien keskikoko n seudulla on Tilastokeskuksen mukaan hieman pienempi (2,3 henkeä). Väestöllisen kehityksen myötä n seudun asuntokuntien keskikoko on viime vuosina pienentynyt. Suurten asuntokuntien (yli viiden hengen asuntokunnat) määrä on ssa pysynyt ennallaan, kun taas lapsettomat pariskunnat ja yksin asuminen on yleistynyt. laisten vastaajien keskimääräinen perhekoko on lähellä vuoden 2004 todellista, keskikooltaan noin kahden hengen asuntokuntaa. n seudun vastaajien asuntokunnat ovat keskimäärin yli kolme henkeä käsittäviä. lla seudulla suuria asuntokuntia on suhteellisesti enemmän kuin ssa. Asuntokunnan koko (henkeä / asuntokunta) 60 50 40 % 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ssa perheväestön (lapsettomat pariskunnat, lapsiperheet, yksinhuoltajaperheet) osuus koko väestöstä on nykyisin noin kolme neljäsosaa. Lapsettomien pariskuntien talouksissa asuu lähes 45 prosenttia kaikista vastaajista. Todellisuudessa esimerkiksi ssa asuvasta väestöstä huomattavasti pienempi osa on lapsettomia pariskuntia. Edelliseen kyselyyn verrattuna suhteellisesti vähemmän ovat nyt vastanneet kahden vanhemman lapsiperheet (30 %) ja yksinhuoltajat (vain alle neljä prosenttia). Perheet n seudulla 31.12.2005 % n kunta % Kaikki perheet yhteensä 34 007 54 808 Avio-/avopari ja lapsia 13 196 39 24 598 45 Avio-/avopari ilman lapsia 16 494 48 23 859 44 Yksinhuoltajaperheet 4 317 13 6 351 11 Lähde: Tilastokeskus.
6 60 Perhetyyppi 50 40 % 30 20 10 0 vanhempien luona yksin avio- /avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö Tavallisimmin vastaajien lapsiperheissä on korkeintaan kaksi lasta. Lapsettomien pariskuntien ja yksin asuvien joukossa on eniten eri-ikäisiä vastaajia. Yksin asuvista lähes kaksi kolmasosaa on keski-ikäisiä tai tätä vanhempia, kun taas lapsiperheissä asuvista suurin osa on alle 45-vuotiaita, nuoria aikuisia. ssa nuoria lapsettomia pariskuntia on suhteellisesti enemmän kuin muulla seudulla. Vastaavasti kahdestaan asuvien ikääntyvien pariskuntien osuus on muulla seudulla suhteellisesti suurempi. 1.3 Elämäntilanne ja sosioekonominen asema Lähes 62 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista kuuluu työllisiin. ssa työllisten osuus on tätä pienempi, ja muualla seudulla jonkin verran suurempi. Todellisuudessa ssa alle puolet väestöstä kuuluu työllisiin, lähes puolet työvoiman ulkopuolisiin ja loput työttömiin. Kuten koko vastaajajoukosta myös ssa asuvista yli viidennes vastanneista on eläkeläisiä. lla seudulla eläkeläisten osuus vastanneista on pienempi samoin kuin aiemmassa n asukasbarometrissa. Työttöminä kaikista vastaajista ilmoitti edellisen tutkimuksen tapaan olevansa vain vajaa viisi prosenttia. Työttömien vastaajien osuus oli hivenen suurempi ssa kuin muulla seudulla.
7 35 Ammattiasema 30 25 % 20 15 10 5 0 työnantaja yksityisyrittäjä ylempi toimihenkilö alempi toimihenkilö työntekijä eläkeläinen opiskelija tai koululainen kotiäiti/koti-isä työtön muu Tulotasoa selvittävässä kysymyksessä vastaajat merkitsivät koko asuntokuntansa (perheensä) yhteenlasketut vuosittaiset bruttotulot. Lapsettomien pariskuntien ja kahden vanhemman lapsiperheillä bruttotulot ovat yleensä korkeammat kuin muilla. Tavallisimmin yksin asuvien vastaajien tulot kuuluvat alempiin tuloluokkiin. 100 % Tulotaso perhetyypeittäin (kotitalouden bruttotulot vuodessa) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 15 000 e 15 000-30 000 e 30 001-60 000 e 60 001-100 000 e yli 100 001 e yksin avio-/avopuoliso avio-/avopuoliso ja lapset yksinhuoltaja vanhempien luona muu asuinyhteisö
8 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka Talotyypit n seudulla 2005 n kunta Kaikki talotyypit 68 776 98 710 Erillinen pientalo 14 889 (21,6 %) 35 040 (35,5 %) Rivi-/ketjutalo 9 776 (14,2 %) 16 790 (17,0 %) Asuinkerrostalo 42 569 (61,9 %) 44 829 (45,4 %) tai tuntematon 1 542 (2,2 %) 2 051 (2,1 %) Lähde: Tilastokeskus. Kyselyyn vastanneista noin 61 prosenttia asuu pientaloissa (omakoti- tai rivitalo). ssa puolet vastanneista asuu pientaloissa ja puolet kerrostaloissa. Sen sijaan muissa n seudun kunnissa asuvista omakotitalossa asuu kolme neljästä vastaajasta, rivitalossa joka viides, mutta kerrostalossa vain muutama prosentti. n osalta omakotitaloissa asuvat vastaajat ovat tutkimuksessa yliedustettuina ja kerrostaloissa asuvat aliedustettuina. Asunnon talotyyppi 80 70 60 50 % 40 30 20 10 0 omakotitalo rivi- tai paritalo kerrostalo, 2-4 kerrosta kerrostalo, 5 tai 5+ kerrosta muu rakennus Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) kyselyyn vastanneista asuu pientalovaltaisella alueella ja yli 40 prosenttia omakotitalovaltaisella alueella. Kaupunkikeskusmaisilla alueilla kyselyn palauttaneista asuu joka kuudes (16 %) ja muilla kerrostaloalueilla noin viidennes. ssa vastaajat jakautuvat muuhun un verrattuna tasaisemmin omakotitalo-, kerrostalo- ja rivitalovaltaisten alueiden kesken. Huomioitavaa on, että ssa hieman vajaa puolet tutkimukseen osallistuneista asuu joko kaupungin keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella, kun taas muun seudun osalta näiden alueiden osuus on vain muutamia prosenttiyksiköitä. Muissa seudun kunnissa asuvat vastaajat ovat pääosin omakotitaloja käsittäviltä pientaloalueilta (yli puolet) ja maamaisilta alueilta (joka kolmas). Vaikka myös ssa pientalovaltaisilla alueilla asuminen on yleistä, maamainen asutus on hyvin vähäistä.
9 60 Asuinalue 50 40 % 30 20 10 0 kaupunkikeskusta kerrostalovalt. rivitalovalt. omakotitalovalt. maam. 1.5 Asumisaika Lähes joka toinen oululainen vastaaja on asunut nykyisessä asunnossaan korkeintaan neljä vuotta. Hyvin samankaltaisesti kuin aiemmassa n asukasbarometrissa 2001, nyt vastanneista koko seudun asukkaista vajaa kolmasosa on asunut nykyisessä asunnossaan 1 4 vuotta ja yli kolmasosa enemmän kuin 10 vuotta. alla n seudulla nykyisessä asunnossaan alle vuoden asuneiden osuus on huomattavasti pienempi (vain joka kymmenes vastaaja) kuin ssa (joka viides vastaaja). Eläkeläisten asumisaika nykyisissä asunnoissaan on tavallisimmin pisin ja lapsiperheiden sekä nuorten aikuisten lyhyin. Omistusasunnoissa asuvilla on selkeästi suurempi taipumus pitempiaikaiseen asumiseen samassa asunnossa kuin vuokra-asunnossa asuvilla. Omakotitaloissa asuvista useampi kuin joka toinen on asunut nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta. Seuraavaksi pisimpään asunnoissaan ovat viipyneet rivitaloissa asuvat ja lyhimmän aikaa kerrostaloissa asuvat.
10 Asumisaika nykyisessä asunnossa 40 30 % 20 10 0 alle vuoden 1-4 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta 1.6 ttaneet ja muuton syyt Kyselyyn vastanneista valtaosa on muuttanut jossakin vaiheessa elämäänsä asunnosta toiseen. Ainoastaan kaksi prosenttia on asunut nykyisessä asunnossaan aina. Koko seudulla lähes joka toinen vastannut ilmoittaa asuneensa ennen nykyistä asuntoaan kerrostalossa. ssa selvästi yli puolet vastaajista on muuttanut nykyiseen asuntoonsa kerrostalosta. Kerrostaloista nykyiseen asuntoonsa muuttaneita muun seudun osalta on vain vajaa neljännes. Vastaavasti muun seudun osalta suurempi osa vastaajien edellisistä asunnoista on ollut rivija paritaloissa. Tarkasteltaessa muuton syitä edellisen asunnon aikaisiin perhesuhteisiin ja asuntokuntatyyppiin nähden, huomataan muutoksen selittyvän osaksi avio- ja avoliittojen muodostumisella sekä nuorten muuttaessa vanhempien luota omaan asuntoon. Osalle vastaajista asunnon vaihto on tullut ajankohtaiseksi lapsen syntymän myötä, toisille myös eron takia. Viidesosa alle 25-vuotiaista mainitsee ensisijaiseksi muuton syyksi opiskeluihin liittyvät asiat. Keskiikäisillä muuton syynä on muita vastaajia useammin työpaikkaan liittyviä asioita ja eläkeläisillä muita, lähinnä ikääntymiseen liittyviä tekijöitä. Kaikilla ikäryhmillä asumiseen liittyvät asiat ovat olleet yleisin yksittäinen muuton syy, tosin nuorimmalla ja vanhimmalla ikäryhmällä suhteellisesti jonkin verran muita harvemmin. Vaikka muuttopäätös voidaankin usein osoittaa yhdestä ensisijaisesta syystä kumpuavaksi, on taustalla usein muita päätöstä tukeneita osatekijöitä. n seudun asukasbarometrissa kysytyn muuton ensisijaiseksi syyksi kolme neljästä (73 %) vastaajasta mainitsee asumiseen liittyvät asiat. Työ, opiskelu ja muut seikat ovat selvästi vähemmän edustettuina. Huomattavimpana yksittäisenä asumiseen liittyvänä muuton syynä mainitaan entisen asunnon epäsopiva koko. Lisäksi ensisijaisina syinä mainitaan asunnon laatu ja asumisympäristön ominaisuudet.
11 ton ensisijainen syy eri asuntokunnilla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien luona yksin avio-/avopuoliso puoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö työpaikkaan liittyvät asiat opiskeluun liittyvät asiat asumiseen liittyvät asiat muu syy Etenkin lapsiperheille asunnonvaihto tulee ajankohtaiseksi tilantarpeen ja sopivan asuinympäristön kautta. Tällöin suositaan pientaloalueita oman pihan ja paremman asuinympäristön toivossa. Vastaavasti nuoret vanhempien luota pois muuttaessaan ja osa ikääntyneemmästä väestä pienemmän tilantarpeen myötä voi vaihtaa väljemmistä asunnoista tiiviimpiin kerrostaloasuntoihin keskustan läheisyyteen. Eläkeikäisten muuttopäätöstä vahvistavat usein vetävinä tekijöinä helpompien kulkuyhteyksien tarve, palvelujen parempi saavutettavuus ja työntävänä tekijänä entisen asunnon suurempi koko ja piha-alueen hoidon vaiva. 50 Asumiseen liittyvä muuton syy 40 % 30 20 10 0 asunnon koko asunnon laatu alueen palvelut asuinympäristön ominaisuudet asumiskustannukset muu
12 Suuri osa tutkimukseen osallistuneista kuuluu n sisällä muuttaneisiin. alta Suomesta tai ulkomailta n seudulle muuttavista valtaosa muuttaa un. n seudun kunnista muutetaan usein seudun toiseen kuntaan. Nykyiseen asuntoonsa n seudun muista kunnista muuttaneista vastaajista joka neljäs on muuttanut un. Samoin sta muutetaan jonkin verran lähikuntiin. Tässä yhteydessä ei ole tarkasteltu virallisia muuttoliiketilastoja, vaan edellä mainitut tiedot perustuvat kyselyn tuloksiin. Keskeiset tulokset Vastaajista kolme neljäsosaa on oululaisia ja lähes kaksi kolmasosaa (62 %) naisia. Yksinasuvien osuus vastanneista on pieni (17 % vastaajista). Kolme viidestä (61 %) vastaajasta asuu pientaloissa (omakoti- tai rivitalo). Lähes joka toinen oululainen vastaaja on asunut nykyisessä asunnossaan korkeintaan neljä vuotta. Kolme neljästä (73 %) vastaajasta mainitsee nykyiseen asuntoon muuton tärkeimmäksi syyksi asumiseen liittyvät asiat (esim. asunnon koko tai laatu). ttaminen liittyy myös elämänvaiheisiin, kuten aikuistumiseen ja opiskelun aloittamiseen, perheellistymiseen, perheaseman muutoksiin ja ikääntymiseen.
13 2 Asunto Tutkimuksessa on selvitetty vastaajien asunnosta taustatietoja, kuten hallintamuoto, asunnon koko, tilat ja kunto. Luvussa tarkastellaan myös vastanneiden mielipiteitä asumiskustannustensa kohtuullisuudesta, tyytyväisyyttä asunnon kokoon ja varusteisiin sekä asuntoon liittyviä asumistoiveita. Tuloksia on tarkasteltu talotyypeittäin, ikäryhmittäin ja perhetyypeittäin. 2.1 Hallintamuoto Asunnon hallintatyyppi n seudulla 31.12.2005 Asukkaita % n kunta Yhteensä 204 274 Omistusasunto 139 005 68 Vuokra-asunto 56 483 28 tai tuntematon 8 786 4 Yhteensä 127 288 Omistusasunto 74 979 59 Vuokra-asunto 45 903 36 tai tuntematon 6 406 5 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2005 lopussa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Tilastokeskuksen mukaan n seudulla noin 28 prosenttia ja ssa noin 36 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneista koko seudulla yli viidennes ja ssa yli neljännes asuu vuokralla. n seudun osalla vuokralla asuvia on joka kymmenes. Kolme neljästä vastanneesta asuu omistusasunnossa. ssa omistusasunnossa asuvien osuus on hieman pienempi, mutta muiden seudun kuntien osalta 88 prosenttia vastanneista ilmoittaa asuvansa omistusasunnossa. Verrattuna vuoden 2001 n asukasbarometriin omistusasunnoissa asuvia on nyt jonkin verran enemmän oululaisissa vastaajissa. 100 Asunnon hallintatyyppi 80 % 60 40 20 0 omistusasunto vuokra-asunto osaomistusasunto asumisoikeusasunto muu
14 Omakotitalossa asuvista lähes kaikki asuvat omistamassaan asunnossa, rivitalossa asuvista hieman harvempi kuin neljä viidestä ja kerrostaloasukkaista noin puolet. 5- tai useampi kerroksisissa kerrostaloissa omistusasunnoissa asuminen on jonkin verran yleisempää kuin matalammissa kerrostaloissa. 100 % Asunnon hallinta talotyypeittäin 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivitalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus omistusasunto vuokra-asunto osaomistusasunto asumisoikeusasunto muu Yksin asuvilla ja yksinhuoltajilla omistusasunnot ovat selvästi harvinaisempia kuin lapsiperheillä tai lapsettomilla pareilla. Yksin asuvilla omistusasuntojen määrä on nyt korkeampi (kaksi kolmesta) kuin n asukasbarometrin (noin puolet) tutkimuksessa. Myös yksin asuvien suhteellinen osuus vastanneista on tässä tutkimuksessa suurempi. Kahden vanhemman lapsiperheillä omistusasunto on neljällä viidestä ja lapsettomilla pariskunnillakin noin kolmella neljästä. Pienituloisimmilla omistusasuminen on harvinaisinta, ja omistusasumisen osuus lisääntyy, mitä suurempituloisemmasta asuntokunnasta on kysymys. Pienimpään tuloluokkaan (asuntokunnan bruttotulot vuodessa alle 15 000 euroa) kuuluvista tutkimukseen osallistuneista runsas kolmannes asui omistusasunnoissa. Tähän luokkaan kuuluvat pääasiassa opiskelijat, työttömät ja yksinhuoltajat. Opiskelijoista noin neljä viidestä ja työttömistä kaksi viidestä asuu vuokra-asunnoissa. Työttömistä lähes kolme viidestä (58 %) asuu omistusasunnossa. Hyvin monet toimihenkilöt asuvat omistusasunnossa. Ainoastaan eläkeläisille omistusasunnossa asuminen on tavallisempaa kuin toimihenkilöille. Vastaajista nuorimmista, eli alle 25 vuotiaista, neljä viidestä (78 %) asuu vuokralla. Seuraavasta ikäryhmästä (25 34 vuotta) enää joka kolmas asuu vuokra-asunnossa. Vuokralla asuminen vähenee ja omistusasunnossa asumisen yleistyy tästä edelleen iän myötä. Nuorilla keski-ikäisillä omistusasunto on kolmella vastaajalla neljästä ja vanhemmilla ikäluokilla lähes kaikilla.
15 Asunnon hallintamuoto vastaajien iän mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25 vuotta 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 vuotta omistusasunto vuokra-asunto osaomistusasunto asumisoikeusasunto muu Kyselyn perusteella kaupunkikeskusmaisilla alueilla vuokra-asunnoissa asuvia on runsas kolmannes ja omistusasunnoissa asuvia selvästi yli puolet kaikista vastanneista. Kerrostalovaltaisilla alueilla joka toinen vastaajista asuu vuokra-asunnossa ja 44 prosenttia omistusasunnoissa. t hallintatyypit ovat sangen harvinaisia. Pientalovaltaisilla alueilla valtaosa asunnoista on kyselyn mukaan omistusasuntoja. Maamaisilla alueilla lähes kaikki asuvat omistusasunnossa. Asunnon hallinta alueittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % kaupunkikeskusta kerrostalovaltainen rivitalovaltainen omakotitalovaltainen maamainen omistusasunto vuokra-asunto osaomistusasunto asumisoikeusasunto muu
16 2.2 Asunnon koko ja asumisväljyys Asuntojen keskikoko n seudulla 2004 n kunta Pinta-ala (m²)/henkilö 35,5 35,2 Lähde: Tilastokeskus. n seudulla on keskimääräinen huoneistoala henkeä kohden (asumisväljyys) viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana noussut tasaisesti. Tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen asunnon pinta-ala henkeä kohden on koko vastaajajoukossa lähes 42 m 2. Tämä on enemmän kuin pelkästään a aiemmin koskeneessa tutkimuksessa. Tähän vaikuttavat vastaajajoukkojen erot: nyt omakotitaloissa asuvia on suhteellisesti suurempi osa vastaajista, ja myös keskimääräinen asuntokuntakoko on pienentynyt verrattuna n asukasbarometriin 2001. ssa keskimääräinen henkeä kohti laskettu huoneistoala on kyselyn mukaan hieman suurempi kuin koko seudun keskiarvo ja muualla n seudulla hieman tätä pienempi. Vastaajien asuntojen keskikoko on koko seudulla noin 93 neliömetriä. ssa asunnon keskikoko on 86 m 2, mikä on lähes sama tulos kuin edellisessä kyselyssä. n seudun osalta asunnon keskikoko on lähes 115 m 2. Omistusasunnoissa keskimääräinen huoneistoala on kyselyn mukaan n seudulla hieman alle 104 m 2 ja vuokra-asunnoissa noin 62 m 2. Molempien asunnon hallintatyyppien keskimääräiset alat ovat näin ollen joitakin neliömetrejä suurempia verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Suuret asuntokunnat asuvat huomattavasti ahtaammin kuin pienet. Yhden hengen asuntokunnilla oli nyt keskimäärin huoneistoalaa 57 m 2 asukasta kohden, mikä on viisi neliömetriä enemmän kuin n asukasbarometrin kyselytuloksissa. Kahden hengen asuntokunnilla huoneistotilaa on 44m 2 henkeä kohden ja yli kuuden hengen suurperheillä enää 21 neliömetriä henkeä kohden. Ahtainta asuminen on kerrostalo- ja vuokra-asunnoissa, erityisesti usean hengen lapsiperheillä. Asuminen on väljintä vanhuksilla ja muilla yksinasuvilla lukuun ottamatta nuoria, tavallisesti opiskelijoita. Tutkimukseen vastanneilla asuntokunnan huoneistoala kasvaa iän myötä. Selkeästi korkeimmillaan koko asuinpinta-ala on 35 44-vuotiailla ja laskee tämän jälkeen. Koko seudulta kyselyyn vastanneista kolme neljästä kokee asunnossaan olevan sopivasti asuinpinta-alaa. Joka kahdestoista vastaaja tuntee itsellään olevan liikaa tilaa, joka kuudennella vastaajalla on mielestään liian vähän asuintilaa.
17 Huoneiden lukumäärä asuntokunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1 2 3 4 5 6 tai yli Asuntokunnan koko, henkeä 1 huone + keittiö 2 huonetta + keittiö 3 huonetta + keittiö 4 huonetta + keittiö / suurempi Useammalla kuin joka viidennellä lapsiperheasuntokunnalla asuintilaa on liian vähän ja yli neljänneksellä lapsiperheistä huoneiden määrä on liian vähäinen. Vastausten perusteella liikaa asuintilaa ja huoneita on suhteellisesti eniten lapsettomilla pariskunnilla. Liikaa sekä asuintilaa että huoneita on iältään vanhemmilla, yli 55-vuotiailla vastaajilla ja myös keskiikäisillä. 100 % Huoneiden riittävyys perhetyypin mukaan 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien luona yksin avio-/avopuoliso avio-/avopuoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö liikaa sopivasti liian vähän
18 Edelliseen tutkimukseen verrattuna vuokra-asukkaista merkittävästi harvempi, vain joka yhdeksäs, asuu yksiössä. Runsas kaksi kolmasosaa vuokralla asuvista asuu pienasunnossa (enintään 2 h + k/kk). Lähes kolmannes kaikista vastaajista asuu pienasunnossa ja alle neljäsosa kolmiossa. Neljän huoneen tai sitä suurempien asuntojen osuus on suhteellisen suuri, sillä ne kattavat 44 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneiden asunnoista. ssa näin suurissa asunnoissa asuu edelleen hieman yli kolmannes vastaajista. n seudun kunnista vastanneista peräti kaksi kolmesta asuu neljän huoneen tai sitä suuremmassa asunnossa. 2.3 Asumiskustannukset Lähes neljä viidesosaa vastaajista pitää asumiskustannuksiaan vähintään kohtuullisina niin ssa kuin muuallakin seudulla. n asukasbarometrin 2001 mukaan asumiskustannuksia piti liian korkeina noin viidennes vastanneista. Käsillä olevaan kyselyyn vastanneista harvemmat kokevat asumiskustannuksensa liian korkeiksi. Yleisen varallisuustason nousu näkyy yleisesti asumiseen panostamisena, sillä asunnoista ollaan nykyisin valmiita maksamaan aiempaa enemmän (ks. myös luku 5.4 Toiveasunnon hinta- ja vuokrataso ). 80 Asumiskustannukset 60 % 40 20 0 erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat en osaa sanoa Vuokra-asunnoissa asuvista vajaan kolmanneksen mielestä heidän asumiskustannuksensa ovat liian korkeat, samaa mieltä asumiskustannuksistaan on joka neljäs lapsiperheessä asuva. n ulkopuolella asuvat lapsiperheet eivät koe asumiskustannuksiaan niin usein liian korkeiksi kuin ssa asuvat. Myös yksin asuvat ja työttömät sekä erityisesti yksinhuoltajat kokevat asumiskustannuksensa liian korkeina. Opiskelijoista lähes neljä viidestä pitää asumiskustannuksiaan vähintään kohtuullisina.
19 Asumiskustannukset perhetyypeittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vanhempien luona yksin avio-/avopuoliso avio-/avopuoliso ja lapset yksinhuoltaja muu asuinyhteisö erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat en osaa sanoa Omistusasunnoissa asuvista viisi kuudesta pitää asumiskustannuksiaan kohtuullisina tai erittäin kohtuullisina. Omakotitaloissa asuvista kyselyyn vastanneista yli neljä viidestä ja rivitaloissa asuvista vieläkin useampi pitää asumiskustannuksiaan vähintään kohtuullisina. Kerrostaloasukkaista taas joka neljäs kokee asumiskustannuksensa liian korkeina tai täysin kohtuuttomina. Asumiskustannukset talotyypeittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivitalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus erittäin kohtuulliset kohtuulliset liian korkeat täysin kohtuuttomat en osaa sanoa
20 Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin heidän asumiskustannuksistaan erillisellä kysymyksellä, jossa selvitettiin heidän tyytyväisyyttään asuntonsa hinta- tai vuokratasoon. Kuten edellisessäkin kyselyssä, vastanneista kolme neljästä on tyytyväisiä asuntonsa hinta- tai vuokratasoon. lla seudulla asunnon hinta- ja vuokratasoon ollaan kyselyn perusteella hieman tyytyväisempiä kuin ssa. Vuokra-asukkaista vajaa kolmannes on tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä vuokraansa. Omistusasunnoissa asuvista vain noin joka kymmenes on tyytymätön asuntonsa hintatasoon. 100 % 80 % Tyytyväisyys asunnon hinta- / vuokratasoon 60 % 40 % 20 % 0 % omistusasunto vuokra-asunto erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa 2.4 Asunnon tilat ja kunto Tässä tutkimuksessa asuntojen varustetasoa, tiloja ja kuntoa sekä asuinympäristöä on tarkasteltu talotyypeittäin ja osaksi myös perhetyypeittäin sekä asuinalueittain. Yleisesti suurimpina puutteina kyselyyn vastanneiden keskuudessa nousee asuntojen huono äänieristys sekä asuntokohtaisten ja taloyhtiön yhteisten säilytystilojen puutteet. Lisäksi parantamisen varaa on autopaikkojen riittävyydessä. Vastaajista yli joka kolmannella ei ole tarpeeksi säilytystiloja asunnossaan. Taloyhtiön yhteisiä säilytystiloja ei ole riittävästi vähän harvemmalla. ssa säilytystilojen riittävyys koetaan vähäisemmäksi kuin muissa seudun kunnissa. Noin puolella kerros- tai rivitaloasunnoissa asuvista ei ole riittävästi säilytystiloja asunnossaan. Omakotitaloissa asuvista säilytystilan lisätarvetta kokee puolestaan hieman yli viidennes. Yhteisissä säilytystiloissa koetaan olevan puutteita enemmänkin rivitaloissa kuin kerrostaloissa.
21 Asunnon varusteet ja ominaisuudet 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Asunnossa riittävästi säilytystiloja Riittävästi yhteisiä säilytystiloja Hyvä äänieristys Huoneistokohtainen sauna Riittävästi autopaikkoja Ilmennyt kosteustai homevaurioita kyllä ei Kuudella seitsemästä kerrostaloasukkaasta on parveke tai terassi asunnossaan. Kerrostaloasukkailla huoneistokohtainen sauna on melkein joka toisella, rivi- ja omakotitaloissa asuvilla lähes jokaisella. Autopaikkoja kaipaavat taloyhtiöönsä lisää erityisesti kerrostaloasukkaat, joista kahdella viidestä ei ole riittävästi autopaikkoja. Asuntojen äänieristys Asunnon äänieristykseen ollaan nyt tyytyväisempiä kuin viisi vuotta sitten. Tyytyväisyyteen vaikuttaa se, että käsillä olevan asukasbarometrin vastaajissa on enemmän pientaloissa asuvia kuin edelliseen kyselyyn vastanneissa. Kaikista vastanneista nyt yli neljännes, ssa vajaa kolmasosa ja muun seudun osalta joka kuudes kärsii asuntojen huonosta äänieristyksestä. Yksin asuvat eivät koe äänieristystä puutteelliseksi niin usein kuin lapsettomat pariskunnat tai lapsiperheet. Asuntonsa äänieristykseen tyytymättömimpiä ovat nuorimmat vastaajat. Tyytyväisyys äänieristyksen tasoon kasvaa iän myötä tasaisesti eläkeikää lähestyvien ollessa kaikkein tyytyväisimpiä. Myös talon ulkopuolelta kantautuva asuinympäristön melu liittyy asiaan. Keskusta-alueiden ulkopuolisilla kerrostaloalueilla asuvista lähes joka toinen kokee asuntonsa äänieristyksen riittämättömäksi, keskustassa joka kolmas. Maamaisilla ja omakotitalovaltaisilla pientaloalueilla asuntonsa äänieristyksen kokee hyvänä suurin osa asukkaista. Kerrostaloasukkaista kahden viidestä mielestä äänieristyksessä on parantamisen varaa. Tämä on huomattavasti vähemmän verrattuna viiden vuoden takaiseen a koskeneeseen tutkimukseen, jolloin tyytymättömiä asuntonsa äänieristykseen oli yli puolet kerrostalossa asuvista. Rivitaloissa asuvistakin vain alle neljännes kokee äänieristyksen puutteelliseksi. Omakotitaloissa äänieristys koetaan huomattavasti harvemmin ongelmalliseksi, joka yhdeksännen mielestä äänieristys on riittämätön.
22 Asunnossa hyvä äänieristys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % omakotitalo rivitalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus kyllä ei Vuokra-asunnoissa asuvat kokevat asuntojensa äänieristyksen huonommaksi selkeästi yleisemmin kuin omistusasunnoissa asuvat. Lähes joka toinen vuokralla asuva ja noin viidesosa omistusasunnossa asuvista pitää asuntonsa äänieristystä riittämättömänä. Kyselyn perusteella asunnon äänieristykseen ollaan sitä tyytyväisempiä mitä pitempään samassa asunnossa on asuttu. Kosteus- ja homeongelmat Joka kymmenes vastaaja ilmoitti asunnossaan ilmenneen kosteus- ja / tai homevaurioita. Vastausten perusteella ssa näistä vaurioista kärsitään hieman yleisemmin kuin muissa seudun kunnissa. Rivitaloissa kyseiset ongelmat ovat hieman yleisempiä kuin kerrostaloissa, ja vähiten vaurioita on omakotitaloissa. ssa kosteus- ja homevaurioita esiintyy eniten rivitaloissa ja vähiten 2 4 kerroksen kerrostaloissa. Päinvastaisesti muulla n seudulla juuri rivitaloissa nämä vauriot ovat kyselyn tulosten mukaan harvinaisempia kuin muissa talotyypeissä. Vuokralla asuvien asunnoissa on kosteus- tai homeongelmia esiintynyt joka seitsemällä ja omistusasunnoissa asuvista yhdellä kymmenestä. Kaupunkikeskusmaisilla alueilla ja rivitalovaltaisilla pientaloalueilla asuvista vastaajista lähes joka seitsemäs on kärsinyt kosteus- tai homevaurioista. Maaseudulla ja omakotitalovaltaisilla pientaloalueilla vastaavia ongelmia esiintyy vieläkin harvemmin. Vastaajia ei pyydetty kyselyyn vastatessa kertomaan asuinrakennustensa ikää tai perusparannusvuotta, joten vertailua eri-ikäisten asuntojen kesken ei voitu tutkia. Edelliseen tutkimukseen verrattuna pienempi osa vastaajista on kärsinyt ongelmista, mutta asumisaikaan nähden tulokset ovat sangen samankaltaisia. Asunnossaan yli kymmenen vuotta asuneilla kosteus- ja homevaurioita on esiintynyt vain hieman enemmän kuin alle vuoden tai 1 4
23 vuotta asuneilla. Eniten näistä ongelmista ovat kärsineet 5 10 vuotta nykyisessä asunnossaan asuneet, joista joka seitsemännen asunnossa on kyseisiä vaurioita. Asunnossa tehdyt muutokset ja korjaukset Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko heidän asunnossaan tai taloyhtiössä tehty muutoksia tai korjauksia terveyshaittojen ja muiden syiden takia. Koko a tarkasteltaessa kyseisiä korjauksia on tehty joka yhdeksännen tutkimukseen osallistuneen asunnolle. Tuloksissa ei ole juuri eroa vertailtaessa keskenään a ja muita seudun kuntia. Eniten terveyshaitoista johtuvia muutoksia on tehty rivitaloasunnoissa (15 %) ja matalissa, 2 4 kerroksen kerrostaloissa (17 %), selkeästi harvemmin korkeammissa kerrostaloissa ja omakotitaloissa. Terveyshaitoista johtuneiden korjausten esiintymisessä asuinalueittain ei ole suuria eroja. Kerrostalovaltaisilla alueilla ja pientalovaltaisilla rivitaloalueilla tehdyt korjaukset ovat vain hieman yleisempiä kuin muilla asuinalueilla. Myöskään nykyisessä asunnossa asutulla ajalla ei ole merkittävää vaikutusta asiaan, sillä samassa asunnossa pitkään asuneilla asunnossa tehdyt muutokset ja korjaukset eivät ole sen yleisempiä kuin asunnossa lyhyen aikaa asuneilla. Yleisintä edellä mainitut muutokset ja korjaukset ovat 1 4 vuotta nykyisessä asunnossaan asuneiden keskuudessa, joista joka kahdeksas ilmoittaa asunnossaan tehdyn terveyshaitoista johtuvia korjauksia. Vuokra-asunnoissa terveyshaitoista kärsitään jonkin verran enemmän kuin omistusasunnoissa. Kaikista vastaajista useamman kuin joka toisen (55 %) asunnossa tai taloyhtiössä on tehty muutoksia tai korjauksia joidenkin muiden syiden kuin terveyshaittojen takia. ssa muutoksia on tehty yleisemmin, muulla seudulla harvemmin kuin joka toisen vastaajan asunnossa. Eniten muutoksia tehdään kerrostaloille ja vähiten rivitaloille. Asuinalueittain tarkasteltuna on kerrostalovaltaisilla alueilla asuntojen korjausten ja muutosten tekeminen yleisintä, maamaisilla alueilla harvinaisinta. Asunnossa, joka on omassa omistuksessa ja jossa halutaan asua pidemmän aikaa, korjausten ja muutosten tekeminen on todennäköisempää kuin asumisajaltaan lyhyeksi jäävässä asunnossa. Omistusasunnoissa muutokset ja korjaukset ovat jonkin verran tavallisempia kuin vuokra-asunnoissa. Samassa asunnossa yli 10 vuotta asuneilla asunnossa tehdyt korjaukset ovat yleisempiä kuin muilla. Heistä yli kahden kolmasosan asunnoille on tehty jonkinlaisia korjauksia tai muutoksia. 2.5 Nykyisen asunnon parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet Tutkimukseen osallistuneilla oli mahdollisuus omin sanoin kuvailla asuntonsa parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia. Vastauksissa mainittiin paitsi suoraan asunnon ominaisuuksia myös pihapiirin ja lähiympäristön tekijöitä. Luvussa 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet on käsitelty vastaavalla tavalla asuinalueen parhaimpia ja huonoimpia ominaisuuksia. Nykyisen asuntonsa parhaimpia ominaisuuksia kirjasi yhdeksän kymmenestä (88 %) vastaajasta. Asuntonsa huonoimpia ominaisuuksia puolestaan kirjasi kolme vastaajaa (62 %)
24 viidestä. Asukkaat painottavat vastauksissa mieluummin asuntonsa hyviä kuin huonoja puolia. Kysymykseen vastanneista yli viidennes nosti asunnon riittävän koon tai tilavuuden yhdeksi asuntonsa parhaista ominaisuuksista. Yhtä paljon mainintoja vastaajilta sai asumisen oma rauha tai asunnon rauhallisuus. Asunnon kokoon ollaan tutkimuksen valossa nyt yleisesti tyytyväisempiä kuin n asukasbarometrissa 2001. Tätä voi selittää yksiöissä asuvien vastaajien suhteellisesti vähäisempi osuus tutkimukseen osallistuneista. Seuraavassa on lueteltu vastausten yleisyyden mukaisessa järjestyksessä vastaajien mainitsemat oman asunnon parhaimmat ominaisuudet: Asunnon parhaimmat ominaisuudet asunnon riittävä koko / tilavuus rauhallisuus / asumisen oma rauha asunnon toimivuus / pohjaratkaisu oma sauna ja parveke asunnon hyvä kunto valoisuus kohtuulliset asumiskustannukset asunnon helppohoitoisuus oman asunnon ja vapauden tuomat edut Asuntoa koskeviksi hyviksi ominaisuuksiksi nostettiin myös asunnon ulkopuoliseen ympäristöön liittyviä tekijöitä kuten useissa vastauksissa esille tulleet piha sekä asuinympäristö (asiaa käsitelty tarkemmin erillisellä kysymyksellä luvussa 4.3 Asuinalueen parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet ). Tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä esille nousee lähes joka kolmannessa vastauksessa asunnon sopiva sijainti joko palveluita, kaupungin keskustaa tai luontoa koskien. Alla on esitetty näitä ominaisuuksia vastausten yleisyyden mukaisessa järjestyksessä: Asunnon ulkopuolinen ympäristö, parhaimmat ominaisuudet sijainti piha asuinympäristö palvelujen läheisyys kauniit näkymät hyvät naapurit Vähintään yhden tai useamman asuntoaan koskevan huonon ominaisuuden kirjasi kaikista kyselyyn vastanneista noin kolme viidestä. Monet huonoimmista ominaisuuksista ovat vastakkaisia hyville ominaisuuksille, mutta vastauksissa on laajemmin vaihtelua. Asunnon puutteet liittyvät asunnon ja huoneiden epäsopivaan kokoon, asunnon ikään, remontin tarpeeseen, asumisen kalleuteen, äänieristykseen tai säilytystiloihin ja muuhun asunnon varustukseen.
25 Myös piha ja muu ympäristö, huono sijainti sekä sosiaaliset ongelmat luetaan asuntoon liittyviin epätyydyttäviin ominaisuuksiin. Yleisimpänä yksittäisenä vastauksena valitellaan asunnon tai huoneiden liian pientä kokoa, mutta osalle vastaajista asunto tuntuu liian suurelta esimerkiksi lasten poismuuton jälkeen. Ympäristöongelmia ei mainita nyt niin usein huonojen ominaisuuksien joukossa kuin pelkästään a koskettaneessa aiemmassa tutkimuksessa. Vastaajista noin kolme prosenttia näkee edelleen naapurit epämiellyttävänä tekijänä. Seuraavassa on lueteltu tavallisimmat vastaukset asunnon huonoimpia ominaisuuksia koskien: Asunnon puutteet - asunnon / huoneiden / tilojen liian pieni koko (yli 10 % kaikista vastaajista) - säilytystilojen puute - asunnon ikä - asunnon huonokuntoisuus / remontin tarve / suunnitteilla olevat remontit - huono äänieristys - asunnon lämmityksen puutteet (kylmyys, ikkunat, ilmanvaihto) - pihan / tontin pienuus, autopaikkojen puute ja ahtaus - huonot tilaratkaisut, epäkäytännöllisyys - oman saunan puute - hissin puute - asunnon liian suuri koko - epäsiistit pintamateriaalit - asunnon hankaluus vanhuksille / lapsille Ympäristöongelmat - epäviihtyisä ympäristö - melu t - asumiskustannukset - sijainti / etäisyydet palveluihin - naapurit / ympäristön sosiaaliset ongelmat - liian tiivis rakentaminen alueella - kiinteistönhoidon puutteet 2.6 Toiveasunnon ominaisuudet Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan toiveasuntonsa ominaisuuksien merkitystä valmiiden vaihtoehtojen pohjalta. Valmiina luetellut ominaisuudet ovat hieman poikkeavia n asukasbarometrissa 2001 esiintyneisiin ominaisuuksiin. Vastaajien mielestä asunnon tärkein ominaisuus on huonetilojen toimivuus ja lähes yhtä paljon arvostetaan asunnon riittäviä säilytystiloja. Myös asunnon riittävää kokoa pidetään erityisen tärkeänä tekijänä. Muita asunnon tärkeimpiä ominaisuuksia ovat huoneistokohtainen sauna, asuntokohtainen oma piha sekä tietoliikenneyhteydet. Asunnon tärkeimmät ominaisuudet myötäilevät varsin pitkälti n asukasbarometrin tuloksia. Nyt erityisesti tietoliikenneyhteyksien merkitys on huomattavasti suurempi osana toiveasuntoa kuin viisi vuotta sitten.
26 Kuinka tärkeänä pidätte toiveasunnossanne Huonetilojen toimivuus Asunnossa riittävästi säilytyst. Asunnon koko Huoneistokohtainen sauna Asuntokohtainen oma piha Tietoliikenneyhteydet Oma autotalli Terassi Kodinhoitohuone Yksikerroksinen asunto Yhteisiä säilytystiloja Hissi Pyykkitupa / kuivaushuone Lasitettu parveke Yhteiset kerhotilat tms. Monikerroksinen asunto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vain vähän merkitystä ei merkitystä en osaa sanoa Vaikka kaikki perhetyypit pitävät edellä mainittuja ominaisuuksia tärkeinä toiveasunnoilleen, erityisesti lapsiperheille tärkeitä ovat asunnon riittävä koko, huonetilojen toimivuus, riittävät asunnon säilytystilat ja oma piha. Lähes kaikissa ikäluokissa neljä viidestä vastaajasta pitää tietoliikenneyhteyksiä joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä toiveasunnossa. Ainoastaan 55 64-vuotiaiden ja tätä vanhempien keskuudessa joka toinen pitää tietoliikenneyhteyksiä vähintään tärkeänä. Myöskään asunnon koko ei ole iäkkäämmille vastaajille, etenkään eläkeläisille, niin tärkeä tekijä kuin nuoremmille. Erityisesti 25 34-vuotiaista kaikki vastaajat arvioivat asunnon koon tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi asunnon ominaisuudeksi. Tätä vastoin hissin tarpeellisuus nousee selkeästi iän myötä, eläkeläisistä kahden kolmesta nähdessä sen tärkeäksi. Vastaavalla tavalla iän myötä arvostetaan enemmän asunnon esteettömyyttä. Ikääntynyt väestö nostaa asunnon yksikerroksisuuden tärkeäksi tekijäksi. Kaikista vastaajista hieman yli puolet pitää tätä asunnon ominaisuutta tärkeänä. Omakotitalossa ja rivitalossa asuville asunnon koko, oma sauna ja oma piha ovat toiveasunnon ominaisuuksina jonkin verran tärkeämpiä kuin kerrostaloasukkaille. Kerrostaloasukkaistakin kolme viidestä kokee oman saunan tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi toiveasunnossaan. Vähintään melko tärkeäksi yhteiset säilytystilat kokee lähes neljä viidestä kerrostaloasukkaasta ja noin kaksi kolmesta rivitalossa asuvista. Yhteisiä kokoontumis-, kerho-, tai askartelutiloja ei nähdä kovinkaan tärkeinä toiveasunnon kannalta rivitalo- tai kerrostaloasuk-
27 kaiden keskuudessa. Kerrostaloissa asuvista vain alle puolet ja rivitaloissa asuvista hieman yli kolmannes mainitsee näiden tilojen olevan toiveasunnossa vähintään melko tärkeitä. Toiveasunnon koko Kyselyyn vastanneiden toiveasunnot ovat pääasiassa väljiä, nykyistä suurempia asuntoja. Joka kolmannen toiveasunto olisi kolmio ja yli puolet kaikista vastanneista haluaisi asua asunnossa, jossa olisi vähintään neljä huonetta ja keittiö. Yksiön mainitsee toiveasunnokseen vain neljä vastaajaa kaikista tutkimukseen osallistuneista, pienasunnon (enintään 2h + k/kk) alle yksi kahdeksasta. n asukasbarometrissa 2001 hieman tätä harvemmat pitivät toiveasuntonaan pienasuntoa. Pienasunnon toiveasunnokseen mieltävät ovat pääasiassa yksin asuvia, mutta myös pieni osa lapsettomista pariskunnista näkee sen toiveasuntonaan. Yksikään lapsiperheistä ei pidä toiveasuntonaan pienasuntoa, vaan pääasiassa he kaipaavat vähintään neljää huonetta ja keittiötä. Tavallisimmin näistä suuria asuntoja tarvitsevista lapsiperheistä vastanneet ovat iältään 25 44-vuotiaita. Kolmannes eläkeläisistä sekä osa eläkeikää lähestyvistä asuisi mieluiten pienasunnossa. laisista vastaajista joka kuudennen toiveasunto on pienasunto, mutta muulla seudulla vain muutama vastaaja on tätä mieltä. Vastaavasti muulla seudulla suuret, vähintään neljä huonetta ja keittiön käsittävät asunnot ovat kyselyn palauttaneiden keskuudessa peräti kahden kolmasosan toiveasuntoja. Pienasunnossa asuu nykyisin lähes kolmasosa kaikista vastanneista, oululaisista noin kaksi viidestä ja muun seudun asukkaistakin joka seitsemäs. Yli neljällä viidesosalla niin oululaisista vastaajista kuin muulla seudulla asuvistakin on nykyisessä asunnossaan huoneita riittävästi tai jopa liikaa ja vain alle viidenneksellä liian vähän. Keskeiset tulokset Kolme neljästä vastanneesta asuu omistusasunnossa. Kyselyyn vastanneet asuvat väljästi: keskimääräinen huoneistoala henkeä kohden on lähes 42 m 2. Asunnon äänieristykseen ollaan tyytyväisempiä kuin n asukasbarometrissa 2001. Asunnon parhaimpina ominaisuuksina korostuvat asunnon riittävä koko ja asumisen oma rauha sekä asunnon sopiva sijainti. Asunnon huonoimpana ominaisuutena vastaajat pitävät asunnon tai huoneiden liian pientä kokoa (yli 10 % vastaajista). Asukkaiden (mm. eri ikäryhmien) asumistarpeet ja asumisolosuhteisiin kohdistuvat odotukset poikkeavat toisistaan.
28 3 Asuintalo Asuintaloa koskevassa luvussa on kuvattu eri asukasryhmien asumista ja tarpeita. Luvussa tarkastellaan myös kerrostalojen yhteistiloja ja varusteita, pihaa ja pysäköintialueita sekä pääasiassa kerros- ja rivitalojen asukkaiden asuintaloaan koskevia toiveita. 3.1 Talotyyppi ja asukkaat Kaikista kyselyyn vastanneista kolme viidestä (61 %) asuu pientaloissa (ks. myös luku 1.4 Talotyyppi ja asuinpaikka ). laisista noin puolet asuu pientaloissa ja puolet kerrostaloissa. alla seudulla omakotitalossa asuvien osuus on noin kolme neljännestä, rivitaloasukkaiden reilu viidennes (22 %) ja kerrostaloasukkaiden vain muutamia prosentteja. Pientalossa asuminen yleistyy iän myötä. Suhteellisesti eniten pientalossa asuvia on 45 54- vuotiaissa ja eläkeikää kohti mentäessä pientaloasumisen yleisyys jälleen vähenee. Edellä mainitusta ikäluokasta kolme neljännestä ja eläkeikää lähestyvistä, 55 64-vuotiasta, lähes yhtä moni asuu pientalossa. Nuorimmista, alle 25-vuotiaista, pientaloissa asuu hieman yli neljännes. Opiskelija-ikäisistä asuu kerrostaloasunnoissa yli kaksi kolmasosaa (70 %), selvästi suurempi osuus kuin muilla ikäryhmillä. Seuraavaksi yleisimmin kerrostaloissa asuvat vanhimmat, yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi viidestä (44 %) asuu kerrostaloissa ja yli puolet pientaloissa. Asunnon talotyyppi vastaajien iän mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65-v. omakotitalo rivitalo kerrostalo, 2-4 krs kerrostalo, 5- krs muu rakennus Kaikista yksin asuvista kerrostalossa asuu lähes kolme neljästä ja lapsettomista pariskunnistakin kaksi viidestä. Rivitaloasukkaita yksin asuvista on noin 13 prosenttia ja omakotitalossa asuvia jonkin verran vähemmän. ssa lapsettomista pariskunnista vajaa puolet asuu ker-
29 rostaloissa, noin viidennes rivitaloissa ja hieman yli neljäsosa omakotitaloissa. lla seudulla lähes kolme neljäsosaa lapsettomista pariskunnista asuu omakotitalossa. Lapsiperheet muuttavat usein muista talotyypeistä pientaloihin. Koko seudulla kahden huoltajan lapsiperheistä kuusi seitsemästä (86 %), oululaisista kolme neljästä ja muulla seudulla jokainen lapsiperhe asuu pientaloissa. Kahden huoltajan oululaisista perheistä runsas puolet ja muulla seudulla hieman yli neljä viidesosaa asuu omakotitalossa. Tämä vastaa n asukasbarometrin 2001 havaintoja. Ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät asuvat muita useammin pientaloissa ja etenkin omakotitaloissa. Eläkeläisistäkin lähes kaksi viidestä asuu omakotitaloissa. ssa selvästi yli puolet heistä on kerrostaloasukkaita, mutta muun seudun alueella neljä viidestä eläkeläisestä asuu omakotitalossa. Erityisesti opiskelijat ja myös työttömät asuvat puolestaan pääasiassa kerrostaloissa. Myös asuntokunnan bruttotulot ovat yhteydessä vastaajan talotyyppiin. Mitä suuremmat tulot, sitä tavallisempaa on pientalossa asuminen. 3.2 Kerrostalojen yhteistilat Seuraavassa tarkastellaan asuintalojen yhteistiloja pääasiassa kerrostaloja mutta myös rivitaloja koskien. Yli kaksi viidestä (42 %) kerrostalossa asuvista vastaajista kokee äänieristyksen puutteelliseksi. Rivitalossa asuvista alle neljänneksen mielestä äänieristyksessä olisi parantamisen varaa. Äänieristyksen puutteisiin kiinnittävät eniten huomiota yksin asuvat. Jokaisessa yli viisikerroksisessa kerrostalossa ja lähes joka toisessa 2 4-kerroksisessa talossa on hissi. Yhteiset säilytystilat kokee puutteellisiksi yli neljännes kerrostaloasukkaista ja lähes puolet rivitalossa asuvista vastanneista. Lapsiperheillä yhteisten säilytystilojen tarve on huomattavasti suurempi kuin yksin asuvilla. Yhteiset tilat kerrostalossa Hoidettu ympäristö Piha-alueella riittävästi leikki- ja oleskelupaikkoja Riittävästi yhteisiä säilytystiloja Hissi Riittävästi autopaikkoja Hyvä äänieristys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kyllä ei