1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014
ARVIOINTIKERTOMUS VUODEN 2014 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntaliiton perussopimuksen 24 :n mukaan maakuntavaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja maakuntaliiton toiminnan arvioimista varten kuntalaissa tarkoitetun tarkastuslautakunnan. Siihen valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja maakuntavaltuuston jäsenten keskuudesta sekä kolme jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntavaltuuston kokouksessa 27.5.2013 9 :ssä tarkastuslautakuntaan valittiin toimikaudeksi 2013-2016 seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Ilkka Paatero, puheenjohtaja Rauni Pietarinen Heinävesi Kangasniemi Leena Pekkanen, varapuheenjohtaja Jaakko Väänänen Mäntyharju Mikkeli Hannu Auvinen, jäsen Marketta Auvinen Sulkava Puumala Vesa Himanen, jäsen Jarmo Parkkinen Mikkeli Pertunmaa Anne-Maarit Perälä, jäsen Raili Suomi Pieksämäki Mäntyharju Lautakunnan sihteerinä on toiminut hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska ja 2015 vuoden alusta hallintosihteeri Tiina Hämäläinen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut käsittelemään toimintavuoden 2014 asioita viisi (5) kertaa. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet tarkastuslautakunnalle järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Lautakunnan jäsenet ovat tutustuneet hallinnon pöytäkirjoihin, edunvalvontamatriiseihin, maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä tilinpäätöskertomukseen. Kokouksissa on kuultu maakuntajohtajaa, yksikönjohtajia ja hanketoimijoita. Lautakunta on saanut selonteon tilintarkastajan suorittamista tarkastuksista ja käsitellyt tilintarkastuskertomuksen. Näiden tietojen perusteella tarkastuslautakunta antaa Kuntalain 71 mukaisen arviointikertomuksen. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. YLEISTÄ Kuntalain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Maakuntahallitus on kokouksessaan 16.2.2015 27 hyväksynyt vuoden 2014 tilinpäätöksen. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa annetaan selvitys vuoden 2014 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2014 talousarvio oli laadittu tavoitteiden asettamisen osalta selkeästi. Täsmällisiä tavoitteita oli määritelty talousarviossa 17. Kaikkiin asetettuihin tavoitteisiin on toimintakertomuksessa annettu kohta kohdalta yksityiskohtainen selvitys tavoitteen toteutumisesta.
Toimintakertomuksessa talousarviomäärite on tummennettu, ja jokaisen tavoitemäärittelyn jälkeen on selostus tavoitteen toteutumisesta. Lukijan kannalta tämä on hyvä esittämistapa. Maakuntaliitolla itsellään ei ole merkittävästi käytännön täytäntöönpanovaltaa tavoitteiden toteuttamisessa. Liiton toiminta perustuu suurelta osin asioihin vaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulokset näkyvät eri organisaatioissa tapahtuvassa päätöksenteossa ja sitä kautta maakunnan kehittymisessä. Maakuntaliiton tehtävää ja siinä onnistumista on tarkasteltava pitemmällä aikavälillä. Yhden vuoden toteutumatieto on yleensä enemmänkin suuntaa antava kuin tyhjentävä ja lopullinen tieto tavoitteen toteutumisesta. Maakuntaliiton tehtävässä onnistumisen arviointiperiodi on paremminkin koko valtuustokausi. Selvitys vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittelystä Vuoden 2013 arviointikertomus käsiteltiin maakuntavaltuustossa 3.6.2014 18. Kokoukselle arviointikertomuksen esitteli tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Maakuntavaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tietoon saatetuksi. Keskeisin havainto vuoden 2013 arviointikertomuksessa oli edellisen vuoden tapaan pyyntö tehdä vaikuttavuusselvitys niistä hankkeista, joissa Maakuntaliitto on toiminut rahoittajaviranomaisena vuonna 2012. Tämä vaikuttavuusselvitys tehtiinkin, josta myöhempänä tässä kertomuksessa on yhteenveto. 2. ALUEKEHITYS Aluekehityksen tavoite on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa, mikä vision mukaan on seuraava: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen, ja sen aluetalous vahvistuu. Tätä tulevaisuuden visiota aluekehitystyössä toteutettiin vuonna 2014 toimilla, joiden tavoitteena oli entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo. 2.1 Väestö Aluekehityksen tunnuslukujen valossa maakunnan suhteellinen asema verrattuna muihin maakuntiin on väestökehityksen osalta edelleen heikentynyt. Suurin väestömenetys tapahtuu ns. luonnollisen väestömuutoksen kautta. Pieni syntyvyys ei korvaa ikääntyneen maakunnan korkeaa kuolleisuuden määrää. Tästä erotuksesta väestötappiota tuli lähes 1000 henkeä. Muuttoliike kääntyi ennakkotiedoista poiketen tappiolliseksi 37 henkilön verran. Edellisen kerran muuttoliike oli tätä parempi yli 20 vuotta sitten. Jo edellisenäkin vuonna muuttotappio jäi maltilliseksi. Muuttoliike ilmenee seuraavasta kaaviosta:
Etelä-Savon väestömuutos ilmenee seuraavasta: Etelä-Savon keskeisin ongelma on ollut jo pitkään maakunnan väestön vähentyminen. Samalla väestön ikärakenne on muuttunut entistä vanhusvoittoisemmaksi. Tästä on luonnollinen seuraus korkea kuolleisuus suhteessa väestön kokonaismäärään. Maakunnan asukasluvun pitäminen vakaana edellyttäisi erittäin voimakasta muuttoliikettä maakuntaan päin. Tämä toteutunut kehitys on vaikuttanut luonnollisesti koko maakunnan kehitykseen.
Ikäryhmittäinen muutto selviää seuraavasta kaaviosta: Ikäryhmittäinen muuttoliike kertoo sen, että nuorille ei ole tarjolla riittävästi koulutuspaikkoja. Erityisesti tänä koskee yliopistokoulutusta. Pitemmällä aikavälillä tapahtunut vuosimuutos ilmenee seuraavasta kaaviosta: Kaavioita tutkittaessa on otettava huomioon, että väestön muutosta kuvaavat taulukot ovat maakunnan kokonaislukuja. Maakunnan sisällä eri alueittain on huomattavaa poikkeamaa kaavioista ilmenevästä kokonaiskehityksestä.
2.2. Talous Maakunnan bruttokansantuotteen kasvu suhteessa muihin maakuntiin on jäänyt alhaiseksi. Viime vuosina tilanne on vähän korjaantunut lähinnä sen vuoksi, että koko maan talouden kasvu on jäänyt jopa negatiiviseksi. Etelä-Savossa on kuitenkin pysytty lievästi positiivisen kasvun puolella. Viimeisimmän asukasta kohden olevan bruttokansantuotetiedon mukaan (2012) Etelä-Savossa kasvu oli hieman koko maan kasvu suurempi, ja paras Itä-Suomessa maakunnan sijoittuessa valtakunnan vertailussa viidennelle tilalle 0,8 % kasvulla valtakunnan keskiarvon ollessa -1,9 %. Yritysten liikevaihdon kehitys näyttäisi tasaantuneen vuoden 2014 aikana suurin piirtein edellisvuoden tasolle. Liikevaihto on kiivennyt pahimman lamavuoden 2009 jälkeen suunnilleen lamaa edeltäneelle tasolle. Etelä-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys oli viime vuonna hieman koko maata parempaa. Sen sijaan yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut laman jälkeen koko maata heikompaa, joskin vuonna 2014 kehitys näyttäisi olleen kuitenkin lievästi positiivista. Maakunnan kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan maakunnan 14 kunnasta ylijäämäisen tilinpäätöksen teki 11 kuntaa ylijäämän ollessa reilut 12 M. Vuotta aiemmin maakunnan kunnat tekivät 2,6 M alijäämää. Verotulojen ennakoitua myönteisempi kehitys etenkin kiinteistöveron osalta paransi kuntien tilannetta. Vuosikate parani vajaat 20 M vuoteen 2013 verrattuna. Se oli ennakoitu alenevan talousarvioita laadittaessa. Maakuntien kuntien nettoinvestoinnit laskivat, mutta lainakanta kasvoi hieman (5,2%) kuitenkin valtakunnan keskiarvoa vähemmän (7,9%). 2.3 Toimenpiteet Maakunnan vision ja strategian toteuttamiseksi jatkettiin maakuntaliitossa monipuolista kehittämistyötä. Talousarviossa aluekehitykselle oli asetettu 10 erikseen määriteltyä tavoitetta. Toimintakertomuksessa aluekehityksen kehittämistavoitteita on selostettu yksityiskohtaisesti ja siitä käy ilmi kaikki olennaiset toimenpiteet mihin maakuntaliitto on vaikuttanut. Osa tavoitteista on julistuksen omaisia ja niihin vastaaminen on tapahtunut erilaisilla toteamuksilla. Eduskunta hyväksyi uuden aluekehityslain joulukuussa 2013. Laki astui voimaan 20.1.2014. Lakiin liittyvät asetukset hyväksyttiin huhtikuussa 2014. Uudistuksessa aluekehitys- ja rakennerahastosäädökset sisällytettiin lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä lakiin alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta. Lakiuudistuksessa maakuntaliittojen asemaan ja tehtäviin ei tehty merkittäviä muutoksia. Maakuntaohjelman ohjausvaikutusta korostettiin ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asemaa vahvistettiin. MYR mm. hyväksyy maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (Topsu). Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanossa päätösvaltaa kuitenkin keskitettiin valtion keskushallinnolle. Aluekehitystyössä maakunnan omaa toimivaltaa ei tulisi kuitenkaan kaventaa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötä. Hanketoiminnassa tehtiin uusia hankerahoituspäätöksiä kaikkiaan 25. Niistä 17 tehtiin vuoden 2007-2013 rakennerahastovaroista, 2 uuden ohjelmakauden 2014-2020 varoista ja 6 maakunnan kehittämishankerahoista. Lisäksi käynnissä oli vuoden aikana 64 aiemmin rahoitettua.
Rakennerahastojen merkitystä Etelä-Savossa kuvaa seuraava kaavio: Uudella ohjelmakaudella rakennerahastojen osuus vähenee noin neljänneksellä. Kaudelle 2014-2020 EAKR-varojen osuus tulee olemaan noin 140 milj. euroa ja ESR varojen osuus 64 milj. euroa. Em. summat sisältävä myös kansalliset rahoitusosuudet. Itä-Suomen kriteereillä saadut rakennerahastojen varat tulee kohdentua Itä-Suomen ja Etelä-Savon hankkeisiin ja kehittämiseen. Rakennerahastojen varojen käyttö on Etelä-Savon kehitystyöhön mittava ja samoin ne odotukset, jotka varojen käytölle eri hankkeiden toteuttamisen kautta on asetettu. Tarkastuslautakunnan toivomuksesta tehtiin maakunnan virastossa selvitys vuonna 2012 ja 2013 alussa päättyneiden hankkeiden vaikutuksista, jotka Etelä-Savon maakuntaliitto on rahoittajaviranomaisena rahoittanut. Tehdyssä selvityksessä hankkeet jaettiin 5 ryhmään; osaamisen vahvistaminen, toimialan kehittäminen, kehittämistyö ja pilotointi, kertaluontoiset hankkeet sekä koordinointi ja neuvonta. Osaamisen vahvistamista ja oppilaitosten kehittämistä tuettiin ensimmäisen ryhmän hankkeissa. Näiden hankkeiden pääpainona on ollut vahvistaa Etelä-Savon alueella toimivien oppilaitosten ja korkeakoulujen osaamista ja opetustoimintaa. Toiminnan kehittämistä on tehty yliopiston ja oppilaitosten opetustoiminnan ja kansainvälistymistoiminnan kehittämisellä kun taas investointihankkeet ovat vahvistaneet korkeakoulujen alueella tehtävää tutkimustyötä. Tutkimusta tehdään myös yritysasiakkaille.
Toimialan kehittämistä tai verkostoitumista tehtiin varsin erilaisissa hankkeissa. Kumppanuuspöytä -hankkeessa kehitettiin Etelä-Savon hyvinvointisektoria kokoamalla sekä kuntien, alan yritysten, alueen oppilaitosten sekä yritys- ja elinkeinopalvelujen edustajat saman pöydän ääreen keskustelemaan toimialan ongelmista ja tarpeista ja miten niitä voitaisiin ratkaista. Luomuinstituutin käynnistämishankkeessa lähdettiin rakentamaan instituuttia, joka toimisi luomuun pohjautuvan maa- ja elintarviketalouden kehittämiseen puolesta. Hidaspyrolyysitekniikkaan perustuvan biojalostamon toteutettavuusselvityksessä haettiin sopivaa sijoituspaikkaa uudelle biojalostamolle. Selvityksessä päädyttiin siihen, ettei investointeja tällaiseen laitokseen kannata toistaiseksi tehdä. Hankkeessa myös selvitettiin hidaspyrolyysitekniikkaan perustuvia liikeideoita, jotka ovat herättäneet kiinnostusta yritysten taholla. Luomuinstituutin ja Kumppanuuspöydän kehittämistä on jatkettu uusilla EAKR-hankkeilla ja myös biojalostamon toteutettavuusselvityksessä määriteltyjen kaupallisten menetelmien tutkimista on jatkettu. Myös osassa näistä on mukana EU-rahoitusta. Kehittämistyö ja pilotointi hankkeissa on kehitetty mm. hyvinvointikustannusten arviointimalleja ja kehitetty ja pilotoitu ikäihmisille teknologiavälitteisiä palveluita sekä arkistointijärjestelmä digitaalisen aineiston hallintaan ja siihen liittyviä palvelukuvauksia. Tämän tyyppisissä hankkeissa ei tehdä tieteellistä uutta tutkimusta, vaan olemassa olevaa tutkimustietoa ja osaamista pyritään viemään käytännön toimintaan esim. rakentamalla sovelluksia tai kehittämällä arviointityökaluja. Osia kehittämistyön tuloksista on jäänyt käyttöön suoraan hankkeen tuloksena ja joitakin osia on kehitetty edelleen. Joiltakin osin jatkokehittämistä on tehty myös hankerahan turvin. Tämän ryhmän hankkeet ovat saaneet tuloksia aikaan mutta myös niissä kehitetyt mallit ja pilotit ovat vaatineet jatkotyötä ja -kehittelyä. Osalle piloteista ei ole löytynyt kaupallista toteuttajaa hankkeen jälkeen. Kertaluontoinen tiedon tuottaminen tai selvityksen tekeminen oli keskeinen sisältö tämän ryhmän hankkeissa. Tämän ryhmän hankkeissa tehty työ joko jatkui normaalissa toiminnassa ilman erityistä hankerahoituspanostusta tai toiminta oli sen tyyppistä, ettei sillä varsinaisesti ollut jatkotarpeita. Hankkeiden tulos oli konkreettinen selvitys joka vaikutti siten, että toiminta pääsi uudelle, paremmalle tasolle tai toimintaa pystyttiin jatkamaan tuotetun tiedon pohjalta. Näillä hankkeilla vaikuttavuus näkyy mm. Suomen metsäkeskuksen sekä Etelä-Savon maakuntaliiton toiminnassa. Koordinointi- ja neuvontahankkeissa pyrittiin tarjoamaan kohderyhmälle neuvontaa hankkeen aihepiirin tiimoilta. Koordinointi- ja neuvontahankkeissa olisi suotavaa, että hankkeen toiminta joko ratkaisee ongelman tai siirtyy toteuttajien omaksi toiminnaksi. Hankkeilla on ollut vaikuttavuutta alueella, joskin ne ovat jääneet jonkin verran toivotusta. Laajakaistaverkkoja ei saatu rakennettua toivotuissa määrin eikä energianeuvonta vakiintunut alueella toteuttajien omaksi toiminnaksi. Työ hankkeiden vaikuttavuuden parissa kuitenkin jatkuu. Laajempi selvitys hankkeiden vaikutusta löytyy Maakuntaliiton nettisivuilta (Etelä-Savon maakuntaliitto http://www.esavo.fi/resources/public//maakuntaliitto/paattyneet_hankkeet2012_yhteenveto_es_mkl.pdf Tarkastuslautakunta esittää, että vuonna 2015 selvitetään vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutukset. Selvitys palauttaa ylipäätään mieleen mitä hankkeita on rahoitettu. Selvityksessä tulisi kiinnittää huomiota rahoitettujen hankkeiden kautta syntyneisiin uusiin työpaikkoihin verrattuna hankepäätöksissä ennakoituihin työpaikkatavoitteisiin.
2.4 Aluekehityksen tavoitteiden toteutuminen Aluekehityksen tavoite oli toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa. Tätä toteutettiin vuonna 2014 toimilla, joiden tavoitteena oli entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo. Tavoitteena olleen laadukkaan ennakointitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen toteutui mm EAKR-osarahoitteisen Ennakointi-hankkeen kautta ja sen jatkoksi tulevan Tulevaisuusloikka-hankkeen kautta. Aluekehityksen keskeisimpänä tavoitteena oli mm., että maakunnalla on ajantasainen strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet. Tavoitetta toteutettiin siten, että eri yhteyksissä edistettiin maakunnan sidosryhmien sitoutumista päivitettyyn maakuntastrategiaan. Maakunnan ajantasainen strategia on kaiken kehittämistyön perusta. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että hyväksyttyä strategiaa kirkastetaan jatkuvasti eri sidosryhmille (esim. valtion viranomaiset, kunnat, elinkeinoelämä, tutkimus- ja oppilaitokset). Maakunnan kehittämiseen vaikuttavien toimijoiden työ tulee olla yhdensuuntaista. Keskeisenä tavoitteena oli myös, että maakunnassa on käytettävissä volyymiltään riittävät ja maakunnan tavoitteiden edistämiseen sopivat aluekehityksen resurssit ja työkalut. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valmisteltiin maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden ohjelman kesäkuussa 2014. Ohjelman toimeenpanoa edistettiin tiedottamalla uuden ohjelman tavoitteista ja sisältöpainotuksista sekä jakamalla maakuntaohjelmaa laajasti sidosryhmille maakunnassa ja sen ulkopuolella sekä edistettiin maakuntaohjelman toimeenpanoa muun ohjelma ja hanketyön kautta. Itä-Suomen maakuntaliitot sopivat uuden aluekehityslain mukaisesti rakennerahasto-ohjelman koordinaatiosta Itä-Suomessa. Koordinoivana liittona toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntaliitossa huolehdittiin EU:n rakennerahasto-ohjelmilla ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden maksatuksesta, valvonnasta ja tarkastuksista sekä tarvittavasta raportoinnista. Tähän työhön osallistuivat liiton kaikki yksiköt. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä elinkeinoelämän vahvistamiseksi oli yksi keskeinen tavoite, että laadukas ja riittävä koulutustarjonta houkuttelee opiskelijoita ja palvelee työelämää ja työelämän työvoimatarpeisiin vastataan. Tavoitteen saavuttamiseksi maakuntaliitto osallistui uuden koulutustarpeiden ennakoinnin ja koulutuksen kehittämissuunnittelun käynnistämiseen arvioiden ja työstäen VATT:n alustavia ammattirakenne-ennusteita. Kävi tiivistä vuoropuhelua toisen asteen toimijoiden sekä korkeakouluyksiköiden kanssa ja valmisteli koulutuksen ja tutkimuksen strategiaa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti. Aluekehitysyksikkö osallistui koulutusasioita koskevaan maakuntien yhteistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämissuunnitteluun ja siihen liittyvään edunvalvontaan mm. antamalla lausunnon OKM:lle toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistuksiin liittyviin lakiesityksiin sekä tiivistämällä vuoropuhelua OKM:n kanssa. Etelä-Savon ammattikorkeakoulutuksen ja toisen asteen aloituspaikkoja on supistettu, mutta ilmeisen maltillisesti kuitenkin. Jatkossa voisi vielä enemmän korostaa, että maakunta voi toimia vielä nykyistä laajemmin tietyillä aloilla myös valtakunnallisena koulutuksen tarjoajana.
Tavoitteet Maakunnan kärkiosaaminen palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja Maakunnan keskeisillä toimialoilla syntyy uutta kasvua ovat haasteellisia. Näiden toteuttamiseksi maakuntaliitolla on hyvin rajalliset voimavarat ja mahdollisuudet. Merkittävin vaikutus näiden tavoitteiden toteutumiseen tulee yleisestä suhdannetilanteesta. Maakuntaliitto laati vuonna 2014 älykkään erikoistumisen strategian, joka ohjaa innovaatiotoimintojen rahoittamista maakunnassa. Matkailu, kulttuuri ja vapaa-ajan toiminnot hyödyntävät maakunnan luontaisia vahvuuksia ja hyvää sijaintia on tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttava tavoite. Nyt matkailun kehittymiseen on viimeisen vuoden aikana kielteisesti vaikuttanut kuitenkin Venäjän ja Ukrainan tilanne. Nykyisellä taloudellisella tilanteella voi olla myös myönteistäkin vaikutusta kotimaan matkailun kasvun kautta. Tietoyhteiskunta kaikille tavoitteen toteuttamista on jatkettu koordinoimalla laajakaistahankkeen toimeenpanoa Etelä-Savon haja-asutusalueilla osallistumalla käynnissä olevien hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn sekä valmistelemalla uusia hankkeita yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Laajakaistahanke on edennyt huomattavan hitaasti, mutta etenemistä on kuitenkin tapahtunut. Yksittäisten hankkeiden eteneminen ei ole ollut maakuntaliitosta kiinni, vaan hankkeiden liiketaloudellinen kannattavuus on ilmeisen haastava. 3. EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ Edunvalvonta on maakuntaliiton työssä ja koko maakunnan kehittymisen kannalta keskeisintä. Talousarviossa edunvalvonnalle oli asetettu 6 erikseen määriteltyä tavoitetta. Edunvalvonnan kautta toteutetaan maakuntaliiton vaikuttamistehtävää. Edunvalvontaan liittyviä asioita tehdään jokaisessa yksikössä osana jokapäiväisiä työtehtäviä. Edunvalvonnan keskeisin tavoite oli valtakunnan politiikan aktiivinen seuranta, oikeanlaiset tilannearviot ja vaikuttaminen erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, valtionosuusuudistukseen ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen sekä valtiontalouteen. Maakuntaliitto seurasi aktiivisesti hallitusohjelman täytäntöönpanoa sekä puolueiden kantoja niiden valmistuessa vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja pyrki vaikuttamaan lainsäädäntötyöhön maakunnan kannalta merkittävissä kysymyksissä: edunvalvonnan taustalla on tilannekuvan aktiivinen seuranta ja ylläpito sekä oikea-aikainen ja oikein suunnattu reagointi yllättäviinkin tilanteisiin. Valtakunnan tasolla kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa ei käytännön tasolla edetty. Toimiva yhteistyö Itä-Suomen maakuntien sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa tavoitetta toteutettiin perinteisellä osallistumisen tasolla erilaisten neuvottelukuntien työhön. Perinteisen edunvalvonnan tavoite oli selvät painopisteet ja oikein valitut toimenpiteet. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto painotti edunvalvontaa edelleen erityisesti liikenteen ja infrastruktuurin kehittämiseen, ja työ on edelleen ajankohtaista. 130 Maakunnan kannalta merkittävää on kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti yhteistyö Venäjän kanssa. Tavoitteena oli tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö ja kahdenväliset suhteet Venäjälle. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto jatkoi Venäjän kiristyneestä tilanteesta huolimatta aktiivista yhteistyötä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen, mm. Viipurin piirin, kanssa alueen talouden, ostovoiman ja matkailun kasvun sekä tieteellisen- ja kulttuuripotentiaalin
hyödyntämiseksi. Lisäksi työtä Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiseksi kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi jatkettiin. Tavoitteen mukaisesti kahdenvälisiä suhteita Kiinaan edistettiin. Vaikuttajatapaamisia toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan. Edunvalvontatyön tulokset ovat nähtävissä lähivuosina. 4. ALUESUUNNITTELU Aluesuunnittelulle talousarviossa oli määritelty 2 tavoitetta. Aluesuunnittelu toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa. Maakuntastrategian 2020 mukaan Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Aluesuunnittelun yleisenä tavoitteena on hyvä toimintaympäristö yrityksille ja asukkaille. Tavoitteen toiminnallisia painopisteitä ovat: näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen (Maakunta maailmankartalle), saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen (Sujuvasti Savoon), tonttipalvelun tehostaminen (Mallikas maankäyttö) ja vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (Iloa ja tuloa luonnosta). Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan, joka käsittelee tuulivoimaa. Pienten keskusten puolesta kampanjoitiin käynnistivät vuoden 2014 alussa kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Tämä Pike- kampanja edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa. Hankkeella on saatu resursseja kuntakeskusten kaavoitukseen. Liikenteen edunvalvonnassa painopisteenä olit maakunnan ja Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta keskeiset hankkeet: Mikkeli-Juva ja Savonradan nopeuttaminen. Lisäksi edunvalvonnassa on pyritty vaikuttamaan Laitaatsalmen hankekokonaisuuden rahoituspäätöksen, jotta rautatiesilta saataisiin toteutettua. Aluesuunnittelun täsmällisenä tavoitteena oli, että Maakuntaliitto seuraa maakuntakaavan ajantasaisuutta ja päivittää sitä tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tässä tarkoituksessa viimeisteltiin tuulivoimaa käsittelevän 1. vaihemaakuntakaava ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Käynnistettiin voimassaolevaa maakuntakaavaa täydentävän 2. vaihemaakuntakaavan laatimalla 2.vaihemaakuntakaavan lähtökohtaraportin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Lisäksi tavoitteena oli maakuntakaavan toteuttamisen edistämisellä maakunnan saavutettavuus ja liikennejärjestelmä kehittyy, tonttipalvelu tehostuu ja vesistöjä ja luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi. Tavoitteen toteuttamiseksi annettiin lausuntoja, edistettiin kuntakaavoitusta ja keskusten kehittämistä, osallistuttiin valtakunnallisiin kampanjoihin, järjestettiin tapahtumia, edistettiin hankkeiden avulla toimintaa jne. 5. TALOUS Vuoden 2014:n talousarvio toteutui taloudellisesti valtuuston hyväksymää talousarviota huomattavasti paremmin.
Varsinaisessa talousarviossa hankkeet on nettomääräisenä. Tilinpäätöksessä hanketoiminnan menot ja tulot on kirjattu bruttomääräisesti. Vuoden 2014:n talousarvio toteutui valtuuston hyväksymää talousarviota paremmin. Toimintakulut alittuivat luottamushenkilöhallinnon ja viraston kohdalla. Hanketoiminnan bruttokulut ylitti talousarvion. Toimintatuotoissa hanketoiminnan tuotot ylitti talousarvion. Hanketoiminnan kuluihin suurelta osin saadaan erillinen rahoitus. Hanketoiminnan nettokuluksi jäi 33.905,02 euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen määrä jäi vähäiseksi. Maakuntaliiton omista hankkeista ei kertynyt merkittävästi arvonlisäveron palautusta, mikä olisi kerryttänyt rahoitustuottoja. Vuositulosta arvioitaessa on otettava huomioon se, että liiton uusien, vuokralaisen vastuulle jääneiden, tilojen saneerauskustannukset 167.490,70 euroa on kirjattu vuosikuluksi. Viraston kustannuspaikalle kirjattavista henkilöstömenoista jäi merkittävästi säästöä. Kaikki vakanssit eivät olleet täytettynä koko vuotta. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat 2.367.600 euroa (ed. vuonna 2.332.600 euroa). Maksuosuudet kasvoivat 1,5 %. Toimintakulut alenivat 3.287.979,77 eurosta 3.072.726,30 euroon eli 215.253 euroa. Alenemista selittää hanketoiminnan kulujen pieneneminen 222.750 euroa edellisvuodesta. Hankkeet netotettuna menot olivat 2.377.205,52 euroa (ed. v. 2.369.685,79 euroa, kasvua 0,32 %. 6. HENKILÖSTÖ Maakuntaliiton vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 29,8 Talousarviossa on ennakoitu 29.9 henkilötyövuotta. Viraston henkilökunnan määrä jäi talousarviota pienemmäksi ja hanketoiminnan henkilöstön määrä oli talousarviota suurempi. Viraston henkilöstön määrään vaikutti vakanssien tilapäinen täyttämättä jättäminen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on kohtuullinen. Henkilöstökulut kasvoivat 2,4 %. Henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota. Vuoden alkupuolella muutettiin uusiin saneerattuihin toimitiloihin. Aikaisemmin henkilöstö on kärsinyt sisäilmaongelmista. Henkilöstön osalta on käyty säännöllisesti kehityskeskustelut. Sisäisiä toimintaprosessien kehittämistä on jatkettu. 7. SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on vuodelta 2011 ja se on ajan tasalla. Sisäisen valvonnan järjestäminen on hoidettu annettujen ohjeiden mukaisesti ja se on organisaation koko huomion ottaen riittävää. Riskikartoitus tullaan päivittämään vuoden 2015 aikana. 8. YHTEENVETO Maakuntaliiton vuoden 2014 talousarviossa toiminnalliset tavoitteet on esitetty riittävän täsmällisesti. Liiton tehtäväkenttä huomioon ottaen tavoitteiden määrittely ei kaikilta osin voi olla tarkasti mitattavaa. Vaikuttamistyössä toteutunut kehitys tulee aikanaan näyttämään sen miten työssä on onnistuttu. Toimintakertomuksessa on vastattu yksityiskohtaisesti talousarvion tavoitemäärittelyihin. Toimintakertomus antaa riittävät tiedot tavoitteiden toteutumisesta.
Maakuntaliiton toiminta vuonna 2014 painottui uuden ohjelmakauden käynnistämiseen. Käynnistämisessä on ollut teknisiä ongelmia, mutta ne eivät ole johtuneet liitosta. Talouden osalta on toimittu valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Talous toteutui talousarviota paremmin ja se näkyy tilinpäätöksen ylijäämässä ja siinä että uusien toimitilojen kunnostus ja muuttokustannukset on voitu kirjata vuosikuluiksi. Tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin mukaan Maakuntaliiton toiminnassa on noudatettu valtuuston hyväksymää talousarviota. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tehtyjen päätösten mukaisesti ja toteutumatieto on esitetty riittävän täsmällisesti toimintakertomuksessa. Mikkelissä 29.4.2015 Ilkka Paatero Puheenjohtaja Leena Pekkanen Varapuheenjohtaja Hannu Auvinen Vesa Himanen Anne Perälä