ALAVIESKAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanhallitus 28.11.2016 Kunnanvaltuusto
Verotulojen kehitys 1000 euroa 2009-2019 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e 1
Bruttomenojen jakautuminen palvelualueittain 2017 Tekninen 14% Hallinto 4% Elinkeino 1% Hallinto Elinkeino Sivistys 22% Perusturva 59% Perusturva Sivistys Tekninen 2
3
12000 Nettomenojen kehitys palvelualueittain 10000 8000 6000 4000 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2017 SU 2018 SU 2019 2000 0 1 2 3 4 5 6 4
TULOSLASKELMA VUODELLE 2017 TP 2015 TA 2016 TA-ESITYS 2017 ESITYKSET 17 Muutos % TA 16- >TA - ESITYKSET Toimintatulot Myyntitulot 844 850 737 130 809 170 72 040 9,77 Maksutulot 41 702 249 730 204 570-45 160-18,08 Tuet ja avustukset 53 369 87 823 54 900-32 923-37,49 Muut tulot 1 168 082 2 108 003 1 388 970 2 463 653 1 305 218 2 373 858-83 752-89 795-6,03-3,64 Toimintamenot Henkilöstömenot -3 524 738-4 315 016-4 295 650 19 366-0,45 Palvelujen ostot -12 293 451-11 819 229-12 028 866-209 637 1,77 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -865 018-923 730-976 230-52 500 5,68 Avustukset -299 767-562 400-605 700-43 300 7,70 Muut menot -80 637-17 063 611-74 880-17 695 255-83 060-17 989 506-8 180-294 251 10,92 1,66 Toimintakate -14 955 607-15 231 602-15 615 648-384 046 2,52 Verotulot 7 792 447 7 491 000 7 619 000 128 000 1,71 Valtionosuudet 8 552 026 8 809 000 8 921 000 112 000 1,27 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 259 4 000 300-3 700-92,50 Muut rahoitustulot 15 492 12 000 12 000 0 0,00 Korkomenot -58 819-120 000-115 000 5 000-4,17 Muut rahoitusmenot -9 112-52 181-2 500-106 500-10 200-112 900-7 700-1 000 308,00 0,94 Vuosikate 1 336 685 961 898 811 452-150 446-15,64 Suunnitelmapoistot -795 419-823 990-796 350 27 640-2,91 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 Tilikauden tulos 541 265 137 908 15 102-122 806 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) tai vähennys 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 541 265 137 908 15 102-122 806 Vuosikate % 7,2 5,1 4,3 Vuosikate verorahoituksesta % 8,2 6 5 497 356 301 *)Palvelujen ostot Kalliolta -10 735 696-10 016 038-10 277 925-261 887 2,61 Palvelujen ostot muu -1 557 755-1 803 191-1 750 941 52 250-2,90 Käyttötulot 18 452 476 18 763 653 18 913 858 150 205 0,80 Toimintakulut -17 063 611-17 695 255-17 989 506-294 251 1,66 5
RAHOITUSLASKELMA VUODELLE 2017 TP 20145 TA 2016 TA-ESITYS 2017 ESITYKSET 17 Muutos % TA 16- >TA - ESITYKSET 17 Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 1 336 685 961 898 811 452-150 446-15,6 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- 0 1 336 685 961 898 0 811 452 0-150 446-15,6 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit - -650 036-639 000-1 161 800-522 800 81,8 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 72 000 37 600 401 000 363 400 966,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot + 4 882-573 154 20 000-581 400 20 000-740 800 0-159 400 0,0 27,4 Toiminnan ja investointien rahavirta 763 531 380 498 70 652-309 846-81,4 Rahoitustoiminta Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -851 682-1 080 000-592 000 Lyhyaikaisten lainojen lisäys/vähennys +/- 500 000-351 682 730 000-350 000 500 000-92 000 Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset, Muut maksuvalmiuden muutokset 187 395 187 395 5 000 5 000 5 000 5 000 Rahoituksen rahavirta -164 287-345 000-87 000 Rahavarojen muutos 599 244 35 498-16 348 Lainamäärän muutos -351 682-350 000-92 000 4 138 4 094 4 059 11 124 000 10 774 000 10 682 000 Vieskan ky:n purkaminen tapahtunee v:n 2016 aikana. Kun ky:n omaisuus on realisoitu, voidaan Alavieskan kunnan osuus palauttaa v:n 2017 alkupuolella rahana. Em. palautuksella voidaan vähentää lainapääomaa n. 800.000 eurolla, jota ei ole huomioitu yllä olevassa rahoituslaskelmassa. 6
TULOSLASKELMA VUOSILLE 2017-2019 TP 2015 TA 2016 TA-ESITYS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot Myyntitulot 844 850 737 130 809 170 817 262 825 434 Maksutulot 41 702 249 730 204 570 206 616 208 682 Tuet ja avustukset 53 369 87 823 54 900 55 449 56 003 Muut tulot 1 168 082 2 108 003 1 388 970 2 463 653 1 305 218 2 373 858 1 318 270 2 397 597 1 331 453 2 421 573 Toimintamenot Henkilöstömenot -3 524 738-4 315 016-4 295 650-4 330 015-4 386 305 Palvelujen ostot -12 293 451-11 819 229-12 028 866-12 197 498-12 368 567 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -865 018-923 730-976 230-988 921-1 001 777 Avustukset -299 767-562 400-605 700-605 700-605 700 Muut menot -80 637-17 063 611-74 880-17 695 255-83 060-17 989 506-83 100-18 205 234-83 100-18 445 449 Toimintakate -14 955 607-15 231 602-15 615 648-15 807 637-16 023 877 Verotulot 7 792 447 7 491 000 7 619 000 7 594 000 7 795 000 Valtionosuudet 8 552 026 8 809 000 8 921 000 9 135 104 9 262 995 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 259 4 000 300 300 300 Muut rahoitustulot 15 492 12 000 12 000 12 000 12 000 Korkomenot -58 819-120 000-115 000-110 000-100 000 Muut rahoitusmenot -9 112-52 181-2 500-106 500-10 200-112 900-10 200-107 900-10 200-97 900 Vuosikate 1 336 685 961 898 811 452 813 567 936 219 Suunnitelmapoistot -795 419-823 990-796 350-867 150-852 990 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 541 265 137 908 15 102-53 583 83 229 Poistoerojen lisäsys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) tai vähennys 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 541 265 137 908 15 102-53 583 83 229 Vuosikate % 7,2 5,1 4,3 4,3 4,8 Vuosikate verorahoituksesta % 8,2 6 5 5 5 497 363 306 307 353 *)Palvelujen ostot Kalliolta -10 735 696-10 016 038-10 277 925-10 411 538-10 546 888 Palvelujen ostot muu -1 557 755-1 803 191-1 750 941-1 785 960-1 821 679 Käyttötulot 18 452 476 18 763 653 18 913 858 19 126 701 19 479 568 Toimintakulut -17 063 611-17 695 255-17 989 506-18 205 234-18 445 449 Verorahoituksen muutos % -0,27 1,47 1,14 1,97 Toimintakatteen muutos % 1,85 2,52 1,23 1,37 Toimintakulujen muutos % 3,70 1,66 1,20 1,32 Toimintatuottojen muutos % 16,87-3,64 1,00 1,00 Verorahoituksen muutosarviotaso vv. 2018 ja 2019 arvioitu samaksi kuin koko Suomessa Kuntatalousohjelmassa v:lle 2017 (VM:n julkaisu-33/2016) 7
RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE 2017-2019 TP 20145 TA 2016 TA-ESITYS 2017 TS 2018 TS 2019 Varsinainen toiminta ja investo Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 1 336 685 961 898 811 452 813 567 936 219 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- 0 1 336 685 961 898 0 811 452 0 813 567 0 936 219 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit - -650 036-639 000-1 161 800-450 000-420 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 72 000 37 600 401 000 0 0 Pysyvien vastaavien 4 882-573 154 20 000-581 400 20 000-740 800 20 000-430 000 20 000-400 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 763 531 380 498 70 652 383 567 536 219 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennyks 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannanmuutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähenny -851 682-1 080 000-592 000-592 000-592 000 Lyhyaikaisten lainojen lisäys/vä 500 000-351 682 730 000-350 000 500 000-92 000 200 000-392 000 50 000-542 000 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat muutokset, Jälkikäteen maksettavat valtion 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutoks 187 395 187 395 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 Rahoituksen rahavirta -164 287-345 000-87 000-387 000-537 000 Rahavarojen muutos 599 244 35 498-16 348-3 433-781 Lainamäärän muutos -351 682-350 000-92 000-392 000-542 000 4 138 4 094 4 059 3 911 3 707 11 124 000 10 774 000 10 682 000 10 290 000 9 748 000 8 Vieskan ky:n purkaminen tapahtunee v:n 2016 aikana. Kun ky:n omaisuus on realisoitu, voidaan Alavieskan kunnan osuus palauttaa v:n 2017 alkupuolella rahana. Em. palautuksella voidaan vähentää lainapääomaa n. 800.000 eurolla, jota ei ole huomioitu yllä olevassa rahoituslaskelmassa.
TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalous: Valtuustoon nähden määrärahat ovat hallinnonaloittain sitovia seuraavasti: - hallintopalvelut, nettomääräraha - elinkeinopalvelut, nettomääräraha - perusturvapalvelut, nettomääräraha - sivistyspalvelut, nettomääräraha - tekniset palvelut, nettomäärä raha Investoinnit: Valtuustoon nähden sitovia määrärahat ovat seuraavasti: - kunnanhallitus, kiinteä omaisuus, nettomääräraha - kunnanhallitus, irtain käyttöomaisuus, nettomääräraha - tekninen lautakunta, muut rakennusinvestoinnit, nettomääräraha - tekninen lautakunta, julkinen käyttöomaisuus, nettomääräraha - tekninen lautakunta, vesilaitos, nettomääräraha Tuloslaskelma: Valtuusto päättää määrärahoista ja tuloarvioista tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen olevien erien osalta. Rahoituslaskelma: Valtuusto päättää rahoitustoiminnan määrärahoista ja tuloarvioista rahoituslaskelmassa investointien jälkeen olevien erien osalta. 9
10 HALLINTOPALVELUT 1001 Vaalit Kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. Kunnassa on viisijäseninen keskusvaalilautakunta, yksi vaalilautakunta ja yksi vaalitoimikunta. Kunta muodostaa yhden äänestysalueen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Vuonna 2017 järjestetään säännönmukaiset kuntavaalit Toiminnalliset tunnusluvut Äänestysalueet 1 1 1 1 1 Äänioikeutetut 2147 2000 2000 2000 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 1,6 2,1 3,0 3,1 Tulot 4,2 4,0 4,0 4,0 Netto -2,6-1,9-1,0-0,9 Sisäiset erät 0 1,9 2,2 2,2 2001 Tilintarkastus Kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT -tilintarkastaja. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Talouden tarkastus suoritetaan tehokkaasti ja luotettavasti ja varmistetaan, että kunnan hallinto ja taloudenhoito on laillista ja tuloksellista. Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuspäivät 5 8 8 8 8 10
Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 8,3 9,2 8,8 9,6 9,6 Tulot Netto 8,3 9,2 8,8 9,6 9,6 Sisäiset erät 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 3001 Kunnanvaltuusto Valtuuston tehtäväalueet ovat toiminta-ajatus ja strategiat tavoitteiden asettaminen kuntalaistarpeiden ja tarjottavien palveluiden yhteensovittaminen resurssien jakaminen toiminnan arviointi ja seuranta Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Valtuuston virallisten kokousten lisäksi järjestetään tarpeen mukaan seminaareja ja valtuuston iltakouluja valtuuston käsittelyyn tulevista asioista. Jokainen valtuutettu on mukana kunnan jonkin muun toimielimen toiminnassa. Painopisteinä ovat kuntalaisten palveluiden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä toimenpideohjelman laatiminen kriisissä olevan talouden kuntoon saattamiseksi Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten 6 8 8 8 8 lukumäärä Muut tilaisuudet 2 2 2 2 2 Valtuustoasiat 46 50 50 50 50 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 12,7 16,5 16,5 17,7 17,9 Tulot 4,7 Netto 7,9 16,5 16,5 17,7 17,9 Sisäiset erät 1,6 1,2 1,3 1,3 1,3 11
3011 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtäväalueet ovat kuntakehityksen hallinta palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus konsernin toiminnan ja talouden hallinta yritystoiminnan edistäminen kuntien välisen yhteistyön johtaminen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Painopistealueina ovat: kuntarakenne- ja soterakenneuudistusten aktiivinen seuranta, välttämättömien uudistusten/muutosten valmistelu ja muutosprosessin johtaminen talouden tasapainottaminen palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen kustannustehokkuuden parantaminen peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa riskien kartoittaminen ja sisäisen valvonnan ohjeiden päivittäminen kokoushallinnon kehittäminen Yleishyödyllisten yhteisöjen avustuksiin on varattu 17 500 euroa, josta kylien kehittämiseen varataan 8 000 euroa ja veteraanien avustajatoimintaan 3 600 euroa. Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten 17 14 14 14 14 lukumäärä Khall.asiat 196 190 190 190 190 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 155,5 168,0 159,1 159,0 160,0 Tulot Netto 155,5 168,0 159,1 159,0 160,0 Sisäiset erät 12,7 9,8 9,4 10,2 10,2 12
3021 Hallintopalvelut Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, toimistopalvelut, atk-tukipalvelut, osallistuminen verotuskustannuksiin, jäsenmaksut ja avustukset. Palkanlaskenta, kirjanpito, raha- ja maksuliikennepalvelut hoidetaan Kuntien Hetapalvelut Oy:ssä, jossa Alavieskan kunta on osakkaana. Toiminnalliset tunnusluvut Henkilöstö lkm 4 4,0 4,0 4,0 4,0 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 390,3 485,0 422,1 425,0 425,0 Tulot 1,8 52,0 1,0 2,0 2,0 Netto 388,5 433,0 421,1 423,0 423,0 Sisäiset erät -361,6-369,3-352,0-342,0-342,0 3031 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjaosto seuraa henkilöstörakenteen ja palkkauksen kehitystä sekä vastaa henkilöstösuunnittelusta. Henkilöstöjaosto toimii neuvotteluosapuolena palkkaneuvotteluissa ja ratkaisee ne asiat, jotka koskevat henkilöstöhallinnon tehtäväaluetta ja henkilöstön palkkausta. Yhteistoimintaryhmä vastaa yhteistyöstä kunnan ja henkilöstön välillä. Työsuojelutoimikunta kuuluu yhteistoimintaryhmään. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen minimointi kunnanhallituksen henkilöstöjaoston hyväksymän työkyvyn varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Toiminnalliset tunnusluvut Henkilöstöjaoston kokoukset Yhteistoimintaryhmän kokoukset 3 4 4 4 4 3 4 4 4 4 13
Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 39,5 41,5 41,7 43,9 44,4 Tulot 13,1 11,0 11,0 11,0 11,1 Netto 26,4 30,5 30,7 32,9 33,3 Sisäiset erät 3035 Työllistäminen Työllistämiseen kuuluvat kaikki työllistämiseen liittyvät palvelut ja työllistämistä edistävät hankkeet - kesätyöllistäminen - työllisyyshankkeet - palkkatuella työllistäminen Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 71,6 Tulot 15,0 Netto 56,6 Sisäiset erät 3053 Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 0,5 1,4 1,5 1,6 1,6 Tulot Netto 0,5 1,4 1,5 1,6 1,6 14
HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroa Menot 608,5 722,0 723,4 718,8 722,0 Tulot 24,0 62,8 31,0 67 67,1 Netto 584,5 659,2 692,4 651,8 654,9 Sisäiset erät -337,6-357,9-339,1-357,9-357,9 Väkiluku 2656 225 268 272 266 268 133 156 139 157 157 92 112 133 109 111 15
30 ELINKEINOPALVELUT 3071 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisen tavoitteena on kunnan elinvoiman lisääminen ja Alavieskassa toimivien yritysten liiketoiminnan edistäminen. Elinkeinojen kehittämistyössä pääasiallinen toimija on Alavieskan Kehityskeskus Oy. Sopimus elinkeinopalvelujen tuottamisesta on tehty Kalajoen kaupungin kanssa määräaikaisena vuoden 2017 loppuun. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Kivihaan ja Ämmänkallion omakotialueiden markkinointi yrityksille vuokrattavien tilojen mahdollisimman korkean käyttöasteen varmistaminen yritysten markkinoinnin tukeminen Elinkeinopalvelujen ostoon on varattu noin 16 000 euroa. Kunnan markkinointiin on varattu 4 000 euroa, joka osoitetaan Alavieskan Kehityskeskus Oy:n käyttöön. Seutukuntaohjelmiin ja -hankkeisiin on varattu 32 500 euroa (12 Toiminnalliset tunnusluvut Työttömyys % 12,5 8,0 8,0 7,5 7,0 Yritysten lukumäärä 150 130 130 132 134 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 58,2 69,0 66,4 70,8 70,8 Tulot Netto 58,2 69,0 66,4 70,8 70,8 Sisäiset erät 4,1 3,7 2,3 3,6 3,6 16
3081 Lomitustoiminta Lomituspalveluista on vastannut Kalajoen kaupunki 1.1.2011 alkaen. Talousarvioon varataan määräraha eläkemenoperusteisia KuEL -maksuja ja sisäisiä vuokria varten. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 3,7 4,6 4,0 4,6 4,6 Tulot Netto 3,7 4,6 4,0 4,6 4,6 Sisäiset erät 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 3091 Maaseutupalvelut Maaseutupalvelujen tärkein tehtävä on maataloustukien hakemisen ja maksatusten järjestäminen sekä maaseudun kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden ja yhteistoiminta-alue KaSi:n kanssa. Maaseutupalvelujen tavoitteena on kouluttaa ja neuvoa yrittäjiä maaseudun investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin, vapaaehtoisiin tilusjärjestelyihin ja muihin maaseutuyrittäjyyden kehittämishankkeisiin, turkistuotannon kehittämiseen, sekä Leader- ja kylähankkeisiin. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet. uusien hankkeiden kehittäminen ja aloittaminen KaSi-yhteistoimintaalueella kehittämishankkeiden hyödyntäminen perusmaatalouskytkentäisten yritysten säilymisen turvaamiseksi. tukiverkoston rakentaminen yhteistyössä rahoittajan, neuvontajärjestön ym sidosryhmien kanssa Maaseudun yritystoiminnan edistämiseen on varattu 37. 000 euroa, josta Leader-rahoituksen osuus on 20. 000 euroa. Maksullisen lomittaja-avun tukemiseen käytetään 10. 000 euroa ja metsätaloussuunnitelmi Loppuosa käytetään maatalouden suunnitelmiin ja ATK-ohjelmien päivityksiin, jolloin tuettava osuus on 50 % verottomista kustannuksista. 17
Toiminnalliset tunnusluvut Tilojen lukumäärä 134 130 123 120 120 Sukupolvenvaihdokset 2 2 2 2 2 kpl Käsitellyt Euhakemukset 900 850 800 800 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 Peltoalaa 5 556 5 550 5500 5 550 5 550 viljelyksessä ha Rahoitetut Leaderhankkeet 3 3 3 3 3 kpl Henkilöstön lukumäärä 1 1 0 0 0 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 77,3 94,6 99,6 95,6 96,7 Tulot Netto 77,3 94,6 99,6 95,6 96,7 ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroa Menot 139,3 168,2 170,0 171,0 172,1 Tulot Netto 139,3 168,2 170,0 171,0 172,1 Sisäiset erät 5,4 5,0 3,6 5,1 5,1 52 62 64 63 64 52 62 64 63 64 18
3006 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Sosiaali- ja terveystoimeen varatusta määrärahasta kustannetaan myös kunnallinen kutsutaksiliikenne, löytöeläinten hoito, sosiaalitoimen henkilöstön eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut sekä pitkäaikaistyöttömien kuntavastuut. Liitetietona Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Alavieskan kuntaa koskeva talousarvio. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Kuel eläkemenoperusteiset maksut 190 Palvelujen ostot kuntayhtymiltä 10 228 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 5 Muut palvelut 1,5 Avustukset 160 Menot 11 169,1 10 430,5 10 634,4 10 639,1 10 851,0 Tulot Netto 11 169,1 10 430,5 10 634,4 10 639,1 10 851,0 4 155 4 122 4 004 4 005 4 085 Netto 4 155 4 122 4 004 3 005 4 085 19
21 20
31 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen tehtävänä on tukea ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua, vastata kasvun tarpeisiin ja kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan tuomiin haasteisiin. Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat varhaiskasvatus perusopetus kirjastopalvelut kansalais- ja musiikkiopisto kulttuuripalvelut liikuntapalvelut nuoriso- ja raittiustyö 3100 Sivistystoimen hallinto Hallinnon tehtävänä on johtaa, ohjata ja koordinoida sivistyspalvelujen järjestämistä siten, että toiminta on mahdollisimman tuloksellista. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Kehitetään henkilöstöjohtamista, esimies- ja alaistaitoja koulutuksen avulla. Tuetaan henkilöstön osaamista ja uudistumista. Tavoitteena on tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin ja laadun parantaminen. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta osaksi kuntien sivistystointa 1.1.2016 lähtien. Toiminnalliset tunnusluvut Kokousten lukum. 8 7 7 7 7 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 68,9 69,2 65,6 68,0 69,0 Tulot Netto 68,9 69,2 65,6 68,0 69,0 Sisäiset erät 6,8 7,0 6,8 7,0 7,0 21 25
3101-3114 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus sisältää: - varhaiskasvatuksen hallinnon - perhepäivähoidon - päiväkotihoidon ml esioppilaiden iltapäivähoito - palvelusetelit yksityisessä hoidossa, sekä valvonta ja ohjaus - varhaiserityiskasvatuksen - lastenhoidon tuet Tavoitteena on käyttää kunnassa olevia päivähoitopaikkoja tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Yksityiset palvelut täydentävät kunnallista tarjontaa. Suunnittelukauden tavoitteet: Varhaiskasvatuslain mukaan kunnassa järjestetään varhaiskasvatusta tarvetta vastaavasti eri toiminta-muodoissa. Perhepäivähoidon tarjontaa pyritään lisäämään. Päiväkodeissa toimii 5 eri ryhmää, ja lisäksi yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti. Peukaloisen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa maanantaista perjantaihin, ja viikonloppuhoidon kysyntään vastataan ostamalla paikat joko yksityiseltä tai Ylivieskan kaupungilta. Toimintaa ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman linjaukset, joiden perusteella työstetään kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vasu-pohjainen toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi juurtuu henkilöstölle käytännöksi. Erityisenä painopisteenä huomioidaan vuonna 2017 liikuntasuositusten mukaisen monipuolisen liikunnan lisääminen lasten kaikissa toimintaympäristöissä. Lasten ja perheiden osallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaiserityiskasvatukseen ostetaan Ylivieskan kaupungilta konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita 3pv /kk ja turvataan riittävä asiantuntemus lapsen kolmiportaiseen tukeen varhaiskasvatuksessa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, ja siihen tarvittaessa sisältyy tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma. 26 22
Henkilöstön täydennyskoulutukseen varataan riittävästi tilaisuuksia, ja koulutusta järjestetään yhteistyössä lähikuntien kanssa. Myös yhteistoimintaa yhtenäiskoulun kanssa tehostetaan sekä henkilöstöresursseissa että toiminnoissa, esim.iltapäivätoiminta 0-2 luokkalaisille. Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 1 093,8 1 123,6 1 134,8 1 146,2 Tulot 201,1 164,0 165,6 167,3 Netto 892,7 959,6 969,2 978,9 Sisäiset erät 257,6 249,0 250,5 250,5 Poistot 28,8 33,4 34,0 34,0 3120-3128 IP-toiminta, esiopetus ja perusopetus Yhtenäiskoulun opetusta ohjaa perusopetuslaki, koulukohtainen opetussuunnitelma ja johtokunnan hyväksymä työsuunnitelma. Keskeisinä opetustyön suunnittelun periaatteina ovat oppilaan vastuu omasta oppimisestaan, oppilaskeskeisten opetusmenetelmien käyttö, oppilaiden ja vanhempien vaikutusmahdollisuus opiskeluun liittyvissä asioissa sekä tuloksellisuus. Uuden opetussuunnitelman myötä oppilaasta kehittyy aktiivinen toimija kouluyhteisössä ja oppilaat otetaan yhä enemmän mukaan koulun toiminnan suunnitteluun. Oppilasta ohjataan ikä ja kehitystaso huomioiden itsenäiseen tiedon hankintaan tarjoamalla heille erilaisia kiinnostuksen kohteita, kokemuksia ja elämyksiä. Oppilaita kannustetaan käyttämään erilaisia työtapoja. Arvioinnissa lisätään oppilaiden itsearviointia sekä opettajan suorittamaa jatkuvaa formatiivista arviointia. Esiopetuksen tavoitteena on lasten oppimisvalmiuksien sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen ja ryhmässä toimimisen oppiminen. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään yhtenäiskoululla. Toimintaan voivat osallistua 1.-2.-luokkien oppilaat sekä vaativaan erityiseen tukeen siirretyt oppilaat. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen yhtenäiskouluajatuksen perusteella uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto vuosiluokilla 0-6. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa. Laaja-alaisten osaamisalueiden huomioiminen läpäisyperiaatteella eri oppilaineissa. Wilma-asiakirjojen päivitys uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. uuden opetussuunnitelman tarkistaminen ja mahdollinen täydentäminen vuosiluokilla 7-9 27 23
Liikkuva koulu hankkeen aloitus ja toiminnan käynnistäminen koulupäivän liikunnallisuuden lisäämiseksi sekä koulupäivän rytmittäminen oppimista tukevaksi KiVa-koulu toiminnan tehostaminen ja toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön Koulupsykologipalveluiden järjestäminen ostopalveluna säännöllisesti lukukausittain. Koulussa toteutetaan uuden oppilashuoltolain mukaista toimintaa. Pyritään verkostoitumaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Koulun järjestyssääntöjen tarkistaminen yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Oppilaiden ohjaaminen uusien järjestyssääntöjen sekä yleisten hyvien tapojen noudattamiseen. Jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteena jatkokoulutuspaikka jokaiselle yläasteen päättävälle oppilaalle. Seurannassa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Henkilöstön täydennyskoulutus. Mahdollinen alueellinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatketaan ICT-hanketta yhdessä Sievin koulutoimen kanssa vielä kevätlukukausi 2017. Koulun 9. luokkalaiset ovat mukana myös Centria-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa OSAVA-hankkeessa. Kunta on saanut OKM:n avustusta opetusryhmäkoon pienentämiseen 7. luokkalaisille lv. 2016-2017. Toiminnalliset tunnusluvut Perusopetuksen oppilaita 329 327 327 325 325 Esiopetuksen oppilaita 38 32 35 37 35 Henkilöstö lkm 38 39 39 39 39 Kokonaistuntien määrä 731 687 715 715 715 Jatko-opintoihin päässeet/ päästötodistuksen saaneet 36/36 41/41 38/38 33/33 43/43 Opetustoiminnan välittömät kustannukset 5 123* 4 957 5 774 5 790 5 820 Kuljetuskustannukset 551 693 628 634 640 Ruokailukustannukset 621 629 616 622 628 Muun oppilashuollon 456 662 450 454 459 Hallintokustannukset ilas 330 459 330** 333 336 Kiinteistökustannukset 1 254 1 262 1 178 1 189 1 201 Kustannukset yhteensä 8 335 8 662 8 976 9 022 9 084 (* Yhtenäiskoulun ulkoiset nettomenot/perusopetuksen oppilasmäärä, poislukien kuljetus, muut kulut ja kotikuntakorvaukset ** Sivistystoimenhallinto ja Yhtenäiskoulun sisäinen hallinto) 28 24
Kokonaiskustannukset Laskennallinen yksikköhinta Erotus 2009 tilinpäätös 6 378 6 481-103 2010 tilinpäätös 6 820 6 603 217 2011 tilinpäätös 7 125 6 710 415 2012 tilinpäätös 8 035 6 704 1 331 2013 tilinpäätös 8 686 7 520 1 166 2014 tilinpäätös 8 732 7 658 1 074 2015 tilinpäätös 8 335 6 226 2 109 2016 talousarvio 8 662 2017 talousarvio 8 976 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 2 416,9 2 331,2 2 357,4 2 381,0 2 404,8 Tulot 71,7 50,0 63,9 64,5 65,1 Netto 2 345,8 2 281,2 2 293,5 2 316,4 2 339,7 Sisäiset erät 764,8 703,0 699,8 710,0 710,0 Poistot 138,0 141,2 131,3 130,0 130,0 3131 Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä Alavieskan kunnalla, Sievin kunnalla ja Ylivieskan kaupungilla on yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti kustannukset jaetaan kunnassa toteutuneiden opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet päiväopetuksen varmistaminen kurssimaksujen säilyttäminen entisellä tasolla Toiminnalliset tunnusluvut Tunteja Alavieskassa 1 589 1500 1500 1500 1500 Oppilasmäärä 386 650 650 650 650 20,37 18,33 18,33 18,47 18,60 29 25
Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 32,5 27,5 27,5 27,7 27,9 Tulot Netto 32,5 27,5 27,5 27,7 27,9 3141 Musiikkiopisto Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä on sovittu yhteistyössä Ylivieskan, Kalajoen, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kuntien kanssa. Kustannukset jaetaan opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on antaa musiikin perusopetusta sekä lisäksi järjestää konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet syksyllä 2016 alavieskalaisia oppilaita 25 musiikkileikkikoulutoiminta jatkuu Alavieskassa Toiminnalliset tunnusluvut Tunteja Alavieskassa 753,9 1 155 1 155 1 155 1 155 Oppilasmäärä 15 25 25 25 25 26,52 29,35 29,35 29,93 30,5 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 20,8 33,1 29,4 30,0 31,0 Tulot Netto 20,8 33,1 29,4 30,3 31,0 3212 Kirjasto Kirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (uusi laki tulee voimaan 2017) ja - asetukseen ja se luetaan kunnan peruspalveluihin. Kirjastopalveluiden tulee edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia perinteisten sivistykseen liitettyjen asioiden, kuten kirjallisuuden ja taiteen harrastuksen ja jatkuvan tietojen ja taitojen kehittämisen lisäksi tietoyhteiskunnan edellyttämien kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Uudessa laissa korostetaan asiakkaan tasavertaisuutta kirjastopalvelujen käyttäjänä. Tämä näkyy mm. siten, että kirjastot eivät voi periä enää varausmaksuja. 30 26
Lisäksi laki edellyttää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen sisällöllistä kehittämistä. Toimintoja tulee jatkuvasti ja systemaattisesti arvioida laadun ja tuloksellisuuden pohjalta. Kunnassa on kirjasto ja yhtenäiskoulussa koulukirjasto. Suunnittelukauden tavoitteet /painopisteet kirjasto on palvelualtis ja laadukas lähipalvelu kirjastossa on riittävästi ammattitaitoista ja pätevää henkilökuntaa yhteistyö kirjastoalan ja muiden alojen toimijoiden kanssa Tiekkö- ja Oksat-strategioiden tavoitteiden mukainen toiminta pyritään terveyttä edistävien asioiden toteuttamiseen HYTE:n tavoitteiden mukaisesti Painopistealueet vuonna 2017 lukemisharrastuksen edistäminen kirjastopalvelujen kehittäminen käyttösääntöjen uudistaminen kirjastolain mukaisesti kirjastohenkilöstön täydennyskoulutus AVI:n rahoittaman Syntynyt lukemaan-hankkeen toteutus Suomi100-juhlavuosi Toiminnalliset tunnusluvut Lainojen lukumäärä 61 570 60 000 60 000 60000 60000 Lainat/asukas 22,91 21.9 21.9 21.9 21,9 Lainat/aukiolotunti 33,9 34,5 34,5 34,5 35 2,73 2,94 2,94 2,99 2,99 Henkilöstö lkm 3 3 3 3 3 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 173,8 187,5 192,0 192,0 192,5 Tulot 5,5 3,0 2,5 3,0 3,0 Netto 168,3 184,5 189,5 189,0 189,5 Sisäiset erät 57,3 61,9 60,0 62,0 62,5 Poistot 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 31 27
3221-3222 Nuorisotyö Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Toiminnalliset tunnusluvut Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman toteuttaminen nuorisotoimen osalta. Koulunuorisotyön kehittäminen yhdessä yhtenäiskoulun ja Centriaammattikorkeakoulun Osava-hankkeen kanssa. Nuorisovaltuuston perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen kuntien välinen yhteistyö mm. nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön puitteissa Nuorisotyön suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisääminen Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa niin Alavieskassa kuin seutukunnallisestikin tapahtumien muodossa Nuorisotyön suuntaaminen myös täysi-ikäisille nuorille 0 28 vuotiaat 948 970 950 950 950 Nuoriso- ja raittiustoimen nettomenot 28 vuotiaat 78,3 72,5 86,0 86,0 86,0 Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 71,1 82,0 83,4 84,0 84,0 Tulot 0,9 1,7 1,7 1,7 1,7 Netto 70,2 80,3 81,7 82,3 82,3 Sisäiset erät 3,6 3,6 5,5 5,5 5,5 Poistot 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 32 28
3231 Museo Museolaissa säädetään museotoiminnan tavoitteena olevan väestön ymmärryksen ylläpitäminen ja vahvistaminen kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperinnöstä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Museotoiminnan keskittäminen Hannulan kotiseutumuseolle yhteistyössä Hannulan Kotiseutumuseoyhdistyksen kanssa Vanhan museon esineiden asianmukainen sijoittaminen Museotoiminnan yleinen kehittäminen Leader-hankkeen tuella. Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Tp 2015 Ta 2015 Ta 2017 Su 2018 Su 2019 Menot 3,5 21,3 17,5 6,0 6,0 Tulot 13,5 10,0 Netto 3,5 7,8 7,5 6,0 6,0 Sisäiset erät 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Poistot 3261 Muu kulttuuritoiminta Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Erityisesti lapsille, nuorille ja vanhuksille tarkoitettujen kulttuuritilaisuuksien järjestäminen. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan järjestäminen osana yhtenäiskoulun toimintaa. Nuorten huomioiminen kulttuuristipendein Alavieska-viikon järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 4,5 12,3 13,6 12,3 12,3 Tulot Netto 4,5 12,3 13,6 12,3 12,3 Sisäiset erät 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 33 29
3311 Liikuntapalvelut Liikuntatoimi luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen huolehtimalla liikuntaalueiden kunnostamisesta ja hoidosta sekä tukemalla seuratoimintaa, joka mahdollistaa monipuolisen nuorisoliikunnan järjestämisen. Liikuntatoimen palveluiden tuottamisessa korostuu yhteistyön periaate eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut Alavieskan kunnassa tuottaa Alavieskan Viri. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman toteuttamiseen osallistuminen liikuntatoimen osalta tavoitteena, että asukkaat liikkuvat/kuntoilevat aktiivisemmin: liikuntalajien esittely nuorille kerhotoiminnan avulla, kuntosalitoiminta Erityisryhmien liikunnan järjestäminen yhteistyössä Alavieskassa toimivien yhdistysten ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa Lisätään kuntalaisten tietoisuutta paikkakunnan liikuntamahdollisuuksista. Erityishuomio nuorten liikuttamisessa ikähaitarissa 15-29 -vuotiaat. Liikuntapalveluiden suunnitelmallisuuden lisääminen yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa. Kartoitetaan kylien liikuntaolosuhteet ja niiden tulevaisuudennäkymät. Liikuntapalvelusopimus uusittu 3.6.2016. Liikuntapalvelusopimuksen hinta tarkistettu vuodelle 2017. Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 106,7 100,7 109,7 110,0 110,0 Tulot Netto 106,7 100,7 109,7 110,0 110,0 Sisäiset erät 2,5 1,0 1,0 1,0 1,0 Poistot 7,1 11,7 9,0 9,0 9,0 3320 Raittiustyö Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden käyttöä. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien mukaan ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihteiden käytöltä tai haitoilta suojaaviin tekijöihin ja niille altistaviin riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. 34 30
Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet lapsiin ja nuoriin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettava ehkäisevän päihdetyön tapahtuma Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Tulot Netto 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Sisäiset erät 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Poistot SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 2 898,3 3 960,9 4 021,9 4 062,1 4 102,7 Tulot 76,7 269,2 242,1 242,1 242,1 Netto 2 821,6 3 691,7 3 779,7 3 820,0 3 860,6 Sisäiset erät 836,0 1 021,3 1 024,9 1 024,9 1 024,9 Poistot 152,8 190,2 181,3 181,3 181,3 Väkiluku 2656 1 417 1 456 1 514 1 529 1 544 28,5 100 91 91 91 1 388,5 1 356 1423 1 438 1 453 35 31
50 TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen työ- ja elinympäristö. Teknisten palvelujen vastuualueet ovat teknisen toimen hallinto yhdyskuntapalvelut liikenneväylät viranomaispalvelut toimitila- ja vuokrauspalvelut ruokahuolto vesihuolto 5011-5031 Teknisen toimen hallinto Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille. Asemakaavoituksen tavoitteena on alueen historian ja erityispiirteiden huomioiminen rakentamisessa sekä turvallisten ja viihtyisien asuinalueiden luominen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet huolehditaan siitä, että teknisiä palveluita tuottava yksikkö on toimintakykyinen Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroa Menot 52,6 70,1 49,9 52,0 52,0 Tulot 0,4 1,5 1,0 1,0 1,0 Netto 52,3 68,6 48,9 51,0 51,0 Sisäiset erät 20,8 16,0 15,7 16,0 16,0 Poistot 17,9 5,4 5,4 5,4 5,4 36 32
5111-5153 Yhdyskuntapalvelut Viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön luominen. Menokohta sisältää: Puistot ja yleiset alueet Jätehuollon Maa- ja metsätilat Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet keskustan sahan alueen siistiminen metsäomaisuuden hoito laaditun metsätaloussuunnitelman mukaisesti Toiminnalliset tunnusluvut Metsäpinta-ala Puistoalueiden pinta-ala 359 ha 6,3 ha Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 52,8 59,5 48,1 50,0 50,0 Tulot 13,1 25,5 46,0 25,0 25,0 Netto 39,6 34,0 2,1 25,0 25,0 Sisäiset erät - - - - - Poistot 31,9 25,5 22,7 22,3 13,1 5211-5212 Liikenneväylät kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen osallistuminen alueelliseen liikenneturvallisuustyön toimijamalliin Menokohta sisältää: Kaavateiden hoidon Yksityistiet 37 33
Toiminnalliset tunnusluvut Kaavatiepituudet Avustettavat Avustettavat Yksityistie- metsätiet yksityistiet avustukset 11,2 km 72,150 km 77,147 km 42 900 Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 90,1 88,2 85,4 87,0 87,0 Tulot 0,3 0,1 0,2 0,2 0,2 Netto 89,7 88,1 85,2 86,8 86,8 Poistot 83,7 88,8 85,9 145,5 110,8 5511-5532 Viranomaispalvelut Suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristösuojelulain ja palo- ja pelastuslain mukaiset viranomaistehtävät. Menokohta sisältää: Rakennustarkastuksen Ympäristönhoidon viranomaistehtävät Palo- ja pelastustoimen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Toiminnalliset tunnusluvut rakennuslupien määrä n. 50 kpl ja rakennusvalvontaan liittyvien ilmoitusten määrä n. 15 kpl/v. sähköisen lupapalvelun käyttöönotto rakennusjärjestyksen uudistaminen Myönnetyt rak.luvat 51 50 50 50 50 Ilmoitukset 11 15 15 15 15 Toimintamenot ja -tulot Menot 258,0 311,3 330,4 333,0 336,0 Tulot 23,8 19,7 13,8 15,0 15,0 Netto 234,2 291,6 316,6 318,0 321,0 Sisäiset erät 0,7 0,6 0,7 0,7 0,7 Poistot 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 38 34
5590-6010 Toimitila- ja vuokrauspalvelut Kiinteistöpalvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnassa olevasta rakennusomaisuudesta sekä tarjota asiakkailleen rakennuttajapalveluja kustannustehokkaasti. Asiakkaina ovat kunnan vuokra-asunnoissa asuvat, vuokrasuhteessa olevat yrittäjät, kunnan hallintokunnat sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Menokohta sisältää: Puhtaanapitopalvelut Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet k 2 ) parantaminen kiinteistöjen ympäristöjen kunnostaminen Karjapolku D- ja E-talojen myyntiin asettaminen selvittää tilivuoden aikana vuokra-asuntojen kirjanpidollinen eriyttäminen Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina (sis. myös vuokra-asunnot) Tp 2015 Ta2016 Ta2017 Su 2018 Su 2019 Menot 942,7 1 032,3 1 060,8 1 065,0 1 065,0 Tulot 1 282,6 1 486,8 1 416,8 1 420,0 1 420,0 Netto -340,0-454,5-356,0-355,0-355,0 Sisäiset erät -304,3-395,1-396,0-396,0-396,0 Poistot 431,4 426,3 426,6 433,1 427,1 6301 Ruokahuolto Asiakkaina ovat yhtenäiskoulu, varhaiskasvatus ja Kallio. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Tavoitteena on tuottaa ruokahuoltopalvelut kustannustehokkaasti. Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Tp 2015 Ta2016 Ta2017 Su 2018 Su 2019 Menot 435,2 472,8 452,9 450,0 450,0 Tulot 312,1 206,0 201,0 200,0 200,0 Netto 123,1 266,8 251,9 250,0 250,0 Sisäiset erät -198,1-301,4-320,8-310,0-310,0 Poistot 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 39 35
6501-6502 Vesihuolto Turvata kuluttajien tarvitsema vesihuolto laadullisesti ja määrällisesti. Menokohta sisältää: Vesilaitoksen Viemärilaitoksen Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Toiminnalliset tunnusluvut turvata kuntalaisten vesihuoltopalvelut viemäriverkostoa saneerataan 0,6 km /vuosi vesi- ja viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen Veden myynti m 3 249 485 250 000 250 000 250 000 250 000 Jäteveden 120 000 130 000 120 000 120 000 kuutiomäärät Henkilöstö 1 1 1 1 1 Toimintamenot ja -tulot Menot 417,0 385,3 412,4 400,0 380,0 Tulot 375,0 392,0 422,0 420,0 420,0 Netto 42,0-6,7-9,6-20,0-40,0 Sisäiset erät -20,8 19,9 15,7 - - Poistot 57,1 59,0 45,7 60,1 72,7 TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroa Menot 2 248,4 2 419,5 2 439,8 2 437,0 2 420,0 Tulot 2 007,4 2 131,6 2 100,7 2 081,2 2 081,2 Netto 241,0 287,8 339,1 355,8 338,8 Sisäiset erät -501,7-659,9-684,7-689,3-689,3 Poistot 795,4 633,8 615,0 695,2 657,9 1 269,5 1 172,5 97,0 40 36
KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroa Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Menot 17 064 17 695 17 989 Tulot 2 108 2 413 2 374 Netto 14 956 15 282 15 616 Poistot 795,4 824 796 6 348,2 6 556,1 6 738,7 784,2 894,0 893,8 s 5 564,0 5 662,1 5 844,9 Asukasluku 2656 41 37
INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kiinteä omaisuus käsittää maa-alueiden sekä muiden kiinteistöjen oston sekä kiinteistöjen myynnin ja talonrakennuksen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Hanke Kokonaiskust 7 8 9 Kunnan maanhankinta 110 000 30 000 40 000 40 000 Tontinmyynnit/maanmyynti -60 000-20 000-20 000-20 000 Urheilualueiden suorituspaikkojen 28 000 28 000 kunnostaminen Yhteensä 78 000 38 000 20 000 20 000 INVESTOINNIT KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Toimintamenot ja -tulot 1 000 euroina Menot 10 74 58 40 40 Tulot - 20 20 20 20 Netto 10 54 38 20 20 Tekninen lautakunta Muut rakennusinvestoinnit Yleistavoitteet/tarkoitus Kunnan omistamien kiinteistöjen pitäminen niiden käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa ja asuinviihtyvyyden parantaminen. Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Hanke Kokonaiskust 7 8 9 Paloaseman peruskorjaus (lämmitys, ilmastointi, ovet ym.) Palosuojarahaston avustus 40 % 94 000-37 600 94 000-37 600 Laidunpuisto ja Pääskyrinne, lukotus 12 000 12 000 Peukaloisen laajennus 75 000 75 000 Museon kunnostus 37 000 20 000 Yläasteen asuntolan peruskorjauksen 315 000 15 000 300 000 300 000 suunnittelu Yhteensä 495 400 178 400 300 000 300 000 42 38
Julkinen käyttöomaisuus Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Kunnanvaltuusto on asettanut tavoitteeksi katuverkoston parantamisen suunnittelukaudella. Hanke Kokonaiskust 7 8 9 Keskustien perusparantaminen 708 800 708 800 Avustus -354 400-354 400 Yhteensä 354 400 354 400 Irtain käyttöomaisuus Hanke Kokonaiskust Liikkuva Kouluhanke 24 000 24 000 Avustus -9 000-9 000 Yhteensä 15 000 15 000 Vesilaitos Suunnittelukauden tavoitteet/painopistealueet Hanke Kokonaiskust 7 8 9 Viemäriverkoston saneeraus 135 000 65 000 50 000 20 000 Viemäreiden rakentaminen 60 000 20 000 20 000 20 000 Vesijohtoverkoston rakentaminen 150 000 70 000 40 000 40 000 Yhteensä 345 000 155 000 110 000 80 000 INVESTOINNIT TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot 640,1 565,0 1 103,8 410,0 380,0 Tulot 76,9 37,6 401,0 - - Netto 563,2 527,4 702,8 410,0 380,0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointimenot ja tulot yhteensä Menot 650,0 639,0 1 161,8 450,0 420,0 Tulot 76,9 57,6 421,0 20,0 20,0 Netto 573,2 581,4 740,8 430,0 400,0 43 39
TULOSLASKELMAOSA 700 KUNNANHALLITUS 7010 7020 Verotulot Valtionosuudet Tulot 1 000 euroina Menot Tulot 16 344,5 16 300,0 16 543,0 16 751,8 17 013,2 Netto -16 344,5-16 300,0-16 543,0-16 751,8-17 013,2 7030 Korot Valtionosuudet 1000 euroa Yleinen valtionosuus 8 924 Verotulot 1000 euroa Kunnan tulovero 6 829 Kiinteistövero 518 Yhteisövero 272 Yhteensä 7 619 Menot ja tulot 1 000 euroina Menot 67,9 122,5 125,2 125,2 125,2 Tulot 15,8 16,0 12,3 12,3 12,3 Netto 52,1 106,5 112,9 112,9 112,9 Korkomenot 1000 euroa Lainojen korot 115,0 Muut rahoituskulut 10,2 Korkotulot Korkotulot 4,3 Muut rahoitustulot 8,0 TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ Menot ja tulot 1 000 euroina Tp 2014 Ta 2016 Ta 2017 Su 2018 Su 2019 Menot 67,9 122,5 125,2 125,2 125,2 Tulot 16 360,3 16 300,0 16 555,3 16 764,1 17 025,5 Netto -16 292,4-16 193,5-16 430,1-16 638,9-16 900,3 44 40
RAHOITUSOSA 900 Kunnanhallitus 9010 Ottolainat Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 851,2 1 080 592 592 592 Tulot - 500-730 -1 100-900 -850 Netto 351,6 350-508 -308-258 Lainamäärä xx (31.12.2017) Lainamäärä /as 4 112 RAHOITUSOSA YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot 1 000 euroina Menot 851,2 1 080 592 592 592 Tulot - 500-730 -500-200 -50 Netto 351,6 350 92 392 542 45 41
46 42
47 43
ALAVIESKAN KUNNAN TOIMENPITEET ALIJÄÄMÄN KATTAMISEKSI VV. 2017 2022 Alavieskan kunnan taseessa oli tilinpäätöksessä 31.12.2015 kertynyttä alijäämää 1,422 miljoonaa euroa eli -529 euroa asukasta kohti. Alavieskan kunnan konsernin taseessa oli tilinpäätöksessä 31.12.2015 kertynyttä alijäämää 508.000 euroa eli -189 euroa asukasta kohti. kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Lisäksi kuntalain 148 :n 2 momentissa (siirtymäsäännös) on säädetty seuraavaa: ään velvollisuudesta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on Kuntalain voimassa olleen kuntalain (365/1995 huom jy) 65 :n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimepiteistä sovelletaan vuoden 20 arviointimenettelyä koskevan 118 :n 1 ja 3-5 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikautena 2017 ja 2 momenttia ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen Alavieskan kunta on jäsenenä Vieskan liikelaitoskuntayhtymässä, jonka purkamisesta on valmistunut suunnitelma. Alavieskan kunnan osuus kuntayhtymässä on 15,85 %. Purkaminen on suunniteltu tapahtuman tilivuonna 2016. Suunnitelman mukaan Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen merkitsee satunnaista tuottoa 655.000 kunnan tilikauden ylijäämään v. 2016. Vuodelle 2016 tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan Alavieskan kunnan ylijäämä kertynyt ali ja asukasta kohti se olisi alle Alavieskan kunnan yksilöidyt toimepiteet alijäämän kattamiseksi: Toimintakulujen kasvu rajoitetaan vv 2017-2019 keskimäärin 1,4 %:iin vuodessa ja käyttötulojen kasvun tavoitteena pidetään vv. 2017-2019 keskimäärin 1,4 % vuodessa. Yksilöidyt toimenpiteet: 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot kasvavat korkeintaan 1,7 % vv. 2017-2019. Tämän kasvun rajoittamisen tavoitteena on saavuttaa 350.000 euron suuruinen talouden tasapainoa parantava vaikutus. Ottamalla huomioon määrälliset ja laadulliset tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa eri palvelujen palvelukuvauksia täsmennetään niin, em. taloudelliseen tavoitteeseen päästään. 2) Opetus- ja kasvatuksen palvelualueilla toimintakulujen kasvu rajataan mahdollismman pieneksi. Mikäli palvelujen tarve vähenee, vähennetään vastaavasti myös resursseja. 48 44
3) Vesilaitoksen toiminta on itsekannattavaa ottaen huomioon myös poistojen 4) Ei verorahoitteinen toiminta rahoittaa menot omalla tuotoilla. 5) Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannusten kasvua vastaavasti sekä valtionviranomaisten päätösten mukaisesti. Edellä mainitulla toimenpiteillä on tavoitteena kerätä ylijäämää 50.000 euroa vv. 2017-2019. Mikäli korkotaso pysyy nykyisellä tasolla, on mahdollista kasvattaa ylijäämää Maan hallituksen tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus muuttuu ja kunnat eivät ole enää silloin vastuussa niiden rahoittamisesta. Lisäksi uudistetaan kuntien valtionosuusjärjestelmä. Tavoitteena on kattaa v:n 2019 lopussa oleva alijäämä vv. 2020-2022. 49 45