Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?



Samankaltaiset tiedostot
Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Tromboosiprofylaksia

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma


VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

GKS 2010 Reita Nyberg

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski

Päiväkirurgisen potilaan preoperatiivinen arvio / tutkimukset

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Käypä hoito -suositus

Timo Kaakinen LT, anest el OYS SASH-päivät Oulu

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Erikoislääkäriennuste vuoteen Kirurgian alat

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LeTe Leikkaus- ja tehohoito Kari Haukipuro, yl, tyj

Toimenpidejonon ohjausmalli. Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää HYKS, ortopedia ja traumatologia

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Antitromboottinen lääkehoito

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Lääkkeen määrääjän opas

Geriatripäivät 2013 Turku

Esitelmän painotuksia. Syvä laskimotukos muistatko scoren? Ennakkotodennäköisyyden arvioinnin merkitys

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Naisen Sterilisaatio

FINPOP GKS Nina Mattsson, oyl K- HKS

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Tarpeelliset leikkausvalmistelut? GKS-koulutuspäivät Kirsi Kuismanen, TAYS

Laskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Käypä hoito - päivitys

Arviointi- ja kuntoutusosasto

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Kuka tekee? Järjestämisasetus ja keskittäminen. Esko Vanninen

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA

Epidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä

Transkriptio:

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere

Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen riski, myöhäinen keuhkoembolia,, vielä myöhäisempi posttromboottinen syndrooma

Tromboembolinen riski kirurgiassa Geerts ym. Chest 2001;119:132S 175S 175S riskitaso pohkeen tukos korkea tukos keuhko embolia fataali embolia matala: : pieni kirurgia, ei riskitekijöit itä 2% 0.4% 0.2% 0.002% lievä: 40 : 40 60 v. keskiraskas kirurgia, alle 40 v raskas kirurgia 10 20% 2 4% 1 2% 0.1 0.4% 0.4% korkea: yli 40 : yli 40 v raskas kirurgia 20 40% 4 8% 2 4% 0.4 1.0% korkein: syöpäkirurgia ja raskas ortopedia ja traumatologia 40 80% 10 20% 4 10% 0.2 5%

Tukos raskaan ortopedian jälkeenj Geerts ym. CHEST 2001;119:132S 175S 175S toimenpide tukoksia yhteensä korkeiden tukosten osuus emboliat yhteensä fataalit emboliat lonkan protetisointi 45 57% 57% 23 36% 36% 0.7 30% 0.1 0.4% 0.4% polven protetisointi 40 84% 9 20% 1.8 7% 0.2 0.7% 0.7% lonkan murtumaki rurgia 36 60% 60% 17 36% 4.3 24% 3.6 12.9%

Pidennetty profylaksia ortopediassa Pidennetty profylaksia ortopediassa Geerts Geerts ym. ym. Chest Chest 2001;119:132S 2001;119:132S 175S 175S 4% 4% 12% 12% 14% 14% 27% 27% 1797 1797 Yhteens Yhteensä 3% 3% 9% 9% 20% 20% 37% 37% 533 533 Hull Hull 2000 2000 1% 1% 5% 5% 4% 4% 12% 12% 215 215 Lassen Lassen 1998 1998 3% 3% 13% 13% 8% 8% 23% 23% 435 435 Spiro Spiro 1997 1997 9% 9% 13% 13% 19% 19% 32% 32% 218 218 Dahl 1997 Dahl 1997 6% 6% 8% 8% 7% 7% 19% 19% 173 173 Planes Planes 1996 1996 7% 7% 24% 24% 18% 18% 37% 37% 223 223 Bergqvist Bergqvist 1996 1996 pidennetty, pidennetty, korkea korkea tukos tukos normaali, normaali, korkea korkea tukos tukos pidennetty pidennetty profylaksia profylaksia normaali normaali profylaksia profylaksia n=luku n=luku LÄHDE HDE

Tromboembolisia riskitilanteita ei kirurgisilla potilailla Akuutti sydäninfarkti Iskeeminen aivoinfarkti Pitkittynyt vuodelepo: maligniteetti, sydämen vajaatoiminta, infektio raskaus

Ei kirurgisen tukoksen taustaa sydäninsuffisienssi ninsuffisienssi: staasi alaraajoissa aivoinfarkti: immobilisaatio,, hyperkoagulaatio aivoinfarkti sydäninfarkti ninfarkti: staasi staasi,, hyperkoagulaatio, immobilisaatio infektio: hyperkoagulaatio, dehydraatio, immobilisaatio raskaus: hyperkoagulaatio,kompressio,hormonit infektio raskaus: RISKITEKIJÖIT ITÄ YLEENSÄ PALJON

Laskimotukos syntyy monen tekijän summaationa

Postoperatiivinen laskimotukos Kirurginen etiologia leikattava alue leikkauksen kesto, leikkausvuoto, verityhjiön n käyttk yttö anestesiamuoto postoperatiivinen ambulaatio yksilökohtainen kohtainen etiologia: hyytymishäiri iriö,, syöpä, obesiteetti,, ikä,, tupakointi, aiempi tromboembolia,, hormonaalinen lääl ääkitys

Päiväkirurgian erityispiirteitä Leikkaukset hyvin heterogeenisiä Lokalisaatio Leikkausaika Ambulaatio Potilaat nuorempia ja terveempiä?

Matala riski Laparoskooppinen benignin taudin kirurgia Yläraajan ja selän n ortopedia Kaulan alueen kirurgia Pieni yleiskirurgia Tavallinen laskimokirurgia Poikkeuksena hyvin pitkä leikkausaika, iso vuoto tai kirurgiset ongelmat junktioalueilla

Epäselv selvä alue Polven artroskopia Yleensä verityhjiöss ssä tehtävä alaraajakirurgia

Päiväkirurgiassa yksilökohtainen kohtainen riski korostuu

Merkittävä laskimotukoksen riski Polven ja lonkan tekonivelkirurgia Lonkan murtumakirurgia Intra abdominaalinen abdominaalinen syöpäkirurgia Lantion alueen syöpäkirurgia

Postoperatiivisen tukoksen ominaispiirteet 80% trombeista sääritasolla yleensä oireeton keuhkoembolia täysin mahdollinen sääs ääritason tromboosin yhteydessä posttromboottinen oireyhtymä noin 30%:lle sääritason tromboosin jälkeen

Pohjetukoksen ennuste Saarinen JP ym. J Vasc Surg 2002;36: 959 64 70 60 50 40 30 20 10 0 C0 1 C2 3 C4 6 pohjetuk os 42 24 34 k ontrolli 64 26 10

Clinical and anatomical findings of acute iliofemoral deep venous thrombosis Saarinen JP et al. Phlebology 2004;19:42 46 46 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 pohje pohje popl pohje reisi pohje lantio Kolmiulotteinen pylväs 1 177 46 94 73

Clinical and anatomical findings... Saarinen JP et al. Phlebology 2004;19:42 46 46 ETIOLOGIA idiopaattinen hyytymishäiri iriö maligniteetti trauma kirurginen toimenpide immobilisaatio raskaus/lapsivuodeaika naishormonisubstituutio yhteensä KORKEA TROMBI 40 (55%) 1 (1%) 10 (14%) 4 (5%) 10 (14%) 7 (10%) 1 (1%) 0 (0%) 73 (100%)

Oireisen tromboembolian ilmaantuvuus leikkaushoidon jälkeenj White RH et al. Thromb Haemost 2003;90:446 55 1 653 275 toimenpidettä,, 55 kk jakso oireinen tromboembolia 91 vrk kuluessa postoperatiivisesti 13 533 tromboemboliaa (0.8%) 5049 keuhkoemboliaa

Oireinen tromboembolia leikkaushoidon jälkeen White RH et al. Thromb Haemost 2003;90:446 55 nouseva ikä maligniteetti aiempi tromboembolia neurokirurgia lonkan artroplastia aortan alaraajan alaraajan verisuonikirurgia 56% sairaalahoidon jälkeen

Lääkkeellisen ehkäisyn vaihtoehdot Pienimolekyylinen hepariini Selektiivinen tekijä X esto Suora trombiinin esto

Kompressiohoito antiemboliasukka tehostaa laskimopaluuta Br J Surg 2004;91:842 847 847 sokkoutettu vertailu pohje ja reisisukan välillv lillä kirurgisilla potilailla (n=426): reisisukka+hepariini: : vähiten v trombeja HUOM: sukkahoito ja lääl ääkehoito tuovat synenergiaa kombinoituna

Hoidon aloitus preoperatiivinen aloitus: Eurooppa postoperatiivinen aloitus: USA Sokkoutettu näyttö: : voidaan aloittaa joko pre tai postoperatiivisesti Käypä hoito suositus: molemmat vaihtoehdot hyväksytt ksyttäviä

Ehkäisyn pituus kirurgiassa lyhyt hoitoaika hoitoaika noin 7 vrk jos ei korkeaa riskiä kirurgiassa pitkä ä hoitoaika 30 vrk jos korkea riski muilla potilailla potilaskohtainen harkinta: vähintään n altistuksen jatkumisen ajan (esim. vuodelepo)

Fondaparinux vs enoxaparin for the prevention of venous thromboembolism in major orthopedic surgery Turpie et al. Arch Intern Med 2002;162:1833 40 Randomoituja Fondaparinuuksi 2.5 mg*1 6 tuntia postoper 3668 (100%) enoksapariini 40 mg*1 / 30 mg*2 12 tuntia preoper tai 12 24 24 tuntia postoper 3676 (100%) ei evaluoitavissa 986 (26.9%) 973 (26.5%) evaluoitavissa 2682 (73.1%) 2703 (73.5%)

Fondaparinux vs enoxaparin for the prevention of venous thromboembolism in major orthopedic surgery Turpie et al. Arch Intern Med 2002;162:1833 40 14 13,7 13,5 12 10,8 10 prosenttia 8 6 6,8 6,5 5,2 tromboemboliat syvä laskimotukos korkea tukos matala tukos 4 2,9 2 1,3 0 fondapx n=2682 enoxap n=2703

Fondaparinux vs enoxaparin for the prevention of venous thromboembolism in major orthopedic surgery Turpie et al. Arch Intern Med 2002;162:1833 40 Ei merkitsevää eroa: Fataali vuoto, vaikea sisäinen inen vuoto, reoperaation vaativa vuoto Haavainfektio Kuolleisuus ad 49 vrk

Duration of prophylaxis against venous thromboembolism with fondaparinux after hip fracture surgery Eriksson BI et al. Arch Intern Med 2003;163:1337 42 35 30 25 20 15 10 5 0 vte total vte oireinen fondaparinuuk si 1,4 0,3 plasebo 35 2,7

Prevention of deep venous thrombosis European Manual of Medicine (in press) Saarinen JP, Heikkinen MA, Salenius J P lääkeprofylaksia ja sukkahoito kombinoituna lääkehoidon aloitus joko pre tai postoperatiivisesti fondaparinuuksi ensisijainen korkean riskin ortopediassa pitkä hoitoaika korkean riskin ortopediassa, GE kirurgiassa ja urologiassa

Miten tromboosiprofylaksia toteutetaan Systeemi puuttuu kokonaan ja preventio perustuu sattumaan Kirjallinen ohje, jako riskiryhmiin Riskilaskuri

Tromboosiprofylaksiaohje HASA 2005 TROMBOOSIPROFYLAKSIA Hatanpään sairaala 2005 / Jukka Saarinen HYYTYMISEEN VAIKUTTAVIEN LÄÄKKEIDEN TAUOTUS: ASA (disperin, asperin, asasantin): 7 vrk preoperatiivisesti K lo pido greeli (p lavix) 7 vrk preoperatiivisesti Varfariini (marevan): 3 vrk preoperatiivisesti (INR) LASKIMOTUKOKSEN ESTOLÄÄKITYKSEN ALOITUS: Pienimolekyylinen hepariini (Fragmin): 5000 KY s.c. 6 tuntia postoperatiivisesti Synteettinen tekijä X inhibiittori (Arixtra): 2.5 mg s.c. 6 tuntia postoperatiivisesti LÄÄKKEELLISEN PROFYLAKSIAN HOITOAIKA: Lyhyt hoitoaika: 7 9 vuorokautta postoperatiivisesti Pitkä hoitoaika: 30 vuorokautta postoperatiivisesti MUU PROFYLAKSIA: Kompressiosukat, varhainen mobilisaatio LASKIMOTUKOKSEN RISKITEKIJÄT: Aiempi tromboembolia (sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoembolia) Tiedossa oleva hyytymishäiriö Korkea ikä (>65 v.), tupakointi, obesiteetti, naishormonisubstituutio Pitkä (>60 minuuttia) leikkausaika, pitkä (>30 minuuttia) verityhjiöaika Korkean riskin leikkaus (GE syöpäkirurgia, urologinen syöpäkirurgia, polven ja lonkan tekonivelkirurgia ja lonkkamurtuman kirurgia) KIRURGINEN HOITO Laparoskooppinen kirurgia laparosappi, laparofundo, diagnostinen skopia Pehmytkirurgia, matala riski T yräleikk aus, laskim o leikk aus, laparo to mia Pehmytkirurgia, korkea riski GE syöpäkirurgia Urologinen syöpäkirurgia Ortopedia, matala riski Selkäkirurgia, käsi olkakirurgia, podologia Ortopedia, kohtalainen riski Polven artroskopia Ortopedia, korkea riski elektiivinen teko nivelkirurgia lonkkamurtuman leikkaushoito raskas traumatologia LÄÄKEPROFYLAKSIA Ei lääkeprofylaksiaa Lääkeprofylaksia erityistapauksissa Jos aiempi tromboembolia tai >3 riskitekijää: lyhyt hoitoaika Lääkeprofylaksia Pitkä hoitoaika Ei lääkeprofylaksiaa Lääkeprofylaksia erityistapauksissa Jos aiempi tromboembolia ja käytössä vety, >2 riskitekijää ja vety tai >3 tekijää, lyhyt hoitoaika Lääkeprofylaksia Pitkä hoitoaika

Riskilaskuri laskimotukoksen ehkäisyss isyssä Pyritää ään n tunnistamaan kohonnut riski laskimotukokseen pisteytyksellä Korkean riskin potilaiden tunnistaminen Aina suhteellinen

vakioitu ja päivitettyp laskimotukosten estohoito on olennainen laatutekijä nykyaikaisessa sairaalahoidossa