Päihtyneen tapaturma: mitä on tehtävissä terveydenhuollon päivystyksessä Ilona Nurmi-Lüthje, FT, dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti Joensuu 10.9.2014
Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot Pohjois- Kymen sairaalassa normaalit: potilastiedot, hoitoontuloaika, lähettävä yksikkö, jatkohoito, jatkohoitoyksikkö, toimenpide jne. tapaturman ulkoinen syy (ICD -10 tapaturmatyyppi (ICD-10) vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri) minimi Lisäksi: tapaturman sattumispäivä, kellonaika urheilu- ja liikuntatapaturma: laji (1-33) alkoholipuhallustulos (promillelukema) pyöräilytapaturma: kypärän käyttö itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio
Miten alkoholi näkyy Pohjois-Kymen sairaalan kahden vuoden tapaturma- aineistossa? päihtyneiden osuus lisääntyi tarkasteluaikana, erityisesti 18-24-vuotiaiden miesten joka neljäs oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen miehet kolme kertaa useammin kuin naiset yli promillen humalassa useimmin miehistä 45-54-vuotiaat ja naisista 35-44-vuotiaat miehillä promillet keskimäärin 1,8 (vaihteluväli 0,1-5,0 ) ja naisilla 1,5 (vaihteluväli 0,1-3,6 ) päihtymystila erityisesti toistuvissa tapaturmakäynneissä Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007
Päivystyspoliklinikalle tulleet tapaturmat kahden vuoden aikana ja alkoholitapausten (A+) osuudet niissä Tapaturman ulkoinen syy (ICD -10) n (%) A+ n (%) Liikenne 623 (11) 115 (19) Kaatumiset, putoamiset (yleisin tapaturma) 2839 (51) 588 (21) Laitteiden, koneiden aiheuttamat 888 (16) 99 (11) Ihmisen, eläimen aiheuttamat 177 (3) 31 (18) Altistumiset 92 (2) 12 (13) Pahoinpitelyt 437 (8) 285 (65) Itsensä vahingoittamiset 272 (5) 179 (66) Muut 223 (4 ) 21 (9) Yhteensä 5551 (100) 1330 (24) Nurmi-Lüthje ym.julkaisematon
Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena ja pään vammat Yli 1,2 promillen puhallustulos mitattiin lähes 90 %:lla alkoholia nauttineista tapaturmaan joutuneista pyöräilijöistä (Airaksinen ym. 2013) pään vammoja oli päihtyneillä 60 % kaikista vammoista, kun selvin päin pyöräilijöillä pään vammojen osuus oli 29 % pyöräily yhden-puolentoista promillen humalassa lisäsi pään vamman riskiä 1,2- kertaiseksi ja 1,5 promillen humalassa 7-kertaiseksi Airaksinen ym.suom Lääkäril 2013
Miesten pyöräilytapaturmat (n=131) ikäryhmittäin ja alkoholin vaikutuksen alaisina olleet (44%) Airaksinen ym.suom Lääkäril 2013
Alkoholi ja kaatumiset/murtumat kaatuminen on vanhuksen yleisin tapaturma päivystykseen johtanut kaatuminen tai murtuma ikääntyneellä voi olla merkki alkoholin väärinkäytöstä (Curtis ym.1989), joten alkoholiongelma voi ilmetä myös tapaturmina (Reid ja Anderson 1997) joka kolmas Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen lonkkamurtuman takia tulleesta 106 vanhuksesta (keskiikä 80v.) oli nauttinut alkoholia ennen murtumaa (Kaukonen ym.2006)
Itsensä vahingoittamiset (n=272) kaksi kolmesta oli alkoholin vaikutuksen alaisena tyypillinen itseään vahingoittanut potilas oli 15 24- tai 40 44-vuotias nainen tai 20 29-vuotias mies, joka tuli päivystykseen viikonloppuyönä alkoholin vaikutuksen alaisena kaksi kolmesta oli intoksikaatioita lääkkeiden avulla, joista 66%:ssa mukana myös alkoholi psykiatrinen konsultaatio toteutui alle puolella Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin osuus niissä (71% päihtyneitä) 35 30 25 n 20 15 10 5 0 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin osuus niissä (61% päihtyneitä) 35 30 25 n 20 15 10 5 0 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+ Ikäryhmä (v) Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92) Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011
Pahoinpitelyt kaksi kolmesta uhrista humalassa kolme neljästä pahoinpitelyn uhrista miehiä tyypillinen uhri on 20-24 -vuotias, humalainen mies viikonloppuna, yöllä, tekijä tuntematon Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
Pahoinpitelyn miesuhrit (n=332) ikäryhmittäin ja alkoholin osuus niissä (70% päihtyneitä) (42% uhreista yli 1,5 humalassa) 90 80 70 60 50 Lkm 40 30 20 10 0 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80 Ikä (v) Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234) Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008
Nuoret (15-29-vuotiaat)(n=1416) joka kolmas poikien ja joka neljäs tyttöjen tapaturma sattui humalassa alaikäisten (15 17 -vuotiaat) poikien tapaturmista 18 % ja alaikäisten tyttöjen tapaturmista 16 % sattui alkoholin vaikutuksen alaisena. Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Poikien tapaturmat ja alkoholin osuus niissä (32%) Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Tyttöjen tapaturmat ja alkoholin osuus niissä (24%) Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013
Alkoholistatuksen selvittäminen päivystyksessä ei ole aikaa ruveta selvittämään alkoholianamneesia- puhallutus nopea keino koska alkoholi ja tapaturmat ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, puhalluttaminen on perusteltua (tapaturma-alkoholipuhallutus, diabetesverensokerilabrat jne.) alkoholistatuksen selvittäminen on hoidon kannalta olennaista (leikkaus, kipsaus, hoitotoimenpiteet )
Alkoholistatuksen selvittäminen mittaustulos (puhallutus) on luotettava ja objektiivinen seulontaväline puhallutus itsessään on jo interventio haastattelu/itseraportointi (audit) seuraa puhallutusta, jos on aihetta pelkän itseraportoinnin luotettavuus on todettu huonoksi sekä vanhoilla (Kaukonen ym.2006) että nuorilla (Ehrlich ym. 2010)
Alkoholistatuksen selvittäminen.. tasapuolisesti kaikkia koskeva puhallutus ei leimaa ketään, samanlainen tutkimus kuin mikä tahansa muu (vrt. labrat) puhallustulos on salassapidettävää tietoa kuten muutkin potilastiedot voiko interventiota toteuttaakaan ilman todistetta (puhallutustulos)?
Tapaturmatilanne on etsikkoaikaa tapaturmatilanne on otollinen alkoholin käytön selvittämiseen ja alkoholinkäytön muuttamiseen, jos alkoholilla oli osuutta tapaturmaan (Apodaca ja Schermer 2003)-potilas on vastaanottavainen mini- interventio päivystyspoliklinikan yhteydessä on todettu tehokkaaksi (mm.gentilello ym.1999) intervention tavoitteet: herättää henkilö tiedostamaan alkoholiongelmansa ja tunnustelemaan mahdollisuuksiaan muuttaa juomistaan
Interventio suunniteltu niille, jotka eivät ole vakavasti alkoholiriippuvaisia ja joilla on riittävästi kykyä kontrolloida juomistaan tai lopettaa se kokonaan vain pienen avun turvin (Charbonney ym.2010) on kustannusvaikuttavampi näille kuin ongelmajuojille tai alkoholiriippuvaisille (Schermer 2005) perinteisesti lääkäreillä on tapana tunnistaa vain ongelmajuojat, joita on vaikeinta hoitaa ja muut jäävät huomiotta (Stahre ym.2006)
Interventio 15-30 min. joka alkaa puhallutuksella seulonta puhallutuksella (päivystyshenkilökunta rutiinisti) tämän jälkeen interventio niille, joilla lievä tai kohtalainen ongelma (päihdehoitaja ) interventiossa käsitellään puhallustulos ja keskustellaan miltä henkilön alkoholinkäyttö puhallustuloksen ja haastattelun perusteella näyttää (Dunn ym.2005) sekä kuvataan vaihtoehdot alkoholin käyttötavan muuttamiseksi kaikki tehdään positiivisessa, ei tuomitsevassa hengessä (Babor ja Kadden 2005)
Nuoret nuoret ovat potentiaalinen ryhmä, koska juominen ei vielä ole vakiintunut /tapa nuoren tapaturmakäynti päivystyspoliklinikalla on otollinen hetki lyhytinterventiolle toivottavaa olisi, että interventiossa käsiteltäisiin nuoren alkoholinkäytön ohella myös hänen elämäntilannettaan ja ohjattaisiin syrjäytymisvaarassa oleva nuori asiantuntijapalveluihin
Iäkkäät ongelmakäyttö jää usein huomaamatta (paljon muita ongelmia ja diagnooseja) tai tunnistetaan, mutta siihen ei puututa kuten nuorempien kohdalla (O Connell 2003) iäkäs itse tai omaiset eivät yleensä ota asiaa puheeksi puhallutus yhtä tärkeä kuin muilla ryhmillä ja alkoholinkäytöstä kysymisen tulisi olla rutiinia (vrt. lääkitys)) iäkkään alkoholiongelman hoito on vähintään yhtä tehokasta kuin nuorempien (Curtis ym.1989 ), usein tehokkaampaa
Mitä interventio vaatii? vaikka kyseessä olisi kiireinen tapaturmayksikkö, yksi puolipäiväinen henkilö (päihdehoitaja) pystyy hoitamaan intervention (ainakin Kanadassa)(Schermer 2005) työ on pääasiassa neuvontaa ja halpaa, etenkin kun sitä verrataan toistuvasti alkoholin takia tapaturmaan joutuneiden aiheuttamiin kustannuksiin
Alustavia tuloksia Kanada St. Michaels Hospital, Dpt of Critical care Toronto (lyhyt interventio) tapaturmapotilaat suhtautuivat myönteisesti perusteltuun puhallutukseen ja lyhyeen interventioon päivystyksen yhteydessä, päinvastoin kuin oletettiin 50 traumapotilaasta 94% piti interventiota täysin hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä 86% oli tyytyväisiä saamansa neuvonnan määrään toiminta jatkuu Charbonney ym.2010
Haitallinen alkoholinkäyttö on kansanterveysongelma ydinkysymys on, halutaanko alkoholin (haitallista ) käyttöä ehkäistä vai ei tapaturmatilanne on vain yksi mutta potentiaalinen tilaisuus, jossa ongelmaan voidaan puuttua, vaikka se onkin sekundaaripreventiota se vaatii jonkin verran resursseja ja asennemuutosta
Lopuksi ongelmakäyttöön pitää puuttua ajoissa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun henkilö tulee tapaturman vuoksi päihtyneenä päivystykseen päihdehoitaja tms.koordinoimaan ensilinjaan ongelmajuojat hoitunevat selviämisyksikön ja sen jatkohoitopaikkojen avulla on sosiaali- ja kriisipäivystyksiä, jossa voidaan kokonaisvaltaisemmin puuttua potilaan ongelmiin mutta tässä esitetty lyhyt interventio (Kanadan malliin) on vasta suunnitteluasteella toimisiko tämä malli Suomessa?
Kiitos mielenkiinnosta