Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Transkriptio

1 Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari Balderin sali Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Juomiskulttuurissa meneillään kolme isompaa muutosta Naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt merkittävästi viisi vuosikymmentä. Kulttuurisesti muutos naisilla on isompi kuin miehillä. Alaikäisten alkoholinkäyttö on vähentynyt tuntuvasti jo yli 15 vuotta. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt tasaisesti 1980-luvusta lähtien. Suurimmat muutokset naisilla Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Keskeinen kuluttajaryhmä Keskimäärin eläkeikäisillä on aikaisempaa enemmän ostovoimaa, he ovat entistä terveempiä ja toimintakykyisempiä. Vuonna 2030 neljäsosa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Myös keskeinen alkoholinkuluttajaryhmä Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Eläkeikäisten alkoholinkäyttö (1) Ikäihmisten alkoholinkulutuksen kasvutrendi on omalakinen ilmiö. Sen enempää 1990-luvun alun taloudellinen lama kuin vuonna 2008 alkanut alkoholinkäytön hidas väheneminen ei ole pysäyttänyt tätä trendiä. Suku/ikäpolviefekti. Märän sukupolven (s. noin ) juomiskäyttäytyminen on vaikuttanut myöhempiin mutta ilmeisesti myös edeltäviin ikäluokkiin. Naisilla muutokset ovat olleet suurempia kuin miehillä: 1993: vuotiaisista naisista 38 % oli käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. 2013: 60 %. 1993: vuotiaisista miehistä 69 % oli käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana. 2013: 77 % Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Eläkeikäisten alkoholinkäyttö (2) Iäkkäiden ihmisten määrän kasvu + alkoholinkäytön lisääntyminen + omassa kodissa asumisen politiikka =>??? Kotihoidolle ja omaishoidolle asettuu suuria odotuksia. Erityisongelmia Runsaimmin juovat vuotiaat miehet. Näitä vanhemmat, jatkuvasti apua tarvitsevat ja runsaammin juovat henkilöt. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja alkoholin interaktiot. Suuria yksilöllisiä eroja, joista on vaikea tietää etukäteen. Uusi, arvaamaton ilmiö suomalaisessa juomiskulttuurissa Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Eläkeikäisten alkoholinkäyttö (3) Tutkimus ikäihmisten alkoholinkäytöstä on alkanut vasta 2000-luvulla. Yleensä tutkimus käsittelee alkoholinkäytön vaikutuksia ikääntyvään henkilöön. Omassa tutkimuksessamme tarkastelimme, miten kotona asuvan ikääntyvän henkilön alkoholinkäyttö vaikuttaa häntä hoitaviin kotihoidon työntekijöiden työhön Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Pieni tapaustutkimus (Riitta Koivula ym.) Aineisto: 10 kotihoidon työntekijän (KHT) haastattelua (sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perus- ja lähihoitajia). Miten iäkkäiden asiakkaiden alkoholinkäyttö ilmenee KHT:n työtilanteissa? Mistä päihde-ehtoiset arkitilanteet asiakkaan kotona koostuvat? Miten KHT:t toimivat näissä tilanteissa? Miten he arvioivat selviytyvänsä näistä tilanteista? (Koivula ym., YP 5/ ja Koivula, Tiimi 1/2016) Lähtökohta 1: KHT:n työpaikka/kenttä on iäkkäiden koti, ts. iäkkäiden yksityisaluetta. Lähtökohta 2: KHT:n perustehtävä on tukea iäkkäiden toimintakykyä ja arjesta selviytymistä. Kenen säännöt pätevät, jos syntyy ongelmia? Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Alkoholiongelmat ja elämänhallinnan tukeminen (1) Hoito- ja palvelusuunnitelmaan ei aina haluta kirjata alkoholiongelmaa: yleensä niitä ei kirjata, koska ne on leimaavia. Ei meillä ole oikeutta leimata ketään. Minä olen itse tosi varovainen, enkä minä halua leimata ketään. Se on vähän hankala kysymys. Suunnitelmassa sovitaan, että asiakas ei saa olla humalassa kotikäynnin aikana. KHT:t haluavat kuitenkin kunnioittaa myös runsaasti alkoholia käyttävien itsemääräämisoikeutta. Humaltuneita asiakkaita on vaihtelevasti päivittäin, pari päivää viikossa, viikoittain. Alkoholitapaukset vievät keskimääräistä enemmän työaikaa ja tarvitsevat enemmän erityyppistä apua Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Alkoholiongelmat ja elämänhallinnan tukeminen (2) Lääkkeiden jakamisessa törmättiin ongelmiin. Humaltuneelle asiakkaalle työntekijä ei saa antaa lääkettä, jolloin sairauksien hoito ja seuranta vaikeutuvat. Myös talousasioissa KHT:t joutuivat välikäteen: hoitivat maksamattomia laskuja, ehdottivat edunvalvontaa (joka torjuttiin, koska sitten se viinankin läträäminen loppuu ) Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Alkoholiongelmat ja ammattipätevyys KHT:n työ on hoiva- ja hoitotyön ja toisaalta päihdetyön yhdistämistä. Harvoilla on kuitenkin päihdetyön koulutusta. Tästä syntyi työntekijöille riittämättömyyden tunne. Asiakkaille ja heidän omaisilleen tarkoitettuja päihdeoppaita on olemassa, mutta ne eivät olleet työntekijöiden käytössä. KHT:n hoitoonohjausyritykset eivät useinkaan onnistuneet eikä asiakkaan itsemääräämisoikeutta haluttu nujertaa. Työntekijöiden arvion mukaan potentiaaliset päihdeasiakkaat myös arvostelivat päihderyhmien toimintaa (mieskeskeistä jorinaa, liian vanhoja osallistujia jne.) Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Ammattien välinen yhteistyö (1) KHT:tä harmitti, että eri ammattien edustajat eivät kyenneet tekemään sujuvasti yhteistyötä. He arvostelivat sosiaali-, mielenterveys- ja päihdeammattilaisten toimintaa lyhytjänteisyydestä. Toivottiin lisää vuorovaikutusta kasvokkain asiakkaan ja muiden ammattiryhmien välillä. KHT:thän ovat ne, jotka näkevät asiakkaan tilanteen omin silmin. Kaatumistapauksissa alkoholin osuus saattoi olla ilmeinen, mutta sairaalassa tapaturmaa hoidettaessa ei puututtu lainkaan alkoholinkäyttöön. Ryyppyjaksoina lääkkeet jäivät usein ottamatta ja mielenterveysongelmat pahenivat Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Ammattien välinen yhteistyö (2) Mielenterveystapauksissa ja perheväkivaltatilanteissa mttyöntekijöiden kanssa tehtiin yhteistyötä, mutta sekin näytti takkuilevan. Mielenterveystiimi on olemassa, mutta kotihoidon näkökulmasta heitä on hirvittävän vaikea saada [paikan päälle]. Ja sitten kun he käyvät, niin he saattavat ne muutamat kerrat käydä saattavat vähän kävelyllä käydä. Tuntuu, että se ei meitä auta. Koska KHT:t ovat jalkautuva ammattiryhmä, heillä on omasta mielestään usein parempi tuntuma mt-kysymyksiin, jopa lääkehoitoon, kuin mt-ammattilaisilla. Tätä KHT:t pitivät ongelmana Esityksen nimi / Tekijä 12