OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä tiedosta keskiajan skolastikot luottivat auktoriteetteihin Bacon ja empiristit: vain kokemus opettaa, turhat teoretisoinnit on hylättävä Peirce ja päättelyn logiikka 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 2
Tieteellisen ajattelun perustoja Peircen mukaan tiukka sisäinen realismi induktio, deduktio, abduktio pragmatismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 3 Charles Sanders Peirce (1839-1914) opiskeli Harvardissa kemiaa ja fysiikkaa, ja työskenteli Yhdysvaltain rannikko- ja maanmittausvirastossa. Noin viiden vuoden ajan hän toimi logiikan lehtorina Johns Hopkins yliopistossa Baltimoressa. Peirce on pragmatismiksi kutsutun filosofian keskeisiä nimiä, ja hän on tutkinut tieteen logiikkaa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 4
Käsiterealismi Peirce puolusti käsiterealismia ja vastusti tuolloin vallinnutta nominalismia. Käsiterealismin juuret ovat antiikin filosofiassa, kahdessa toisilleen vastakkaisessa kannassa. Platonin mielestä käsitteet (universaalit), esimerkiksi omenan idea, olivat transsendentaalisia eli ne eivät kuuluneet olioihin itseensä vaan ylimaallisiin sfääreihin. Sen sijaan Aristoteles väitti, että käsitteet ovat immanentteja eli ne sisältyvät olioihin. William Occamilainen sanoutui irti käsiterealismista: hänen mukaansa käsitteet eivät ole transkendentaalisia eivätkä immanentteja vaan ne ovat olemassa vain ihmisten mielessä. (Bertilsson & Christanssen, 2001, 447) Peirce puolsi kantaa, jonka mukaan käsitteet ovat immanentteja. Käsitteet eivät ole myöskään täysin sopimuksenvaraisia kuten nominalistit ajattelevat. Kielen ja inhimillisen tietoisuuden ulkopuolella sijaitsevan 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 5 todellisuus sisältää merkkejä, jotka ovat välittömässä vuorovaikutuksessa tietoisuutemme kanssa ja näin luovat uusia merkkejä. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 6
Epäily Kaiken uutta tietoa tuottavan työn perusta on epäily. Epäilyn lietsoma ärtymys johtaa taistelemaan käsityksen saavuttamiseksi. Tätä taistelua kutsutaan tutkimukseksi (inquiry) Metodeja epäilyn tyynnyttämiseksi: (1) jääräpäisyyden menetelmä, (2) arvovallan menetelmä (3) a priori menetelmä (4) tieteen menetelmä. Jotta tekisimme oikeutta epäilylle, on löydettävä menetelmä jonka avulla käsityksiämme ei vakiinnuttaisi inhimillinen vaan ulkoinen pysyvyys. Tätä on tieteellinen päättely... (Peirce, 2001) 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 7 Kaikki päätelmämme jakautuvat (1)selittäviin, analyyttisiin eli deduktiivisiin päätelmiin ja (2)laajentaviin, synteettisiin eli induktiivisiin päätelmiin. Peirce laajensi tätä jakoa ottamalla mukaan abduktion. Tieteellistä päättelyä on siis kolmea tyyppiä: deduktiota, induktiota ja abduktiota. (Bertilsson & Christanssen, 2001, 448) deduktio: yksityistapauksen päätteleminen yleisestä säännöstä induktio: säännön johtaminen yksittäisistä tapauksista. Vain nämä päätelmät laajentavat tietoamme. Samalla ovat epävarmoja abduktio: eli induktion ja deduktion yhdistäminen teoreettisen ajattelun avulla. Abduktio on laadullista päättelyä, joka tarjoaa meille välitöntä ja intuitiivista tietoa todellisuuden rakenteesta. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 8
DEDUKTIO sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä tulos: nämä pavut ovat valkoisia Syllogismia luetaan niin että kaksi ylempää lausetta ovat premisseja ja kolmas lause muodostaa johtopäätöksen. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 9 INDUKTIO tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä tulos: nämä pavut ovat valkoisia sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 10
ABDUKTIO sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia tulos: - nämä pavut ovat valkoisia tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 11 Pragmatismi Teorioiden merkitys on niiden toimivuudessa. Totuudella tarkoitamme sitä hypoteesia, joka tulee vastaisuudessa käyttöön ja joka on äärettömän tutkijayhteisön kriittisten ponnistelujen tuoma lopullinen näkemys. (Bertilsson & Christanssen, 2001, 451) Kannattaa panna merkille, että pragmatistinen asenne ei oikein sovi yhteen relativismin kanssa. Mikäli teorioita voidaan arvioida toimivuutensa perusteella, on selvää, että relativismi ei ole kestävä kanta. Toimivuus edellyttää myös käsitystä jonka mukaan on olemassa jonkinlainen kausaalinen järjestys. Muutenhan ei voisi olla mahdollista oletta teorioiden toimivuutta. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 12
Kant: Harkitse kaikkia vaikutuksia jotka voisivat seurata sanoistasi ja toimi sen mukaisesti Pragmatismin peruslause: mitä kaikkia käytännön seuraamuksia voisi olla jos jotakin lausumaa seurattaisiin johdonmukaisesti. Kontrafaktuaalinen päättely. Miten kävisi jos tutkimus jatkuisi ainoa käytännöllinen ohje on do not block the road of inquiry. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 13 Monia realismin suuntauksia Realismi koostuu monista keskenään kiistelevistä suuntauksista. Fallibilistinen realismi (Popper, Campbell) Metafyysinen tai transsendentaalinen realismi, mm. Bhaskar Sisäinen tai pragmaattinen realismi, Tuomela, Sellars, Putnam 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 14
Fallibilismi Sir Karl Popper (1902-1994), alunperin itävaltalainen filosofi, joka vaikutti Englannissa. Popper tutki tieteiden luonnetta, ja esitti teorian, jonka mukaan tieteen tehtävänä ei ole tosiasioiden verifiointi vaan teorioiden falsifiointi. Teoriat pitää laatia sellaiseen muotoon, että ne ovat periaatteessa empiirisellä näytöllä osoitettavissa vääriksi. Tieteelliset teoriat ja historistiset ideologiat eroavat toisistaan juuri tässä suhteessa: ideologioita ei voida osoittaa empiirisesti vääriksi. (Demarkaatioperiaate) Tieteellisten teorioiden pitäisi olla kumottavissa. Tähän palataan vielä luennon lopulla kalvossa 28. Donald Campbell, sosiaalipsykologi, joka uskoi koeasetelman voimaan. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 15 Popperin käsitys tieteen luonteesta Tiede eroaa ei-tieteestä siinä että ei-tiedettä (esim marxismi, psykoanalyysi jne.) ei voida edes periaatteessa osoittaa vääräksi. Ei-tiede voidaan aina pelastaa lisähypoteeseilla. Teorioita ei voida koskaan osoittaa tosiksi, mutta niitä voidaan tukea havainnoilla. (Koska havainnot ovat teoriapitoisia, tähän liittyy ongelma!) Totuudesta puhumisen sijaan maltillisemmin totuudenkaltaisuuden käsite. (verisimilitude) Tiede on perusluonteeltaan ongelmanratkaisua. Vrt Popperin käsitys historisismista ja yhteiskuntasuunnittelusta: hyvä yhteiskunta ei pyri hyvään vaan mieluummin pyrkii minimoimaan pahaa. Holistiset suuret suunnitelmat johtavat totalitarismiin. Negatiivisen utilitarismin periaate, eli yhteiskuntapolitiikan tarkoituksena on huonojen olosuhteiden 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16
vähentäminen, ei hyvinvoinnin lisääminen. (Thornton, 2002) 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 17 Tiede on ongelmanratkaisua! Inhimillinen tieto lisääntyy ongelmanratkaisujen kautta. Tiedekin edistyy, ei yksittäisten havaintojen vaan (teorioissa) esiin nousevien ongelmien kautta. Tieteellinen toiminta on Popperin mukaan luonteeltaan deduktiivista teorioiden testausta. Teoriat eivät itsessään ole loogisesti perusteltavissa (ei ole keksimisen logiikkaa). Teorioista johdetaan alustavia hypoteeseja joita testataan empiirisesti empiirinen näyttö joko vahvistavaa tai hylkää hypoteesin. Kaikki tieteellinen tieto on väliaikaista, hypoteettista, muuttuvaa. Kriittinen asenne on siksi välttämätöntä. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 18
Kerrostuneisuuden idea: Maailma on sipuli, eli todellisuus on kerrostunutta. Popperin teoria kolmesta maailmasta Luonnon maailma, ihmisen maailma ja teorioiden maailma (Niiniluoto) Eri kerrokset vaikuttavat toisiinsa, mutta niillä on myös itsenäisyyttä. Kannalle vastakkainen käsitys on sellainen, että on olemassa vain pintakerros, tai että vain luonnonmaailma on olemassa 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 19 Metafyysinen realismi (a) pitää maailmaa valmiina, inhimillisestä tajunnasta riippumattona objektien kokonaisuutena. (b) MR:n mukaan on olemassa yksi ja vain yksi täydellinen kuvaus maailmasta. (c) Tässä kuvauksessa totuus merkitsee maailman ja kielen välistä korrespondenssia. Kyse on siten radikaalisti ei-episteemisestä todellisuuskäsityksestä. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 20
Sisäinen realismi kieltää edellä esitettyjen teesien (a), (b) ja (c) pätevyyden. Sisäinen realismi puolestaan väittää, että (a ) Maailma on eräässä mielessä ihmisten tekemä, eli siihen vaikuttaa ihmisten käsitteellistäminen. (b ) On mahdollista esittää useita keskenään kilpailevia, mutta tosia ja täydellisiä kuvauksia maailmasta (c ) Totuus on episteeminen ja teoriaan sidottu käsite. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 21 Metafyysinen realismi on väärässä, sisäinen realismi on oikeassa. Sisäistä realismia pitää kuitenkin täydentää käsityksellä kausaalisuudesta. Teorioiden toimivuuteen nojautuva pragmaattinen sisäinen realismi on oikeassa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 22
Teorioiden rooli yhteiskuntatieteissä Realismi eroaa empirismistä ja instrumentalismista siinä, että realismissa ajatellaan teorioilla olevan tärkeä merkitys olemassaolevan kuvaamisessa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 23 Teorioiden rooli tietoperustan luomisessa Empirismi pitää maailmaa sellaisena kuin se näyttää olevan. Maailma on meille annettu. Emipirismi uskoo välittömiin havaintoihin ja katsoo tutkimuksen tehtävänä olevan näiden havaintojen järjestämisen raportiksi. Instrumentalismi puolestaan pitää teorioita välineinä, joilla voidaan organisoida ja systematisoida dataa, ja pitää havaittavan jokapäiväisen maailman ja ei-havaittavien teorioiden välistä eroa luonteeltaan ontologisena. Realistiselle tutkijalle teoria ei ole vain väline, jolla yksittäisiä havaintoja järjestetään raportiksi. Se, että jokin ei ole havaittavissa, ei merkitse sitä, että ilmiö ei olisi olemassa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 24
Teoria määrittelee, mikä on olemassaolevaa: Oletetaan, että on olemassa teoria yhteiskuntaluokista. Realismin mukaan, mikäli teoria on kelvollinen, ovat luokat olemassa. Realismin variantista riippuen pidetään sekä tieteen avulla kuvattu ilmiö että arkipäivän ymmärryksen mukaista kuvausta olemassaolevana (minimaalinen realismi), tai vain parhaan mahdollisen teorian kuvaamaa ilmiötä totena, ja arkiymmärryksen kuvaamaa ilmiötä oikeastaan ei-olemassaolevana. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 25 Teorioita tarvitaan erityisesti tekemään yhteiskunnalliset rakenteet näkyviksi. Yhteiskunnan keskeisiä aspekteja on todella vaikea kuvata induktiivisesti. Olipa kyse globalisaatiosta, pankkijärjestelmästä, rahasta tai sukupuolijärjestelmästä, on induktiivinen tutkimusstrategia hankaluuksissa. Induktivismin ongelmat ovat todellisia, ja siksi tilanne, jossa huomattava osa sosiaalityön tutkimuksesta nojaa vahvasti siihen, on pulmallinen sosiaalityön tietoperustan kehittymisen kannalta. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 26
Bruce Thyer: sosiaalityön tutkimuksessa on päästävä eroon teorioiden tavoittelusta ja keskityttävä interventioiden vaikutusten arviointiin. Näitä arviointeja yhteenliittämälä voidaan luoda tietoperusta sosiaalityölle. Tomi Gomoryn mielestä Thyerin verifikationistinen sosiaalityön tutkimus pyrkii induktiivisesti osoittamaan, että koska yhdessä tutkimuksessa on voitu todeta jonkin menettelytavan olevan hyödyllinen, ja sama tulos voidaan osoittaa toisissakin tutkimuksissa, on valittu interventio todistettu hyväksi. Hänen mukaansa tämä strategia on kestämätön, eikä johda sosiaalityön tietoperustan kehittymiseen. Monenkaan testauksen jälkeen on vaikea osoittaa, että interventio todellakin auttaa asiakkaita toivotulla tavalla. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 27 Vaihtoehtoiseksi strategiaksi Gomory esittää popperilaista falsifikationistista ohjelmaa, jossa pyrittäisiin fallibilistisesti ja noninduktiivisesti testaamaan teorioita. Tavoitteena ei olisi pyrkiä induktiivisesti osoittamaan toistuvilla testeillä, että jokin interventio toimii, vaan teorioiden toimivuutta testaamalla osoittamaan, mikä niissä ei toimi. Siksi Thyerin vaatimus teoriattomasta empiirisestä tutkimuksesta on pulmallinen, eikä johda sosiaalityön tietoperustan kehittymiseen. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 28
Viitteet Bertilsson, Margareta & Christanssen, Peder Voetmann (2001). Teoksessa Peirce (2001). Jälkisanat. Peirce, Charles Sanders (2001). Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia. Valinnut ja suomentanut Markus Lång. Tampere: Vastapaino. Thornton, Stephen (2002). Karl Popper. Teoksessa Stanford Encyclopedia of Philosophy. Tulostettu internetistä 03.01.2003 http://plato.stanford.edu/entries/philosophy. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 28