Sosiaalityön tutkimus: ontologia. Sosiaalityön tutkimus: ontologia

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalityön tutkimus: ontologia. Sosiaalityön tutkimus: ontologia"

Aila Toivonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 OSA I: Sosiaalityön tietoperusta Tietoperusta-keskustelu Väitöskirjani Responssi ja opetukset 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Eileen Gambrill (UCLA, USA): sosiaalityö on auktoriteettiperusteinen ammatti. Sosiaalityön legitimiteettiä haetaan vetoamalla kuulijoiden tai keskustelukumppanien luottamukseen. Hyvää tarkoittavista pyrkimyksistä ei kuitenkaan seuraa välttämättä tavoiteltua hyvää. Tämän luota minuun strategian ohella sosiaalityö-ammatti esiintyy mieluusti tieteeseen perustavana. Gambrillin mielestä vetoaminen myös ammatillisen toiminnan perustana olevaan tutkimukseen on väärin: sosiaalityön ammattikäytännöt eivät nykyisellään perustu tutkimukselliseen näyttöön. Miten sosiaalityöstä voisi tulla auktoriteettiperustaisen ammatin sijasta tieto- tai tiedeperustainen ammatti? 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 2

2 Tarkoituksenani on, paitsi miettiä, millaisen vaihtoehdon realismi tarjoaa sosiaalityön tietoperustan kehittämiselle, myös hahmotella hivenen yleisemmältä kannalta sellaista realismin varianttia, jonka soveltaminen empiirisesti orientoituneeseen soveltavaan tutkimukseen voisi olla mielekästä. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 3 Aiempia keskusteluja tietoperustasta Aiheesta on kirjoitettu kirjastokaupalla (Pekka Saarnio 1980-luvulla) luvun alusta 1920-luvulle: Psykologinen vs. sosiologinen tietoperusta, Mary Richmond kannatti sosiologista tai sosiaalipsykologista näkökulmaa mm. G.H. Meadin vaikutuksesta, mutta hävisi, ja psykologinen näkökulma voitti luvulta 1950 luvulle: Diagnostinen vai funktionalistinen koulu, kiista ei kunnolla ratkennut, ehkä diagnostinen koulu kuitenkin voitti luvulle: psykodynaaminen vs muut, vähitellen psykodynaaminen koulukunta on menettänyt otettaan. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 4

3 Uudemmat suunnat Generalistinen orientaatio vs erikoistuminen Empiirisesti perustellut käytännöt vs radikaalit sosiaalityöt ; ensiksi kysymys SSD:stä vs marxismi, sitten EBP vs postmodernit diskurssit. Sosiaalihuollollinen orientaatio vs yksilötyö; erityisesti Harry Specht ja terapeuttisen työn sekä sosiaalityön professionalistumisen kritiikki. Sosiaalityö on menettänyt kohteensa ja funktionsa, köyhyys ja köyhät ovat unohtuneet. Vrt suomalainen keskustelu vielä 1980-luvulla. Eurooppalaisessa keskustelussa kysymys sosiaalityöstä vs sosiaalipedagogiasta, erityisesti Saksassa mutta myös Itä-Euroopassa. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 5 Tutkimus ei tietenkään ole ainoa sosiaalityön tietoperustassa vaikuttava osatekijä. Sosiaalityö yhteiskunnallisena ilmiönä koostuu kolmesta vaikuttavasta tekijästä: tutkimuksesta, koulutuksesta ja ammatillisista käytännöistä. (Sosiaalityön käsitteellä ei siis viitata yksinomaan ammatillisiin käytäntöihin!) Myös tietoperusta syntyy näiden kolmen yhteisvaikutuksesta. Sosiaalityön tehtävänä on sosiaalisten ongelmien lievittäminen. Siten tutkimuksen, koulutuksen ja ammattikäytäntöjen fokuksessa tulisi olla ennenkaikkea sosiaalisesten ongelmien esiintyvyys sekä erilaisten niihin puuttumisen muotojen testaaminen. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 6

4 tutkimus koulutus ammattikäytäntö Kuva 1: Tietoperustan kolme elementtiä 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 7 Kasautuva tietoperusta Opetus valmentaa sekä tutkimukseen että ammattikäytäntöihin. Tutkimus ohjaa (tai ainakin sen tulisi ohjata) ammattikäytäntöjen opetusta Tietoperustassa on aina mukana tacid knowledge elementti, jota tosin helposti paisutellaan työntekijöiden persoonallisuus vaikuttaa, ja paljon

5 Mansoor A.F. Kazin mukaan USA:laisessa sosiaalityön käytäntöjen tutkimuksessa vaikuttaa tällä hetkellä neljä traditiota: empiiristen käytäntöjen liike, metodologinen pluralismi, kriittinen teoria ja tieteellinen realismi. Suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa tilanne on toisenlainen: näkyvissä on metodologinen pluralismi, joka on pääasiassa kvalitatiivista tutkimusta, ja joka saa vaikutteita yleisistä fenomenologisista teorioista, sosiaalinen konstruktionismi variantteineen, ja erilaisista kriittisistä teorioista, mm. feminismistä syntyvä tutkimus. Empiiristen käytäntöjen liike on tuntematon, samoin realismi. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 9 Realismi on syntynyt nimenomaan vastareaktioksi tietynkaltaiselle empirismille, jossa ajateltiin olevan mahdollista tehdä suoria ja välittömiä havaintoja todellisuudesta. Realismin kanta on, että ei-käsitteellinen todellisuuden tarkastelu ei ole mahdollista (tai on mahdollista vain rajatusti; vrt. Barnes - Bloor - Henry ja havaitsemisen modulaarisuus). Tässä mielessä realismi seuraa Kantin käsitystä käsitevapaan havaitsemisen mahdottomuudesta. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 10

6 Oma realismini Väitöskirjaprojekti käynnistyi 1983 vastaukseksi kysymykseen mitä sosiaalitoimistoissa todella tapahtuu? Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmessa erikokoisessa sosiaalitoimistossa: Kaupungissa, Ruotsilassa ja Harvalassa, eli kaupungissa, kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla. Aikaisempaa sosiaalitoimistotutkimusta ei Suomessa juuri ollut, esimerkit löytyivät Ruotsista (Sunesson) ja Yhdysvalloista (mm. Piven ja Cloward, Blau). Keräsin tutkimuksen aineiston sosiaalihuoltolain tullessa voimaan, jolloin vanhojen sosiaalihuoltolakien mukaiset ammattikäytännöt olivat juuri muuttumassa. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 11 Metodologiasta Laadullista kenttätutkimusta pehmein menetelmin, oppi-isänä mm. Pertti Töttö ja Martti Grönfors (aineiston keruu vuosina 1984 ja 1985). Menetelmäoppikirjojen induktiivisuusvaatimus tuntui vaikealta, koska halusin pohtia sosiaalitoimistojen toimintaa osana sosiaalihuollon järjestelmää ehkä jopa osana koko yhteiskuntaa. Vastaukseksi löytyi Uskali Mäen kautta Raimo Tuomela, jota kautta Roy Bhaskar. Realismi näytti mahdollistavan teoreettisen ja empiirisen välisen kuilun ylittämisen. Konkreettiset työvälineet mallia HOW-TO kuitenkin puuttuivat. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 12

7 Väitöskirjan responssi Ensiksi varsin myönteinen: erityisesti varhempi lisensiaatin tutkimus (1988) otettiin vastaan ikäänkuin kyse olisi sosiaalitoimistojen todellisuuden todesta kuvauksesta, vaikka itse olin jo tuolloin skeptisempi. Kritiikkiä tuli ainakin kolmelta suunnalta: jotkut sosiaalityöntekijät kokivat tutkimuksen loukkaavana laadullisen tutkimuksen edistyminen johti tutkimuksen teoreettisuuden kritiikkiin. Tutkimus oli menetelmällisesti vanhanaikainen. realismini tulkittiin objektivismiksi, erityisesti Leena Eräsaari 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 13 Nyt tuloksilla enintään teoriahistoriallista merkitystä. Silti tutkimukseen edelleen näkee viittauksia, mutta yleensä vain kirjaan, ei tuloksiin. Oma johtopäätökseni: unohda koko juttu! Oli silti vaikea toteuttaa, sillä realismini jätti jäljelle joukon uskomuksia (ks seuraava kalvo:) 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 14

8 Realismin merkitys minulle mitä jäi jäljelle 1980-luvusta Käsitys ihmisestä riippumattoman ulkoisen todellisuuden olemassaolosta. Käsitys invarianssien etsimisen tärkeydestä: todellisuuden tutkiminen edellyttää teorioiden käyttämistä ja teorianmuodostusta. Teoria ei kuitenkaan ole ns jumalansanaa vaan tarkentuva tulkinta siitä mitä havainnot voivat tarkoittaa todellisuuden kuvaajina. Relativismi on ongelmallista, olipa sitten kysymys episteemisesta relativismista tai eettisestä relativismista. Relativismin torjuminen ei silti merkitse foundationalismia. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 15 Mikä realismissa on sosiaalityön tutkimuksen kannalta tärkeää: Historiallisen kehityksen huomioonottaminen: nykyhetken interaktioihin rajautuva tutkimus sulkee silmänsä siltä mitä aikaisemmin on tapahtunut. Rakenteellisilla tekijöillä on historiallinen perusta. Sosiaalista on tutkittava ympäristössään. Sama sosiaalihuoltolaki synnyttää kolme eri tulkintaa kolmessa eri ympäristössä. Aikaisempien tutkimusten hyödyntäminen erityisesti teorianmuodostuksen kautta. Relativismin eri muotojen torjuminen, tai ainakin sen osoittaminen, että relativismi ei ole automaattisesti totta. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16

9 Viitteet [Bertilsson & Christanssen(2001)] Bertilsson, Margareta & Christanssen, Peder Voetmann (2001). Jälkisanat. Teoksessa Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia. Tampere: Vastapaino. 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16

Samankaltaiset tiedostot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä