FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
|
|
- Eveliina Kähkönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille ts. tiedon avulla osataan jotakin Tieto on tosi käsitys, johon liittyy perustelu (Platon, n e.kr) > Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Tieto on suuntautumista > Tietäminen on uskovaa ja odottavaa orientoitumista todellisuuteen Tieto voidaan jakaa: - (1) Arkitieto = omakohtaista kokemuksellista varmuutta, esiymmärrys - (2) Tieteellinen tieto = kriittistä, itsensä kyseenalaistavaa, esitetään väitelauseina Tiedän, että p (= propositio, lause), jos 1) uskon, että p, 2) p on tosi ja 3) p on perusteltu - uskominen osoittaa luottamusta lauseen pitävyyteen - lause on uskottava, mikäli se on perusteltu (ts. evidenssin vaatimus) - perustelu tapahtuu mm. havainnoimalla (vrt. totuusteoriat) > havainto joko vahvistaa tai kumoaa väitteen - varmuus asian totuudellisuudesta on psyykkinen ilmiö, ei ehdoton ilmiö Tiedolla on a) subjekti (joka tietää), b) objekti (kohde, josta tiedetään) ja c) sisältö (objekti väittäminä) - tieto on aina subjektiivista
2 - objekti jakaantuu: 1) olio eli ulkomaailman kohde, josta emme saa varmaa tietoa ja 2) ilmiö eli kokemuksemme oliosta Merkityksen triadi (kolmio, loogikko Gottlob Frege 1800-luvulta): sana - käsite - kohde - kohde (objekti) esiintyy havainnoissa ja muissa kokemuksissa - käsite syntyy kohteesta ihmismielessä ajattelun seurauksena - sana (merkki) tekee käsitteen viestittäväksi - näistä muodostuu kolmio: kieli, ajattelu, maailma Tieteissä keskeistä KÄSITTEENMÄÄRITTELY, joka tapahtuu osoittamalla (esim. kädellä koivua) tai nimeämällä (sanakirjamääritelmä esim. sanasta demokratia) B. Tiedon lähteet: rationalismi vs. empirismi 1) JÄRKI (lat. ratio) - rationalismi: a priori - tietoa ennen kokemusta - on tietoa, johon ei tarvita kokemusta (kokemustietoa ei kielletä) - René Descartes ( ): ns. synnynnäiset ideat, "Ajattelen, olen siis olemassa" (cogito ergo sum) on apriorinen totuus (ks. FI5) - matemaattiset lauseet ovat a priori 2) KOKEMUS (lat. empeiria) - empirismi: a posteriori - tietoa jälkeen kokemuksen - kaikki tieto edellyttää kokemusta - John Locke ( ): ihminen on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa), johon kokemus kirjoittaa; representationalismi: ulkomaailman objekteja edustavat ns. mielen ideat. - George Berkeley ( ): olemassaolo on havaittuna olemista (esse est percipi); idealismi: ei ole mitään olemassaoloa ilman havaitsevaa henkeä (Jumalaa). - David Hume ( ): skeptisismi: epäili tiedon mahdollisuutta ulkomaailmasta. Immanuel Kantin ( ) synteesi (ks. myös FI5) - synteettinen lause = tuo uutta tietoa ("Veikko on poikamies"), analyyttinen lause = tietoa, joka sisältyy jo käsitteeseen ("poikamies on naimaton") - Onko olemassa synteettisiä a priori -lauseita? Voidaanko ilman kokemusta saada uutta tietoa? - Synteettinen a priori-lause Kantin mukaan on esim.: "7+5=12" ts. matemaattiset lauseet tai "ojennettu jalkani on tietyssä paikassa" - Todellisuus jakaantuu: ilmiöiden (fenomenaaliseen) maailmaan ja olioiden (noumenaaliseen) maailmaan. Emme saa tietoa olioista sinänsä (das Ding an sich), vaan pelkästään ilmiöistä (aistikokemuksista). C. Tiedon varmuus ja totuus Voidaanko mitään tietää varmasti? Descartesin systemaattinen epäily > en voi epäillä, että ajattelen. - Charles Peircen mukaan filosofin ei pidä epäillä sellaista, mitä ei epäile ihmisenä (ts. pragmatismin periaate: käytännössä toimivaa ei sinänsä tarvitse epäillä) Relativismi: tieto ja totuus ovat suhteellisia (johonkin nähden) ja usein subjektiivisia Absolutismi: tieto ja totuus ovat riippumattomia, ehdottomia Totuuden luokittelua: - empiirinen totuus = kokemusperäinen totuus (esim. "jalkani puutuu")
3 - rationaalinen totuus = järkiperäinen totuus (esim. "cogito, ergo sum") - analyyttinen totuus = käsitteeseen sisältyvä totuus (esim. "poikamies on naimaton") - synteettinen totuus = tosiasiasta riippuvainen totuus (esim. "Veikko on poikamies") - looginen totuus = välttämätön johdettu totuus (esim. Sokrates on ihminen, ihminen on kuolevainen, Sokrates on kuolevainen") TOTUUSTEORIAT (ks. myös FI1): - Korrespondenssi- eli vastaavuusteoria (Aristoteles e.kr): väite on tosi, kun se vastaa todellisuutta - Koherenssi- eli yhteensopivuusteoria: väite on tosi, kun se sopii yhteen muiden väitelauseiden kanssa - Konsensus- eli yksimielisyysteoria: väite on tosi, jos siitä ollaan yhtä mieltä - Pragmaattinen eli toimivuusteoria: väite on tosi, kun se toimii käytännössä Totuudessa on vain joko tosi tai epätosi, todennäköisyydessä on eri varmuuden asteita LISÄYS: Francis Bacon ( ) - "tieto on valtaa" - päähuomio luonnontieteisiin - muotoili induktiivisen tutkimusmenetelmän - tieto, joka ei edistä käytännöllistä elämää on arvotonta - filosofia tutki (1) Jumalaa, (2) luontoa ja (3) ihmistä ja hänen tuotteitaan - objektiivisen tiedon tiellä ovat esteenä, ihmisten ennakkoluulot eli idolat: 1. heimon idolat - oma olemus ja yhteisön arvostukset 2. luolan idolat - tutkimme todellisuutta omasta näkökulmasta käsin 3. torin idolat - kielen epäselvyys johtaa harhaan 4. näyttämön idolat - perinteiset mielikuvitukselliset näkemykset johtavat harhaan D. Lyhyt katsaus logiikkaan Aristoteelinen logiikka - Kolmannen poissuljetun laki: ns. kaksiarvologiikkaa, jossa väitelause on joko tosi TAI epätosi, kolmatta vaihtoehtoa ei ole - Ristiriidan laki: lause ei voi olla samanaikaisesti tosi JA epätosi - Deduktio (deduktiivinen päättely): Yleisestä totuudesta johdetaan yksittäistä tapausta koskeva totuus (Sokrates on kuoelvainen esimerkki) > säilyttää välttämättä totuuden - Induktio (induktiivinen päättely): Yksittäisistä tapauksista johdetaan yleinen lainalaisuus (empiiristen tieteiden menetelmä) 2. TIETEENFILOSOFIAN PERUSTEET A. Mitä tiede on? Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia: - epäluotettavat havainnot (omien havaintojen liiallinen korostaminen) - selektiiviset havainnot (teemme havaintoja valikoiden) - liiallinen yleistäminen (omien havaintojemme perusteella) - puutteellinen päättely (emme kyseenalaista näkemyksiämme) - lyhytjänteisyys (luotamme ensimmäiseen tai miellyttävimpään selitykseen) - asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään Tieteenfilosofia tutkii tieteen tavoitteita, menetelmiä ja tieteellisen tiedon tutkimista
4 filosofiasta käsin Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa Tiede hankkii tietoa luonnosta, ihmisestä ja yhteiskunnasta Päämääränä totuus Tieteessä keskeistä havainnot + käsitteet - nyk. korostetaan kokemusperäisyyttä - pyrkimyksenä määritellä tulos lauseina (käsitteinä) Tieteiden järjestelmä: 1) Formaaliset tieteet (mat, log) 2) Reaalitieteet: a) luonnontieteet (biol, fys, kem) b) humanistiset tieteet (psyk, hist, fil) c) yhteiskuntatieteet (sosiol, taloust) Puhtaat (esim. kemia) ja soveltavat (esim. lääketiede) tieteet Tieteellinen maailmankuva = tiedot maailmasta ja sen lainalaisuuksista hankittu tieteellisin menetelmin (tällöin maailmankuva on avoin, kriittinen ja itseään korjaava). B. Tieteen menetelmistä ja selittämisestä Charles Peircen (amer, ) neljä tapaa muodostaa uskomuksia: 1) itsepäisyyden menetelmä - pidämme kiinni omista vanhoista käsityksistämme 2) auktoriteetin menetelmä - nojaamme auktoriteettiin (esim. puolue, uskonto) 3) intuitiivinen menetelmä - uskomme kykyymme saada tietoa ilman havaintoja ja todisteluja 4) tieteellinen menetelmä - on objektiivinen, julkinen ja itsensä korjaava - objektiivisuus = tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijan mielipiteistä riippumattomia - julkisuusperiaate = tutkijan on perusteltava väitteensä tiedeyhteisössä - itsensäkorjaavuus = tehdyt virheet havaitaan ja poistetaan Tieteellisen tutkimuksen kaksi puolta: - a) deskriptiivinen tiede pyrkii tosiasioiden löytämiseen ja kuvaamiseen - b) teoreettinen tiede pyrkii hypoteesien ja teorioiden muodostamiseen Tiedettä tehdään aina lähtökohtaoletusten (esiymmärryksen) varassa - T.S. Kuhn (amer, ), paradigma määrittelee, mitkä ongelmat ovat kiinnostavia ja miten niitä tutkitaan Tieteen kehitys Kuhnin mukaan: - normaalitiede, tutkimusta hyväksytyn paradigman pohjalta yksimielisesti - "anomalian" (ristiriidan) tila, jossa uusi ajatus/tutkimustulos ei sovi vanhaan paradigmaan - vallankumous, jolloin vanha näkemys hylätään ja syntyy uusi paradigma (esim. Kopernikuksen aurinkokeskeisyys) Tieteen edistyminen: 1) tiede lähestyy totuutta vai 2) tiedon määrä kasvaa Tieteen autonomia = tieteen tulosten arviointi on tiedeyhteisön asia, ei ulkopuolisten Tieteellinen teorianmuodostus (vrt. käsitteenmuodostus) - teoria (kr., tarkastelu) = todellisuutta selittävät (ja mahdollisesti ennustavat) väitteet - mahdollistavat ilmiöiden selittämisen ja ymmärtämisen sekä ennustamisen - esittelee oliot ja niiden suhteet toisiinsa
5 Hypoteesi = tutkittavan ongelman ratkaisuehdotus, joka tulee olla testattavissa Karl Popper (itäv, ) - Tieteelliset väitteet on esitettävä niin tarkasti, että ne ovat kumottavissa. - Tiede on pyrkimystä kumota käsityksiä (ns. falsifikaatioargumentti, vrt. loog. pos.) - Fallibilismi: Tietomme ovat näkemyksiä, eivät lopullisia totuuksia. Keskeistä kriittisyys ja valmius muuttaa käsityksiä. Tieteellinen tietokin on subjektiivista: sidottu ajallisesti muuttuviin ajattelutapoihin Tieteen normit (Robert Mertonin mukaan 1949): 1) Arviointiperusteiden yleispätevyys (universalismi) - riippumatta kuka väitteen esittää - vain perustelut painavat 2) Tiedon yhteisyys (kommunismi) - tulosten julkisuus - tulokset eivät ole yksityisomaisuutta 3) Puolueettomuus - tiedemiehen arvovalta ei saa painaa, vaan tieteelliset tiedot sinänsä - politiikka/uskonto ts. auktoriteetit eivät kuulu tieteeseen 4) Järjestelmällinen epäily - kaikkiin tieteen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti LISÄYS: LOOGINEN POSITIVISMI JA ANALYYTTINEN FILOSOFIA - Looginen positivismi (looginen empirismi, uuspositivismi) syntyi luvun Wienissä - taustana August Comten ( ) positivismi = luotettava tieto voi perustua vain "positiiviseen kokemukseen" eli havaintoon - teologia ja metafysiikka hylätään - verifioimisteesi: Lause on mielekäs, jos se voidaan täydellisesti osoittaa todeksi (verifioida) välittömän havainnon perusteella. > ongelmaksi "kaikki"-lauseet > päädyttiin falsifiointiin eli lause on mielekäs, ellei sitä voida osoittaa vääräksi - Analyyttinen filosofia pyrki ratkaisemaan fil. ongelmat logiikan avulla - useimmat fil. ongelmat johtuvat kielen väärinkäytöstä - LUDWIG WITTGENSTEIN (itäv J.KR.) - rikkaasta wieniläissuvusta. Antoi perintönsä sisaruksilleen, Cambridgen yliopiston opettaja, osallistui vapaaehtoisena 1. maailmansotaan joutuen vangiksi, vietti aikaansa mm. Norjan vuonoissa, luostarin puutarhurina, maalaiskansakoulunopettajana, pyrki arkiseen työhön Neuvostoliittoon, järjesti filosofian oppilailleen työpaikkoja tehtaasta, kuoli eturauhassyöpään - ns. kielifilosofian tärkein edustaja, jonka mukaan filosofiset ongelmat ovat virheellisen kielenkäytön tulosta (kielipeli, eri aloilla käytämme erilaista kieltä - emme voisi ymmärtää leijonaa, vaikka se puhuisi kieltämme, sillä emme ymmärrä leijonan elintapaa ja maailmaa) - aluksi pyrki luomaan ideaalikielen, jonka avulla todellisuus voitaisiin kuvata täsmällisesti (pääteoksessa: Tractatus Logico-Philosophicus, 1922) - BERTRAND RUSSELL (engl J.KR.) - pääteos: Principia Mathematica- loogikko, matemaatikko - maailman rakenne on sama kuin kielen looginen rakenne > pyrittävä kielen tarkkaan
6 analyysiin C. Miten tutkimusta tehdään? 1) Tutkimustehtävän asettaminen - tutkimusaiheen valinta - tutkimuskohteen alustava määrittely 2) Tutkimusaineiston hankinta - tutustuminen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin sekä tilastoihin - tutkimusasetelma: miten ongelma ratkaistaan? 3) Tutkimusmenetelmien valinta - kvalitatiiviset eli laadulliset menetelmät - kvantitatiiviset eli tilastolliset menetelmät - aineistonkeruu ja analysointi 4) Johtopäätökset ja tulosten julkaiseminen 3. METAFYSIIKKA A. Metafysiikan tutkimusalue Maailmankuva = tieteen luoma kokonaiskuva maailmasta Maailmankatsomus = maailmankuva + käsitykset olevaisesta, elämän tarkoituksesta, arvoista Metafysiikan kysymyksiä ei voi selvitellä empiirisen tieteen metodein, vaan rationaalisin keinoin Kaikkien ihmistä, tietoa, totuutta, luontoa jne. koskevien teorioiden perustana on jokin metafyysinen oletus Metafysiikan perinteinen jako: ontologia, kosmologia, filosofinen teologia B. Ontologia - oppi olevaisesta Ontologian kysymyksissä etsitään vastausta siihen, millaisia maailman ja ihmisen oleminen on Peruskysymys: Mitä oleva on viime kädessä? Reaalinen ja ideaalinen oleva - reaalisesti olemassa oleva on ajallinen, muuttuvainen ja riippuvainen toisista ts. tällaisia ovat esim. materiaaliset oliot - ideaalisesti olemassa oleva on ajaton, muuttumaton ja riippumaton ts. kysymys on käsitteellisestä olemisesta> matematiikan oliot (esim. geometrinen kolmio), eettiset ja esteettiset arvot Substanssin käsite - substanssi tarkoittaa nykyisin ns. perimmäistä olevaa - Aristoteleella substanssi tarkoitti sitä, mitä jokin on - Descartesilla substanssi tarkoitti sitä, mikä ei edellytä mitään muuta kuin itsensä ollakseen olemassa - monismin mukaan substansseja on yksi (esim. materialismin mukaan olevaisuus on vain ainetta, kuten Demokritoksen atomiopissa tai idealismin mukaan olevaisuus on vain henkeä, kuten Berkeleyllä Jumalan havainnoissa) - dualismin mukaan substansseja on kaksi (esim. Descartesilla aine ja henki)
7 - pluralismin mukaan substansseja on useita (esim. Leibnizin monadologiassa) - idealismi ja materialismi (ks. FI 1) Popperin maailmat: - todellisuus jaetaan kolmeen melko itsenäiseen osa-alueeseen: - MAAILMA 1: materiaalinen eli aineellinen (fysikaalinen) todellisuus - MAAILMA 2: mentaalinen, subjektiivinen tajunnan eli ihmismielen maailma - MAAILMA 3: kulttuurinen, ihmisen luoma ja ylläpitämä maailma - Popper hylkää reduktionismin (palauttaminen, jonka mukaan esim. mentaalista maailmaa ei ole ilman fysikaalista maailmaa) - subjektiivisen idealismin mukaan MAAILMA 2 on ensisijaisesti olemassaoleva: solipsismin mukaan todellisuus on ihmisen omat kokemukset (Hume), fenomenalismin mukaan todellisuus on laajemmin havaituksi tulemista (Berkeley). - emergenttisen materialismin mukaan MAAILMA 2 on emergentti MAAILMAAN 1 nähden eli mieli on riippuvainen aivoista, mutta kuitenkin mieli ja tietoisuus on enemmän kuin hermokudos. MAAILMA 1 on kuitenkin MAAILMAN 2 ja 3 olemisen perusta. 1) Olio-ontologia: maailma koostuu yksilöolioista ja niiden yhdistelmistä 2) Tosiasiaontologia: maailma on tosiseikkojen ei olioiden kokonaisuus (Wittgenstein) 3) Prosessiontologia: maailma on dynaaminen prosessi, jatkuvasti muuttuva (perusta ei siis ole pysyvissä olioissa tai tosiseikoissa) Eksistenssi ja subsistenssi - Eksistenssi (lat. exsisto eli ilmestyä) = konkreettiset, ajassa ja tilassa esiintyvät syyseuraussuhteessa olevien olioiden oleminen - Subsistenssi (lat. subsisto eli olla) = abstraktien olioiden, lukujen ja luokkien oleminen Aristoteles: materia ja forma - materia ei ole mitään ilman muotoa; muoto määrittelee ja tekee materiasta olevaisen Universaaliprobleema: mikä on käsitteen ja olion olemisen suhde? - universaali = yleiskäsite (esim. kynä) - Platon (käsiterealismi): yleiskäsitteet ovat todellisesti olemassa (ideoiden maailma) - Aristoteles (konseptualismi): yleiskäsitteet ovat vain yksityisolioissa (niiden muodoissa) - Wilhelm Occamilainen (nominalismi): yleiskäsitteitä ei ole olemassa, vaan käsitteet ovat ihmisen antamia nimiä olioille Kausaalisuus eli syy-seuraus -ketju (luonnon lait) on joko a) ääretön (ongelma: mitä äärettömyys on) b) äärellinen (ong: mikä on ääri?) - Kant: kausaalisuus on ymmärryksessä, mutta ei välttämättä luonnossa Determinismi: kaikki luonnossa tapahtuu kausaalilakien mukaan; ei hyväksytä sattumaa eikä ihmisen vapaata tahtoa (vrt. Laplacen demoni) - Indeterminismi: luonnossa on sattumalla ja ihmiselämässä vapaalla tahdolla tärkeä sija Teleologisuus: kaikki asiat selitetään päämäärästä eli lopputuloksesta käsin C. Teologia - oppi jumalasta Filosofinen teologia vs. kristillinen teologia - länsimainen filosofia ollut kristillissävytteistä Ateismi on näytön puutteesta johtuva uskon puute Jumalaan/jumaliin Teismi on uskoa Jumalaan/jumaliin
8 Agnostisismi on jumalakysymyksen toteamista mahdottomaksi tietää: asiasta ei ole tietoa Perinteiset todistukset Jumalan olemassaolosta: 1. Kausaalinen todistus - Jokaisella tapahtumalla on syy, jonka seuraus se on - Seurauksien ketjun alku ja ensimmäinen syy on Jumala 2. Kosmologinen todistus - Oliot ja asiat joko ovat olemassa tai eivät ole (ehdollisia) - Itse olemassaolo on ehdotonta, siksi välttämättä oltava perusta - Olemassaolon perusta on Jumala, "liikkumaton Liikuttaja" 3. Ontologinen todistus - Täydellisin olento voidaan kuvitella - Mikäli se ei ole olemassa, voidaan kuvitella vielä täydellisempi olento, jolla on ominaisuutena myös olemassaolo 4. Teleologinen todistus - Olemassaolon tarkoituksenmukaisuus ja olioiden päämäärähakuinen käyttäytyminen edellyttävät Jumalaa, joka on asettanut tarkoituksen ja päämäärät 5. Moraalinen todistus - Moraali edellyttää perustaa, jonka avulla hyvä ja paha erotetaan - Jumala on asettanut sisimpäämme moraalin Friedrich Nietzsche: "Jumala on kuollut" Blaise Pascalin (ransk, ) pelurin jumalatodistus: "Ikuisen elämän saa vain, jos uskoo Jumalaan; siis kannattaa uskoa." Ludwig Wittgenstein: Uskonto on kielipeli ja sen takana oleva elämänmuoto.
1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Lisätiedoto Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotPauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä
Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotLuentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki
Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki
LisätiedotFI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi
FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotVastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus
Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotJari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET
Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä
Lisätiedot1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5
1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotMetafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista
Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
Lisätiedotyliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh
2.2. - 6.4.2017 torstaisin klo 14-16 HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotSosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia
OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen
Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Mikä on totuus? - Pontius Pilatus Filosofiset totuusteoriat: Totuus tässä: ominaisuus (suhde) on tosi -
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/
LisätiedotDeduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio
Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia;
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotTieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento
Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotYK10 Etiikka III luento
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757
LisätiedotPaha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?
Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotKasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat
Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia
LisätiedotLaadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari Mikko Mäntysaari
sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari 8.9.2003 Mikko Mäntysaari 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Luennon sisältö Ontologia ja epistemologia Metodologia: kvantitatiivisen
LisätiedotMuoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotYRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA
YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva
LisätiedotLataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510354438 Sivumäärä: 205 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kosmologi Kari Enqvist on popularisoinut
Lisätiedot